Ehdolla kuntavaaleissa 2025

Olen ollut ehdolla kuntavaaleissa vuosina 2008, 2012, 2017 ja 2021.

Olen ehdolla myös kevään 2025 kuntavaaleissa. Luonnollisesti edelleen kokoomuksen listalla.

Ensi kevään kuntavaaleista tulee monella tapaa mielenkiintoiset. Valtakunnan politiikka ja puolueiden kannatusmuutokset tulevat näkymään myös kuntatasolla, mutta Nurmijärvellä on nähty usein myös paikallisia poikkeamia valtakunnan tason tuloksiin nähden. Kuntavaaleissa 2021 Keskusta menestyi Nurmijärvellä huomattavasti paremmin kuin valtakunnallisesti. Yksi valtakunnan politiikan kärkinimi voi vaikuttaa puolueen kuntakohtaiseen menestykseen todella paljon. Myös Perussuomalaiset menestyivät Nurmijärvellä paremmin kuin valtakunnallisesti. SDP:n kannatus puolestaan oli Nurmijävellä vaisumpaa kuin valtakunnan tasolla. Kokoomus on ollut viime vuosikymmeninä vahva kuntapuolue Nurmijärvellä ja näin oli myös edellisissä kuntavaaleissa – KOK säilytti suurimman puolueen aseman. Keväällä olemme jälleen uuden edessä.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että Nurmijärvellä jää useampikin nykyinen valtuutettu pois kevään listoilta. Jo tämä tekee asetelmasta mielenkiintoisen. Kunnanvaltuustoon tulee seuraavalla kaudella varmuudella uusia kasvoja. Oman mausteensa vaaleihin antaa kuluvan kauden aikana tapahtuneet puolueiden vaihdot. Moni tuleva ehdokas on siirtynyt eri tunnuksen alle viimeisen puolen vuoden aikana – sanoisin jopa poikkeuksellisen moni.

Oman erikoisuutensa kevään vaaleihin antaa se, että samaan aikaan käydään myös aluevaalit. Äänestyskopissa on siis mahdollisuus piirtää äänestyslippuihin kaksi eri numeroa. On mahdollisuus jopa äänestää kahta eri puoluetta ja kahta eri ehdokasta, kun kyseessä on eri vaalit. Jos tuntee esimerkiksi, että kuntapuolella kokoomus on oikea puolue jatkamaan kestävän ja tiukan talouden linjaa, niin aluevaaleissa voi valita ehdokkaan naapuripitäjän sitoutumattomien listalta. On siis mahdollista antaa ääni eri ehdokkaille sen mukaan, miten näkee näiden osaamisen ja kompetenssin sopivan kuntatasolla ja toisaalta hyvinvointialueella. Äänestyskopissa tai jo ennen sinne tepastelua pohditaan varmasti myös sitä, tuleeko luottamustehtäviä olla yhdellä, kahdella vai peräti kolmella hallinnon tasolla.

Itse en asetu ehdolle aluevaaleissa. Keskityn vain kuntavaaleihin ja kuntavaaliteemoihin nurmijärveläisenä ehdokkaana.

Kokoomus antaa jäsenilleen tunnustusta aktiivisesta osallistumisesta puolueen järjestötoimintaan myöntämällä ns. Leijona-merkkejä. Minulla oli kunnia vastaanottaa Kokoomuksen Kultainen Leijona syyskuussa Kokoomus Nurmijärvi ry:n 100-vuotisjuhlassa Kirkonkylän Ahjolassa. Tunnustus kannusti osaltaan asettumaan ehdolle myös tulevissa kuntavaaleissa ja pyrkimykseen jatkaa vuodesta 2009 alkaneita kunnallisisa luottamustoimia. Puoluehallituksen myöntämän tunnustuksen jakoivat kansanedustajat Ben Zyskowicz ja Heikki Vestman, joka toimii myös kokoomuksen Uudenmaan piiriin puheenjohtajana tämän vuoden loppuun. Kultainen Leijona on korkein leijona-merkki ja se myönnetään tunnustuksena pitkästä ja ansiokkaasta toiminnasta Kansallisen Kokoomuksen päämäärien hyväksi. Edellisen kerran vastaava huomionosoitus kohtasi yhdistyksemme jäsentä vuonna 2017, kun silloinen kansanedustaja Outi Mäkelä vastaanotti kultaisen leijonansa.

Vanhin nurmijärveläinen kokoomusyhdistys – Kokoomus Nurmijärvi ry – täytti tosiaan kuluvana vuonna pyöreähköt 100 vuotta. Asiaan kuuluvat arvokkaat, mutta reipashenkiset juhlat pidettiin syyskuun lopulla Kirkonkylän Ahjolassa. Mielenkiintoiset juhlapuheet kuultiin kansanedustajavierailtamme Beniltä ja Heikiltä. Perinteiseen tapaan jaettiin siis jäsenille huomionosoituksia: Markku Jalava vastaanotti illan toisen Kultaisen Leijonan. Hilkka Ruusuvirta ja Jyrki Laamanen vastaanottivat Valkoiset Leijonat. Jalavan Markku piti ansiokkaan katsauksen yhdistyksen menneisiin 100 vuoteen. Mukava ilta päättyi tanssahteluun.

Huomionosoitusten vastaanottajat varsin vakavina. Kunniavieraat hieman vapautuneimpina.

Mieleenpainuva hetki koettiin, kun paikalla olleista yhdistyksen puheenjohtajista vuosien varrelta otettiin yhteiskuva. Paikalla oli nykyisen puheenjohtaja Juhani Vuorisalon lisäksi peräti seitsemän aiempien vuosien puheenjohtajia: Alla olevassa kuvassa vasemmalta alkaen: Vuorisalo, Markku Jalava, Kristiina Hakala, Jussi Malkamäki, Jorma Niinistö, Outi Mäkelä, Arto Hägg ja Marjo Jaspa.

100-vuotisjuhlien kuvat: Jussi Jalava

Puoluekokous 2024

Kaksi vuotta vierähti ja viikonloppuna oli kokoomuksen puoluekokous Tampereella. Teemana oli osuvasti Oikealla Asialla. Eittämättä kokoomus sijoittuu poliittisella kartalla oikealle – siis ilman mitään ääri- tai laita- etuliitteitä. Ja tunnetustihan kokoomus on myös aina asialinjalla. Oikealla Asialla.

Perinteiseen tapaan puoluekokous aloitettiin mm. lippulaululla ja Finlandia-hymnillä. Kokoomuksen puoluekokouksen ensi hetkistä lähtien syntyy ymmärrys ja tunne, että ollaan vahvasti isänmaan asialla. Tässä ajassa, mutta perinteitä kunnioittaen. En tiedä mitä muiden puolueiden puoluekokouksissa kuullaan, mutta tuo istuu kokoomuksen puoluekokoukseen vallan mainiosti.

Nurmijärveläistä väriä kokouksen alkuun toi taannoinen eurovaaliehdokas Henriina Rantala, joka toi puoluekokoukseen Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunnan tervehdyksen. Hieman myöhemmin Henriinalla oli kunnia pitää yksi kolmesta puheenjohtaja Petteri Orpon kannatuspuheenvuoroista. Petterihän taputettiin seuraavalle kaksivuotiskaudelle ilman vastaehdokasta.

Olin juuri lauantain iltajuhlassa kehunut ulkopuoliselle kokousosallistujalle pitkänlinjan kokoomusvaikuttaja Ben Zyskowiczin pyyteetöntä työtä puolueen ja sen kenttäväen eteen. Vaikka Nurmijärvi ei ole Benin omaa vaalipiiriä, niin hän on säännöllinen ja odotettu vieras niin Rajamäen kyläpäivillä kuin Kirkonkylän markkinoillakin. Tänäkin keväänä useampi henkilö kävi vartavasten kysymässä, milloin Ben saapuu kokoomus-teltalle. Ja saapuihan hän – kettukarkkeja jaellen. Puoluekokouksessa jälleen sovittiin, että Rajamäen kyläpäivillä elokuun lopulla tavataan, jos vain kalenterista löytyy tilaa. Sunnuntaina puheenjohtaja, pääministeri Orpo luovutti Benille Paasikivi-mitalin, jonka voi saada poikkeuksellisista ansioista Kansallisen Kokoomuksen hyväksi. Vuonna 1979 eduskuntaan valittu Zyskowicz on tällä hetkellä pitkäaikaisin istuva kansanedustaja. Se mitali tiesi ja löysi paikkansa. Aiemmin Paasikivi-mitali on myönnetty vain yhden ainoan kerran – silloin edesmenneelle ministeri Ilkka Kanervalle postuumisti.

Puoluekokouksessa päivitettiin puolueen tavoiteohjelma ja käsiteltiin yli 200 puoluekokousaloitetta. Sunnuntaina valittiin puoluevaltuuston jäsenet seuraavalle 2-vuotiskaudelle. Sääntöjen mukaan puoluevaltuustoon voi kuulua peräkkäin vain kolme 2-vuotiskautta ja itselleni tuli ns. tinki täyteen nyt Tampereella. Takana oli yksi kausi puoluevaltuuston varsinaisena jäsenenä ja kaksi varajäsenenä. Puoluevaltuuston puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Heikki Autto selvin lukemin. Auttohan hävisi Turun puoluekokouksessa 2018 puoluevaltuuston puheenjohtajavaalin marginaalisella 0,8 äänellä. Tuo tiukkaakin tiukempi tappio kuitenkin mahdollisti sen, että Heikki pystyi nyt vuonna 2024 asettumaan ehdolle Tampereella – kolmannen ja toistaiseksi viimeisen kerran. Oma ääneni meni Heikille, joka on hoitanut pestinsä erinomaisesti ja uudistanut puoluevaltuuston toimintaa viimeisen neljän vuoden aikana.

Jos puoluevaltuuston puheenjohtajan vaali oli tällä kertaa – Aulis Kaakkoa lainaten – kokolihapihvi, niin puolueen kolmen varapuheenjohtajan vaalista muodostui sitäkin tiukempi. Ennalta arvioitiin, että nykyiset varapuheenjohtajat Antti Häkkänen ja Anna-Kaisa Ikonen ovat vaalissa vahvoilla. Kun Elina Valtonen ei asettunut ehdolle, niin kolmannen varapuheenjohtajan paikalle arveltiin vahvimpana ehdokkaana kansanedustaja, tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multalaa, jonka ehdokkuutta myös Uudenmaan piiri oli asettunut tukemaan. Asetelma oli sikäli erikoinen ja ehkä omituinenkin, että Uudeltamaalta oli asettunut ehdolle myös ensimmäisen kauden kansanedustaja Jarno Limnell. En muista, että varapuheenjohtajavaalissa olisi koskaan aiemmin ollut kahta ehdokasta samasta piiristä. Ja niinhän siinä kävi, että kuopiolainen kansanedustaja Karoliina Partanen nousi niukkaakin niukemmin 0,4 äänen erolla kolmanneksi varapuheenjohtajaksi ohi Multasen. Partanen on varmasti hyvä ja pätevä henkilö tuohon tehtävään, mutta tulos tarkoittaa myös sitä, että terävimmässä puoluejohdossa ei ole edustajaa seuraavalla 2-vuotiskaudella kokoomuksen suurimmasta piirijärjestöstä Uudeltamaalta. Limnell jäi äänestyksessä peränpitäjäksi.

Seuraava puoluekokous pidetään kesällä 2026 merikaupunki Kotkassa.

HOK-ELANNON EDUSTAJISTOVAALIT 2024

HOK-Elannon edustajiston vaalit pidetään 10.-22.4.2024. Edustajistovaalit järjestetään neljän vuoden välein ja niisssä valitaan HOK-Elannon 60-jäseninen edustajisto sekä edustajiston varajäsenet.

Edustajiston tehtävänä on mm. päättää osuuskaupan säännöistä, vahvistaa edellisen vuoden tilinpäätös, päättää ylijäämän käytöstä sekä valita hallintoneuvoston jäsenet ja tilintarkastajat. Lisäksi edustajiston jäsenet voivat tehdä hallitukselle aloitteita osuuskaupan toimialaan liittyvistä asioista. Edustajisto toimiikin vuorovaikutuskanavana osuuskaupan omistajien ja toimivan johdon välillä sekä huolehtii omalta osaltaan siitä, että osuuskaupan palveluita ja etuja kehitetään omistajien toiveita kuunnellen.

Edellisissä edustajiston vaaleissa vuonna 2020 sain ensikertalaisena 238 ääntä ja ylsin vaaliliiton toiseksi varajäseneksi. Koska ryhmän edustajista valittiin useampi henkilöä hallintoneuvostoon, niin olen saanut kuluneella edustajistokaudella automaattisesti kutsun jokaiseen edustajiston kokoukseen.

Edustajistolla on kokouksia vain muutama vuoden aikana – käytännössä vain sääntömääräiset kevät- ja syyskokoukset, joten ajankäytöllisesti tehtävä ei ole ylivoimainen niillekään, joilla on muita luottamustehtäviä.

HOK-Elannolla on vahva asema ja runsaasti jäseniä Helsingissä. Onkin tärkeää, että edustajistoon saadaan jäseniä myös muualta Uudeltamaalta. Se onnistuu esimerkiksi äänestämällä kehyskunnassa asuvaa ehdokasta. Minun numero on 480.

Uudenmaan Kokoomuksen piirikokous

Kansanedustaja Heikki Vestman jatkaa Uudenmaan Kokoomuksen puheenjohtajana myös vuonna 2024.

Uudenmaan Kokoomuksen sääntömääräinen syyskokous pidettiin 2.12.2023 Kauniaisissa.

Kokoomus Nurmjärven piirikokousedustajina olivat mukana Arto Hägg, Jussi Malkamäki ja Mikko Rytkönen. Klaukkalan Alueen Kokoomusta edustivat Tarleena Takalo-Eskola ja Virpi Räty. Kunnallisjärjestön mandaatilla kokousedustajana oli Leena Zittling.

Suurin mielenkiinto – kuten syyskokouksessa yleensä – kohdistui piirin puheenjohtajan valintaan. Istuva puheenjohtaja, kansanedustaja, Heikki Vestman sai jatkopestin puheenjohtajuudelle vuodelle 2024. Olin Vantaan Mika Kasonen ohella toinen Vestmanille kannatuspuheen pitäneistä kokousedustajista.

Syyskokouksen toisena sääntömääräisenä tehtävänä on valita 16-jäseninen piirihallitus seuraavalle kalenterivuodelle 2024. Tulin valituksi eli jatkan piirihallituksessa myös tämän kauden jälkeen.

Poliittisessa tilannekatsauksessa kuultiin asiantuntevia puheenvuoroja usealta uusmaalaiselta kokoomuksen kansanedustajalta: Sari Multala, Mia Laiho, Pia Kauma, Pekka Toveri ja Heikki Vestman. Erityisesti turvallisuuspolitiikasta ja itärajan tilanteesta kuulimme mielenkiintoisia näkemyksiä.

Kannatuspuheenvuoro Vestmanille.

Nurmijärveläiset piirikokousedustajat.

Puoluekokoustunnelmia Kalajoelta

*Vastavalittu puheenjohtajisto. Voittavaa joukkuetta ei vaihdettu.*

Osallistuin viikonloppuna kokoomuksen puoluekokoukseen Kalajoella. Kerta oli viides, jos mukaan lasketaan vuoden 2011 presidentinvaaleihin liittynyt ylimääräinen puoluekokous Helsingissä vuonna 2011. Ensimmäinen kerta oli vuonna 2010 Jyväskylässä ja nyt on takana kolmen kokouksen putki Turku-Pori-Kalajoki. Puoluekokouksiahan pidetään kahden vuoden välein ja se on myös kausi jolle valitaan puolueen puheenjohtajisto ja puoluevaltuusto.

Kovin suuri yllätys ei ollut, että puolueen koko puheenjohtajisto: pj. Orpo sekä varapj:t Häkkänen, Valtonen ja Ikonen valittiin jatkokaudelle, vaikka varapuheenjohtajiston osalta päästiin pitämään vaalit. Sote-osaaja Mia Laiho jäi kuitenkin äänestyksessä puheenjohtajiston ulkopuolelle. Myös puoluevaltuuston puheenjohtaja Heikki Autto sai jatkokauden yksimielisesti. Sen verran upeata työtä Heikki on tehnyt puoluevaltuustossa, että haastajaa ei ilmaantunut. Nurmijärveltä puoluevaltuuston jäseneksi valittiin pitkään yhdistys- ja järjestötoiminnassa vaikuttanut Leena Zittling. Itse sain paikan puoluevaltuuston varajäsenenä ja puolueen sääntöjen mukaan tämä tulee olemaan osaltani viimeinen kausi, koska alla on jo yksi kausi varsinaisena jäsenenä ja yksi varajäsenenä.

Vaikka aikaisemmissakaan ei ole ollut moitteen sijaa, niin mielestäni tämän vuotinen Kalajoen puoluekokous oli tunnelmaltaan ehdottamasti paras ja hyvähenkisin. Tunne aidosta yhteenkuuluvuudesta yhteisestä asiasta oli helposti aistittavissa, eikä se johtunut pelkästä gallup-menestyksestä. Puitteetkin Kalajoen Hiekkasärkillä olivat mainiot.

Puoluekokoukseen toi terveisensä myös Ukrainan Suomen suurlähettiläs Olga Dibrova. Tuki Ukrainalle tuli esille monessa puheenvuorossa. Puheissa nousi vahvasti esille myös kokoomuksen pitkäjänteinen työ Nato-jäsenyyden puolesta. Kokoomusnuoret ottivat kantaa jäsenyyden puolesta jo viime vuosituhannella ja jo vuonna 2006 virallinen puoluekokouskin otti Nato-jäsenyyteen selkeän myönteisen kannan. Vuoden 2020 Porin puoluekokouksessa, jossa olin itsekin mukana, linjattiin, että jäsenyyttä on haettava lähivuosina. On hienoa, että kokoomus ei ole enää yksin näkemyksensä kanssa ja jäsenhakemuksen jättämisestä tehtiin vast’ikään varsin yksimielinen päätös eduskunnassa. Ehkä oli siunaukseksi, että pääministeripuolueena oli jäsenhakemuspäätöksen hetkellä SDP. Epäilen vahvasti, että jos asiaa olisi esitetty ja käsitelty kokoomusjohtoisen hallituksen aikana, niin vasemmistosta olisi tullut laajasti ja huomattavasti runsaammin vastustusta. Ehkä jopa siinä määrin, että läpimeno eduskunnassa olisi ollut epävarmaa.

*Varapuheenjohtajiston vaalin lopputulos oli varsin selkeä. Kolmen kärki erottui.*

*Nurmijärvisiä puoluekokousedustajia kera puheenjohtaja Orpon. Jussi Malkamäki, Arto Hägg, Virpi Räty, Merja Winha-Järvinen, Leena Zittling ja Tarleena Takalo-Eskola.*

Oman paikallisyhdistykseni Kokoomus Nurmijärvi ry:n puoluekokousedustajat Kalajoella: Suomela, Hägg, Ahonen ja Malkamäki.

*Tuiran kundit. Oikealla Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Hänninen – moninkertainen nyrkkeilyn Suomen mestari, EM- ja olympiaedustaja.*

*Kokemus on valttia: 2-0. Jussilla on kaksi vuotta aikaa harjoitella revanssia varten.*

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen luottamuspaikkavalinnoista

*Artoa ehdotetaan pelastuslaitoksen johtokuntaan ja Jussia kehittämis- ja tulevaisuuslautakuntaan.*

Keski-Uudenmaan aluevaalien jälkeen puolueiden ja ryhmien välillä neuvoteltiin ja sovittiin luottamushenkilöpaikoista. Kokoomuksen aluevaltuustoryhmän varapuheenjohtajana olin mukana neuvottelujen taustaryhmässä, joka teki alustavan esityksen Uudenmaan kokoomuksen piirihallitukselle. Tänään valtuustoryhmämme hyväksyi piirihallituksen lopullisen esityksen Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen luottamustehtäviin nimitettävistä henkilöistä kokoomuksen osalta. Lopulliset päätökset asiassa tekee aluevaltuusto maaliskuun kokouksessaan.

Aluehallituksen puheenjohtajaksi esitetään Helinä Perttua Järvenpäästä. Aluehallitukseen esitetään Nurmijärveltä Kimmo Behmiä ja Virpi Rätyä. Myös Hyvinkäältä saadaan kaksi jäsentä aluehallitukseen – Jaakko Rainio ja Annika Kokko, joista Rainio tosin vaihtaa kauden puolivälissä paikkaa valtuuston toiseksi varapuheenjohtajaksi esitettävän Tuusulan Kalle Ikkelän kanssa. Keski-Uudenmaan aluevaalien ykkönen kokoomus saa siis viisi paikkaa 17-paikkaiseen aluehallitukseen, joista kaksi alueen kokoomuslaisimmasta kunnasta Nurmijärveltä.

Nurmijärven kokoomuslaisista ehdotetaan lisäksi hyvin vaaleissa menestyneitä Mari Simelius-Hulmia sosiaali- ja terveydenhuollon jaoston jäseneksi ja Inka Utriaista henkilöstöjaoston varapuheenjohtajaksi. Aluevaktuutettu Riina Mattilaa esitetään palveluiden järjestämisen lautakunnan jäseneksi ja varavaltuutettu Jussi Malkamäkeä kehittämis- ja tulevaisuuslautakunnan jäseneksi. Kimmo Behmiä esitetään hallituksen lisäksi myös talous- ja rahoitusjaoston jäseneksi.

Toiveeni mukaisesti minua ehdotetaan Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnan jäseneksi. Olen tähän vallan tyytyväinen. Tämän tehtävän kykenen hoitamaan kunnallisten luottamustehtävien lisäksi.

Mielenkiinnolla odotan, mitä muiden puolueiden ja ryhmien henkilöesitykset tulevat olemaan. Odotettavissa on, että Nurmijärven painoarvo aluehallituksessa tulee normalisoitumaan verrattuna istuvaan Keusoten yhtymähallitukseen, jonka 20:stä jäsenestä vain kaksi on tällä hetkellä Nurmijärveltä.

Aluevaalistartti

This image has an empty alt attribute; its file name is cid_ac41f949-740c-40a3-a58d-dd0c037fb463.jpg — *Willanaukio Hyvinkää*

Lauantai 11.12. oli kokoomuksen toimintalauantai. Eri puolilla Keski-Uuttamaatakin oli pystysssä sinivalkoisia telttoja.

Aloitin päivän kierroksen Rajamäeltä, jossa oli tarjolla kuumaa glögiä. Paikalla oli myös mäntsäläläinen kansanedustajamme Pihla Keto-Huovinen, jonka kanssa teimme eduskuntavaalityötä keväällä 2019. Nyt alkoi olla jo hieman vaalitunnelmaakin, vaikka lauantai-aamuna ei väkeä kovin runsaasti liikkeellä ollutkaan. Sain kuulla, että nurmijärveltäkin oli jälleen ainakin yksi kuntapoliitikko aluevaalikandidaatiksi ilmoittautunut. Viralliset tahot ilmoittanevat asiasta virallisesti.

This image has an empty alt attribute; its file name is cid_db0cd381-08e3-48bb-8cf9-6fde1779d7ea.jpg — *Malkamäen Jussin kanssa Lähteessä.*

Rajamäeltä piipahdin Hyvinkäälle, jossa Willanaukiolla, jossa olikin huomattavasti enemmän vilskettä. Sopu-teltta pyritään pystyttämään rauhalliseen mestaan – vaaliteltta sinne, missä väki liikkuu luonnostaan. Pelkällä glögillä ja ilosanoman jakamisella väki ei nykyään liikahda minnekään. Hyvinkäällä paikalla oli myös muita Keusote-valtuutettuja.

Hyvinkäältä koukkaus takaisin etelän suuntaan. Klaukkalassa oli vaalivalokuvaus. Saapa nähdä minkälainen otos tuli, kun oli aamun reippaillut tihkusateessa. Sitä vaille, etteivät meikit valuneet.

Valokuvauksesta vielä Klaukkalan vaaliteltalle, jonne kerääntyikin mukavasti ehdokkaitamme ja hieman kuntalaisiakin. Pitkästä aikaa pääsi nokikkain porukoiden kanssa. Joitain en tainnut ainakaan vuoteen ollut tavannut.

Tästä se taas lähtee. Huomenna pitää kaivaa vanhat vaalimainokset varaston perältä ja katsoa menisikö niillä ekologiosesti vielä kolmannetkin vaalit putkeen. Alunperin ne on tehty vuoden 2019 eduskuntavaaleihin ja kierrätin niitä kertaalleen tämän vuoden kuntavaaleissa. Ehdokasnumerot arvotaan aatonaattona 23.12.2021. Ottaisin mielelläni kuntavaalinumeroni 95 – ei tarvitsisi numeroita rustailla uusiksi. Niin hyvä munkki tuskin käy.

Vaaleihin on aikaa rapiat kuukausi ja kun siihen väliin mahtuu Joulun pyhät, niin kampanjoinnista tulee varsin tiivis. Varsinaista kampanjabudjettia en ole juurikaan miettinyt, mutta tällä kertaa menen ilmeisesti varsin vaatimattomalla panostuksella. Vaalipiiri on sen verran laaja, eikä aluetta kata yksinään mikään paikallislehti. Jo kattava lehtimainonta edellyttäisi käytännössä eduskuntavaalien kaltaista satsausta. Mikäli löytyy haluja lahjoittaa joitain euroja vaalikassaan, niin tuki otetaan toki vastaan. Voi laitta asiassa viestiä joko web-sivujeni kautta tai suoraan sähköpostilla: arto.hagg@kolumbus.fi

Kansallisomaisuuttamme rappeutetaan

Nurmijärven Uutiset julkaisi 23.3.2019 vaalikynä-kirjoitukseni.

Yli 30-vuotisen rakentajakokemukseni suomalla itsevarmuudella kehtaan tuoda julki myös huoleni siitä, että rakennusalan ammattilaisia ei ole riittävästi eduskunnassa. Kansallisomaisuutemme näkökulmasta siihen olisi tällä hetkellä erityistä tarvetta. Eduskuntavaaleissa on Uudellamaalla numero 145 käytettävissä tämän tarpeen täyttämiseen.

Tässä tuo lehtikirjoitukseni:

Kansallisomaisuuttamme rappeutetaan

Rakennettu ympäristö – tiet mukaan lukien – on luonnon ohella arvokkainta kansallisomaisuuttamme.

Tieverkoston toimivuus on elinehto Suomelle ja sen elinkeinoelämälle. Jotta väylien toimintakyky voidaan varmistaa, tulisi ylläpitoon satsata vuosittain yli miljardi euroa. Nyt rahoitusvaje on satoja miljoonia. Jokainen voi nähdä ja valitettavasti myös kokea, että tieverkosto on rapautumassa vauhdilla. Vaikutelma on, että tilanne pahenee vuosi vuodelta. Tänäkin keväänä paljastuvat tien pinnat ovat surullista katsottavaa. Väylien kehittäminenkin vaatisi miljardin euron investoinnit, kun taso on nyt vain puolet siitä.

Korjausvelan kasvattaminen on hölmöläisten hommaa. Näin on kuitenkin toimittu vuosi vuoden jälkeen hallituskokoonpanoista huolimatta. Tieverkoston heikkeneminen aiheuttaa suoria kalustokustannuksia. Vielä suurempi on kuitenkin se lisäkustannus, joka syntyy, kun toimenpiteitä ei suoriteta ajoissa. Kevyistä toimenpiteistä joudutaan siirtymään rankempiin korjausinvestointeihin. Ajoissa suoritettuna kustannukset olisivat pienempiä. Nykymallilla kärsitään sekä huonosta tiestöstä, että tuhlataan rahaa korjaushankkeiden lykkäämisen vuoksi.

Ounastelin jo viime syksynä Nurmijärven Uutisten lehtikirjoituksessani, että Uudellemaalle ollaan MAL-sopimuksella ajamassa ruuhkamaksuja. Tämä tarkoittaisi uutta maksurasitusta alueen tien käyttäjille. Ruuhkamaksuja perustellaan ilmastopolitiikalla, mutta sitä ”myydään” ajatuksella, että ruuhkamaksuilla voidaan rahoittaa väylärakentamista. Myyntiargumentti on heikko. Tien käyttäjiltä kerätään jo nyt moninkertaisesti se summa, jonka valtio palauttaa tienpitoon. Rahoituspohja teiden kunnossapidolle on olemassa – siihen ei ruuhkamaksuja tarvita.

Arto Hägg, rakennusinsinööri

eduskuntavaaliehdokas (KOK), Uusimaa

Sote-ongelmat

20181010H+ñggArto008NET_pieni

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa on ollut ongelmia pitkään. Sitä ei kukaan kiellä. Erityisesti vanhuspalveluissa on ongelmia, joita ei tule hyvinvointivaltiossa hyväksyä missään olosuhteissa. On erinomaista, että ongelmat on nostettu laajasti ja näkyvästi esille. Ikävää ja hieman käsittämätöntäkin on, että se tapahtuu vasta nyt vaalien alla, vaikka ongelmia on ollut jo vuosikaudet.

Ongelmat ovat nimenomaan nykyisessä järjestelmässä – ei jossain aiemmassa tai kesken jääneessä.

On jäänyt vähälle huomiolle se, että kunnilla, jotka vastaavat vanhuspalveluista on ollut täysi valta ja mahdollisuus määrittää, tuottaa tai hankkia vastuupalvelut vapaasti. Niin laadukkaina ja korkeatasoisina kuin kuntapäättäjät ovat tarpeelliseksi ja hyväksi katsoneet. Esteitä ei ole ollut, ellei kuntien kassatilannetta sellaiseksi katsota.

Laatutason nostamisesta ei tosin ole mitään hyötyä, jos sen toteutumista ei riittävästi valvota ja esimerkiksi ulkoistettujen palveluiden tuottajaa poikkeamisista rangaista. Juuri tästä hankintaosaamisen puutteesta ja valvontavajeesta on viime aikoina esille nousseissa ikävissä tapauksissa ollut pääosin kyse. Sote-palvelujen ulkoistamisiahan on tehty jo pitkään ja läpi kuntakentän. Eniten keskusta- ja demarijohtoisissa kunnissa, vaikka julkisesta keskustelusta voi saada toisenlaisen käsaityksen.

Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä tulee uudistaa. Hallinnon ja byrokratian kasvattamisella tai verottajatahojen lisäämisellä asiaa ei ratkaista. Yli 10 vuotta kestänyt veivaaminen tulee saattaa päätökseen. Viimekertainen sote-uudistus kaatui mammuttimaiseen ja hallitsemattomaan kokonaisuuteen, johon maakuntamalli oli soten kannalta tarpeettomasti kytketty.

Kokoomuksen esittämä ajatus sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisesta palaa asian ytimeen – ihmisiin ja palveluihin. Yksinkertainen on paitsi kaunista ja toimivaa – myös mahdollista toteuttaa. Vihdoinkin.

Eduskuntavaalit kutsuvat

Resized_20181027_135022_6025

Valittuja ehdokkaita ruusutettavana. Kuva: Markku Jalava.

Uudenmaan kokoomus nimesi 27.10. ylimääräisessä piirikokouksessaan 29 ehdokasta ensi kevään eduskuntavaaleihin. Seitsemän ehdokasta tullaan nimeämään myöhemmin – viimeistään 14.3.2019.

Valinta ei tullut pyytämättä ja yllättäen, vaikka se oli kaikkea muuta kuin itsestään selvyys. Päätös hakea ehdokkuutta oli tarkkaan harkittu ja pitkän fundeerauksen tulos. Se oli jatkumoa kymmenen kestäneelle aktiiviselle kunnallispoliittiselle toiminnalle ja kolmen kuntavaalien tuomille kunnallisille luottamustoimille – sadoille kokouksille, palavereille, puheille ja kirjoituksille. On aika kokeilla seuraavan tason poliittisia tehtäviä.

Päätöksen tekemisessä auttoi lukuisien henkilöiden kannustus ja tuki. Kokeneen ja pätevän vaalipäällikön saaminen oli yksi ratkaisevista tekijöistä. Marteliuksen Seijan lupautuminen tehtävään oli erinomainen asia.

Tässäkin ehdokasasettelussa moni halukas jäi ja tulee jäämään ilman ehdokkuutta. Jo ehdokkaaksi nimeäminen on Uudellamaalla saavutus ja se velvoittaa täysipainoiseen vaalityöhön. Itselläni on tähän erinomaiset lähtökohdat. Jättäydyn sivuun päivätyöstäni Artonpäivänä 31.10. jolloin päätän työskentelyni nykyisessä työpaikassani.

Tukiryhmääni voi liittyä ilmoittamalla halukkuutensa web-sivujeni yhteyslomakkeen kautta tai suoraan minulle: arto.hagg@kolumbus.fi

Nyt nimetty Uudenmaan kokoomuksen ehdokaskaarti on kokonaisuudessaan seuraava:

Siri Ahokas, Vantaa

Petri Graeffe, Järvenpää

Arto Hägg, Nurmijärvi

Tapio Karjalainen, Vihti

Mika Kasonen, Vantaa

Mervi Katainen, Bryssel

Pia Kauma, Espoo

Pihla Keto-Huovinen, Mäntsälä

Rita Kostama, Järvenpää

Mia Laiho, Espoo

Elina Lepomäki, Espoo

Sari Multala, Vantaa

Kai Mykkänen, Espoo

Kimmo Oila, Espoo

Carita Orlando, Vantaa

Jussi Patinen, Lohja

Diana Ponkkala, Espoo

Jaakko Rainio, Hyvinkää

Iida-Eveliina Rantalainen, Hyvinkää

Sakari Rokkanen, Vantaa

Veera Ruoho, Espoo

Jukka T. Salminen, Espoo

Tere Sammallahti, Espoo

Ruut Sjöblom, Tuusula

Kari Tolvanen, Espoo

Binga Tupamäki, Kauniainen

Raija Vahasalo, Kirkkonummi

Heikki Vestman, Sipoo

Henrik Vuornos, Espoo

Tag: Kokoomus