Kevan Ailuksen tapaus saa päivä päivältä ihmeellisimpiä sivujuonteita.

Iltalehti uutisoi tänään tällä tavalla:

“Jos Keva päätyy irtisanomaan syystä tai toisesta Ailuksen, on hän oikeutettu lähes 256 000 euron erorahaan. Tematiikka on oikeustieteen kandidaatti Ailukselle tuttu myös siksi, että hän oli sorvaamassa edeltäjälleen Markku Kauppiselle (kesk) lähtörahaa kesällä 2009. Ailuksen, Tapani Hellsténin (sd) ja Paula Kokkosen (kok) työryhmä esitti tuolloin Kauppiselle kultaista kädenpuristusta, vaikka viranhaltija irtisanoutuu itse. Näin kävikin.”

Minä jäin fundeeramaan, että onko Ailus siis ollut tyrkyttämässä Kevan entiselle toimarille yli neljännesmiljoonan euron rahakasaa, jotta heppu pakkaisi laukkunsa ja hänelle avautuisi toimitusjohtajan pesti. Siltä tuo näyttää.

———————————-

Samana iltana kuulimme Ailuksen päätyneen eroamaan. Kehityskeskusteluissa Kevan hallituksen kanssa päädyttiin ilmeisesti siihen, että kun hallituksella ei ole perusteita erottamiseen, niin pattitilanne puretaan ns. maksamalla henkilö pihalle. Julkisuudessa olleilla tiedoilla erottamisperusteita ei olisi ollut. Tilanteen teki kimurantiksi se, että Kevan hallituksen pj. Räty oli jo ehtinyt julkisesti ilmoittaa, ettei hän diggaa enää Merjaa.

Tapaus Ailuksen seuraava looginen juonen käänne olisi se, että alettaisiin pohdiskeltaisiin hänen valintaansa osallistuneiden henkilöiden osaamista ja arvostelukykyä. Jos Ailuksen eroamisesta kannatti maksaa yli 300.000 euroa muutaman virkavuoden jälkeen, niin rekrytointiprosessi ei todellakaan mennyt nappiin vuonna 2009. Eli nämä huippurekrytoijat seuraavaksi framille ja valtakunta seuraamaan missä he tällä hetkellä tekevät “tuhojaan”.

Toinen erinomainen spekulaation aihe on pj. Laura Räty ja hänen toimensa Kevan johtavana luottamushenkilönä. Millä tavalla Räty toimi ex-toimitusjohtajan esimiehenä ja etenkin se, että aiheuttiko hänen julkisuuteen antamansa epäluottamuslausunnot sen, että Ailukselle jouduttiin myöntämään 303.000 euroa erorahaa ja puolen vuoden asuntoetu ilman työntekovelvoitetta.

Kevan hallitus päätti pj. Rädyn johdolla aiheuttaa satojen tuhansien eurojen turhan ja ylimääräinen kustannuksen kovin köykäisin ja edelleen osittain hämärin perustein. Se, että pyytää ja nauttii palkka- ja luontaiseduista ja välillä kinuaa – ja saa – niitä lisää voi olla ahnetta ja tyylitöntä, mutta ei tällaisia tekijöitä ei tulisi vähimmässäkään määrin sekoittaa erottamiskeskusteluun. Jäljelle jää asuntoedun verotusvirhe ja Kevassa aiemminkin käytetty virheellinen hankintamenettely – ei todellakaan virkasuhteen purkamisperusteita. Ja ne Norjan lapsilisät: en ole vielä nähnyt kenenkään todistaneen, että Ailus olisi ollut niistä tietoinen – jos olisi, niin siinä oltaisiin jo menty väärinkäytöksen puolelle ja tilanne olisi erilailla vakava.

Aiheuttiko case Ailuksen saama massiivinen julkisuus sen, että päätöksentekijöiltäkin hämärtyi tilannetaju? Olisiko siis syytä vaatia Rädyltä selvitystä, miksi hän ja hallitus päätti panna sileäksi satoja tuhansia euroja eläkerahoja. Tämä lienee kohtuullista ja myös vastuunkantoa, jota saa kantaa vastineeksi esim. Kevan hallituksen puheenjohtajan 22.800 euron vuosikorvauksen edestä. Se on normaalin palkansaajan vuoden tienesti – kohtuullinen tai kohtuuton korvaus sivuhommasta.

——————————————

Tänään 26.11.2013 saimme sitten kuulla, että nyt on vuorostaan Laura Rädyn luottamus selvitettävänä. Viitaten ylläolevaan – en ole lainkaan yllättynyt. Kevan valtuuskunnan keskiryhmän puheenjohtajan Markku Kosken mukaan Kevan hallituksen puheenjohtajan Laura Rädyn luottamus on nyt puntarissa. Kosken mielestä mukaan Räty ylitti valtuutensa ja nyt on syntynyt käsitys, että Kevan toimitusjohtaja Merja Ailus painostettiin eroamaan.

Kun muistaa ministeri Päivi Räsäsen viime viikolla antaman sähäkän ukaasin poliisiylijohtaja Paaterolle – sehän tuli kuin salama kirkkaalta taivahalta. Räsänenhän toivotti Paaterolle hyvää viikonloppua ja käski funtsia sattuuko viran jatkamiselle olemaan mitään edellytyksiä.

Taitaa olla eräiden poliitikkojen perussynti (sallinette tällaisen termin käytön myös kristillisten edustajasta) se, että yleisön äänekäs paine panee tekemään nopeita ja harkitsemattomia päätöksiä. Monesti kannattaisi nukkua yön yli kuin alkaa keräilemään irtopisteitä sieltä mistä niitä ei ole otettavissa.

 

  Kohtauspaikka ma 25.11.2013 klo 16.00

Taas olisi tarjolla aktiviteetteja maankäytöstä kiinnostuneille kuntalaisille.

Kirkonkylän Mahlamäen tien alueen kaavamuutos

Kaava-aluetta koskeva karttakysely on avoinna Nurmijärven kunnan web-sivuilla. Sinne voi mielipiteensä naputella 15.12.2013 saakka. Sivuilla voi myös merkitä mielipiteitään ja aivoituksiaan kartalle.

Kaavamuutosluonnokseen voi käydä tutustumassa ma 25.11.2013 Kirkonkylän pääkirjastossa, jossa myös kaavoittaja on paikalla klo 17.00-19.00. Paikanpäälle  tehdään ekskursio eli tutustumiskäynti ennen kaavoittajan yleisötapaamista. Lähtö patikoinnille tapahtuu kirjaston edestä A.Kiven patsaalta klo 16.00.

Klaukkalan Ali-Tilkan kaavamuutos

Kunta järjestää Ali-Tilkan kaavamuutoshankkeesta avoimen yleisötilaisuuden ke 4.12.2013 klo 18:00 Arkadian yhteislyseon aulassa Klaukkalassa. Tilaisuudessa voi esittää asiasta mielipiteitä sekä keskustella kaavoittajan kanssa. Paikalla on myös arkkitehtejä Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy:stä.

————————————

Edellisessä kunnanvaltuuston kokouksessa pitämäni puheenvuoro oli saanut ansaitsemaansa  huomiota Nurmijärven Uutisissa 17.11.2013. Todettakoon kuitenkin, että en kyseenalaistanut Klaukkalan jäähallin vanhan kaukalon uudistamistarvetta vaan sitä, ettei kyseistä hankintaa oltu sisällytetty hankesuunnitelmaan ja hankkeen määrärahoihin jo alun perin. Hämmästelin ja moitin sitä, että liki 100.000 euron kaukalolla on tiedetty olevan käyttöikää vain 1-2 vuotta, mutta lisämäärärahaa uusimiselle haetaan vasta rakennushankkeen käynnissä ollessa.

Tiistai 19.11.2013 on kolmella tapaa merkityksellinen päivä. Ensinnäkin Nurmijärven asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta kokoontuu silloin.

Lautakunnan asialistalla on kiinteistö- ja mittaustoimien sekä kiinteistötoimitusmaksujen korotuksia. Korotusehdotukset ovat osin aika isojakin, mutta naapurikuntiin nähden normaalitasoisia.

ELY-keskuksen Hallinto-oikeuteen tekemän valituksen johdosta laaditaan lausunto. Kyseessä on Kiljavalla sijaitsevan vanhan rakennuksen muutoksista, kun sitä on suunniteltu perhetukikeskuksen käyttöön.

Listalla on useita rakennuslupahakemuksia. Rakennustoiminta ei ole pysähtymässä täysin, vaikka välillä lamasta uutisoidaankin.

Myös asemakaavamuutosasioita on listalla useita. Altian kaavamuutos on etenemässä finaaliin ja Klaukkalan Teollisuustien asemakaavamuutos on palannut bumerangina kunnanhallituksen ja valtuuston kautta uudelleen ASRAn listalle. Klaukkalantien liikennealueen ja sen ympäristön kaavaluonnos välillä Ropakkotie-Järvihaantie, jota kesäkuussa lautakunnassa käsiteltiin ja jota hieman kiireelliseksikin koettiin puolestaan on palannut kunnanhallituksen kautta takaisin lautakuntakäsittelyyn. Esittelytekstin mukaan luonnos on pieniä korjauksia lukuunottamatta sama kuin lautakunta jo kesäkuussa hyväksyi. Mielenkiinnolla odotan informaatiota, miksi tämäkin viivästys piti järjestää. Tai ken sen tietää – voihan olla, että huominenkaan esitys ei etene kunnanhallituksesta eteen päin.

Kehitys- ja keskusteluasioissa lautakunnalle annetaan informaatiota Ali-Tilkan asemakaavamuutoksen tämän hetkisestä tilanteesta.

————————————————————————-

Niin ja ne kaksi muuta merkityksellistä asiaa ovat ne, että meidän Milla täyttää 21 vuotta ja Essi puolestaan 17 vee. Lapsukaisilla on tosiaan sattumoisin sama syntymäpäivä.

 

Nurmijärven kunnanvaltuusto päätti tänään vuoden 2014 veroäyristä. Äänin 28-23 valtuusto päätti korottaa tuloveroprosenttia 0,50:llä eli uusi tuloveroprosentti on 19,50. Vastaehdotus oli 0,75 %:n korotus. Erotuksena olleen 0,25 %:n vaikutus verotuloihin olisi ollut noin 1,9 milj. euroa.

Kun marssijärjestys nyt oli se, että ensin päätetään tuloista ja joulukuussa menoista, niin toivottavasti kunnanvaltuusto joulukuun budjettivaltuustossa myös menettelee valitsemansa tiukan linjan mukaan eli puuttuu myös menopuoleen yhtä tiukalla otteella.

Valtuusto päätti siirtyä kunnan keittiöverkostossa ns. aluekeittiömalliin, jossa pikku hiljaa keskitetään nykyisten 24 valmistuskeittiön toiminnot viiteen aluekeittiöön.

Kävin puhujapöntössä ja tälläkin kertaa ajattelin ääneen investointihankkeista ja euroista. Kritisoin sitä, että jäähallin vanhan kaukalon uusimista ei oltu kyetty huomioimaan hankkeen kustannuksissa ja hankesuunnitelmassa, vaikka sillä kerrotaan olevan käyttöikää vain 1-2 vuotta. Ei ole hyväksyttävää, että tuollainen liki 100.000 euron hankinta tuodaan esille vasta rakennushankkeen aikana ja sille haetaan lisämäärärahaa.

Totesinkin, että kunnan tärkeimmistä kiinteistöistä tulisi laatia PTS:t eli pitkän tähtäimen suunnitelmat, joissa ennalta tiedostetaan ja budjetoidaan kunnossapitotehtävät. Erityisesti ne pitäisi laatia kiinteistöistä, joihin on tiedossa saneeraus- tai laajennustoimenpiteitä.

Toin myös julki sen tosiasian ja huolen, että kolmessa viimeisimmässä kokouksessaan kunnanvaltuusto on myöntänyt lisämäärärahoja investointihankkeille liki miljoonan euron arvosta, kun talousarvioon varatut määrärahat on ylitetty:

– Syyskuussa lisärahaa Tiiran uimarannan pukutiloille, kun budjetti paukkui yli 35%.

– Lokakuussa Ahjolaan useita satoja tuhansia euroja, kun budjetti ylittyy 39%.

– Ja nyt marraskuussa todettiin Klaukkalan jäähallin kustannusten ylittävän talousarvion 17%:lla eli yli puolella miljoonalla eurolla.

Vihjaisinkin, että tarkastuslautakunnalle voisi olla perehtymisen paikka tuohon talon tavaksi tulleeseen investointien ylitykseen, jos muita aiheita ei ole.

Enkä malttanut olla maalailematta piruja valtuustosalin seinälle pohtiessani, että ensi vuodelle kaavaillut 35 miljoonan euron investoinnit voivat paisua 45 miljoonaksi, jos nuo viime kuukausien kaltaiset budjettien ylitykset jatkuvat.

Kauppalehdessä oli torstaina 7.11.2013 artikkeli otsikolla “Rakentajien ahdinko syvenee”. Kauppalehti uutisoi, että kuluvan vuoden aikana on aloitettu uudiskohteita vähemmän kuin kertaakaan vuoden 1998 jälkeen. Tuolloinhan rakennusalalla koettiin melkoinen alasajo.

Kauppalehti oli haastatellut asiassa Rakennusteolllisuus RT ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipattia, jonka mielestä rakentamista hidastaa nyt erityisesti kuntien pikkupolitikointi ja vastahakoisuus kaavoituksessa. Pipatti tarkensi lausuntoaan seuraavasti: “Aina löytyy jokin kaavoitukseen verhottu tekosyy. Esimerkiksi Kirkkonummi ja Nurmijärvi eivät halua vuokra-asuntoja poliittista syistä.”

Kaavoituskatsauksen 2013 mukaan Nurmijärven kunnassa on rakentamatonta asuinrakennuskaavaa noin 280.000 kem2. Tästä suurin osa on omakotikaavaa, mutta rivitalotonttejakin on rakentamatta 87.000 kem2 ja kerrostalokaavaa yli 40.000 kem2. Tämä tarkoittaa noin 1000 rivitaloasuntoa ja 650 kerrostaloasuntoa. Nurmijärven kuntastrategiankin mukaan tonttitarjonnan monipuolisuutta lisätään, vuokra-asuntojen määrää kasvatetaan ja taajamien keskustoihin kaavoitetaan rivi- ja kerrostalotontteja.

Kunnan täysin omistama Nurmijärven Vuokra-asunnot Oy omistaa ja vuokraa yli 1200 vuokra-asuntoa. Esimerkiksi Tuusulan vastaava vuokrataloyhtiö omistaa alle 800 asuntoa. Ei voida väittää, etteikö Nurmijärvi olisi satsannut – ja satsaisi edelleen – kohtuuhintaisiin vuokra-asuntoihin.

Se on myönnettävä, että kuluvan vuoden asuinrakennusasemakaavan tuotanto ei tule saavuttamaan asetettua tavoitetta. Toisaalta teollisuus- ja varastorakennusten kaavaa on tuotettu huomattavasti tavoitetta enemmän. Nämä ovat juuri sitä kaavaa, jolla kuntaan saadaan lisää työpaikkoja ja nostettua valtiovallan suuresti parjaamaa Nurmijärven heikkoa työpaikkaomavaraisuutta. Työpaikkaomavaraisuushan on se ainoa mittari, joka täyttää Nurmijärvellä kriisikunnan kriteerit. Sitä ei todellakaan paranneta muulla tavalla kuin työpaikkoja – ja työpaikka-asemakaavaa – lisäämällä.

Kunnan kaavoitusohjelmasta voi todeta, että uutta asuinrakennuskaavaa on ns. putkessa tuntuvat määrät. Eräät kaavahankkeet ovat viivästyneet mm. maankäyttösopimusneuvottelujen vuoksi. Vuokra-asuntotuotannon suurin ongelma onkin lienee se, että valtakunnassa ei ole tällä hetkellä toimivaa asuntorakentamisen rahoitusjärjestelmää. Suurin osa vuokra-asuntotuotannosta on tällä hetkellä vapaarahoitteista. Nurmijärvelläkin kaavoitetut ja kaavoitettavana olevat rivi- ja kerrostalotontit ovat aivan vapaasti toteutettavissa myös vuokra-asuntokohteina. Nurmijärven kunnan omat resurssit vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi ovat rajalliset – kunta ei voi olla ainoa ja voimallisin vuokra-asuntotuottaja.

Pipatti mainitsee lausunnossaan kunnissa harrastetun “pikkupolitikoinnin”. Tältäkin osin Pipatin heitto on Nurmijärven osalta enemmänkin harhaheitto. Nurmijärven kunnallispoliitikot kun ovat leiponeet viime vuosien aikana kasaan massiivisen investointibudjetin, jossa riittäisi toteutuessaan rakentamista ennätysmäärät. Investointihysterian osalta Nurmijärven päättäjiä ei todellakaan voi syyttää pikkupolitikoinnista – paremminkin suuruudenhulluudesta.

Välillä valtakunnan tason asiaa. Rakennuslehti otsikoi viime viikolla “Rakennusala käärmeissään uusista kelpoisuusvaatimuksista”. Artikkeli käsitteli eduskunnassa olevaa lakiesitystä, joka muuttaisi suunnittelijoita ja työnjohtajia koskevia kelpoisuusvaatimuksia erittäin vaativissa eli ns. AA-luokan kohteissa.

Mikäli lakiesitys menee läpi, niin jatkossa AA-luokan kohteissa rakennus- ja erityissuunnittelijoilta vaaditaan mittavan työkokemuksen lisäksi rakentamisen tai tekniikan alalta suoritettua ylempää korkeakoulututkintoa. Muutos tarkoittaisi sitä, että perinteiset opistoinsinöörit ja AMK-korkeakoulututkinnon suorittaneiden AA-pätevyydet kumottaisiin.

Mikäli laki hyväksytään, niin betonirakenteiden erityissuunnittelijoista menettää pätevyytensä 37 %. Teräsrakennesuunnittelijoista 28 prosentille kävisi kylmät ja puurakenteiden osalta peräti 40% menettäisi pätevyytensä.

Yhtä radiakaali muutos olisi erittäin vaativien kohteiden työnjohtajien osalta. Työnjohtajina ja työmaamestareinahan toimii paljon teknikkokoulutuksen saaneita ns. rakennusmestareita. AA-luokan pätevyyden omistavista 630:stä 1-luokan betonityönjohtajista peräti 270 on koulutukseltaan teknikkoja/rakennusmestareita eli 42 % menettäisi yhdessä yössä pätevyytensä, vaikka olisi toiminut kyseisissä tehtävissä menestyksekkäästi vaikkapa 20 vuotta.

Lakiesityksen perusteluissa mainitaan, että epäkohdaksi on muodostunut se, että yhä suurempi määrä suunnittelutehtävistä määritetään liian korkeisiin vaativuusluokkiin. Tuntuu todella omituiselta, että tätä epäkohtaa on lähdetty korjaamaan sillä, että suunnittelijoita ja työnjohtajia siirretään brutaalisti alempiin pätevyysluokkiin. Ilmeisesti johtoajatuksena – tosin kieroontuneella tavalla – on ollut se, että jos valtakuntaan synnytetään lakimuutoksella huutava pula AA-luokan osaajista, niin rakennuksia ei enää niin hanakasti määritetä näihin vaativuusluokkiin.

Ymmärtäisin lakiesitystä, jos ongelma olisi se ettei opistoinssit kykene ko. suunnittelutehtävissä toimimaan tai rakennusmestarille on liian vaativaa toimia AA-luokan kohteissa betonityönjohtaja. Tätä ei kuitenkaan ole todettu ongelmaksi, eikä se ole lakiesityksen perusteena. Kuitenkin oltaisiin yhdellä nuijan kopautuksella valmiit “epäpätevöittämään” satoja henkilöitä – ja vaikeuttamaan heidän toimeentuloaan.

Useiden arvioiden mukaan rakennusala ei kestäisi syntyvää keinotekoista pätevyysvajetta. Yksittäisille suunnittelutoimistoille ja rakennusliikkeille lakimuutos voi aiheutta suuriakin ongelmia. Tässä suhdanne- ja työllisyystilanteessa sellaiseen ei oikein olisi varaa.

Valtakuntaa ravistelleiden tietovuoto- ja urkintauutisten lisäksi mennä viikolla sattui Nurmijärvelläkin pari sinänsä huomaamatonta ja harmitonta tapausta, joita on kuitenkin syytä hieman pohdiskella.

Kiinnitin ns. sosiaalisessa mediassa – tarkemmin sanottuna Facebookissa – huomiota kahden pitkän linjan nurmijärveläisen kunnallispoliitikon kuvapäivityksiin. Nopea analyysi kuvissa esiintyvissä henkilöistä osoitti tallenteiden olevan Kuntakehitystoimikunnan kokouksesta ja huomioni kiinnittyi kuvissa näkyviin kokouksessa esiteltäviin Viirinlaakson suunnitelmien havainnekuviin.

Ongelmallista tällainen some-tiedottaminen on siitä syystä, että lautakunnan kokoukset ovat lain mukaan pääsääntöisesti suljettuja – ellei lautakunta erikseen kokousta julkiseksi määrää. Myös lautakunnan kokouksessa esitetyt keskustelut ovat luottamuksellisia. Mielestäni näiden luottamushenkilöiden toimesta tehty some-tiedottaminen oli kyseenalaista ellei peräti moitittavaa juuri tässä tapauksessa. Kyseessä oli mitä ilmeisemmin kokouksen § 122:een liittyvä Viirinlaakson toteuttajan valinta, joka oli jo kokouksen asialistalla merkitty “ei-julkiseksi” asiaksi. Edes pykälän sisältöä ei oltu ennalta ilmoitettu julkisuuteen. Kunnanhallituksen 4.11.2013 asialistalta näkee, että kyseinen lautakunnan pykälä liittyy “Klaukkalan Viirinlaakson kauppakeskuksen ja asuinliikerakennusten toteuttajan valintaan”.

Moni Facebookissa kuvia katsellut tai kommentoinut ei varmaan ymmärtänyt, että kyseessä oli suljetun kokouksen luottamuksellisten asioiden julkituonti. Ilmeisesti edes nämä julkipanijat eivät tiedotusinnossaan asiaa hahmottaneet. Tarkkasilmäiset – minun tapaan – tunnistivat varmaan kuvissa näkyvän rakennusliikkeen logonkin. Ihan tiedoksi, että usein tällaiset yritysten tarjouksiin liittyvät havainnekuvat ja suunnitelmat ovat jo tekijän puolelta ilmoitettu luottamukselliseksi ja liikesalaisuuksiksi luokitelluksi aineistoksi. Ei ole todellakan kovin järkevää lähteä niitä millään tavalla jakelemaan julkisesti tai edes yksityisesti.

Ilmoitin mielipiteeni kyseisille henkilöille ja he poistivatkin kuvat netistä. Katsoin asiakseni tapahtuneesta myös kunnan johtaville viranhaltijoille informoida. Mielestäni tällaista ei pitäisi vastaisuudessa tapahtua. Jos valtuustosalissa sallitaankin läppäreiden ja iPadien räpläily ja valokuvaaminen, niin jonkinlaista tapa- ja käyttäytymisohjeistusta ainakin suljettujen kokousten osalta näköjään kaivataan tuoreille – ja erityisesti kokeneimmille luottamushenkilöille.

Nurmijärven kunnan alkuperäinen talousarvio kuluvalle vuodelle oli 1,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tällä hetkellä näyttää, että tulos painuu noin kolme miljoonaa euroa alijäämäiseksi.

Talouden tasapainottamiseksi kunnanhallitus ohjeisti laatimaan vuoden 2014 talousarvioesityksen siltä pohjalta, että kunnallisveroa nostetaan ensi vuonna 0,5 prosentilla. Kunnanjohtajan esitys oli kiristää verotusta vielä enemmän eli 0,75 prosentilla. Pienemmän korotuksen kannalla kunnanhallituksessa olivat Kokoomuksen ja Keskustan jäsenet. Verotuksen kiristämistä kannattivat SDP:n, Vihreiden ja Peruussuomalaisten jäsenet. SDP:n Peltonen oli vaiti. Ilmeisesti tuo jako kuvaa aika hyvin poliittisten ryhmittymien kantaa veron korotuksiin. Kunnanvaltuustohan hyväksyi esityksen ilman äänestyksiä syyskuussa.

Ikävintä asiassa on, että veron korotus ei oikaise kunnan talouden laskusuuntaa – velanotto vain kiihtyy. Valtionosuudet laskevat ja kunta on ottamassa vapaaaehtoiseti mm. valtiolle kuuluvien liikennehankkeiden suunnittelu- ja rakennuskustannuksia. Tämän hetkisten tietojen mukaan kunnan eri toimialojen esittämissä budjettiluvuissa ensi vuodelle on useiden miljoonien eurojen ylitys. Toimialat joutuvat siis vielä koviin säästötalkoisiin, jotta lainanotto ei riistäydy järjettömäksi. Käyttötalouden menoja on vaikea kuvitella supistettavan ilman henkilöstömenojen leikkauksia. Useissa suurissa kaupungeissa keskustellaan ja pohditaan nyt lomautuksia ja henkilöstön vähentämistä. Näin on myös useissa Keski-Uudenmaan suurkunnissa. Nurmijärvellä muutaman vuoden takaisista lomautuksista on jäänyt joillekin päättäjille sellaiset traumat, että kyseisistä toimenpiteistä ei ole ainakaan vielä syntynyt todellista keskustelua. Epäilen, että nämäkin vaihtoehdot nousevat vielä esille – mitään muuta todellista vaihtoehtoa, kun ei ole vielä julki tuotu. Tosiasia on, että muutama vuosi sitten tehtyjen säästötalkoiden vaikutukset ovat haihtuneet kuin tuhka tuuleen. Käyttömenot ovat nousseet sen jälkeen tasaisen varmasti – mitään pysyvää muutosta ei ole saatu aikaiseksi.

Yhtenä tekijänä on jatkuva yli-investoiminen. Ne eivät vaikuta käyttömenoihin suoraan ja nopeasti. Niillä on kuitenkin nopea vaikutus kunnan kokonaistalouteen ja velkaantumiseen. Useat kiinteistöinvestoinnit poikivat myös muutaman vuoden viiveellä uusia käyttökustannuksia. Jokainen uusi liikunta-, harrastus- ja kulttuurirakennus aiheuttaa vääjämättä myös kasvavia käyttökuluja ellei kyseessä ole jonkinlainen korvaava tilahanke, jossa tilan käyttö on tehokkaampaa ja energiatalous on parempaa. Valitettavasti tarpeelliset ja hyvät tilahankkeet paisutetaan usein järjettömiin mittoihin, jolloin hankkeiden kokonaishyöty heikkenee. Kun aiemmin ollaan pärjätty 100 m2 tiloissa, niin uudishankkeesta kasvaakin kymmenkertainen monumentti, kun kaikkien käyttäjien tarpeet ja toiveet otetaan kiltisti ja ilman taloudellista ohjausta huomioon. Tiiran uimalaitos oli hyvä esimerkki toiveen turpoamisesta tolkuttomuudeksi.

Investointilistaan on joka tapauksessa vielä puututtava. Jotain radikaalia sen suhteen on tehtävä. Kunnalla ei todellakaan ole varaa lisälainanottoon ja yli-investointeihin, vaikka etenkin vihervasemmisto jatkuvasti toitottaa kunnan erinomaisesta taloudellisesta tilanteesta ja investointikyvystä. Investointeihin tuntuu olevan varaa tai ainakin kaikkeen muuhun kuin sähköyhtiön ydinvoimahankkeeseen, joka olisi pitänyt Vihreiden mukaan taloudellisillakin perusteilla laittaa jäihin. Sinänsä huomionarvioista on, että sähköyhtiö on ainoita todella tuottavia kuntakonsernin osia – niillä investoinneilla on ollut ainakin tähän asti kohtuullinen tuotto.

Eli vyönkiristystalkoot on luvassa loppuvuonna kunnanvaltuustossa. Tilannetta ei helpota se, että uudet kaava-alueet eivät anna tuottoja nopeasti. Ilvesvuoren esirakentaminen on nimensä mukaisesti etupainotteista ja aiheuttaa negatiivista kassavirtaa. Viirinlaaksossa on sama tilanne pohjanvahvistuksen ja infran rakentamisen osalta, vaikka saatu ARAn tuki asiaa helpottaakin.

Pienenä yksityiskohtana mainittakoon myös se, että kuntaan on päätetty valita elinkeinojohtaja, kun aiemmin kyseisiä tehtäviä hoiti yrityskehityspäällikkö – ja varsin hyvin tuloksin. Kunnanhallitus päätti Perussuomalaisten, Vihreiden ja Keskustan äänillä, että uusi tehtävä ei ole päällikkötasoinen vaan kuntaan halutaan nimenomaan uusi johtaja. En tiedä tuleeko uusi dirika duuniin päällikkötason palkalla ja alkaako tämä uusi ilman uusia alaisia touhuamaan. Hieman sellainen tutina itselläni on, että kuntaan nimenomaan suorittavaa henkilöä tuohon tehtävään olisi kaivattu – eikä yhden uuden johtajan nimittäminen siihen suuntaan viittaa.

Nurmijärven kunnanvaltuusto kokousti keskiviikkona 16.10. ties kuinka monen valvovan nettisilmäparin tarkkailun alaisena.

Ensimmäinen varsinainen asiapykälä “Klaukkalan asemakaavan muuttaminen maatalousalueella Teollisuustien itäpuolella” tarjosi jopa hienoista dramatiikkaakin, kun kunnanhallituksen puheenjohtaja Mäkelä ilmoitti, että kaavan valmistelussa on tapahtunut joitan epäkohtia, jonka takia kaavamuutos ei olekaan valmis päätöksentekoa varten. Mäkelä esitti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi ja näin myös päätettiin. Mäkelä toivoi, että organisaatio korjaa välittömästi toimintatapojaan ja totesi olevan syytä tarkastella kaavoituksen sujuvuutta ja toimivuutta laajemmallakin perspektiivillä. Organisaatiolla on Mäkelän mukaan laajan kehityskeskustelun paikka, eikä pidä epäröidä toimenpiteitä, joilla ratkaistaan ongelmat pysyvästi ja saadaan toiminta raiteilleen. Kyseinen kaava-asia palautuu aikanaan asemakaavoitus- ja rakennuslautakuntaan, jolloin virkamiesten selvitysten kera saataneen selvyys ja mahdollisesti myös selitys, mitä tämän kaavamuutoksen virkamiesvalmistelussa meni niin poskelleen.

Klaukkalan jäähallin liikelaitos päätettiin purkaa pohjaesityksen mukaisesti.

Ahjolan peruskorjaus aloitetaan tänä vuonna ehdotuksen mukaisesti. Talousarvioon aiemmin varatut rahat eivät tule riittämään, vaan joulukuun budjettivaltuustossa joudutaan myöntämään lisärahoitusta.

Pisimmät puheet ja porinat aiheutti Vihreiden valtuustoaloite konserniohjeen antamisesta Nurmijärven Sähkö Oy:lle Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta irtautumiseksi. Pitkät puheet ja Ruotsista asti valtuutetuille tullet sähköpostaukset eivät tuottaneet tulosta, vaan kunnanvaltuusto päätti äänin 32-16-3, ettei kyseistä konserniohjetta anneta. Tässä asiakohdassa täytyi olla hereillä. Kun Vihreä poliitikko alkaa puhua omistajaohjauksesta, niin on syytä olla kaikki aistit valppaana – kuten olemme valtakunnan tasollakin viime viikkoina voineet havaita.

Kokousvideointia jälkikäteen katsellessa täytyy todeta, että salissa paikaltaan pidetyt puheenvuorot eivät kovin hyvin kuulu – viranhaltijoiden salin takaa lausumat vielä heikommin.

Vanhana ja tunnettuna pilkunrakastelijana en voinut olla huomauttamatta sos. ja terveydenhuollon lausunnossa olleesta virheestä. Kunnan vastaus kysymykseen “Onko otto-oikeuden kieltäminen hyväksyttävää?” oli ilmiselvästi kirjattu väärin kirjattu ja se todettiin korjattavaksi. Nauhalle ei jäänyt jupinani “On se hyvä, että näitä läpysköjä joku lukee.” Vaikka kyseessä oli pieni detalji, niin on sinänsä hämmästyttävää, että noinkin selvä virhe voi mennä läpi ensin sosiaali- ja terveyslautakunnasta, sitten kunnanhallituksesta ja sitten vielä viideltäkymmeneltä kunnanvaltuutetulta – ei kuitenkaan siltä yhdeltä pilkunrakastelijalta.

         

Kuriiri kiikutti viikonlopun ratoksi lisää kuntapostia eli asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan ensi tiistain kokousaineiston – arviolta 5-600 sivua paperia. Keskiviikon vajaan sadan sivun valtuustoaineisto on kevyttä kauraa lautakunnan lukupakettiin verrattuna.

Pakkohan se oli taas kahlata pyhäpäivän ratoksi läpi. Onneksi Viirinlaakson paperit on jo aiemmin tulleet tutuksi – pääsi edes sen harppomalla ohittamaan.

Mm. tällaisista asioista päästään ASRAssa tiistaina päättämään:

– Lautakunnan talousarvio ja taloussuunnitelmaesitys

– Viirinlaakson asemakaavaehdotus. ARA on varannut kunnalle Viirinlaakson rakentamiseen valtionavustusta jo kuluvalle vuodelle 2,0 milj.euroa ja seuraaville vuosillekin 1,0 ja 0,3 milj.euroa. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että asuntoalueelle on laadittu ja asetettu julkisesti nähtäville asemakaavehdotus ennen 15.11.2013. Lautakunta on jo aiemmin hyväksynyt ehdotuksen ja esittää nyt sen hyväksymistä ja nähtäville asettamista. 3,3 miljoonan euroa on tervetullut avustus kunnalle näinä kireinä kuntatalouden aikoina.

– Useita asemakaavoitussopimuksia liittuen Kylänpäähän ja Kirkonkylän Kirstaan alueeseen.

– Rajamäen Kylänpään alueen asemakaavaluonnos.

– Kirkonkylän MAhlamäentien asemakaavamuutosluonnos.

– Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaavamuutosluonnos, joka oli jo edellisen kokouksen listalla, mutta tuli sieltä pois vedetyksi. Luonnosehdotus palaa nyt listalle muutettuna ja ainakin allekirjoittaneelle helpommin hyväksyttävissä olevassa muodossa.

– Kaksi rakennuslupaa: vanhainkotirakennus Kirkonkylään ja teollisuus/toimistorakennus Klaukkalaan.

Täytyy sanoa, että jos näihin luottamushommiin ja etenkin kaavoitusasioihin ei olisi jonkinlaista viehtymystä, niin saattaisi jäädä tuollainen mälli lukemattakin. Se on myös varmaa, että siirtyminen täysin sähköiseen kokousaineiston käsittelyyn on ainakin minun osalta täysin mahdotonta. Tämänkin päiväinen nippu on kulkenut mukana pitkin taloa ja reunamerkintöjä on syntynyt papereihin milloin keittiön pöydällä, milloin sohvalla ja viimeiset karttaliitteet tulee varman analysoitua vaaka-asennossa.

————–

Sen verran tuli ulkoiltua, että Myllykoskella tuli piipahdettua ihmettelemässä veden vähyyttä ja syksyn värejä.

 

 

.