Nurmijärven kunnanvaltuusto kokousti keskiviikkona 16.10. ties kuinka monen valvovan nettisilmäparin tarkkailun alaisena.
Ensimmäinen varsinainen asiapykälä “Klaukkalan asemakaavan muuttaminen maatalousalueella Teollisuustien itäpuolella” tarjosi jopa hienoista dramatiikkaakin, kun kunnanhallituksen puheenjohtaja Mäkelä ilmoitti, että kaavan valmistelussa on tapahtunut joitan epäkohtia, jonka takia kaavamuutos ei olekaan valmis päätöksentekoa varten. Mäkelä esitti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi ja näin myös päätettiin. Mäkelä toivoi, että organisaatio korjaa välittömästi toimintatapojaan ja totesi olevan syytä tarkastella kaavoituksen sujuvuutta ja toimivuutta laajemmallakin perspektiivillä. Organisaatiolla on Mäkelän mukaan laajan kehityskeskustelun paikka, eikä pidä epäröidä toimenpiteitä, joilla ratkaistaan ongelmat pysyvästi ja saadaan toiminta raiteilleen. Kyseinen kaava-asia palautuu aikanaan asemakaavoitus- ja rakennuslautakuntaan, jolloin virkamiesten selvitysten kera saataneen selvyys ja mahdollisesti myös selitys, mitä tämän kaavamuutoksen virkamiesvalmistelussa meni niin poskelleen.
Klaukkalan jäähallin liikelaitos päätettiin purkaa pohjaesityksen mukaisesti.
Ahjolan peruskorjaus aloitetaan tänä vuonna ehdotuksen mukaisesti. Talousarvioon aiemmin varatut rahat eivät tule riittämään, vaan joulukuun budjettivaltuustossa joudutaan myöntämään lisärahoitusta.
Pisimmät puheet ja porinat aiheutti Vihreiden valtuustoaloite konserniohjeen antamisesta Nurmijärven Sähkö Oy:lle Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta irtautumiseksi. Pitkät puheet ja Ruotsista asti valtuutetuille tullet sähköpostaukset eivät tuottaneet tulosta, vaan kunnanvaltuusto päätti äänin 32-16-3, ettei kyseistä konserniohjetta anneta. Tässä asiakohdassa täytyi olla hereillä. Kun Vihreä poliitikko alkaa puhua omistajaohjauksesta, niin on syytä olla kaikki aistit valppaana – kuten olemme valtakunnan tasollakin viime viikkoina voineet havaita.
Kokousvideointia jälkikäteen katsellessa täytyy todeta, että salissa paikaltaan pidetyt puheenvuorot eivät kovin hyvin kuulu – viranhaltijoiden salin takaa lausumat vielä heikommin.
Vanhana ja tunnettuna pilkunrakastelijana en voinut olla huomauttamatta sos. ja terveydenhuollon lausunnossa olleesta virheestä. Kunnan vastaus kysymykseen “Onko otto-oikeuden kieltäminen hyväksyttävää?” oli ilmiselvästi kirjattu väärin kirjattu ja se todettiin korjattavaksi. Nauhalle ei jäänyt jupinani “On se hyvä, että näitä läpysköjä joku lukee.” Vaikka kyseessä oli pieni detalji, niin on sinänsä hämmästyttävää, että noinkin selvä virhe voi mennä läpi ensin sosiaali- ja terveyslautakunnasta, sitten kunnanhallituksesta ja sitten vielä viideltäkymmeneltä kunnanvaltuutetulta – ei kuitenkaan siltä yhdeltä pilkunrakastelijalta.
ARTO HÄGG 