Vyönkiristystä luvassa

Nurmijärven kunnan alkuperäinen talousarvio kuluvalle vuodelle oli 1,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tällä hetkellä näyttää, että tulos painuu noin kolme miljoonaa euroa alijäämäiseksi.

Talouden tasapainottamiseksi kunnanhallitus ohjeisti laatimaan vuoden 2014 talousarvioesityksen siltä pohjalta, että kunnallisveroa nostetaan ensi vuonna 0,5 prosentilla. Kunnanjohtajan esitys oli kiristää verotusta vielä enemmän eli 0,75 prosentilla. Pienemmän korotuksen kannalla kunnanhallituksessa olivat Kokoomuksen ja Keskustan jäsenet. Verotuksen kiristämistä kannattivat SDP:n, Vihreiden ja Peruussuomalaisten jäsenet. SDP:n Peltonen oli vaiti. Ilmeisesti tuo jako kuvaa aika hyvin poliittisten ryhmittymien kantaa veron korotuksiin. Kunnanvaltuustohan hyväksyi esityksen ilman äänestyksiä syyskuussa.

Ikävintä asiassa on, että veron korotus ei oikaise kunnan talouden laskusuuntaa – velanotto vain kiihtyy. Valtionosuudet laskevat ja kunta on ottamassa vapaaaehtoiseti mm. valtiolle kuuluvien liikennehankkeiden suunnittelu- ja rakennuskustannuksia. Tämän hetkisten tietojen mukaan kunnan eri toimialojen esittämissä budjettiluvuissa ensi vuodelle on useiden miljoonien eurojen ylitys. Toimialat joutuvat siis vielä koviin säästötalkoisiin, jotta lainanotto ei riistäydy järjettömäksi. Käyttötalouden menoja on vaikea kuvitella supistettavan ilman henkilöstömenojen leikkauksia. Useissa suurissa kaupungeissa keskustellaan ja pohditaan nyt lomautuksia ja henkilöstön vähentämistä. Näin on myös useissa Keski-Uudenmaan suurkunnissa. Nurmijärvellä muutaman vuoden takaisista lomautuksista on jäänyt joillekin päättäjille sellaiset traumat, että kyseisistä toimenpiteistä ei ole ainakaan vielä syntynyt todellista keskustelua. Epäilen, että nämäkin vaihtoehdot nousevat vielä esille – mitään muuta todellista vaihtoehtoa, kun ei ole vielä julki tuotu. Tosiasia on, että muutama vuosi sitten tehtyjen säästötalkoiden vaikutukset ovat haihtuneet kuin tuhka tuuleen. Käyttömenot ovat nousseet sen jälkeen tasaisen varmasti – mitään pysyvää muutosta ei ole saatu aikaiseksi.

Yhtenä tekijänä on jatkuva yli-investoiminen. Ne eivät vaikuta käyttömenoihin suoraan ja nopeasti. Niillä on kuitenkin nopea vaikutus kunnan kokonaistalouteen ja velkaantumiseen. Useat kiinteistöinvestoinnit poikivat myös muutaman vuoden viiveellä uusia käyttökustannuksia. Jokainen uusi liikunta-, harrastus- ja kulttuurirakennus aiheuttaa vääjämättä myös kasvavia käyttökuluja ellei kyseessä ole jonkinlainen korvaava tilahanke, jossa tilan käyttö on tehokkaampaa ja energiatalous on parempaa. Valitettavasti tarpeelliset ja hyvät tilahankkeet paisutetaan usein järjettömiin mittoihin, jolloin hankkeiden kokonaishyöty heikkenee. Kun aiemmin ollaan pärjätty 100 m2 tiloissa, niin uudishankkeesta kasvaakin kymmenkertainen monumentti, kun kaikkien käyttäjien tarpeet ja toiveet otetaan kiltisti ja ilman taloudellista ohjausta huomioon. Tiiran uimalaitos oli hyvä esimerkki toiveen turpoamisesta tolkuttomuudeksi.

Investointilistaan on joka tapauksessa vielä puututtava. Jotain radikaalia sen suhteen on tehtävä. Kunnalla ei todellakaan ole varaa lisälainanottoon ja yli-investointeihin, vaikka etenkin vihervasemmisto jatkuvasti toitottaa kunnan erinomaisesta taloudellisesta tilanteesta ja investointikyvystä. Investointeihin tuntuu olevan varaa tai ainakin kaikkeen muuhun kuin sähköyhtiön ydinvoimahankkeeseen, joka olisi pitänyt Vihreiden mukaan taloudellisillakin perusteilla laittaa jäihin. Sinänsä huomionarvioista on, että sähköyhtiö on ainoita todella tuottavia kuntakonsernin osia – niillä investoinneilla on ollut ainakin tähän asti kohtuullinen tuotto.

Eli vyönkiristystalkoot on luvassa loppuvuonna kunnanvaltuustossa. Tilannetta ei helpota se, että uudet kaava-alueet eivät anna tuottoja nopeasti. Ilvesvuoren esirakentaminen on nimensä mukaisesti etupainotteista ja aiheuttaa negatiivista kassavirtaa. Viirinlaaksossa on sama tilanne pohjanvahvistuksen ja infran rakentamisen osalta, vaikka saatu ARAn tuki asiaa helpottaakin.

Pienenä yksityiskohtana mainittakoon myös se, että kuntaan on päätetty valita elinkeinojohtaja, kun aiemmin kyseisiä tehtäviä hoiti yrityskehityspäällikkö – ja varsin hyvin tuloksin. Kunnanhallitus päätti Perussuomalaisten, Vihreiden ja Keskustan äänillä, että uusi tehtävä ei ole päällikkötasoinen vaan kuntaan halutaan nimenomaan uusi johtaja. En tiedä tuleeko uusi dirika duuniin päällikkötason palkalla ja alkaako tämä uusi ilman uusia alaisia touhuamaan. Hieman sellainen tutina itselläni on, että kuntaan nimenomaan suorittavaa henkilöä tuohon tehtävään olisi kaivattu – eikä yhden uuden johtajan nimittäminen siihen suuntaan viittaa.