Kauppalehdessä oli torstaina 7.11.2013 artikkeli otsikolla “Rakentajien ahdinko syvenee”. Kauppalehti uutisoi, että kuluvan vuoden aikana on aloitettu uudiskohteita vähemmän kuin kertaakaan vuoden 1998 jälkeen. Tuolloinhan rakennusalalla koettiin melkoinen alasajo.
Kauppalehti oli haastatellut asiassa Rakennusteolllisuus RT ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipattia, jonka mielestä rakentamista hidastaa nyt erityisesti kuntien pikkupolitikointi ja vastahakoisuus kaavoituksessa. Pipatti tarkensi lausuntoaan seuraavasti: “Aina löytyy jokin kaavoitukseen verhottu tekosyy. Esimerkiksi Kirkkonummi ja Nurmijärvi eivät halua vuokra-asuntoja poliittista syistä.”
Kaavoituskatsauksen 2013 mukaan Nurmijärven kunnassa on rakentamatonta asuinrakennuskaavaa noin 280.000 kem2. Tästä suurin osa on omakotikaavaa, mutta rivitalotonttejakin on rakentamatta 87.000 kem2 ja kerrostalokaavaa yli 40.000 kem2. Tämä tarkoittaa noin 1000 rivitaloasuntoa ja 650 kerrostaloasuntoa. Nurmijärven kuntastrategiankin mukaan tonttitarjonnan monipuolisuutta lisätään, vuokra-asuntojen määrää kasvatetaan ja taajamien keskustoihin kaavoitetaan rivi- ja kerrostalotontteja.
Kunnan täysin omistama Nurmijärven Vuokra-asunnot Oy omistaa ja vuokraa yli 1200 vuokra-asuntoa. Esimerkiksi Tuusulan vastaava vuokrataloyhtiö omistaa alle 800 asuntoa. Ei voida väittää, etteikö Nurmijärvi olisi satsannut – ja satsaisi edelleen – kohtuuhintaisiin vuokra-asuntoihin.
Se on myönnettävä, että kuluvan vuoden asuinrakennusasemakaavan tuotanto ei tule saavuttamaan asetettua tavoitetta. Toisaalta teollisuus- ja varastorakennusten kaavaa on tuotettu huomattavasti tavoitetta enemmän. Nämä ovat juuri sitä kaavaa, jolla kuntaan saadaan lisää työpaikkoja ja nostettua valtiovallan suuresti parjaamaa Nurmijärven heikkoa työpaikkaomavaraisuutta. Työpaikkaomavaraisuushan on se ainoa mittari, joka täyttää Nurmijärvellä kriisikunnan kriteerit. Sitä ei todellakaan paranneta muulla tavalla kuin työpaikkoja – ja työpaikka-asemakaavaa – lisäämällä.
Kunnan kaavoitusohjelmasta voi todeta, että uutta asuinrakennuskaavaa on ns. putkessa tuntuvat määrät. Eräät kaavahankkeet ovat viivästyneet mm. maankäyttösopimusneuvottelujen vuoksi. Vuokra-asuntotuotannon suurin ongelma onkin lienee se, että valtakunnassa ei ole tällä hetkellä toimivaa asuntorakentamisen rahoitusjärjestelmää. Suurin osa vuokra-asuntotuotannosta on tällä hetkellä vapaarahoitteista. Nurmijärvelläkin kaavoitetut ja kaavoitettavana olevat rivi- ja kerrostalotontit ovat aivan vapaasti toteutettavissa myös vuokra-asuntokohteina. Nurmijärven kunnan omat resurssit vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi ovat rajalliset – kunta ei voi olla ainoa ja voimallisin vuokra-asuntotuottaja.
Pipatti mainitsee lausunnossaan kunnissa harrastetun “pikkupolitikoinnin”. Tältäkin osin Pipatin heitto on Nurmijärven osalta enemmänkin harhaheitto. Nurmijärven kunnallispoliitikot kun ovat leiponeet viime vuosien aikana kasaan massiivisen investointibudjetin, jossa riittäisi toteutuessaan rakentamista ennätysmäärät. Investointihysterian osalta Nurmijärven päättäjiä ei todellakaan voi syyttää pikkupolitikoinnista – paremminkin suuruudenhulluudesta.
ARTO HÄGG 