Pikainen yhteenveto 18.12.2013 Nurmijärven kunnanvaltuuston kokouksesta. Paremmalla ajalla ja äänestyslistojen julkaisun jälkeen hieman myöhemmin ehkä tarkempaa analyysia siitä minkälaista äänestyskäyttäytymistä kokouksessa harrastettiin.

Tässä tuoreita huomioita 8,5 tuntia kestäneestä kokouksesta.

– Aloitetaan ns. isosta kuvasta ja koko touhun lopputulemasta. Menoja ja investointeja ei kyetty karsimaan. Kunta joutuu seuraavan kolmen vuoden aikana ottamaan lisää lainaa yli miljoona euroa. Lainamäärä nousee 3900 euroon per asukas. Iso pettymys minulle.

– Kotihoidontuen kuntalisää ei lasketa. Äänestystulos oli täpärä 26-25.

– Rajamäen terveysaseman määrärahoja aikaistettiin. Rakennus olisi valmis vuonna 2016. Hölmöytenä asiassa on se, että luottamushenkilöt saavat hankesuunnitelman käyttöönsä nyt vuoden loppuun mennessä. Olisi ollut suotavaa, että se olisi ollut käytettävissä jo päätöksenteossa.

– 12 miljoonan euron monitoimitalo-hanke etenee kunnanhallituksen pohjaesityksen mukaisesti eli määrärahaa on 0,8 milj.euroa jo ensi vuodelle. Olin siirtämisen kannalla, jotta lähimmät vuodet olisi saatu hieman tasapainoisemmiksi. Äänestystulos oli 33-17-1tyhjä.

– Nummenpään ja Suomiehen koulujen määrärahat poistettiin pohjaesityksen mukaisesti äänin 26-25. Tämä tarkoittaa, että opetustoiminta päättyy keväällä 2014.

– Kirkonkylän liikuntapuiston investoinnit jatkuvat ensi vuonna eli sekä pukutilat, huoltorakennus ja tekojäälaitteisto hankitaan. Investointi näille on 1,2 milj.euroa plus jäänhoitokone. Äänestystulos oli rakennuksen osalta 29-21-1vaiti. Vastustin välitöntä investointia rakennuksiin. Sen jälkeen äänestettiin vielä erikseen laitteistoista. Totesin itse, että kun kerran rakennuksiin päätettiin investoida, niin olisi hölmöä jättää laitteet hankkimatta. Useimmat olivat samaa mieltä kanssani ja äänestystulos oli huomattavasti selvempi jälkimmäisessä äänestyksessä.

– Teiden kunnossapitoon lisättiin yksimielisesti 100-125000 euroa per vuosi.

Huomattavan usea äänestys meni todella tiukille ja ratkesi vain yhden äänen erolla. Pikaisesti arvioisin, että selkeitä 100 %:n ryhmäpäätöksiä oli vain muutama. Puolueiden sisälläkin äänet jakautuivat aika lailla eri äänestyksissä. On todella vaikea uskoa, että tuolta pohjalta olisi ollut neuvoteltavissa minkäänlaisia ryhmien välisiä konsensus-päätöksiä. Tuskin olisin itsekään taipunut minkäänlaiseen “pakettiratkaisuun” ellei sen lähtökohtana olisi ollut talouden tasapainottaminen ja investointien yksimielinen leikkaus. Kun neuvottelujen lähtökohta on se, että eri ryhmät ja yksittäiset henkilötkin haluavat etupäässä varmistaa itselle mieluisten hankkeiden etenemisen, niin  lopputulos on juuri nyt nähdyn kaltainen – paljon äänestyksiä ja rahaa palaa.

Kuten jo FB:ssä totesin – eiköhän tässä ollut hyvä todiste siitä, että päätökset tehdään jossain muualla kuin kabineteissa.

Kokous on nähtävissä lähipäivinä kunnan web-sivuilla www.nurmijarvi.fi

Alkava viikko on luottamustoimien kannalta aika kiireinen.

Maanantai-ilta menee kunnantalolla valtuuston kyselytunnin merkeissä. Kyselytuntihan on valtuuston ja viranhaltijoiden välinen suljettu tilaisuus, jossa valtuutetuilla on mahdollisuus esittää johtaville viranhaltijoille kysymyksiä seuraavan kunnanvaltuuston esityslistalla olevista asioista. Myös muista ajankohtaisista asioista on mahdollisuus pyytää selvityksiä tilaisuudessa. Ideana on se, että valtuutetuilla on mahdollisuus saada haluamaansa ja tarvittavaa lisäinformaatiota ja selvityksiä ennen valtuustossa tapahtuvaa päätöksentekoa. Kyselytunnilla on myös mahdollisuus esittää saatepuheenvuoroja, mikäli on aikeissa jättää valtuustoaloite tulevassa kunnanvaltuuston kokouksessa. Perinteiseen tapaan maanantai-ilta jatkuu kyselytunnin jälkeen  ryhmäpalaverilla.  

Tiistai-iltana on vuorossa asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokous, joka pidetään poikkeuksellisesti Pikku Paronissa Rajamäen Tykkitorninmäellä. Asialistalla mm. Kirkonkylän Heinojan asemakaavahankkeen vireille pano. Kyseessä on täysin uuden asuinalueen kaavoitushanke Kirkonkylän itäpuolelle. Näillä näkymin alueelle kaavoitetaan pientaloalue 1000-2000 asukkaalle.

Keskiviikkona valtuusto kokoontuu kokoukseen jo klo 15.00. Päivän pääteema on vuosien 2014-2016 talousarvion ja taloussuunnitelman ja siihen liittyvien investointihankkeiden hyväksyminen. Odotettavissa on pitkähkö ilta ja äänestyksiä etenkin investointihankkeista on odotettavissa. Kokous on nähtävissä Nurmijärven kunnan web-sivuilla suorana lähetyksenä ja myöhemmin videotallenteena.

 

 

 

 

Perinteiset Rajamäen Joulumyyjäiset pidetään sunnuntaina 15.12.2013 klo 12-14 Kuntolassa.

Paikalla pöytineen on sekä kansalaisjärjestöjä että koululuokkia. Perinteiseen tapaan tarjolla on varmasti leivonnaisia, villavetimiä ja ilmeisesti myös lintulautavekottimia.

Lions-leidit tyrkyttävät lämmintä glögiä ja myös arpajaisia on luvassa.

Välillä on tullut dissattua hip-hop-rap-pop-artisti Cheekia. En dissaa enää. Kun laivaseminaarireissulla tuli mahdollisuus, niin pakotin itseni kuuntelemaan miehen esiintymistä ja kykenin koko setin kuuntelemaan.

Tupa oli väkeä täynnä ja täytyy myöntää, että heppu oli hyvässä iskussa ja todellakin sai porukan liikkeelle. Yleisömeri hoilasi yhtenä suuna.

Jos yli kymmenen vuoden puurtamisen ja työn teon jälkeen saa maistaa menestystä, niin se suotakoon – oli sitten kysymys pan-huilistista tai rap-artistista. Viime yön perusteella voi olettaa, että ensi kesän stadion-konserteissa on varmasti ankara meno päällä.

Nyt on tapahtunut sellainen erehdys, että Uudenmaan Kokoomus Ry on myöntänyt allekirjoittaneelle Sinisen Leijonamerkin tunnustuksena ansioista Kansallisen Kokoomuksen järjestötoiminnassa.

Kiitän kohdanneesta kunnianosoituksesta.

 

Itsenäisyyspäivän mellakointia on puitu sen verran, että sitä tuskin on tarpeen kommentoida – kaikki oleellinen on sanottu ja Anne Kontulakin pääsi sympatiseeraamaan.

Takerrun toiseen aiheeseen “puolihumoristisesti” kuten Tampereen kiakkovieraatkin tekivät. Valtion tarkastusvirasto on kurmuuttanut puolustusvoimia sekä kriisinhallintaoperaatioiden heikosta vaikuttavuuden arvioinnista että yleisestikin taloushallinnon puutteista. Kriisinhallintaoperaatioiden valmistelua ja arviointia on kritisoinut myös nurmijärveläinen puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö, joka on asiassa osaamisalueensa ytimessä. Niinistö on kyennyt pitämään profiilinsa perussuomalaiseksi harvinaisen korkealla julkisuudessa nimenomaan asiaosaamisella ja on ottanut asemastaan valiokunnan puheenjohtajan irti suurin piirtein kaiken mahdollisen. Ken muistaa kuka oli edeltävä puolustusvaliokunnan puheenjohtaja tai sitä ennen – tuskin kukaan.

Puolustusvoimat kiistää ylittäneensä 19 miljoonalla eurolla menovaltuuksiansa. Se on kuitenkin tullut selväksi, että alkoholia puolustusbudjetista on käytetty vuosina 2004-2012 yli kaksi miljoonaa euroa. Epäilen vahvasti, että viinakset eivät ole menneet Molotovin cocktailien valmistukseen, vaan perinteisiksi upseerien annosviinoiksi. Puolustusministeri “Potter” Haglundilla olisi nyt paikka muuttaa herraskaista ja ehkä hieman nössömäistä julkisuuskuvaansa ja vaatia karskisti, että tästä lähdin puolustusvoimissa tarjotaan viinaksia vain hiukan Jallua Marskin syntymäpäivänä, mutta muuten saavat kantapeikot tyytyä Tuntemattoman Sotilaan hengessä perinteisen kenttäkeittiöastiassa käytetyn kiljun eteeriseen tenhovoimaan.

Itsenäisyyspäivän juhlallisuudet näyttävät tänä vuonna poikkeuksellisilta. Se ei johtune siitä, että tiirailen niitä tunturin huipulta Syötteeltä vaan siitä, että katse kohdistuu tällä kertaa Tampereelle. Näköradion välityksellä tämäkin onnistuu.

Muutama havainto tämän vuotisista bileistä:

– Tampere paikkana ja juhlien sisällön muutos oli onnistunut. Juhlapaikaksi voisi aivan hyvin valita joka toinen vuosi Helsingin sijaan jonkin toisen paikkakunnan. Helsinki-Turku-Helsinki-Oulu…

– Presidentti Ahtisaari kertoi sanoneensa edesmenneelle Nelson Madelalle, ettei olisi itsekään kyennyt samanlaiseen anteeksiantoon kuin Mandela pitkien vankilavuosien jälkeen. Fiksuna ja diplomaattisena miehenä Mandela tuskin oli kommentoinut lausuntoa.

– Savolainen ex-pääministeri Paavo Lipponen kertoi, että Tampere on sukunsa pääkaupunki ja jatkoi olevansa syntynyt Lapissa ja Oulussa. Kun savolais-tamperelais-oululais-lappilainen puhuu, niin vastuu ja syyntakeettomuuskin siirtyy kuulijalle.

– Stadiollinen kotimaisen rap-musiikin ystäviä pettyi, kun Cheek ei tänä vuonna päässyt riimittelemään itsenäisyysjuhlien hengessä. Tässä lohdutukseksi uusinta viime vuodelta: “Tänään Linnassa Jennin ja Salen kaa, jos oot ulkona varmasti paleltaa.Teema teot työt, jaksakaa pakertaa, vaikka välil masentaa.”

– Illan vaikuttavimman haastattelun antoi nuoremman sukupolven edustajana haastateltu heebo nimeltä Silver Gyninen. Veli-hopea totesi, että ei osaa sanoa näihin itsenäisyysjuttuihin mitään, kun se on vähän niin kuin ikään kuin niin kuin että kun hänen ikäpolvensa kymmenen vuotta sitten leikki ulkona ja nykyään vaan pelataan koneilla. Siis todella niin kuin ajattelemisen aihetta antanut haastattelu – kiitos siitä skeittarille.

Eiköhän tässä ollutkin kaikki epäoleellinen.

Hieno päivä, hieno juhla, Hyvää Itsenäisyyspäivää.

 

Nurmijärven kunta järjesti 4.12.2013 yleisötilaisuuden Klaukkalan Ali-Tilkan kaavamuutokseen liittyen. Näytillä Arkadiassa oli kaavaehdotuksen luonnos, jota ei ole vielä asemakaavoitus- ja rakennuslautakuntakaan käsitellyt. Toki näytillä aineisto on informatiivisesti ollut ASRAssakin.

Paikalla oli väkeä kymmenittäin ja osa hyvinkin aktiivisia ja selvästi asiaan perehtyneitä. Kuten yleensä vastaavissa tilaisuuksissa suurin osa paikallaolijoista oli naapuruston asukkaita. Luottamushenkilöistä paikalla oli allekirjoittaneen lisäksi puoluekamraatti Kirsi Lompolo, joka alueella asuu.

Kunnan suunnittelupäällikkö Juha Oksanen esitteli kaavahanketta ja itse kaavamateriaalia yksityisen arkkitehtitoimiston edustaja arkkitehti Jukka Turtiainen, joka on kaavaa suunnitellut.

Luonnosvaiheen jälkeen kaavaan on tehty niitä muutoksia, joita lautakunta antoi evästykseksi laittaessaan kaavaluonnoksen eteenpäin. Suurin muutos on nykyiseen Ropakon omakotialueeseen liittyvän osan kerrosluvun ja tehokkuuden laskeminen. Kaavasta on poistettu jonkin verran kerrosneliömetrejä ja kaavan asukasmääräarvio on laskenut noin sadalla asukkaalla tasoon 849 henkilöä.

Yleisesti ottaen itse kaavaa ei juurikaan moitittu, vaan tehdyn työn arveltiin olleen oikean suuntaista.

Eniten keskustelua ja kritiikkiä herätti alueen liikennejärjestelyt. Yleinen mielipide tilaisuudessa oli se, että Ali-Tilkan alueelta tulee saada myös toinen ajoreitti Ropakontien ja Klaukkalantien liittymän lisäksi. Lisääntyvän liikenteen pelättiin myös lisäävän Alitilantien läpiajoliikennettä. Vaihtoehtoiseksi liikenneyhteydeksi ehdotettiin mm. yhteyttä Kuntotielle nykyisen kevyen liikenteen väylän kohdalta, Ropakontien jatkamista Töyrypellontielle ja suoraa yhteyttä Lepsämäntielle. Viesti meni perille kaavoittajalle.

Nykyisiä liikenneolosuhteita kritisoitiin. Erityisesti Ropakontien ja Klaukkalantien risteys todettiin ongelmalliseksi etenkin risteyksessä sijaitsevan huoltamon vuoksi. Risteys ei sinänsä kuulu käsitellyn asemakaavan alueeseen, mutta lisääntyvä asukasmäärä ja kasvava liikenne pahentavat tilannetta entisestään. Kunnan puolesta todettiinkin, että risteys vaatii nykyiselläänkin parannustoimenpiteitä jo liikenneturvallisuuden vuoksi. Ongelma on se sama vanha tuttu – kyseessä on valtion hallinnassa oleva tie ja valtion tulisi myös korjaustoimenpiteet kustantaa. Ken elää – hän näkee sen päivän – ehkä.

Kitkeriä kommentteja kuultiin Ropakontien talvikunnossapitoon liittyen. Ahdas ja jyrkkä katu tulisi asukkaiden mielestä nostaa korkeampaan kunnossapitoluokkaan.

Lopuksi esiteltiin simulaatiota Klaukkalantien kehitysselvityksen mukaisesta liikenteen toimivuudesta. Ainakin virtuaalisesti liikenne näytti soljuvan tyylikkäästi ja ilman pahempia ruuhkia. Totesimme tosin, että Ali-Tilkan ja Ropakon alueiden kannalta kriittisin ajankohta on aamuruuhkahuippu. Pyysinkin virkaihmisiä harkitsemaan olisiko syytä tehdä myös tämän ajankohdan mukainen simulaatio.

Edellä mainittuja liikenneongelmia käsitellään itse asiassa Klaukkalantien kehittämisselvityksessä, joka juuri Teknisessä lautakunnassa hyväksyttiin.

Ali-Tilkan kaavamuutosluonnoksen lautakuntamme (ASRA) hyväksyi itse asiassa jo kesäkuussa 2013, mutta kunnanhallitus palautti sen uudelleen valmisteltavaksi. Suurta ihmetystä aiheutti se, että kunnanhallituksen palautuspäätös oli suorastaa kryptinen. Siitä ei käynyt ilmi, mihin asioihin kunnanhallitus toivoi uudelleen käsittelyssä kiinnitettävän huomiota. Se, että joudutaan selvittelemään yksittäisiltä hallituksen jäseniltä, mitä kyseinen instanssi on mahdollisesti päätöksellään ajanut takaa, on kovinkin huonoa hallintotapaa ja mielestäni myös erityisen järjetöntä. Lautakunta käsitteli kaavaluonnoksen uudelleen syksyllä ja viime viikolla se meni myös kunnanhallituksessa läpi. Mitään oleellista muutosta lautakunta ei luonnokseen ollut tehnyt – mitään konkreettista toivettahan ei myöskään kunnanhallituksesta oltu esitetty. Ainoa oleellinen ja merkityksellinen vaikutus tällä järjettömällä puliveivaamisella oli se, että kaavamuutoksen ehkä tärkein asia, Kirkkotien ja Klaukkalantien liittymän liikenneympyrän rakentamisen aloittaminen siirtyi – valitettavasti aivan turhaan.

Kunnanhallituksen tuoreessa päätöksessä oli seuraava mielenkiintoinen lisäklausuuli:

§ 362             ASEMAKAAVAN MUUTOS KLAUKKALANTIEN LIIKENNEALUEELLA JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖSSÄ VÄLILLÄ ROPAKKOTIE-JÄRVIHAANTIE

Handolin Vaulamon kannattamana esitti, että asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan tulee selvittää kaavaluonnoksessa esitettyjen Klaukkalantien liikenneturvallisuutta parantavien hankkeiden kustannusvaikutus kunnan kannalta sekä arvioida vaikutukset liikenteen sujuvuuteen Mt 132:lla ennen ohikulkutien toteutumista.

Päätös: Esitys hyväksyttiin. Lisäksi kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti Handolinin esityksen.

Tätä lisäkirjausta olen yrittänyt lautakunnan puheenjohtajana selvittää sekä tykönäni, että joitakin virkamiehiä konsultoiden. Tuollaisen selvityksen tekeminen vaikuttaa enemmän teknisen lautakunnan toimenkuvaan kuuluvalta. Tekninen lautakunta nimittäin viime viikolla hyväksyi Klaukkalantien kehittämisselvityksen, jossa kyseisiä liikennejärjestelyitä on esitetty ja kaavailtu.

Oma villi arvaukseni on, että kunnanhallitus on käsitellyt Teknisen lautakunnan tuottamaa Klaukkalantien kehittämisselvitystä ikään kuin se olisi kaavaluonnos. Kaavaluonnoksessahan ei esitetä suoranaisesti minkäänlaisia “liikenneturvallisuutta parantavia hankkeita”. Kaavaluonnosta tutkimalla voi toki päätellä, että johonkin risteykseen on kaavamuutoksen jälkeen mahdollista sijoittaa kiertoliittymä ja johonkin toiseen sen tekeminen on mahdotonta. Kaavaluonnoksessa ei esitetä suojateitä, ei hidastustöyssyjä – eikä liikennevaloja. Jos tämän pyörityksen perimmäinen tarkoitus on Ropakontien liittymän liikennevalojen eliminoiminen – kuten olen kuullut, niin kohde ja menettelytapa on totaalisen väärä. Asemakaavassa ei todellakaan määrätä tai päätetä vihreistä, keltaisista ja vielä vähemmän punaisista valoista.

Liikennevalot Ropakontien liittymää tulevat jos ovat tullakseen – tällä kaavamuutoksella ei siihen vaikuteta. Ainoa vaikutus tuolla mystisellä kunnanhallituksen päätöksellä on se, että joukko virkamiehiä ryhtynee nyt selvittämään mitä vaikutuksia on Teknisen lautakunnan teettämällä selvityksellä. Toinen vaihtoehto on se, että asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta toteaa, että kaavaluonnoksessa ei ole esitetty mitään liikenneturvallisuutta parantavia hankkeita, eikä ole mitään selvitettävää.

Tiedoksi Mäntysalon ja Haikalan asukkaille, että Kirkkotien kiertoliittymään tällä veivaamisella on jälleen viivästyttävä vaikutus.

Kaikesta huolimatta hyvää Itsenäisyyspäivää. Ilman itsenäistä Suomea ja itsenäistä Nurmijärveä meillä ei olisi mahdollisuutta nauttia tällaisesta upeasta demokraattisesta päätöksenteosta.

 

.

 

 

 

 

 

 

 

 

Nurmijärven kunnanvaltuutetuille jaettiin maanantaina 2.12.2013 liki 250 sivuinen lukupaketti eli “Esitys talousarvioksi vuodelle 2014 ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016.

Pikainen vilkaisu yhdistettyyn tuloslaskelmaan, jossa on siis mukana myös liikelaitokset, herätti epäilyksen, että kaikilta osin en voi olla kunnanhallituksen esityksen takana.

Esitetyillä luvuilla investointivauhti on keskimäärin 35-38 milj. euroa vuodessa. Rajut investoinnit nostavat poistot räjähdysmäisesti viime vuosien hieman yli 10 milj.euron tasosta yli 17 miljoonaan euroon vuodessa. Vuosikate ei riitä kattamaan poistoja tulevina vuosina.

Sama ongelma näkyy rahoituslaskelmassa. Lisälainaa otetaan suunnitelmallisesti tasaisen tappavaan tahtiin 16:sta 27:ään miljoonaa euroa joka vuosi. Lainamäärä per asukas nousee viimevuotisesta 2080 €/asukas tasoon 3900 €/asukas eli käytännössä tuplaantuu. Lainojen kokonaismäärä nousee 84 miljoonasta eurosta 166 miljoonaan euroon. Samaan aikaan väestönkasvu näyttää hidastuneen oleellisesti. Järjetöntä.

Vuosikate nettoinvestoinneista on pahimmillaan alle 40%. Omavaraisuusaste laskee kuin lehmän häntä.

Investointien osalta tulen joko itse tekemään muutosehdotuksia tai toivottavasti voin liittyä muiden valtuutettujen ehdotuksiin investointien normalisoimiseksi. Esityksen mukaan ei voida mennä.

Enemmän talousarviosta ja velkaantumissuunnitelmasta, kunhan olen pumaskan kahlannut läpi.

—————————

Ja seuraavalla kertaa ihmettelen kunnanhallituksen päätöstä Klaukkalantien kaavamuutoshankkeen osalta. Kryptiset päätökset eivät hankkeen osalta ota loppuakseen. Täytynee ottaa käyttöön kuuma linja tai hankkia apua selvännäkijältä.

 

 

Kirkonkylän Mahlamäen kaavamuutoksen yleisötilaisuus houkutteli paikalle noin 30 asiasta kiinnostunutta kuntalaista pääkirjaston lukusaliin. Luottamushenkilöistä paikalla kävi allekirjoittaneen lisäksi ainakin lautakunnan jäsen Schildt.

Ennen tilaisuutta järjestetylle kaavakävelylle en ehtinyt – en muista, että näitä ainakaan oman lautakuntajäsenyyteni aikana on järjestetty. Epäilemättä hyvä idea. Itse olen tapanani pitänyt käydä tutustumassa jokaiseen kaavahankkeeseen paikan päällä. Lautakuntahan ei järjestä säännönmukaisesti vierailuita ainakaan pienimpiin kaavamuutoskohteisiin. Merkittävimpiin kaavahankkeisiin lautakuntakin usein jalkautuu ns. maastoon. Perinteenä on ollut järjestää ainakin yksi kiertoajelu merkittävimpiin kohteisiin vuodessa – usein teknisen lautakunnan kanssa yhdessä. Paikan päällä olosuhteisiin tutustuminen jää kyllä osin luottamushenkilöiden oman aktiivisuuden varaan.

Kaavoittajat esittelivät hanketta ja antoivat mahdollisuuden antaa palautetta kaavaluonnoksesta. Jonkin verran keskusteluakin syntyi, mutta yhtä interaktiiviseksi se ei muodostunut kuin esim. Kylänpään vastaava tilaisuus oli. Toki lähtökohtakin oli toisenlainen – nyt esiteltiin jo kaavaluonnosta.

Magnus R. pohti, kuinka käy vanhoille kirkkotalleille, mutta väkijoukosta löytyi asiantuntemusta kertomaan, että kirkon naapuritontin puurakennus ei ole kirkkotalli. Ne ovat sijainneet aikoinaan raivaajapatsaan tienoilla. Näöin itsekin muistan lukeneeni jostain paikallishistoriikista.

Kysely Mahlamäen kaavahankkeesta on edelleen avoinna kunnan web-sivuilla ja kaavaluonnos on nähtävillä joulukuulle.

Jälleen osoittautui, että tilaisuudelle oli tarvetta. Toisaalta jälleen kerran joutui toteamaan, että nuorempaa ikäpolvea nämä kaava-asiat eivät tunnu kiinnostavan. Nelikymppinenkin on jo poikkeuksellisen nuori kuntalainen näissä tapahtumissa. Sinänsä outoa, koska juuri nuorempaa ikäpolvea kaava-asiat tulevat koskemaan.