Kirkonkylän Mahlamäen kaavamuutoksen yleisötilaisuus houkutteli paikalle noin 30 asiasta kiinnostunutta kuntalaista pääkirjaston lukusaliin. Luottamushenkilöistä paikalla kävi allekirjoittaneen lisäksi ainakin lautakunnan jäsen Schildt.
Ennen tilaisuutta järjestetylle kaavakävelylle en ehtinyt – en muista, että näitä ainakaan oman lautakuntajäsenyyteni aikana on järjestetty. Epäilemättä hyvä idea. Itse olen tapanani pitänyt käydä tutustumassa jokaiseen kaavahankkeeseen paikan päällä. Lautakuntahan ei järjestä säännönmukaisesti vierailuita ainakaan pienimpiin kaavamuutoskohteisiin. Merkittävimpiin kaavahankkeisiin lautakuntakin usein jalkautuu ns. maastoon. Perinteenä on ollut järjestää ainakin yksi kiertoajelu merkittävimpiin kohteisiin vuodessa – usein teknisen lautakunnan kanssa yhdessä. Paikan päällä olosuhteisiin tutustuminen jää kyllä osin luottamushenkilöiden oman aktiivisuuden varaan.
Kaavoittajat esittelivät hanketta ja antoivat mahdollisuuden antaa palautetta kaavaluonnoksesta. Jonkin verran keskusteluakin syntyi, mutta yhtä interaktiiviseksi se ei muodostunut kuin esim. Kylänpään vastaava tilaisuus oli. Toki lähtökohtakin oli toisenlainen – nyt esiteltiin jo kaavaluonnosta.
Magnus R. pohti, kuinka käy vanhoille kirkkotalleille, mutta väkijoukosta löytyi asiantuntemusta kertomaan, että kirkon naapuritontin puurakennus ei ole kirkkotalli. Ne ovat sijainneet aikoinaan raivaajapatsaan tienoilla. Näöin itsekin muistan lukeneeni jostain paikallishistoriikista.
Kysely Mahlamäen kaavahankkeesta on edelleen avoinna kunnan web-sivuilla ja kaavaluonnos on nähtävillä joulukuulle.
Jälleen osoittautui, että tilaisuudelle oli tarvetta. Toisaalta jälleen kerran joutui toteamaan, että nuorempaa ikäpolvea nämä kaava-asiat eivät tunnu kiinnostavan. Nelikymppinenkin on jo poikkeuksellisen nuori kuntalainen näissä tapahtumissa. Sinänsä outoa, koska juuri nuorempaa ikäpolvea kaava-asiat tulevat koskemaan.