Kuntakinkerirapsa

Wise Oy

Kansalaisfoorumi kunnantalolla ei vetänyt ihan salia täyteen, vaan istumapaikkoja jäi vielä käyttämättä.

Tilaisuuden mielenkiintoisinta antia oli kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaaran esitelmä “Toimiva metropoli”. Tässä hajamerkintöjä Vaattovaaran puheesta:
– Hän ei ymmärrä, mistä kuntarakenneuudistuskeskustelussa on kysymys.
– Hallintomallilla ei ratkaista metropolialueen ongelmia.
– Tuettu sosiaalinen asuntotuotanto sijoitettuna reuna-alueille on ongelmallista. Segregaatio (eriytyminen) vain pahenee sillä.
– Kuntaselvitysryhmän ehdotukset vaikuttavat suunnitelmataloudelta.

Video kolmetuntisesta kansalaiskinkereistä on nähtävissä kokonaan kunnan web-sivuilla tiistaista 9.4. alkaen eli osoitteessa http://www.nurmijarvi.fi

Näyttää tosin siltä, että video ei näy kaikille – ilmeisesti vanhan selaimen takia.

————–

Klaukkalan Ali-Tilkan kaavamuutoksesta oli koko sivun kirjoitus viimeisimmässä Nurmijärven Uutisissa. Allekirjottanutkin pääsi muutaman sanasen asiasta sanomaan.

Luettavissa: http://www.nurmijarvenuutiset.fi/artikkeli/231017-ali-tilkka-tuo-klaukkalaan-tuhatkunta-uutta-asukasta

Kansalaisfoorumi kuntarakenneuudistuksesta ma 8.4.2013 klo 18:00

005
Kuntalaisilla on mahdollisuus kysyä, kuulla ja keskustella kuntarakenneuudistuksesta valtuustosalissa pidettävässä tilaisuudessa. Nurmijärven kunta järjestää avoimen kansalaisfoorumin, jossa esitellään uudistukseen liittyvien asioiden käsittelyvaihe ja niiden pääasiallinen sisältö. Tilaisuus pidetään maanantaina 8.4. klo 18 – 21 ja sitä voi seurata myös kunnan kotisivujen kautta.

Nurmijärven kunnantalon valtuustosalissa järjestetään maanantaina 8.4.2013 klo 18-21 avoin yleisötilaisuus – kansalaisfoorumi kuntarakenneuudistuksesta. Tilaisuudessa on mukana asiantuntijoita: professori Mari Vaattovaaraa kertomassa metropolialuene kehyskunnista, selvitysmies Rolf Paqvalinia kertomassa metropolihallinnon vaihtoehdoista ja HUS-kuntayhtymän toimitusjohtajaa Aki Lindén. Paikalle saapuu myös kunnan johtavia viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä.

Yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä tilaisuudessa.

Kansalaisfoormuia voi seurata suorana lähetyksenä kunnan kotisivujen kautta (www.nurmijarvi.fi). Nauhoite tilaisuudesta on nähtävillä myös jälkikäteen kunnan web-sivuilla.

Suurkuntaa pukkaapi tulemaan

muna

Keski-Uudenmaan kahdeksan kunnan kunnanjohtajaa toivat alkuviikosta julki ehdotuksensa uudesta selvitysalueesta. Se käsittäisi nykyisten Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Numijärven, Pornaisen, Tuusulan ja Sipoon kuntaliitoksen selvittämisen.

Vaikka kyseessä on vasta kunnanjohtajien esitys, niin se ansaitsee tuoreeltaan fundeerausta. Tällaisia tuli ensi hätään mieleen:
– Ulkoinen uhka tai uhkakuva saa kovat kilpailijatkin kokoamaan voimansa. Tässä tapauksessa valtiovallan luoma uhkakuva Tuusulan pilkkomisesta ja osan Keski-Uudenmaan kuntien liittämisestä Vantaaseen ja Helsinkiin, on saanut kehyskuntien johtajat kokoamaan voimansa. Ennen kaikkea uhka(us) uuden väliportaan metropolihallinnon perustamisesta, mikäli kunnat eivät kykene vapaaehtoisiin kuntaliitoksiin, on saanut kehyskunnat tiivistämään rivinsä ja tuomaan yhden uuden varteenotettavan vaihtoehdon metropolialueen järjestelyihin.
– Tilanne on mielestäni hieman skitso. Valtiovalta perustelee metropolialueen kuntajärjestelyjä nimenomaan koko alueen maankäytön kokonaissuunnittelun järkeistämisellä ja kuntien sisäisen kilpailun poistamisella. Mikäli nyt esitetty kahdeksan kunnan kuntaliitos toteutuu, niin se luo mielestäni entistä vahvemman kilpailuasetelman Helsinginniemen ja taloudellisesti todella vahvan uuden superkunnan  välille. Kutsun tätä uutta vahvaa suurkuntaa tässä nimellä “Yhdistyneet Kehyskunnat”.
– Helsingille ratkaisu merkitsisi Sipoon livahtamisesta Stadin hyppysistä, mutta jättäisi Vantaan kuin nalli kalliolle ja loisi erinomaista painetta Helsingin ja Vantaan kihlaukselle ja pakkoavioliitolle. Helsinki on varmasti tyytyväinen “Kahdeksikon” esitykseen ja vaihtaa Sipoon kiljuen Vantaaseen.

Spekuloinpa myös seurauksia siitä, mikäli tuo “Yhdistyneet Kehyskunnat” toteutuisi.
– Alueelle syntyisi lukuisia paikallisia perinteisistä puolueista irtaantuneita kansanliikkeitä ja yhdistyksiä. Vaaleissa listoille nousisi useita uusia ehdokaslistoja ja Tuusulan Puolesta -tyyppisiä paikallisuuteen pohjaavia ehdokkaiden asettajia. Luultavasti paikalliset TuPu, NuPu, HyPu, MäPu, PoPu, KePu(!), SiPu ja JäPu tekisivät myös vaaliliiton ja saisivat seuraavissa kunnallisvaaleissa merkittävän osan uuden suurkunnan valtuustopaikoista – vain hajotakseen vaalien jälkeen ajamaan kukin omien alueidensa etuja. Päätöksenteko tulisi olemaan todella haastavaa näistä lähtökohdista.
– Nurmijärvelle suurkunnalla olisi merkittäviä vaikutuksia. Palvelut tulisivat keskittymään huomattavasti nykyisestä. Uudessa suurkunnassa ei riittäisi ymmärrystä kolmen nurmijärveläisen päätaajaman tasapuoliseen kehittämiseen ja peruspalveluiden yllä pitämiseen niissä kaikissa. Terveyskeskus häviäisi Rajamäeltä alta aikayksikön, kouluverkkoa supistettaisiin ja maankäytöstä päätettäisiin muusta kuin paikallisista lähtökohdista ja tarpeista – aivan kuntauudistuksen tavoitteiden mukaisesti.
– Kyläpolitikointi muuttuisi suurkyläpolitikoinniksi. Jatkossa väännettäisiin kättä ja riideltäisiin siitä, toteutetaanko hankkeita entisen Tuusulan, Järvenpään, Keravan vai Nurmijärven alueelle. Nurmijärven pienet taajamat jäisivät siinä keskustelussa tyystin taka-alalle.
– Nykyisen kuntalain mukaan 278000 asukkaan Yhdistyneiden Kehyskuntien kunnanvaltuustossa olisi 75 valtuutettua. Tämä tarkoittaisi noin 3700 asukkaan väestöpohjaa yhtä valtuutettua kohti. Suoraan väestöpohjasta laskettuna nykyisen Nurmijärven alueelta valittaisiin 11 kunnanvaltuutettua. Viime vaalien vertailulukujen perusteella nurmijärveläiset läpimenijät olisivat: Mäkelä, Vanhanen, Aatela, Niinistö, Vaulamo, Kalmi, Meros, Räty, Latva, Tapiolinna ja Korhonen. Ensimmäiset varasijoille jäävät olisivat Niemi, Hägg ja Sinisalo-Katajisto. Kieltämättä valtaosa edellä mainituista on juuri niitä aktiivisimpia kuntapoliitikkoja ja osallistuvat ylikunnalliseen vaikuttamiseen jo nykyäänkin. Osa henkilöistä on kerrassaan ammattipoliitikkoja ja jokunen taitaa yhteisiä asioita hoitaa melkeinpä päätyönään. Kukin voi itse fundeerata pystyisikö esim. edellä mainittu konklaavi edustamaan nykyisen Nurmijärven alueen aukkaita riittävästi ja tuomaan tämän reuna-alueen kannat ja näkemykset riittävästi päätöksentekoon. Itse uskon, että luottamushenkilöidemme kärkikaarti siihen kykenisi eli kompetenssi olisi riittävä.
– Lautakuntien kohdalla tilanne olisi toisenlainen. Paikallista osaamista ja ymmärrystä ei riittäisi millään jokaiseen lautakuntaan, vaikka niiden kokoa kasvatettaisiin. Päätösvaltaa liukuisi vääjäämättä virkamiehille aiempaa enemmän. En tiedä, olisiko mahdollista perustaa jonkinlaisia “aluelautakuntia”, joille annettaisiin paikallistason päätäntävaltaa. Joka tapauksessa lähidemokratia heikentyisi ja luottamustoimiin osallistuvien kuntalaisten määrä pienenisi dramaattisesti.                                                  – Todettakoon, että juuri edellä mainitut uudet valitsijamiesyhdistykset ja paikalliset ryhmittyvät sekoittaisivat totaalisesti asetelman. Ennusteen tekeminen perinteisten puolueiden nykyisten kannatuslukujen tai viime vaalien äänimäärien perusteella on todella vaikeata – peräti mahdotonta.

Jatkoja odotellessa – Hauskaa Pääsiäistä! Siihen liittyen kuvituksena nuorena miehenä tekemäni ajankohtaan liittyvä piirustus. Sen päivitetty nimi voisi olla vaikkapa “Suurkuntaa pukkaapi tulemaan”.

Joku vaatii vastausta!

IMG_2290

“Kyllä tai ei vastausta odottava-ei selityksiä” -niminen henkilö vaatii Nurmijärven Uutisissa allekirjoittaneelta vastausta, miksi en ole allekirjoittanut kyseisessä lehdessä aiemmin ilmestynyttä Rajamäen terveysaseman puolesta laadittua mielipidekirjoitusta.

Vastaus on yksinkertainen. Minulla ei ollut vähäisintäkään tietoa tai aavistusta, että jossain päin kuntaa tällaista ultimaattumia oltiin laatimassa. En tiedä missä yhdeksän allekirjoittanutta valtuutettua ovat toisensa yhyttäneet ja kirjallisen tuotoksensa laatineet. Minuun asiassa ei ole kukaan ollut yhteydessä.

Herralle tai rouvalle “Kyllä tai ei vastausta odottava-ei selityksiä” tiedoksi, että tulen aikanaan kunnanvaltuustossa ottamaan myönteisen kannan Rajamäen terveysaseman puolesta. Teen sen nurmijärveläisenä ja perustelen sen – kuten aiemminkin – valtuustossa yhteisesti ja yksimielisesti tehdyllä linjauksella ja äänestäjilleni antamalla lupauksella, jonka mukaan peruspalvelut taataan kolmessa päätaajamassa. Näin toimin myös silloin, kun on kysymys peruspalveluista muissa päätaajamissamme Kirkonkylällä ja Klaukkalassa.

Minulla ei ole erityistä tarvetta tai tavoitetta profiloitua nimenomaan Rajamäen asioiden hoitajana.

Piinaviikon virityksiä

Hägg_kuva

Pääsiäisen alusviikko on kohtuullisen tai kohtuuttoman vilkas, mutta onneksi hieman tynkä.

Tiistai-iltana on vuorossa Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokous. Listalla on kaavoituskatsauksen lisäksi mm. lausunnon antamanien Klaukkalan osayleiskaavaluonnokseen sekä pari pientä asemakaavamuutosta Rajamäellä ja Klaukkalassa. Rakennuslupahakemuksia listalla on kolme kappaletta, joista toinen on jäähallin laajennosta koskeva.

Keskiviikkoiltana lupauduin pistäytymään Klaukkalassa jonkinlaisessa tupaillassa keskustelemassa Ali-Tilkan kaavahankkeesta. Kyseessähän on vast’ikään vireille pantu kaavoitushanke, josta jo kaavaluonnoskin asetettiin nähtäville. Keskeiselle paikalle Klaukkalaan sijoittuva kaavoitusalue herättää mielenkiintoa etenkin naapurustossa.

Myös kunnanhallitus näyttää tänään istuneen ja tehneen päätöksiä. Tiedotteen mukaan kunnanhallitus on saanut kirjattua kantansa sellaiseen muotoon, että ymmärtää sen itse ja pystyy saman ymmärryksen myös muille jakamaan. Asiasta oli erinomainen kalabaliikki viime valtuuston kokouksen yhteydessä. Lopullinen päätös on, että kansalaisfoorumi 8.4.2013 ja valtuuston toukokuun kokous tiistaina 21.5.2013 videoidaan ja netin kautta kansalle esitetään.

Kunnanhallitus päätti myös ostaa keskeiseltä paikalta Rajamäestä maita eli Rajamäentien molemmin puolin yhteensä 34 841 m² laajuisen aluen. Alue sijaitsee Hellaspolun alueella S-Marketin takana ja samalla kohtaa Rajamäentien toisella puolen eli Kylänpään puolella. Rajamäen keksustan kehittäminen nytkähtää näin vaaksan verran eteenpäin.

Peräsmies 30 v.

Peräsmies

Sarjakuva-artisti Timo Kokkilalta Tampereelta tuli viesti. Hänen tunnetuin sarjakuvahahmonsa – legendaarinen supersankari Peräsmies – täyttää kuluvana vuonna miehekkäät 30 vuotta.

Timo on puuhamies vuosittaisilla Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaaleilla. Tämän vuoden festivaalit ovat jo ensi viikolla eli 20.-24.3.2013 ja ne järjestetään ns. Siperian alueella Tampereella. Siellähän sijaitsevat Finlaysonin alue, mediamuseo Rupriikki ja Werstas.

Timo infosi, että sunnuntaina 24.3.2013 klo 12.00-13.00 festivaalien ohjelmassa on Vooninki-salissa pidettävä “Peräsmies 30 v. & poika 10 v.” tilaisuus, jossa ohjelman mukaan “Timo Kokkila kertoo Pahkasian pahanhajuisen supersankarin historiasta ja nykyisistä toisen polven pörinöistä Koululaisessa”.

Timo ilmoitti kutsuneensa paikalle itsensä lisäksi muutamia Peräsmiehen ja Peräsmiehen pojan historiaan liittyviä ja henkilöitä – etunenässä luonnollisesti hahmon toisen ideoijan Sami Laitalan. Kutsu tuli myös minulle, koska 90-luvulla tein neljä Peräsmies-käsikirjoitusta, jotka Kokkila piirsi ja Pahkasiassa julkaistiin. Taisipa yksi käsikirjoittamani Peris-sarjis olla mukana Minä Peräsmies-DVD-pelin mukana olleessa sarjakuvavihkosessakin.

Arkistoja ja muistia kaivellessa löysin tällaiset Peräsmies sarjakuvat, joihin olen joko yksin tai Kokkilan kanssa yhdessä tehnyt kässärin:
– Peräsmies (Pahkasian 20 vuotisbileissä), kaksisivuinen sarjis, pahkasika n:o 62 vuonna 1995
– Peräsmies (Puhelinseksibisnekset), kaksisivuinen sarjis, Pahkasika n:o 64 vuonna 1995
– Peräsmies goes SA-INT, kolmisivuinen sarjis, Pahkasika n:o 68 vuonna 1996
– Peräsmies (Pesäpallo case), kaksisivuinen sarjis, Pahkasika n:o 73 vuonna 1998

Pienellä ja vaatimattomalla osuudella olen siis ollut jättämässä hajujälkeni suomalaisen sarjakuvataiteen historiaan. Tästä ylpeänä ja iloisena tarkoituksenani on suunnata viikon päästä juhlistaman Peräsmiehen ja poikansa vuosipäivää Tampere Kuplii sarjakuvafestivaaleille.

Suosittelen tapahtumaa myös muille sarjakuvakulttuurista kiinnostuneilla. Ohjelma on monipuolinen ja tapahtumia riittää joka päivälle. Kuuleman mukaan Rupriikissa olisi nähtävillä myös Suomen kuuluisin vahamonistuskone. Se, jonka Paretskoi kähvelsi rikoskumppaneidensa (rikos vanhentunut) kanssa helsinkiläisen kerrostalon vinttikopista. Sillä masiinalla veivattiin ensimmäiset Pahkikset.

Tampere Kuplii netissä: http://2013.tamperekuplii.fi/
Peräsmies netissä: http://www.saunalahti.fi/tkokkila/peris.htm
Tampere Kuplii ja Peräsmies löytyvät myös FB:stä.

Poweria

IMG_1646

Kunta järjestää valtuustokauden alkajaisiksi koulutustilaisuuksia ja käväisin tältä erää viimeisessä sessiossa kunnantalolla. Kuulimme uutta ja vanhaa informaatiota mm. Uudenmaan Liitosta, kuntayhtymistä, K-U:n pelastuslaitoksesta, Nurmijärven Vuokra-asunnot Oy:stä ja Nurmijärven Sähkö Oy:stä.

Kuulimme, että vuokra-asuntojonossa on Nurmijärvellä tälläkin hetkellä hieman yli 500 henkeä. Tilannetta helpottamaan hankelistalla on 5 vuoden aikana tulossa rakenteille noin 420 asuntoa.

Erityisesti minua kiinnosti Nurmijärven Sähkö Oy:stä pidetty esitys. Luottamushenkilöpaikkojen jaossa minulle on korvamerkitty kyseisen yhtiön hallituspaikka alkaen vuodesta 2015. Yhtiö on 100 %:sti Nurmijärven kunnan omistama. Liikevaihto on 32 milj.euroa ja tasetta noin 78 milj.euroa. Henkilöstöä yrityksessä on 35 henkeä. Kaukolämpöä yritys tuottaa itse, mutta sähkön se ostaa pääosin pörssistä. Omaa sähköntuotantoa ei ole, mutta sillä on voimalaitososuuksia mm. Norjasta.

Nurmijärven Sähkö Oy on mukana myös tuulivoimahankkeissa ja tuulivoimasähköä on tulossa yhtiön piuhoihin tänä vuonna.

Mielenkiintoinen kuvio on yhtiön osakkuus Fennovoimassa, jolla on vireillä ydinvoimalahanke Pyhäjoella.

Suomi – Euroopan Nurmijärvi?

Hägg_kuva

Kahlasin läpi selvityshenkilöiden tekemän satasivuisen dokumentin ”Metropoli meille kaikille. Metropolialueen esiselvitys – selvityshenkilöiden suositus ja ehdotukset”

Tässä muutamia sekavia havaintoja ja kommentteja – sekava on tosin koko aihekin.

Aluksi perusinfona, että Helsingin metropolialueeseen kuuluu seudun 14 kuntaa: Pääkaupunkiseudun kaupungit Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen sekä 10 KUUMA-kuntaa (kehyskunnat) Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti.

Selvitysmiesten tehtävänä oli selvittää metropolialueen keskeiset muutospaineet sekä vaihtoehdot rakenteiden uudistamiseksi paineiden hallinnan vuoksi sekä löytää toimivat kuntajaon selvitysalueet ja metropolihallinnon vaihtoehdot, joilla voidaan merkittävästi eheyttää seudun yhdyskuntarakennetta sekä vastata väestönkasvun ja työvoiman tuleviin tarpeisiin.

Selvitysmiehet hahmottivat työssään ns. metropolikriteeri: kansainvälinen kilpailukyky, maankäyttö ja kaavoitus, työssäkäynti, asiointi ja liikkuminen, asuminen ja asuntomarkkinat, muuttoliike ja metropolialue sekä sosiaalinen eheys ja segregaatio. Segregaatiolla tarkoitetaan eristäytymistä – tässä tapauksessa ilmeisesti lähinnä maahanmuuttajien.

Ymmärtääkseni kuntauudistuksen tarpeesta on valtakunnassa jonkinlainen yhteisymmärrys. Maakunnissa ja esimerkiksi Oulun, Jyväskylän ja Kouvolan seuduilla on tehty laajojakin kuntarajajärjestelyitä – vapaaehtoisesti. Tämä ei ole mitenkään poikkeuksellista – samanlaisia toimenpiteitä on tehty kasvukeskuksissa aiemminkin – erityisesti Helsingin raja-alueilla.

Metropoliprobleema on kuitenkin oma erityinen sivujuonne tämänkertaisessa kuntauudistushankkeessa. Selvityksessä on tuotu hyvin esille ne ajatusrakenteet, jotka korostavat Helsingin seudun erityisasemaa koko valtakunnan hyvinvoinnin ja kehityksen veturina. Tästä laajemmasta näkökulmasta katsottuna Nurmijärven asema ja horisontti kutistuvat marginaalisiksi.

Yllättävän suureen rooliin selvityksessä nousee vieraskielisten ja maahanmuuttajien rooli. Ennusteen mukaan Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla vieraskielisten osuus väestöstä kasvaa kussakin kaupungissa vuoteen 2030 mennessä kaksinkertaiseksi eli yli 20 prosenttiin asukasmäärästä. Selvityksen mukaan ”yksinään tämä muutos edellyttää seudun huomattavaa kansainvälistä kilpailukykyä”. Selvityksen tekijöiden mielestä vieraskielisten osuuden kasvun vuoksi kansainvälistä kilpailukykyä on parannettava. Itselle tulee ensimmäiseksi mieleen, että vieraskielisten osuus parantaisi kilpailukykyämme. Mikä on syy ja mikä seuraus? Selvitysmiehet ovat puoli vuotta asiaa miettineet,joten ehkä se on noin päin.

Selvitysmiesten päätelmä on, että nykyisissä koko metropolialuetta koskevissa keskeisissä tehtävissä, erityisesti tulevaisuuden lisääntyvissä haasteissa, yhteinen sitova päätöksenteko ja päätösten toimeenpano ei nykyrakenteilla onnistu. Tarkasteluperspektiivi on noin 20 vuotta, joka on jopa lyhyempi kuin Nurmijärven strategian ja maankäytön suunnittelun aikajänne.

Selvitysmiesten mielipide on, että kuntarakennemuutosten lisäksi tarvitaan metropolihallinto, joka perustuu vaaleilla valittuun valtuustoon ja jolle siirretään toiminnan edellyttämät tehtävät. Demokratian – nurmijärveläisten ja koko seudun asukkaiden – kannalta tämä on mielestäni huono ehdotus. Laajakin metropolivaltuusto kokoaisi jäsenikseen ja päätöksentekijöikseen pelkästään ns. ykkösketjun luottamushenkilöitä – lähinnä kansanedustajia. Tämä ei taatusti edistäisi lähidemokratiaa ja siirtäisi entistä enemmän päätösvaltaa virkamieskunnalle. Parhaimmillaan pätevät ja uutterat luottamushenkilöt – tai ammattipoliitikot – pystyvät hoitamaan laajojakin vastuualueita, mutta I.Kanerva maakuntahallituksen kaavoitusasioista mitään tietämättömänä puheenjohtajana on hyvä esimerkki johtaville luottamushenkilöille kasaantuvista ylimitoitetuista tehtävistä.

Jo vuonna 2010 Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhdistymisselvityksen kanssa käynnistettiin Vantaan aloitteesta Helsingin seudun 14 kuntaa koskeva kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Tällöinkään ei päädytty esittämään kaksiportaisen seutuhallintomallin perustamista, vaan kuntien yhteistyötä pidettiin parempana vaihtoehtona kuin uuden hallintotason perustamista. Olen samaa mieltä.

Koko uudistuksen perustana on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itse vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Nurmijärven kohdalla ainoastaan työpaikkaomavaraisuus min. 80 % ei toteudu. Voidaanko tästä vetää johtopäätös, että metropolialueen alueen ja sen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta vain Nurmijärven vähäiset työpaikat ovat ongelma – jos se kriteeri täyttyisi, niin Nurmijärven annettaisiin olla omillaan ja rauhassa kuntarakenne-showsta. Kun tämä yksi kriteeri ei täyty, niin Nurmijärvi kytketään moniongelmaiseen metropolialueeseen, jonka suurin ongelma liittyy mm. maahanmuuttajiin ja edullisten asuntojen tarjoamiseen. Asia saa täysin käsittämättömän käänteen – Nurmijärven, jonka ”ongelma” on se, että siellä asuu liian paljon ihmisiä verrattuna työpaikkoihin, tuleekin lisätä edullista asuntotarjontaa – ja entisestään huonontaa alueen työpaikkaomavaraisuutta. Ilmeisesti oletuksena on, että tarvittavia työpaikkoja syntyy sitä mukaa, kun kouluttamatonta väestöä asettuu kehyskuntiin. Olen eri mieltä – näin syntyy vain työvoimareservaatteja, jotka varmaan ovat metropolialueen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta positiivinen ilmiö.

Selvityksessä on todettu, että tällä hetkellä metropolialueen yhteisten strategioiden toteuttaminen on jätetty sen varaan, että kunnat ottavat harkintansa mukaan yhteisen strategian huomioon omia päätöksiä tehdessään. Tähän voi kyynisesti todeta, että tilanne on aivan sama myös kuntien omien – täysin omista lähtökohdistaan lähtevien – strategioiden kohdalla. Kun kunnanviraston ulkopuolella mielenosoittaa 100 kyläkoulun kannattajaa tai 250 länsimaisen kamppailulajin kiihkeää fania, niin kuntastrategiat unohtuvat päättäjiltä hyvinkin helposti. Tämä on nähty.

Kuten sanoin – maahanmuutto on huomioitu korostetusti selvityksessä. Siinä todetaan, että maahanmuutosta vain 5–10 prosenttia on työperäistä maahanmuuttoa. Suurin osa maahanmuuttajista on aluksi työttömiä tai työvoiman ulkopuolisia. Koko Suomen työikäisestä väestöstä on tällä hetkellä noin 180 000 maahanmuuttajataustaisia. Heistä on työllisinä noin 90 000 eli heidän työllisyysasteensa on noin 50 prosenttia.

Muihin tutkimuksiin viitaten selvityksessä mainitaan, että maahanmuutto on kehityksen elinehto ja tärkeä kaupunkidynamiikan lähde. Sen mukaan maahanmuuttajat tuovat mukanaan uusia ideoita ja tekniikoita, uusia yhteyksiä ja strategioita. He voivat olla elintärkeitä kaupungin eliittien, talouden ja kulttuurielämän kannalta. Maahanmuutto tarjoaa kaupungeille mahdollisuuden, jopa elinehdon, luovuuteen, innovaatioihin ja monikulttuuriseen monipuolisuuteen. Mielestäni tässä olisi syytä hieman tarkempaan analyysiin ja kritiikkiin. Jos nykyisestä maahanmuutosta vain 5-10 % on työperäistä ja työllisiä maahanmuuttajista vain puolet, niin ei voitane olettaa suurimman tavoitteen olevan se, että maahanmuuttajat ”tuovat mukanaan uusia ideoita ja tekniikoita, uusia yhteyksiä ja strategioita”. Vieraskielisten osaajien ja maahanmuuttajien arvoa ei voi väheksyä etenkään vientiin suuntautuneen liiketoiminnan osalla – päinvastoin se lienee täysin tunnustettu tosiasia ja nykypäivää. Laajamittaisessa maahanmuutossa, johon liittyy edullisten asuntojen tuottaminen on kysymys täysin muusta. Siinä on kysymys lähinnä perustyövoiman ylläpitämisestä, joka toki on kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta oleellista.

Olemme hyvinkin samassa tilanteessa kuin rakas naapurimme Ruotsi vuosikymmeniä sitten. Halpaa työvoimaa piti haalia rajojen takaa liukuhihnaduuneihin ja muihin alemmin palkattuihin jobeihin, kun ne eivät ruotsalaisille kelvanneet. Silloin asiaa ei varmasti sievistelty sillä, että suomalaiset ”toivat mukanaan uusia ideoita ja tekniikoita, uusia yhteyksiä ja strategioita”. Eiköhän Suomessa ole ihan sama tilanne: tänne tarvitaan suuri määrä etupäässä ihan tavallisia työntekijöitä: siivoajia, perushoitajia, vanhusten hoitajia, linja-auton kuljettajia, rakennusmiehiä ja marjanpoimijoita.

Jyrkän kannan selvitysmiehet ottavat joukkoliikenteeseen. Heidän mielestä ”yhtenäisen seudullisen joukkoliikennejärjestelmän ja sen kokonaisvaltaisen kehittämisen kannalta tulee vastuun seudun joukkoliikenteen kehittämisestä ja järjestämisestä olla yhdellä viranomaisella, joka Helsingin seudulla on Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä HSL.” Tämä on raju kannanotto yhden vaihtoehdon puolesta, mutta ei minun mieleinen. Ymmärrän kovalla kädellä ohjatun ja verovaroilla kustannetun joukkoliikenteen tarpeellisuuden New Yorkissa, jossa asuu tuhansia henkilöitä neliökilometrillä tai Välimeren kapealla rantakaistaleella, jossa on pakko rajoittaa yksityisautoilua jo tilan puutteen vuoksi. Helsingin metropolialue on joukkoliikenteen osalta täysin eri kategoriassa kuin maailman tai edes Euroopan varsinaiset metropolit. Nurmijärvellä asukastiheys on luokkaa 110 asukasta per km2.

Kieli poskessa voisi kysyä myös, että jos Nurmijärven suurin ongelma on se, että täällä on liikaa asukkaita, jotka käyvät muualla töissä, niin eikö joukkoliikenteen tukeminen juuri pahenna tätä ongelmaa. Eikö keinotekoisesti tuetun työpaikkaliikenteen lopettaminen vaikeuttaisi työvoiman saantia Helsinginniemelle, kasvattaisi työmatkakuluja ja aiheuttaisi työpaikkojen siirtymistä rakenteellisesti järkevämmästi lähemmäksi työvoimaa. Eikö tämä myös vaikuttaisi myös siihen, että yritykset – valtiovallasta tuskin kannattaa tässä yhteydessä puhua – siirtäisivät edes osittain toimintojaan ja työpaikkojaan lähelle niitä alueita, joissa työntekijät asuvat. Lopputuloksena vähemmän pendelöintiä. Selvitysmiesten penäämä kansainvälinen kilpailukykykin nousisi kohisten. Liikenteellisesti Helsingin sijainti merenrannalla on hieman ongelmallinen. Yksi kasvusuunta tai oikeastaan puolet (180 astetta) on veden vallassa. Liikenne ja kasvupaineet kohdistuvat suppealla sektorille pohjoista kohti.

Selvitysmiesten raportti liikkuu valitettavan vähän paikallisella tasolla. Haarajoen aseman seutu on mainittu alueena, jota ei ole hyödynnetty tiiviinä työpaikka- ja asumisalueena, koska se on usean kunnan raja-aluetta. Vastaavien esimerkkien luetteleminen ja julkituonti olisi avannut erinomaisesti konkreettisella tasolla niitä ongelmakohtia, joita nykyisessä järjestelmässä on. Jos Haarajoki on ongelma numero n:o 1, niin siihen minulta löytyy nopea ratkaisu. Pistän pystyyn työryhmän ja veloitan vain kuusysiysikiloeuroa – alle normihinnan.

Selvitysmiehet toteavat seuraavaa: ”Hajautunut yhdyskuntarakenne pikemmin kuin kuntarakenne, on keskeinen tehokkuusongelman aiheuttaja myös julkisten hyvinvointipalvelujen tapauksessa.”
Ja he jatkavat: ”Pendelöivät asukkaat kiinnostavat kehyskuntia juuri sen vuoksi, että tulonsa kunnan ulkopuolelta hakevat parantavat kunnan taloudellista asemaa enemmän kuin kunnassa työskentelevä väestö.” En tiedä miten muissa kehyskunnissa tehdään päätöksiä, mutta Nurmijärven osalta edellä mainittu ei pidä paikkaansa. Kritisoin selvitysmiesten näkemyksiä Nurmijärven haja-asutusalueiden rakentamiskiihkosta jo kunnanvaltuustolle pidetyssä kuulemistilaisuudessa. Olen viidettä vuotta mukana kunnallisessa päätöksenteossa ja voin todeta, että Nurmijärvellä nimenomaan on keskitetty yhdyskuntarakennetta päätaajamiin. Kuntastrategian mukaisesti tavoitteena on nostaa Nurmijärven työpaikkaomavaraisuutta nykyisestä. Meidän osalta selvitysmiesten väite, että pendelöivät asukkaat olisivat jonkinlainen erityinen kiinnostuksenkohde, on tuulesta temmattu. Inhimillistä spekulointia, mutta se syö oleellisesti raportin objektiivisuutta.

Selvitysryhmä toteaa, että ”Riippuvuus naapurikuntien tekemistä päätöksistä näkyy mm. siten, että kunnan elinkeinopoliittinen investointi voi vaikuttaa myönteisesti naapurikunnan asukaslukuun.
Yksittäisten kuntien omista lähtökohdistaan tekemät päätökset vaikuttavat oleellisesti muihin kuntiin, niiden asukkaisiin ja elinkeinoelämään. Eri kunnissa tehdyt päätökset eivät ole edistäneet parhaalla tavalla Helsingin seudun kehittymistä kokonaisuutena ja asukkaiden elinympäristönä. Helsingin seutu on toiminnallinen kokonaisuus, jossa kansainvälisen kilpailukyvyn, maankäytön, asumisen ja liikenteen ja segregaation ratkaisut samoin kuin asukkaiden arjen sujuvuus edellyttävät nykyiset kuntarajat ylittävää valmistelua ja päätöksentekoa.”

Edellä mainitussa kiteytyy asian ongelmallisuus. Itse näen, että ns. metropolialueella tarvitaan raportin edellyttämää laajempaa perspektiiviä ja ymmärrystä alueen kokonaisuudesta – se on välttämätöntä. Toisaalta olen vakuuttunut, että vain paikallinen päätöksenteko, paikallistuntemus ja alueiden sisäinen paikallinen kilpailutilanne mahdollistavat sen, että koko metropolialueesta syntyy toimiva, innovatiivinen, tehokas ja kilpailukykyinen toimija. Valtuustokamraattini Jussi Niinistön (PS) kunnanvaltuustossa lausuttuja sanoja lainaten: “Emme kaipaa kustannustehotonta kolhoosihallintoa”. Se oli kauniisti sanottu.

Selvityksen mukaan metropolialueella luovuttaisiin nykyisestä kolmen kaavatason järjestelmästä. Uusi kaavajärjestelmä muodostuisi metropolikaavasta ja asemakaavasta. Metropolikaavan laatisi metropolihallinto ja sen hyväksyisi metropolivaltuusto. Metropolikaava korvaisi Helsingin seudulla maakuntakaavan ja kokonaisyleiskaavat. Tämä on selvityksen surrealistisimpia osioita, mutta se ei tyydytä, vaikka Salvador Dali on yksi suurimpia idoleitani.

Uudessa kaavajärjestelmässä yksityiskohtainen kaavoitus hoidettaisiin nykyisen käytännön mukaisesti kunnissa asemakaavoituksella, johon voisi tarvittaessa sisältyä osayleiskaavan kaltaista aluetarkastelua. Metropolikaava ja siihen sisältyvä toimeenpano-osa ohjaisi ja velvoittaisi kunnat sekä laatimaan sovitun aikataulun mukaisesti asemakaavoja että huolehtimaan muista metropolikaavan edellyttämistä kehittämistoimenpiteistä. Pääsääntönä olisi myös, ettei metropolikaava-alueella uudisrakentaminen asemakaava-alueen ulkopuolelle olisi mahdollista. Asemakaava-alueen ulkopuolelle voisi rakentaa vain erityisin perustein.

Edellä mainittu on rankkaa tekstiä. Selvitysmiesten ajatus on selkeä ja osin hyväksyttäväkin. Nurmijärvellä haja-asutusalueiden rakentamista säädellään voimakkaasti – kuntastrategian mukaisesti. Selvityksen mukaisiin toimenpiteisiin ei ole tarvetta. Muutenkin jään miettimään ja ihmettelemään kuinka Nurmijärvellä tarpeelliset osayleiskaavat etenisivät ehdotuksen mukaisen systeemin voimaan tullessa. Epäilen, että resurssien puutteen vuoksi laita-alueiden ml. Nurmijärvi kehitys keskeytyisi.

Selvityksen mukaan Helsingin kaupungin mielestä vahva metropolihallinto nähtiin hyväksi vaihtoehdoksi. Tässä lienee suurin käsitysero Helsingin ja muun Uudenmaan välillä asiassa.

Espoon kaupunki korostaa erityisesti länteen suuntautuvaa yhteistyötä jatkossa (metrokaupunkiradan jatko sekä Lohja-rata). Nimenomaan Lohjan rata kilpailee Klaukkalan radan kanssa. Se, että ollaan samassa kompuksessa muiden kanssa, ei tarkoita sitä, että kaikilla olisi samat tavoitteet. Mielestäni on päivän selvää, että mikäli olisimme esim. suuren Espoon kanssa samassa päätöksentekoelimessä, niin Klaukkalan junarata lykättäisiin vaikka 2100-luvulle.

Vantaan päätti jo vuonna 2011 olla käynnistämättä kuntaliitosselvitystä Helsingin kanssa. Arviointikriteereitä oli useita, esimerkiksi segregaatiokehitys.

Tuusulassa on todettu, että Nurmijärvi on kaukana. Tuusulassa on nähty, että vahvan metropolihallinnon myötä päätöksenteko etääntyy täysin kunnan muusta toiminnasta. Kunnan jakaminen on epärealistista.

Myös osakuntaliitoksista on myös keskusteltu:

• Vihdin Vihtijärvi Vihdin ja Nurmijärven kanssa – Ei oleellista merkitystä juuri mihinkään. Marginaaliasia.
• Nurmijärven Klaukkala Nurmijärven ja Vantaan kanssa – Tarkoittaisi välittömästi muun Nurmijärven liittämistä Hyvinkääseen.
• Nurmijärven Rajamäki Nurmijärven ja Hyvinkään kanssa – Tarkoittaisi muun Nurmijärven liittämistä etelään Vantaan suuntaan.

Myöskään yhteenliittymä Hyvinkää-Nurmijärvi ei ole mieleeni. Se ei Nurmijärvellä parantaisi suoraan muiden kuin Rajamäen alueen kehittämistä tai ympäristövaikutuksia.

Selvityskomennuskunta suositteli lopulta, että Helsingin seudulla selvitetään seuraavat kuntaliitosten mahdollisuudet ja niihin liittyen metropolihallinnon toteuttaminen:

Kuntarakenneselvitykset toteutettaisiin seuraavien kuntien kesken

1. Helsinki ja Sipoo,
2. Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi,
3. Kerava, Tuusulan eteläosa ja Vantaa sekä
4. Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusulan pohjoisosa

Alueelle muodostettaisiin seuraavanlainen metropolihallinto: Kuntarakennemuutosten lisäksi ja tueksi tarvitaan metropolihallinto, jonka päättävä toimielin on vaaleilla valittu valtuusto. Metropolivaltuusto hyväksyisi metropolikaavan ja sen toimeenpano-osan, joka ohjaisi kuntien päätöksentekoa MAL-asioissa. Metropolihallinto hoitaisi seudulliset julkishallinnon tehtävät, jotka siirrettäisiin kunnista, kuntayhtymistä ja valtionhallinnosta. Tällöin HSL ja HSY kuntayhtymät fuusioitaisiin sekä metropolialuetta koskevat tehtävät siirrettäisiin Uudenmaan liitosta.

Kuten edellä kävi selväksi – en yhdy komitean ehdotukseen. Ymmärrän kokonaisuuden ja kuntarakenneuudistuksen tarpeellisuuden, mutta minun on todella vaikeata – mahdotonta – ymmärtää, että Nurmijärvi olisi ”nettomaksaja” uudistuksessa.

Ajatus yhteisvastuusta on kaunis, mutta oletko sinä valmis tämän ideologian mukaiseen ajatusmalliin:

– Nurmijärvi on vain osa Helsingin metropolialuetta ja hyväksyy yhteisen hyvän vuoksi tiettyjä ratkaisuja kilpailukyvyn kehittämiseksi
– Helsingin metropolialue on vain osa pohjoismaista metropolialuetta ja hyväksyy yhteisen hyvän vuoksi tiettyjä ratkaisuja pohjoismaisen kilpailukyvyn kehittämiseksi
– Pohjoismainen metropolialue on vain osa pohjois-eurooppalaista metropolialuetta ja hyväksyy yhteisen hyvän vuoksi tiettyjä ratkaisuja eurooppalaisen kilpailukyvyn kehittämiseksi
– Pohjois-eurooppalainen metropolialue on vain osa eurooppalaista ja hyväksyy yhteisen hyvän vuoksi tiettyjä ratkaisuja kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämiseksi

Euroopan reuna-alueella sijaitsevalla Suomella on asiat suht’koht kunnossa. Asema ja tilanne on sama kuin Nurmijärvellä omassa ympäristössään. Suomi on Euroopan Nurmijärvi.

Lähtisikö Suomi mukaan Euroopan laajuiseen rakenneuudistukseen, jossa se yhteisen hyvän ja Euroopan kilpailukyvyn nimissä luopuisi itsemääräämisoikeuksistaan ja niistä vahvuuksista, jotka ovat alueellisesti tärkeitä. Viime aikaisessa EU-keskustelussa Suomi on voimakkaasti korostanut omaa asemaansa.

On ymmärrettävää, että Nurmijärvi kokee tilanteen samoin. Kuntajakoehdotuksen karttaa silmäillessä on helppo todeta, että Nurmijärvi on reuna-alueen väliinputoaja. Nurmijärveläisten on vaikea ymmärtää metropoliuudistuksen sille tuomia etuja ja win-win lopputulosta. Niitä on varmasti haasteellista tai jopa mahdotonta esittää, mutta näin tulisi tehdä, mikäli kunta tulee olemaan jonkinlaisten toimenpiteiden kohteena.

Tähän mennessä tehdyistä selvityksistä tai muutosesityksistä ei ole tähän oleellisimpaan kysymykseen saatu vastausta.

Raportin valmistumisen jälkeen vastuu jatkovalmisteluista siirtyy valtiovarainministeriölle.

Hintasäännöstelyä

IMG_1977

On paljon asioita joita en ymmärrä. Yksi sellainen on Kilpailuviraston toimenpiteet Valion maitojen kanssa.

Ensin Kilpailuvirasto päätti, että Valio on myynyt maitoa tukkumarkkinoilla alihintaan ja vääristänyt markkinoita. Päätöksen jälkeen Valio nosti hintoja.

Nyt Kilpailuvirasto ilmoittaa, että Valio nosti hintoja aivan liikaa. Vähempikin olisi riittänyt.

Kilpailuvirasto on ottanut asiassa selkeän kannan ja tehnyt suunnitelmallisen linjauksen – se haluaa kontrolloida hyvinkin tarkasti maidon hintaa. Tällaiselle toiminnalle on oma terminsäkin – suunnitelmatalous. Suunnitelmataloudessa tuotteiden hinnat määrää muu kuin tuottaja. Neuvostoliitossahan valtion virasto määritteli hinnat sadoille tuhansille tuotteille.

Asian selkeyttämiseski Kilpailuvirasto voisi vieläkin tarkemmin määrittää paljonko maidon tukkuhinnan pitäisi olla, ettei tuottajien tarvitsisi pistokoeluontoisesti haarukoida oikeaa hintatasoa.

Samalla Kilpailuvirasto voisi määrittää myös muille tuotteille viralliset hinnat ja muuttaa nimensä toimintaansa paremmin kuvaavaksi. Sellainen voisi olla esimerkiksi Gosplan Suomi.

Jotain minäkin ymmärrän. Ymmärtääkseni tässä on kysymys määräävän aseman käyttämisestä – siis Kilpailuviraston.

Kunnanvaltuuston kokouksen mietteitä 6.3.2013

Wise Oy

Tuoreeltaan tuokiokuvia Nurmijärven kunnanvaltuuston kokouksesta 6.3.2013.

Paikalla oli poikkeuksellisesti kaikki valtuutetut – varavaltuutettuja ei tällä kertaa tarvinnut vaivata.

Kunnan luottamushenkilöedustajia Rinnekodin neuvottelukuntaan eikä eräisiin muihin kuntayhtymiin valittu. Tilanne on sikäli surkuhupaisa, että kenelläkään ei ole tietoa siitä miten sukupuolikiintiöitä pitäisi huomioida ja mille puolueelle paikat kuuluvat. Asiaan palataan seuraavassa kokouksessa.

Kuten arvata saattoi – eniten puhetta piisasi Nurmijärven kunnan lausunnosta kuntarakennelakiluonnokseen. Vaikka valtuusto on yksimielinen kunnan statuksesta vahvana peruskuntana, joka ei kaipaa kuntaliitoksia eikä ole innostunut liitosselvityksistä, eräissä puheissa nousi esille ehkä poikkeuksellisenkin vahvasti valtakunnantason puoluepolitiikka ja hallitus-oppositio vastakkainasettelu.

SDP:n Lepolahti loi katsauksen kuntarakenneuudistusten historiaan (josta muuten sain aiheen uusimpaan Pitkänokka-strippiini https://artohagg.fi/Pitk%C3%A4nokka.php ) ja perusteli nykyhallituksen kuntarakenneuudistushanketta. Samalla hän tuli haastaneeksi kriittiset puheenvuorot käyttäneet Keskustan KP Toivosen ja PS:n Niinistön. Lepolahti mainitsi mm., että metropolialueen kuntien on turha kilpailla keskenään työpaikoista ja asukkaista – yhtenäinen metropolialue ja -hallinto voisi tehdä sen koko alueen kannalta järkevimmällä tavalla. Tähän kuultiin päivän sukkelin kommentti PS:n Jussi Niinistöltä. Hän kertoi kilpailun olevan hyvästä ja karsastavan Lepolahden mainitsemaa “kustannustehotonta kolhoosihallintoa”. Hieman samoja ajatuksia on ollut itsellänikin – yleensä kun kilpailun on katsottu olevan kehityksen moottori sekä edistävän innovatiivisia ratkaisuja ja tehostavan toimintoja.

Matti Vanhanen kritisoi aiheellisesti kuntauudistuksen monikerroksisuutta ja moninaisten lausuntojen määrää ja niiden huonoa ajallista synkronointia. Tästä asiasta minäkin kirjoitin aiemmin. Valtuutettujen pitäisi käsitellä kokonaisuuteen vaikuttavia osaselvityksiä ja lakiluonnoksia, kun samaan aikaan tärkeitä osakokonaisuuksia on täysin hämärän peitossa. Vanhasen mielestä pitäisi harkita jo taktisista syistä, jättisikö kunta ilmoittamatta jatkossa vapaaehtoisesti halukkuutensa johonkin tiettyyn selvitysalueeseen.

Vihreiden Haaranen toi sille maakuntakaavan toteutuksessa koetut ongelmat etenkin kiviainesottoalueiden ja viheralueiden osalta. Hänen mielestään metropolikaava voisi olla askel parempaan. Niinistön ja Toivosen tapaan Haaranen korosti lakiluonnoksessa olevan osaliitosmahdollisuuden olevan ongelmallinen – vastineessahan todettiin asian olevan persutuslainkin kannalta ongelmallinen.

Kokoomuksen Mäkelä informoi Haarasta, että juuri hyväksytty uusi maakuntakaava antaa mahdollisuuden toteuttaa yli kuntarajojenkin meneviä yleiskaavahankkeita, mikäli kunnat näin päättävät. Metropolikaavaa ei tarvita asioiden hoitamiseen. Mäkelä toi myös esille näkökulman Nurmijärven kolminapaisesta kuntarakenteesta ja totesi sen olevan itsessään kuin kolmen pienen kunnan yhteenliittymä, jota yhdessä hallinnoidaan ja kehitetään. 14 kunnan metropolialuetta Mäkelä piti riskinä Nurmijärven kannalta. Jossain aiemmassa blogissani laskeskelin Nurmijärven painoarvoa tällaisessa yhteenliittymässä – kovin köykäiseksihän se jää.

Lopulta lausunto hyväksyttiin yksimielisesti.

Toinen keskustelua herättänyt aihe oli Nurmijärven linja-autoliikenteen järjestämismalli. Ennakoidusti SDP:n Peltonen käytti asiassa puheenvuoron, ehdotti asian palauttamista kunnahallitukseen ja perusteli tätä valtuuston maanantaisella kyselytunnilla saadulla uudella informaatiolla. Palauttamista kannattivat Vihreät ja Kokoomus ja näin myös päätettiin yksimielisesti. Ehdotukseen sisältyi ajatus siitä, että kunnanhallitus nimeää suurimpien puolueiden edustajista koostuvan työryhmän selvittämään tätä hyvinkin kimuranttista asiaa. Vaikka istunkin toisella salin toisella laidalla, suosittelen, että kyseiseen työryhmään kutsutaan myös Vasemmistoliiton Hannu Toikkanen, jolla on erinomaiset tiedot joukkoliikenneasioista. Asia tulee siis uudelleen valtuuston käsittelyyn myöhemmin.

Valitettavasti lykkäyspäätös merkitsi sitä, että keskustelu asiasta päättyi alkuunsa. Minulla ja varmaan monella muullakin olisi ollut asiaan sanottavaa. Valtuustossa on esitetty mielipiteitä, joissa tehtävän ratkaisun kustannusvaikutuksilla ei saisi olla niin ratkaisevaa roolia kuin esim. allekirjoittanut on tuonut esille. Osa valtuutetuista perää enemmän keskustelua joukkoliikenteen palvelutasosta, saavutettavuudesta ja houkuttelevuudesta. Se on varmasti paikallaan, mutta nuo asiat ovat hyvin pitkälle sidoksissa kustannuksiin. Euroista tulee keskustella aina näiden tekijöiden yhteydessä – ja erityisesti siitä millä konstilla kustannukset katetaan. Veronkorotuksellako? Ei kiitos.

Kokouksen päätteeeksi Kristillisten Haapalainen esitti syväanalyysinsä – sanan varsinaisessa merkityksessä, että listan liitteenä olleet kunnan asukkaiden tekemät aloitteet näyttävät olevan hänen mielestään valtuutettujen piiloaloitteita. Haapalainen viittasi ilmeisesti LC Rajamäen vuonna 2011 tekemään kunta-aloitteeseen Rajamäen skeittipuistosta, jonka olin allekirjoittanut silloisena klubin presidenttinä. Aika moni valtuutettu toimii kolmannen sektorin yhdistyksissä – niin minäkin. Todettakoon tässäkin yhteydessä se, että Lions-järjestö on täysin poliittisesti sitoutumaton – maailman suurin vapaaehtoinen palvelujärjestö. Pastori Haapalaisen luulisi tämän tietävän ja ymmärtävän, että minä tai kukaan muukaan kunnanvaltuutettu ei sotke politiikkaa tällaisiin asioihin ja täysin poliittisesti sitoutumattomien yhdistysten toimintaan – eikä varsinkaan tee minkään sortin “piiloaloitteita”. Kyseinen kunta-aloite on tehty täysin julkisesti ja nimenomaan LC Rajamäen nimissä.

Viime valtuustokaudella eräs todella kokenut pitkän linjan valtuutettu kommentoi Haapalaisen puheita jotenkin tähän tapaan: “Minkälainen pastori meillä on, kun tuollaisia puhuu? Häpeäisit !” Suorassa nettilähetyksessä ei tuollaisia oikein kehtaa mennä sanomaan.