Hintasäännöstelyä

IMG_1977

On paljon asioita joita en ymmärrä. Yksi sellainen on Kilpailuviraston toimenpiteet Valion maitojen kanssa.

Ensin Kilpailuvirasto päätti, että Valio on myynyt maitoa tukkumarkkinoilla alihintaan ja vääristänyt markkinoita. Päätöksen jälkeen Valio nosti hintoja.

Nyt Kilpailuvirasto ilmoittaa, että Valio nosti hintoja aivan liikaa. Vähempikin olisi riittänyt.

Kilpailuvirasto on ottanut asiassa selkeän kannan ja tehnyt suunnitelmallisen linjauksen – se haluaa kontrolloida hyvinkin tarkasti maidon hintaa. Tällaiselle toiminnalle on oma terminsäkin – suunnitelmatalous. Suunnitelmataloudessa tuotteiden hinnat määrää muu kuin tuottaja. Neuvostoliitossahan valtion virasto määritteli hinnat sadoille tuhansille tuotteille.

Asian selkeyttämiseski Kilpailuvirasto voisi vieläkin tarkemmin määrittää paljonko maidon tukkuhinnan pitäisi olla, ettei tuottajien tarvitsisi pistokoeluontoisesti haarukoida oikeaa hintatasoa.

Samalla Kilpailuvirasto voisi määrittää myös muille tuotteille viralliset hinnat ja muuttaa nimensä toimintaansa paremmin kuvaavaksi. Sellainen voisi olla esimerkiksi Gosplan Suomi.

Jotain minäkin ymmärrän. Ymmärtääkseni tässä on kysymys määräävän aseman käyttämisestä – siis Kilpailuviraston.

Kunnanvaltuuston kokouksen mietteitä 6.3.2013

Wise Oy

Tuoreeltaan tuokiokuvia Nurmijärven kunnanvaltuuston kokouksesta 6.3.2013.

Paikalla oli poikkeuksellisesti kaikki valtuutetut – varavaltuutettuja ei tällä kertaa tarvinnut vaivata.

Kunnan luottamushenkilöedustajia Rinnekodin neuvottelukuntaan eikä eräisiin muihin kuntayhtymiin valittu. Tilanne on sikäli surkuhupaisa, että kenelläkään ei ole tietoa siitä miten sukupuolikiintiöitä pitäisi huomioida ja mille puolueelle paikat kuuluvat. Asiaan palataan seuraavassa kokouksessa.

Kuten arvata saattoi – eniten puhetta piisasi Nurmijärven kunnan lausunnosta kuntarakennelakiluonnokseen. Vaikka valtuusto on yksimielinen kunnan statuksesta vahvana peruskuntana, joka ei kaipaa kuntaliitoksia eikä ole innostunut liitosselvityksistä, eräissä puheissa nousi esille ehkä poikkeuksellisenkin vahvasti valtakunnantason puoluepolitiikka ja hallitus-oppositio vastakkainasettelu.

SDP:n Lepolahti loi katsauksen kuntarakenneuudistusten historiaan (josta muuten sain aiheen uusimpaan Pitkänokka-strippiini https://artohagg.fi/Pitk%C3%A4nokka.php ) ja perusteli nykyhallituksen kuntarakenneuudistushanketta. Samalla hän tuli haastaneeksi kriittiset puheenvuorot käyttäneet Keskustan KP Toivosen ja PS:n Niinistön. Lepolahti mainitsi mm., että metropolialueen kuntien on turha kilpailla keskenään työpaikoista ja asukkaista – yhtenäinen metropolialue ja -hallinto voisi tehdä sen koko alueen kannalta järkevimmällä tavalla. Tähän kuultiin päivän sukkelin kommentti PS:n Jussi Niinistöltä. Hän kertoi kilpailun olevan hyvästä ja karsastavan Lepolahden mainitsemaa “kustannustehotonta kolhoosihallintoa”. Hieman samoja ajatuksia on ollut itsellänikin – yleensä kun kilpailun on katsottu olevan kehityksen moottori sekä edistävän innovatiivisia ratkaisuja ja tehostavan toimintoja.

Matti Vanhanen kritisoi aiheellisesti kuntauudistuksen monikerroksisuutta ja moninaisten lausuntojen määrää ja niiden huonoa ajallista synkronointia. Tästä asiasta minäkin kirjoitin aiemmin. Valtuutettujen pitäisi käsitellä kokonaisuuteen vaikuttavia osaselvityksiä ja lakiluonnoksia, kun samaan aikaan tärkeitä osakokonaisuuksia on täysin hämärän peitossa. Vanhasen mielestä pitäisi harkita jo taktisista syistä, jättisikö kunta ilmoittamatta jatkossa vapaaehtoisesti halukkuutensa johonkin tiettyyn selvitysalueeseen.

Vihreiden Haaranen toi sille maakuntakaavan toteutuksessa koetut ongelmat etenkin kiviainesottoalueiden ja viheralueiden osalta. Hänen mielestään metropolikaava voisi olla askel parempaan. Niinistön ja Toivosen tapaan Haaranen korosti lakiluonnoksessa olevan osaliitosmahdollisuuden olevan ongelmallinen – vastineessahan todettiin asian olevan persutuslainkin kannalta ongelmallinen.

Kokoomuksen Mäkelä informoi Haarasta, että juuri hyväksytty uusi maakuntakaava antaa mahdollisuuden toteuttaa yli kuntarajojenkin meneviä yleiskaavahankkeita, mikäli kunnat näin päättävät. Metropolikaavaa ei tarvita asioiden hoitamiseen. Mäkelä toi myös esille näkökulman Nurmijärven kolminapaisesta kuntarakenteesta ja totesi sen olevan itsessään kuin kolmen pienen kunnan yhteenliittymä, jota yhdessä hallinnoidaan ja kehitetään. 14 kunnan metropolialuetta Mäkelä piti riskinä Nurmijärven kannalta. Jossain aiemmassa blogissani laskeskelin Nurmijärven painoarvoa tällaisessa yhteenliittymässä – kovin köykäiseksihän se jää.

Lopulta lausunto hyväksyttiin yksimielisesti.

Toinen keskustelua herättänyt aihe oli Nurmijärven linja-autoliikenteen järjestämismalli. Ennakoidusti SDP:n Peltonen käytti asiassa puheenvuoron, ehdotti asian palauttamista kunnahallitukseen ja perusteli tätä valtuuston maanantaisella kyselytunnilla saadulla uudella informaatiolla. Palauttamista kannattivat Vihreät ja Kokoomus ja näin myös päätettiin yksimielisesti. Ehdotukseen sisältyi ajatus siitä, että kunnanhallitus nimeää suurimpien puolueiden edustajista koostuvan työryhmän selvittämään tätä hyvinkin kimuranttista asiaa. Vaikka istunkin toisella salin toisella laidalla, suosittelen, että kyseiseen työryhmään kutsutaan myös Vasemmistoliiton Hannu Toikkanen, jolla on erinomaiset tiedot joukkoliikenneasioista. Asia tulee siis uudelleen valtuuston käsittelyyn myöhemmin.

Valitettavasti lykkäyspäätös merkitsi sitä, että keskustelu asiasta päättyi alkuunsa. Minulla ja varmaan monella muullakin olisi ollut asiaan sanottavaa. Valtuustossa on esitetty mielipiteitä, joissa tehtävän ratkaisun kustannusvaikutuksilla ei saisi olla niin ratkaisevaa roolia kuin esim. allekirjoittanut on tuonut esille. Osa valtuutetuista perää enemmän keskustelua joukkoliikenteen palvelutasosta, saavutettavuudesta ja houkuttelevuudesta. Se on varmasti paikallaan, mutta nuo asiat ovat hyvin pitkälle sidoksissa kustannuksiin. Euroista tulee keskustella aina näiden tekijöiden yhteydessä – ja erityisesti siitä millä konstilla kustannukset katetaan. Veronkorotuksellako? Ei kiitos.

Kokouksen päätteeeksi Kristillisten Haapalainen esitti syväanalyysinsä – sanan varsinaisessa merkityksessä, että listan liitteenä olleet kunnan asukkaiden tekemät aloitteet näyttävät olevan hänen mielestään valtuutettujen piiloaloitteita. Haapalainen viittasi ilmeisesti LC Rajamäen vuonna 2011 tekemään kunta-aloitteeseen Rajamäen skeittipuistosta, jonka olin allekirjoittanut silloisena klubin presidenttinä. Aika moni valtuutettu toimii kolmannen sektorin yhdistyksissä – niin minäkin. Todettakoon tässäkin yhteydessä se, että Lions-järjestö on täysin poliittisesti sitoutumaton – maailman suurin vapaaehtoinen palvelujärjestö. Pastori Haapalaisen luulisi tämän tietävän ja ymmärtävän, että minä tai kukaan muukaan kunnanvaltuutettu ei sotke politiikkaa tällaisiin asioihin ja täysin poliittisesti sitoutumattomien yhdistysten toimintaan – eikä varsinkaan tee minkään sortin “piiloaloitteita”. Kyseinen kunta-aloite on tehty täysin julkisesti ja nimenomaan LC Rajamäen nimissä.

Viime valtuustokaudella eräs todella kokenut pitkän linjan valtuutettu kommentoi Haapalaisen puheita jotenkin tähän tapaan: “Minkälainen pastori meillä on, kun tuollaisia puhuu? Häpeäisit !” Suorassa nettilähetyksessä ei tuollaisia oikein kehtaa mennä sanomaan.

Asiaa nuorista Rajakaaressa 5.3.2013 klo 18.30

Tiistaina 5.3.2013 klo 18.30 – 21.00 avoin ja maksuton tilaisuus Rajamäen Rajakaaressa aiheesta

Nuorten seksuaalisuus ja aggressio – voimavarojako?

Tilaisuuden tarkoitus on antaa taustatukea ja eväitä nuorten seksuaalisuuden ja aggression ymmärtämiseen sekä pulmatilanteiden ehkäisyyn ja ratkaisuun nuorten vanhemmille.

Paikalla:

– psyko- ja seksuaaliterapaeutti Mika Lehtonen Väestöliitosta

– nettiasiantuntija Mikko Manninen

– vanhempi konstaapeli Tiina Kuosa

Juontaa Jussi Ronkainen, puh. 040.-742 6737

Järjestäjänä Nurmijärven Lions-klubien yhteistyöryhmä.

Tervetuloa!

 

 

 

 

Valtuusto 6.3.2013

Hägg_kuva

Nurmijärven kunnanvaltuusto kokoontuu keskivikkona 6.3. käsittelemään asialistaa, jolta löytyy useampikin merkittävä – jokaista kuntalaista koskettava asia.

Suurinta mielenkiintoa herättänee kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta. Tilannehan on kohtuullisen tai kohtuuttoman omalaatuinen, kun toisaalta todetaan, että kuntauudistus on kokonaisuus, joka sisältää kuntarakennelain, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen, valtionosuusjärjestelmän uudistuksen, kuntalain kokonaisuudistuksen ja kunnan tehtävien kartoituksen. Kunnilta edellytetään nyt lausuntoa kuntarakennelakiluonnokseen, vaikka joistakin muista kokonaisuuden osista on vallalla erinomainen epäselvyys. Jos kysymys kerran on kokonaisuudesta, niin kyllä myös muista osasista tulisi olla edes jonkinlaiset peruslinjaukset tiedossa.

Listalta löytyy myös Nurmijärven linja-autoliikenteen järjestämismalli, josta kunta antaa lausunnon Uudenmaan ELY-keskukselle.

Lisäksi listalla on mm. muutama tontin luovutus urakoitsijalle Klaukkalasta. Tonttien hinnat näyttävät asettuneen tarjousten perusteella hieman yli 400 €/k-m2 tasoon. Joskin kyseessä on tonttien vuokraus ja vuokrahinta perustuu tuohon hintatasoon.

Kunnan asukkaiden aloitteiden joukosta bongasin LC Rajamäki / Arto Hägg tekemän kuntalaisaloitteen skeittipuiston saamiseksi Rajamäelle.

Edellä mainituista ja muista asialistan kohdista järjestetään valtuutetuille perinteiseen tapaan kokousta edeltävänä maanantaina eli 4.3. kyselytunti, jossa kuulemme HSL:n, ELY:n ja Korsisaari-yhtiöiden edustajien kannat Nurmijärven linja-autoliikenteen järjestämisestä.  Lisäksi kuulemme johtavan viranhaltijan informaation SOTE-uudistuksesta.

Nuijan heilutusta

IMG_2290

Nurmijärven uuden asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan ensimmäinen kokous saatettiin kunnialla loppuun ja pöytäkirja odottaa tarkastajien allekirjoitusta ja julkaisua. Itse känään kunnantalolla nimeni siihen rustaamassa. Päätöksentekoelimien pöytäkirjat allekirjoittaa ensin sihteeri ja puheenjohtaja, jonka jälkeen kaksi pöytäkirjantarkastajaa ne vielä käy läpi ja signeeraa. Tämä jälkeen pöytäkirja on julkaistavissa mm. kunnan web-sivuilla.

Asialista oli kohtuullisen pitkä ja kuten ennakoin – myös kokous venähti kolme ja puoli tuntiseksi. Se alkaa olla tehokkaan kokouksen äärirajpoilla. Väliin asialistoilla on pakollisia vuosikiertoon kuuluvia asioita asioita, joita ei voi lykätä. Niin tälläkin kertaa.

Kuuleman mukaan tekninen lautakunta oli istunut viimeksi melkein neljä tuntia, joten samaa tautia on ollut liikenteessä muuallakin.

Kokouksessa kuultiin myös Ali-Tilkan asemakaavaluonnoksen laatinutta arkkitehtia. Se vei hieman aikaa.

Yksi perusperiaatteista lautakuntatyöskentelyssä on, että lautakunnassa esitettyjä puheenvuoroja ei retostella tai esitetä julkisuudessa.. Tätä tapaa tulen itsekin noudattamaan. Aiempina vuosina olen usein esittänyt oman kantani julkisuudessa listan asioihin ennalta – nyt puheenjohtajana ollessa tulen tällaisiakin ulostuloja tarkkaan harkitsemaan. Tehdyistä päätöksistä kukin voi oman mielipiteensä kertoa, mutta lautakuntien kokoukset ovat pääsääntöisesti suljettuja, eikä siellä esitettyjä puheenvuoroja tuoda julkisuuteen – ei etenkään muiden sanomisia.

Nyt tehdyistä päätöksistä tulee varmaan jonkin verran keksustelua herättämään Kirkonkylän Toimelan kaavaan liittyvä lautakunna päätös. Edellisellä kerrallahan kunnanhallitus päätyi toisenlaiseen ratkaisuun kuin lautakunta – saa nöähdä miten käy tällä kertaa.

Itse kokous meni pitkästä kestosta suhteellisen sujuvasti ja asiat käsiteltiin kohtuullisen ripeästi. Olen tiedostanut, että puheenjohtajan nuijankopautusherkkyys on suoraan verrannollinen kokouksen kestoon. Itse oletan, että jäsenet ovat tutustuneet kokousmateriaaliin ennalta ja tietävät jo kokoukseen tullessa mihin asioihin ittavat kantaa ja mistä haluavat lisätietoa. Kun puheenvuoropyyntöjä ei ole esitetty, niin keskustelu päättyy. Mikäli puheenjohtaja ryhtyy pumppaamaan osallistujilta kannanottoja ja mielipiteitä, eikä osaa lopettaa keskustelua, niin lyhyenkin listan käsittelyyn saa kulumaan useita tunteja. Tällaisestakin on valitettavasti kokemuksia.

Ensi viikolla onkin vuorossa kunnanvaltuuston kokous. Palataan listan asioihin, kun agenda on julkaistu.

Asran ensimmäistä kokousta odotellessa

091182

Olipa erikoinen lomaviikko. Ensin nelisen päivää Välimeren rannalla Nizzassa ihmettelemässä karnevaalihumua liki kesäisissä lämmöissä. Käytyä tuli pikimmiten myös Cannesissa ja Monacossa, jonka kasinolta kävin hieman matkakassaa kartuttamassa.

Vuorokauden sisällä maisemat muuttuivat melkoisesti, kun loput lomaviikosta hurahti Syötteen hangilla. Sitä herkkua riitti ihan kainalokorkeuteen saakka.

Ensi maanantaina on uuden asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan ensimmäinen kokous, jossa toimin puheenjohtajana. Köykäisempikin asialista olisi kelvannut näin alkajaisiksi. Listalla on nimittäin parikymmentä asiakohtaa ja aika monta merkittävää sellaista.

Käsiteltävänä on mm. lautakunnan toimintakertomus viime vuodelta ja käyttösuunnitelma vuodelle 2013. Lisäksi listalta löytyy rakennuslupa-asioita ja useita merkittäviä kaavamuutoshankkeita esimerkiksi Ilvesvuoresta, Kirkonkylästä ja erityisesti Klaukkalasta Ali-Tilkan kaava-asian tullessa käsittelyyn.

Listalle on päätynyt myös Klaukkalantietä koskeva asemakaavamuutos. Kyseessä ei ole kaavoitusohjelman mukainen kaavahanke. Keskustelua voisi viritellä periaatteista, millä merkittäviä kaavahankkeita nostetaan esille kaavoitusohjelman ulkopuolelta. Merkittävät kaavahankkeet pitäisi kyetä ennakoimaan siten, että ne huomioidaan kuluvan vuoden kaavoitusohjelmassa. Tämä on sekä kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien että kaavoituksen suunnitelmallisuuden ja resurssoinnin kannalta suotavaa. Kaavoitusasioiden etenemistä seurataan ja raportoidaan nimenomaan kaavoitusohjelman toteutumisen näkökulmasta. Ohjelman ulkopuolelta tulevat hankkeet syövät resursseja ja aiheuttavat väistämättä viivettä aikataulutetuille ja julkaistuille kaavahankkeille.

Tulossa on siis pitkä kokous – etenkin, kun kyseessä on todellakin vasta valitun lautakunnan ensimmäinen kokous ja mukana on useita ensikertalaisia lautakunnan jäseninä. Puheenjohtajakin pääsee heti tositoimiin.

Paavittelua

pitkänokka ja paavi

Viime päivien suurimpia uutisia oli paavin eroilmoitus. Joissakin lehdissä siitä on kirjoitettu jopa enemmän kuin housuun paskovista toimittajista.

Joidenkin arvioiden mukaan nykyinen paavi Benedictus XVI ei jää historiaan suurena uudistajana. Oma arvioni on, että jos heppu ottaa lopputilin ensimmäisenä kyseisen viran haltijana 600 vuoteen, niin kyseessä on aika merkittävä uudistus. Vapaaehtoisesti paavi on edellisen kerran eronnut tehtävästä liki tuhat vuotta sitten! Kyseessä on uudistus, joka muuttaa suhtautumista paaviin ja tämän asemaan vääjäämättä.

Täytyy nostaa paaville tiaraa siitä, että rohkeni jättää tehtävän vielä, kun ymmärsi sen tehdä. Näinhän ei suinkaan aina ole tapahtunut – muuallakaan kuin Vatikaanissa. Esimerkki löytyy esimerkiksi kotoisesta Suomesta viime vuosituhannen loppupuoliskolta. Ehkäpä yksi syy nykyisen paavin yllättävälle eroilmoitukselle oli juuri se, että hän halusi varmistaa ettei valtaa pääse käyttämään muu kuin tehtävään valittu uusi henkilö. Toimintakyvyttömän vallanpitäjän puolesta, kun joku sitä valtaa kuitenkin käyttää. Esimerkki löytyy esimerkiksi kotoisesta Suomesta viime vuosituhannen loppupuoliskolta.

Työturvallisuuskortti

002

Istuin pitkästä aikaa koulun penkille koko päiväksi. Paikka oli Rajatiedon Keskus Helsingissä. Kyseessä ei ollut kuitenkaan parapsykologian tai enkelienergian opiskelu, vaan työturvallisuuskortin edellyttämä koulutus ja siihen liittyvä tentti. Koulutuspaikka vain sattui olemaan hieman poikkeuksellinen, eikä liittynyt päivän aiheeseen millään tavalla. Kouluttaja ei suostunut kertomaan edes suojelusenkeleistä, vaikka ne olisivat päivän aiheeseen hyvin sopineetkin.

Työturvallisuuskorttiin liittyvä koulutus ja tentti perustuvat vapaaehtoisuuteen ja siten saa perustiedot työympäristön vaaroista ja työsuojelun merkityksestä. Tentin läpäissyt on oikeutettu viisi vuotta voimassa olevaan Työturvallisuuskorttiin.

Vaikka kyseessä on vapaaehtoinen systeemi, niin monet työnantajat ja tilaajat – etenkin rakennusalalla – edellyttävät, että henkilön tulee suorittaa tentti hyväksytysti ennen kuin voi aloittaa työt työpaikalla. Tämä on erinomainen käytäntö muuttuneessa työympäristössämme. Useista eri maista ja erilaisista lähtökohdista tulleille työntekijöille – etenkin vähäisen työkokemuksen omaaville nuorille – päivän perehtyminen työsuojeluun edes yleisellä tasolla on enemmän kuin paikallaan. Etenkin rakennustyömaa on potentiaalisen vaarallinen työpaikka: työympäristö, olosuhteet, työvälineet, työvaiheet ja työntekijät ympärillä muuttuvat jatkuvasti. Työsuojelu on vakava asia – kuoleman vakava.

Aika paljon tuttua ja kertausta päivä sisälsi, mutta jotain uutta tai unohdettuakin tuli ylös kirjattua. Erityisesti jäi mieleen kuulonsuojeluun liittyvät faktat. Korvassa on kuulemma noin 20.000 kpl värekarvoja, jotka heiluvat ja huojuvat äääniaaltojen mukaan. Rajummat soundit saattavat katkaista värekarvoja ja oikein raju räjähdysääni voi tuhota jopa kaikki värekarvat kerralla. Kerran katkenneet värekarvat eivät koskaan palaudu ennalleen, eikä uusia kasva tilalle. Minkä on kerran menettänyt, ei enää palaa eli kerran menetetty tai heikentynyt kuulo ei enää parane.

Äänen kipuraja on n. 120 dB, mutta jo 85 dB:n melulle altistuminen 8 tunnin ajan aiheuttaa vaurioita. Jokainen 3 dB:n lisäys puolittaa ajan, joka on vahingollinen. Sadan desibelin metakasta ei siis tulisi ilman kuulosuojaimia nauttia enempää kuin 15 minuuttia. 115 desibelissä vaaraton aika on vain 30 sekuntia. Sitä korkeampaa ei juuri kannata kokeilla – tuhot kun ovat korjaamattomat.

Täytynee ladata netistä puhelimeen ilmainen desibelimittari.

Jälkiviisastelua

Hägg_kuva

Uudet, tuoreet valtuutetut tuovat uusia ajatuksia ja tuulia kunnallispolitiikkaan.

Näin teki myös sujuvasti ja selkeästi Nurmijärven Uutisten Viikon vieras -palstalle 6.2.2013 kirjoittanut Vihreiden tuore kunnanvaltuutettu Hanna Kuusela. Kirjoituksessaan hän mm. arvosteli uuden kunnanvaltuuston päätöstä liittyen ekokylää koskevaan valtuustoaloitteeseen.

Kirjoituksessa jäi mainitsematta, että kunnanvaltuusto teki päätöksen täysin yksimielisesti. Valtuutettu Kuusela ei tehnyt asiassa minkäänlaista esitystä tai edes käyttänyt puheenvuoroa.

Kunnanvaltuutetuilla on Nurmijärvellä erinomaiset mahdollisuudet vaikuttaa päätöksentekoon. Varsinaista valtuuston kokousta edeltää kyselytunti, jossa on mahdollisuus esittää viranhaltijoille kysymyksiä esitysten perusteista. Tämä mahdollistaa esityksen puutteiden ja epäselvyyksien esille tuomisen koko valtuustolle ennalta ja keskustelun herättämisen asiassa hyvissä ajoin ennen asian varsinaista käsittelyä. Varsinaisessa valtuuston kokouksessa voi sitten tuoda julki oman kantansa – tehdä esimerkiksi vastaehdotuksen tai ehdottaa asia palautettavaksi uudelleen käsiteltäväksi. Ei ole mitenkään poikkeuksellisesta, että valtuusto palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi, mikäli pohjaesitys ei sitä tyydytä. Asiallisesti perusteltua ja hyvää vastaehdotusta kannatetaan yli puoluerajojen. Sellainen pitäisi tosin esittää valtuustosalissa asiaa käsiteltäessä – ei seuraavalla viikolla paikallislehdessä.

Uudet, tuoreet valtuutetut tuovat toivottavasti uusia ajatuksia ja tuulia myös kunnanvaltuustoon. Kuuselan kaltaisia sujuva sanaisia kirjoittajia olisi mielenkiintoista kuulla myös varsinaisella päätöksentekoareenalla – livenä valtuustosalissa.

Ekokylä-aloitetta koskeva päätös hyvine ja laajoine perusteluineen on nähtävissä kunnan web-sivuilla. Itse päätöksen kunnanvaltuusto – Kuusela, minä ja ne muut 49 valtuutettua – siis teki täysin yksimielisesti kunnanhallituksen esityksen mukaisesti.

Rajua oppositiopolitiikkaa

Hägg_kuva

Keskustalle ja keskustalaisille tuntuu vaikealta hyväksyä se tosiasia, että puolue ei kuulu enää kolmen suurimman joukkoon. Eduskuntavaalien jälkeen tappio kyllä tajuttiin ja pyyhe lensi kehään välittömästi – siellä se on edelleen.

Puoleen vuosisataan eduskunnan puhemiehistön valinnassa ei ole nähty tämän päiväisen kaltaista näytelmää. Käsikirjoitus ja ohjaus: Keskusta. Pääosassa Mari Kiviniemi, joka haastoi Joutsenlahden taistoon varapuhemiehen paikasta. Eduskunta arvioi Joutsenlahden Kiviniemeä paremmaksi kyseiseen tehtävään äänin 114-49. Lopputuloksena siis jälleen kerran vaalitappio Kiviniemelle. Keskusta perusteli performanssia sillä, että se halusi vahvistaa demokratian toimivuutta eduskunnassa. Vuosikymmeniin Kepu ei ole tuntenut tarvetta demokratian vahvistamiseen. Nyt, kun puolue on tukevasti opposition kakkosketjussa, tällaiseen on syntynyt tarve.

Soini kommentoi tuoreeltaan, että Keskusta järjesti arvottoman näytelmän.

Vai näimmekö sittenkin vuoden keskustalaisen oppositiopolitiikan järisyttävän huipentuman – tyylittömän kiusantekeleen.