Keski-Uudenmaan kaupungista

Hägg_kuva

Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen infotilaisuudet Nurmijärvellä on pidetty.

Osallistuin maanantaina kunnanvaltuutetuille pidettyyn tilaisuuteen, jossa oli mukana myös projektin vetäjä Johanna Viita. Esitin Viidalle kolme kysymystä:

  • Selvityksen mukaan poikittaisuus (maantieteellinen) on keskeinen kehittämisteema koko uuden kunnan tulevaisuudelle. Samoin selvityksessä korostetaan poikittaisten yhteyksien kehittämistä uudessa kaupungissa. Poikittaisten yhteyksien kehittäminen ja rakentaminen on siis edellytys sille, että selvityksessä esitetyt säästöt saadaan aikaiseksi. Selvityksessä ei kuitenkaan arvioida tai käsitellä millään tavalla tästä aiheutuvia kustannuksia. Kuinka suuria kustannukset ovat ja miten nämä uudet keinotekoisesti kehitetyt infrahankkeet vaikuttavat huomattavasti tärkeämpiin etelä-pohjois-suunnan väylähankkeisiin, joita ei niitäkään saada eteenpäin. Viita vastasi, että kustannuksia ei ole arvioitu ja kyseessä olisi lähinnä Kerava-Nikkilä ja Järvenpää-Nurmijärvi väylät. Kustannuksiksi hän arvioi muutamia kymmeniä miljoonia euroja ja ne tulisivat valtion maksettaviksi. Salissa todettiin välittömästi, että arvio on ihan alakanttiin, kun jo Klaukkalan saamaton ohikulkutiekin on 40-50 miljoonan hanke.

 

  • Luottamushenkilöiden määrä on erityisen tärkeä tekijä paikallisen päätöksenteon ja lähidemokratian toteutumiselle. Onko selvityksen tekijöillä tietoa ja arviota kuinka paljon kahdeksassa kunnassa on nyt luottamushenkilöpaikkoja ja kuinka paljon niitä olisi Keski-Uudenmaan kaupungissa. Viita vastasi, ettei tiedä, mutta viiteen “cityyn” perustettaisiin 7-9 hengen paikallislautakunnat, joilla olisi todellista päätöksentekovaltaa ja varoja käytettävissä. Kunnan hallintojohtaja Anttila vetäisi lonkalta arvion luottamushenkilöpaikkojen vähenemisestä. Tyrmäsin arvion välittömästi ja totesin, että jos kunnissa on nyt noin 390 valtuutettua niin jo niiden määrä tippuisi noin 6-70:een. Kahdeksassa kunnassa on lautakuntia varmaan noin 80 kappaletta ja lautakuntapaikkoja siis 7-800, kun uudessa kaupungissa on kaavailtu lautakuntien määräksi noin 8 ja paikkoja siis hieman päälle 70. Luottamushenkilöpaikkojen määrä jäisi siis noin 10 %:iin nykyisestä. Totesin, että erityisesti lautakuntapaikkojen radikaali väheneminen olisi todella huono asia lähidemokratian kannalta, koska juuri niitä paikkoja täyttävät henkilöt valtuuston ulkopuolelta ja päätöksentekoon saadaan mukaan kansan syviä rivejä. Pyysin virkamiehiä selvittämään keskiviikon avoimeen kuntalaistilaisuuteen tarkat luvut. Lupasivat sen tehdä. Toivottavasti asia tuli keskiviikkona esille.

 

  • Selvityksessä on todettu kahdeksan kunnan alueella suureksi ongelmaksi kuntien raja-alueiden hyödyntämättömyys. Kysyin mitkä ovat 2-3 pahinta raja-alueiden ongelma-aluetta ja miten tämä keskeinen ongelma koskettaa Nurmijärveä. Viita ei osannut nimetä kuin yhden erityisen ongelma-alueen eli aiemmissakin raporteissa esille useasti nostetun Ristikydön alueen Tuusulan perukoilla. Nurmijärveltä hän nosti esille ongelma-alueena Herusen-Nopon alueen. Kuulin ensi kertaa tällaisesta probleemasta. Eli ei tämä nyt tainnut mikään alueen ykkösongelma olla, vaikka maankäytön osalta tätä on suureena ongelmana hehkutettu.

Keskiviikon tilaisuuteen en päässyt, mutta seurasin netin kautta viimeiset puheenvuorot. Outi Mäkelä piti hyvän loppuyhteenvedon, jossa kiteytti aika monen kuntalaisen ja luottamushenkilön ajatukset.

Kunnan web-sivujen videolähetyksessä oli nyt näköjään katsojilla kommentointimahdollisuus. Jostain syystä tästä ei ollut mitään ennakkoilmoitusta tai mainintaa kunnan puolelta annettu. Nettikommentointi jäikin todella vähäiseksi.

Tänään ilmestyneessä Nurmijärvi Tänään -paikallislehdessä oli minulta kysytty mielipidettä kuntaliitosselvitykseen. Vastasin, että suurin osa raportissa esitetyistä tehostamistoimista voitaisiin toteuttaa Nurmijärvellä jo nyt, jos vain löytyisi halua ja kykyä.

Totesin myös, että lähidemokratian mahdollisuuksien hehkuttaminen raportissa on todella kaukaa haettua. Sama kuin toteaisi, että pihlajanmarjakoi-invaasio antaa mahdollisuuden tehostaa puutarhan tuholaistorjuntaa. Tuollaiset täysin perusteettomat ja puusilmäiset lausunnot raportissa osoittavat erinomaisesti selvityksen tarkoitushakuisuuden. Kuntaliitoksen yksi suurimmista ongelmista eli lähidemokratian heikkeneminen ja kuntalaisten etääntyminen päätöksenteosta on raportissa kirjattu erinomaiseksi mahdollisuudeksi. Heikko esitys.

Totesin lehdessä mielipiteenäni, että en näe hyötyä olla jatkossa selvityksessä enää mukana.

 

 

 

One thought on “Keski-Uudenmaan kaupungista

  1. Aika vähälle on jäänyt tuo sivuttaisliikenteen parannus ja sitä pitäisi parantaa ilman Kuuma kuntaakin. Parantaisi jo sekin kummasti keski-uudenmaan tilannetta ilman uusien rakenteiden luontia.

    Toinen asia mikä on mietittänyt on se että ei oikein suostuta syömään samalta puurolautaselta tämän hetken tilanteessa niin mitenkä se tilanne paranisi kun jakajia olisi vielä enemmän. Mitä nyt on katsonut touhua eri kunnissa niin veikkaisin radan varteen kovaa kehitysbuumia ja muualle maksajan ihana virka.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.