Takana on kahdeksan täyttä vuotta nurmijärveläistä kunnallispolitiikkaa. Enpä olisi arvannut näin käyvän, kun naapurin tyttö syksyllä 2008 sai houkuteltua silloisiin kunnallisvaaleihin ehdokkaaksi. Edessä ovat huhtikuussa jo kolmannet kuntavaalit ja takana melkoinen määrä kokouksia ja istuntoja niin kunnanvaltuustossa, asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa, ympäristölautakunnassa kuin joissain erillisissäkin toimikunnissakin – ja tietysti lukuisia keskusteluja ja kirjeenvaihtoja kuntalaisten ja viranhaltijoiden kanssa.

Kovin paljosta olisin jäänyt paitsi, jos olisin kutsusta syksyllä 2008  kieltäytynyt.

Kunnallispolitiikka on kestävyyslaji. Sen huomaa, kun yrittää puolivuosittain tiivistää tekemisensä, sanomisensa ja osallistumisensa. Kovin vähän konkreettisia asioita saa kirjatuksi puolen vuoden pätkältä – vuosikin on lyhyt sessio kunnallisissa touhuissa.

Toisaalta pari valtuustokautta mukana touhunneena voi todeta, että monia asioita on saatu eteenpäin ja aikaiseksi. Uusia teitä, katuja, liikuntapaikkoja, rakennuksia ja kokonaisia asuinalueita on tuona aikana saatu aikaiseksi – ja kaikki on alussa ollut vain yhtenä asiakohtana jonkin kokouksen asialistalla.

Alkulöpinöiden jälkeen perinteiseen puolivuotiskatsaukseen eli takautumia vuoden 2016 jälkimmäiseen puolikkaaseen. Puhujapöntössä tuli käytyä, kun siihen oli tarvetta. Mielestäni jatkoin vanhalla hyväksi koetulla tyylillä: Jos on tarvetta vastaehdotuksen tekemiseen tai jonkin tärkeäksi katsomansa asian esille tuomiseksi, niin silloin on puheen paikka. Tätä metodia käyttäen puheita joku jaksaa ehkä kuunnellakin ja noteerata. Pelkät kysymyksethän voi esittää valtuuston kyselytunnilla. Vaikka se ei Nurmijärven kunnanvaltuustossa kovin yleistä olekaan, niin tälläkin jaksolla tuli muutaman kerran  ns. tartuttua hetkeen ja jokunen spontaanikin vastapuheenvuoro esitettyä. Itse toivoisin sellaista debattia valtuustossa enemmänkin ja otaksun sen olevan kuntalaiskuulijoidenkin kannalta hieman mielenkiintoisempaa. Ja pienet spontaanit välihuudot ovat silloin tällöin paikallaan – niitä annetaan ja otetaan vastaan.

Kunnanvaltuusto

Valtuusto kokoontui loppuvuonna vain kolme kertaa. Syyskuun kokouksessa todettiin mielihyvällä, että Helsingin seudun MAL-sopimus 2016-19 oli allekirjoitettu ja  mukaan oltiin saatu valtion sitoutuminen Klaukkalan ohikulkutien edistämiseen. Muistelin tuolloin asian käsittelyä edellisvuoden valtuustossa. Kritisoin kärkevästi toteutuneiden ja tuolloin valmisteilla olevan MAL-sopimusten yksipuolisuutta: kunta toimii ja toteuttaa asemakaavoitusta ja asuntorakentamista sopimusten mukaan, mutta valtio ei täytä omia lupauksiaan. Ehdotuksestani valtuusto päätti lisätä maankäytön toteutusohjelmaan ukaasin, että Nurmijärvi ei voi sitoutua MAL-aiesopimuksen asuntomääriin, jos valtio ei edistä seudun väylähankkeita, erityisesti Klaukkalan ohikulkutietä. Ehkä sillä ukaasilla kuitenkin joku vaikutus oli, vaikka sen mielekkyyttä etenkin demarijoukoissa epäiltiin. Ainakin kunnan neuvottelijoilta tuli palautetta, että se oli hyvä selkänoja asiasta väännettäessä.

Syksyllä nostin esille Klaukkalan monitoimitalon sopimussekoilut. Kävi ilmi, että teknisen puolen virkamiesten laatimissa ja allekirjoittamissa esivuokrasopimuksissa oli ehtona se, että kunta myöntää päävuokralaisille lisäavustuksia vuokrien maksua varten. Kun lautakunnissa ja kunnanvaltuustossa ei oltu asiaa käsitelty ja esisopimuksen sisältökään ei ollut luottamushenkilöiden tiedossa, niin oltiin hämmentävässä tilanteessa, jossa monitoimitaloa rakennettiin kovaa vauhtia, mutta yhtään sitovaa vuokrasopimusta pääkäyttäjien kanssa ei oltu tehty. Lisäavustukset sitten toki myönnettiin ja vuokrasopimuksetkin lienee jo allekirjoitettu.

Marraskuun budjettivaltuusto kesti noin 9 tuntia, vaikka varsinaisen budjetin hyväksymisessä ei mitään vääntöä ollutkaan. Jostain syystä vuoden tärkeimpään valtuustonkokoukseen oli listattu kosolti muitakin asioita. Valtuusto päätti marraskuun kokouksessa lakkauttaa yksimielisesti Suomiehen ja Nummenpään kyläkoulut. Kun alussa mainitsin kunnallisen päätöksenteon pitkistä linjoista, niin tämä asia kesti 8 vuotta. Vuoden 2009 budjettivaltuustossa käsiteltiin samaa asiaa ja olin kyseisten kyläkoulujen lakkauttamisen kannalla. Silloin ja muutama vuosi myöhemminkin enemmistö oli kuitenkin vakuuttunut, että kouluilla oli alle 20 oppilaan tasosta huolimatta edessään hyvät toimintaedellytykset vuosiksi eteenpäin. Nyt kahdeksan vuotta myöhemmin todettiin yksimielisesti, että koulut lopetetaan.

Marraskuun budjettivaltuustossa esitin pyynnön, että jatkossa investointihankkeista esitettäisiin sekä käyttötalous- että tulosvaikutukset ja se tehtäisiin samalla systematiikalla alusta alkaen käyttövaiheeseen saakka. Tällaiseen ulostuloon minut kiihdytti talousarvioesityksessä esitetty Klaukkalan monitoimitalon yli 1 milj.euron vuosittainen käyttömenokustannus, kun se oli pari vuotta aiemmin hankkeesta päätettäessä ollut vain 250-270.000 euroa per vuosi.

Pitkään ja hartaasti valmisteltu luottamus- ja toimihenkilöorganisaation uudistaminen vesittyi – vain kosmeettisia muutoksia tehtiin. Isompi organisaatiouudistus jää uuden valtuuston päätettäväksi ja uuden kunnanjohtajan esiteltäväksi. 

ASRA

Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan osalta puolivuotiskausi oli kovin hiljainen. Asialistat olivat lyhyitä ja Heinojan asemakaavaluonnosta lukuun ottamatta isompia kaavahankkeita ei tullut käsittelyyn. Toisaalta takana oli pitempi jakso, jossa lautakunnan kautta oli mennyt lukuisia laajoja asemakaavahankkeita.

Kokonaisuudessaan Nurmijärven asemakaavavaranto onkin hyvällä tasolla, vaikka siinä on alueellista vaihtelua. Asuinkaavavarantoa kunnassa on yhteensä liki 400.000 kem2, joka vastaa noin 1200 kerrostaloasunnon, 1000 rivitaloasunnon ja 700 ok-talon rakentamista.  Nykyisellä rakentamistahdilla kaavavarantoa riittää liki 10 vuodeksi. Toinkin esille ajatuksen, että onko kaavoituksen kerrosneliömetritavoitteita syytä jo pudottaa ja tuottaa vähemmän, mutta entistä laadukkaampaa asuinkaavaa. Asemakaavatkin vanhenevat aikanaan – kovin kauas tulevaisuuteen niitä ei kannata varastoon laatia. Otaksun, että palaan asiaan tulevaisuudessakin, mikäli luottamustoimet osaltani jatkuvat.

Myös rakennuslupahakemuksia lautakunnan käsittelyssä oli loppuvuonna vähäisesti. Lautakuntahan käsittelee vain suuremmat rakennusluvat ja esim. ok-talojen rakennusluvat on delegoitu viranhaltijalle.

Loppuvuonna tuli KHOsta päätökset sekä Järvimaan että Mahlamäen asemakaavoista tehtyihin valituksiin. Odotetusti molemmat valitukset hylättiin.

Muuta

Kulttuuri.- ja opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen vierailu yhdistyksemme syyskokouksessa jäi mieleen. Tapasimme fiksun ja vastuualueensa hyvin hallitsevan ministerin, joka kertoi Nurmijärven olevan hyvinkin tuttu paikka.

Samat iltamat olivat itselleni sikäli merkitykselliset, että minut valittiin paikallisyhdistyksemme Kokoomus Nurmijärvi ry:n puheenjohtajaksi.

Pitkänokka-sarjakuva-albumia tyrkytin kansalaisille niin Turun taiteiden yössä, Oulun Sarjakuvafestivaaleilla kuin Rajamäen kyläpäivilläkin. Täytyy todeta, että onneksi tuli aikanaan säädyllinen ammattikin hankittua. Tuo homma ei totisesti olisi pizzan syrjässä pitänyt kiinni, vaikka muuten mukavaa touhua mukavien ihmisten kanssa onkin.

Ja kun vielä palaa tuohon kunnallisen vaikuttamisen hitauteen, niin kuluvana vuonna 2017 toivoisin yhden asian etenevän edes hiukan. Tein kolmisen vuotta sitten eli vuoden 2013 lopulla valtuustoaloitteen Rajamäen vanhan tehdasyhdyskunnan hyödyntämisestä elinkeinotoiminnassa. Otin esille mm. Altian viinamuseon avaamisen suurelle yleisölle edes kesäajaksi. Valtuustoaloite poiki sitten useita juttuja paikallislehtiin, Aamupostiin ja peräti puolentoista sivun artikkelin Helsingin Sanomiin.

Olisi erinomaista, jos Suomen 100-vuotisjuhlavuonna saataisiin edes tuo museo avoimeksi niin kuntalaisille kuin kunnassa vierailevillekin.

Sitä odotellessa: Menestyksekästä Uutta Vuotta!

Rauhaa.

Kahdeksas vuosi kunnallisena luottamushenkilönä kääntyy loppusuoralle.

Tänään oli vuoden viimeinen kunnanvaltuuston kyselytunti ja kunnanvaltuusto kokoontuu siis kuluvan vuoden viimeiseen kokoukseen kesksiviikkona 21.12.2016 klo 18.00

Asialistalta löytyy mm. kunnan kotouttamisohjelma, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma sekä KUUMA-seutu liikelaitoksen toiminta- ja taloussuunnitelma 2017. Kaikki monikymmensivuisia asiakirjanippuja, joihin ei yleensä tule minkäänlaisia muutosehdotuksia valtustokäsittelyssä. Johtuuko sitten hyvästä valmistelusta vai jostain muusta.

Valtuuston on tarkoitus päättää myös koulujan johtokuntien lakkauttamisesta eli jo budjettivaltuustossa käsittelyssä ollut asia saanee lopullisen päätöksen.

Useampi luottamushenkilö hakee eroa kunnallisista luottamustehtävistä: osa paikkakunnalta muuton vuoksi, osa uuden kuntalain mahdollistamana, kun luottamushenkilöiden pestit jatkuisivat muuten ensi vuoden toukokuulle 2017. Luottamustehtävästähän ei voi normaalisti noin vain erota, vaan siihen täytyy olla pätevä ja perusteltu syy. Nyt vuoden vaihteessa riittää pelkkä ilmoitus, jos ei jatkokaudelle halua.

Yhtenä asiakohtana on 90.000 euron lisätoiminta-avustuksen myöntäminen Rajamäen Uimahalli Oy:lle vuodelle 2016. Uimahalliyhtiön kassa on ollut huonossa kunnossa huolimata siitä, että kävijämäärät ovat toteutuneet ja jopa ylittyneet hankesuunnitelmassa ja tavoitearviossa arvioiduista. Se on huono merkki. Halliyhtiöllä on edessään itsetutkiskelun paikka ja talouden tarkastelu. Kun kertaluonteisista laajennukseen liittyvistä menoeristä päästään eroon, niin kuntalaiset ja päättäjät odottavat talouslukujen oikenevan.

Kunnanvaltuuston ensi vuoden kokousajankohdatkin on tarkoitus vahvistaa keskiviikkona. Merkkailin niitä jo etukäteen allakkaan. Kesäkuun kokouksen kohdalla jäin empimään, kun totesin, että silloinhan kokoontuu uusi huhtikuussa 2017 valittava kunnanvaltuusto.

Merkkasin senkin kaiken varalta.

————

Kokoomuksen Nurmijärven kunnallisjärjestön syyskokous kokoontui muutama viikko sitten.

Kokous valitsi allekirjoittaneen kunnallisjärjestön uudeksi puheenjohtajaksi vuodelle 2017. Muiksi hallituksen jäseniksi valittiin Kristiina Hakala, Markku Jalava, Tuomo Karppinen, Pasi Miettinen ja Merja Winha-Järvinen.

Joulukuun alun haja-ajatuksia ja reunamerkintöjä:

*****

Valtakunta kohisee pääministerin mediasuhteista ja valtakunnan tärkeimmän mediatalon toiminnan ja toimituksen ohjauksesta. Asiaa on nyt varmasti tarkasteltu kaikista mahdollisista lähtökohdista ja -kulmista ja niiden välimaastostakin.

Itse koin kalabaliikin merkittävimmiksi huomioiksi:

• Kun kukaan ”täysipäinen” tuskin tosissaan edes epäilee, että Talvivaaran/Terrafamen lisärahoituksen takana olisi pääministerin sukulaisten marginaaliset bisnekset, niin miten on mahdollista, että tällaiset epäilyt aiheuttavat tasavallan ykköspoliitikossa nähdyn primitiivireaktion. Se on käsittämätöntä ja huomionarvoista.
• Valtiomies, presidentti Mauno Koivisto totesi aikanaan, että jo provosoidaan, niin ei tule provosoitua. Nyt ei taideta liikkua ihan valtiomiestasolla.
• On käynyt selväksi, että YLEn toimittajiin ei pystytä vaikuttamaan ulkopuolisella painostuksella.
• Keskustelu siitä pystytäänkö YLEN johtoon vaikuttamaan ulkopuolisella painostuksella jatkunee.

*****

Nurmijärven asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan seuraava kokous pidetään 8.12. ja edelleen mennään minimalistisella agendalla. Asialistalla on normipykälien lisäksi vain rakennuskiellon jatkaminen Kirkonkylän keskustassa, yksi asemakaavamuutossopimus ja jonkin sortin naapureiden näkökantaeroasia (lievennetty ilmaus riita-asialle).   Eipä tuota ole tarpeen sen enempää puntaroida etukäteen.

*****

Myös Kokoomuksen kunnallisjärjestö kokoontuu ensi viikolla ja valitsee mm. ensi kauden hallituksen ja puheenjohtajan.

Osa puolueista on jo julkistanut huhtikuun kuntavaalien ehdokkaita.

*****

Pitkänokka-piirustelut ovat jääneet kovin vähiin. Jotenkin tuntuu, että on nostanut riman turhankin korkealle, eikä ihan joka toistakaan ”älyn”väläystä kehtaa stripiksi rustata. Pitänee hieman rimaa tiputtaa – vaikkapa Hesarin tasolle. Ei ne tosiasiassa kovin hääppösiä väliin nekään ole.

Pitkänokka-strippialbumia löytyy vielä omastakin varastosta vaikkapa joulupukin konttiin laitettavaksi. Saat läpyskästä veret hyydyttävän Joulunalustarjouksen, kun laitat viestin osoitteeseen arto.hagg@kolumbus.fi .

Kunnanvaltuusto ei kokoonnut 1,5 kuukauteen budjettivaltuuston jälkeen ja asemakaavoitus- ja rakennuslautakuntakin pitää kuukauden kokoustaukoa. Vaikka kunnallisissa luottamustoimissa on muutaman viikon tauko, niin alkutalvi on ollut kohtuullisen kiireinen.

Useamman vuoden tauon jälkeen palasin paikallisyhdistyksemme hallitukseen ja sen puheenjohtajaksi. Yhdistyksen hallituksen kokoukset, syyskokous ja ”viran” mukanaan tuomat osallistumiset Kokoomuksen kunnallisjärjestön ja  Uudenmaan piirin kokouksiin ovat täyttäneet kalenterin iltaosastoa.

Kiireitä ovat lisänneet myös kahden aiemman Kokoomus-yhdistyksen sulauttaminen yhdeksi uudeksi yhdistykseksi. Nimenmuutos ja jäsenten kirjaaminen uuteen Kokoomus Nurmijärvi ry:een on nyt saatettu virallisesti päätökseen. Tuloksena syntyi kunnan suurin Kokoomus-yhdistys, jonka fokus on vahvasti koko kunnan kehittämisessä – taajamarajoista piittaamatta.

Viikonloppuna on Kokoomuksen Uudenmaan piirin syyskokous, johon puolenkymmenen muun KoNun jäsenen kanssa osallistun. Asialistalla on mm. uuden piirin puheenjohtajan valinta. Myös kunnallisjärjestön syyskokous on vielä edessä ennen vuoden vaihdetta.

Kun yhdistymis- ja syyskokouskiireet hellittävät, niin alkavat kuntavaalikiireet. Ehdokasasettelu on jo hyvässä vauhdissa, mutta mukaan ehtii vielä hyvin ilmoittautua. Mikäli on kiinnostusta kunnallispolitiikkaan, niin nyt siihen olisi mahdollisuus. Seuraava tilaisuus tulee vasta neljän vuoden päästä.

Jos vaikuttaminen oman kunnan asioihin kiinnostaa, niin ota yhteyttä.

Juhani, Tuomas, Simeon, Aapo, Timo, Lauri ja Eero vai Donald, Donald, Donald, Donald, Donald, Donald ja Donald?

Keskiviikkona 9.11.2016 pidettiin Nurmijärven kunnanvaltuuston kokous, jossa hyväksyttiin mm. vuoden 2017 talousarvio ja vuosien 2018-19 taloussuunnitelma.

Media noteerasi samalta päivältä hieman paremmin USA:n presidentinvaalit, mutta niiden sivutuotteena Nurmijärvikin sai hieman näkyvyyttä. Joku vääräleuka kun huomasi kunnan vaakunan seitsemän takkutukan muistuttavan melkoisesti vaalit voittanutta tulevaa USA:n presidenttiä.

Nurmijärveläiseen tapaan budjettivaltuusto ei ollut tälläkään kertaa mikään pikarykäisy, vaan valtuustosalin jakkara kulutettiin liki 9 tunnin ajan. Näin vaikka itse talousarvion suhteen ei käyty kovinkaan pitkiä keskusteluja ja muutosesitysten määräkin oli kohtuullinen. Silti kävi mielessä, että onko järkeä kerätä budjettikokoukseen kovin paljon muita asioita. Nytkin listalla oli kaiken kaikkiaan parikymmentä asiakohtaa. Voisi olla paikallaan käsitellä ne erillisessä istunnossa ja edes hieman lyhentää budjettivaltuustoa.

Luottamus- ja toimihenkilöorganisaation uudistaminen vesittyi pitkästä ja vaiherikkaasta valmistelusta huolimatta. Käytännössä valtuusto otti aikalisän muutosten tekemiselle – nyt päätettiin vain pienistä muutoksista. Muutoksia olivat uuden konsernijaoston perustaminen, nuorisolautakunnan ja liikuntalautakunnan lakkauttamiset,  kunnanhallituksen henkilöstöjaoston lakkauttaminen ja kuntasuunnittelulautakunnan muuttaminen elinvoimalautakunnaksi, jonka jäsenmäärä tulee olemaan 11. Sosiaali- ja terveyslautakunnan nimi muutettiin hyvinvointilautakunnaksi. Käytännössä isompi organisaatiouudistus jää uuden ensi vuonna valittavan kunnanvaltuuston päätettäväksi ja esittelijänä tullee toimimaan uusi kunnanjohtaja – ken hän sitten onkin.

Pieni hämmennys koettiin, kun myöhemmin talousarviota käsitellessä päätettiin äänestyksen jälkeen (23-25-2-1) lakkauttaa koulujen johtokunnat. Muutamaa pykälä aiemmin hyväksyttyyn organisaatiokaavioon, kun oli piirusteltu laatikko myös koulujen  johtokunnille. Itse ajattelin, että viimeksi tehty päätös on aina pätevämpi  ja sen mukaan jatkossa mennään.

Talousarvion osalta ei isoja muutoksia tehty. Perinteiseen tapaan SDP:n valtuustoryhmästä tuotiin tyrkylle pieniä vaalikampanjamaisia lisämäärärahaesityksiä  kyläavustajien toiminnan tukemiseen, liikuntaseura-avustusten kasvattamiseen. Näihin ehdotuksiin eivät muut lähteneet mukaan. Olisikin loputon suo ja tiukan budjettikurin loppu, jos jokainen valtuutettu ja ryhmä toisi demarien tapaan tällaisia jälkilypsyesityksiä budjettikokoukseen.

Vuoden 2017 tuloveroprosentti päätettiin pitää entisellään eli 19,50. Taloussuunnitelmassa on huomioitu 0,5 prosentin veron korotus vuodelle 2018. Sekin huomioiden kaikki lähivuodet tulevat olemaan alijäämäisiä eli kunnan käyttömenot ja investointien poistot ovat suuremmat kuin tulot. Kolme edellistä vuotta olemme tehneet nollatulosta tai parin miljoonan euron tappiota, mutta tänä vuonna alijäämän on ennustettu olevan noin 4,6 milj.euroa. Nyt vahvistettu vuoden 2017 tavoitearvio päätyy jo noin 5 miljoonan alijäämään ja myös kahdelle seuraavalle vuodelle on luvassa – veronkorotuksesta huolimatta – 4,5 ja 2,7 milj.euron persnetot. Jotakin mullistavaa täytyy tapahtua, jotta tuolta veronkorotukselta voitaisiin välttyä. Jo nyt eräät valtuutetut kaavailivat tuon korotuksen poisjättämistä taloussuunnitelmasta. Jos kuusi peräkkäistä vuotta näyttää tappiota, niin mielestäni täytyy tunnustaa korotuksen tarve – tai sitten samalla esittää yksilöidysti, mistä vastaava säästö tai korvaava tulo saadaan revittyä.

Kävin puhujapöntössä kritisoimassa investointihankkeiden käyttökustannusten määrittelyä ja raportointia. Asiasta olen aiemminkin kirjoittanut ja kyselytunnilla tekemäni huomautukset olivat johtaneet siihen, että talousarviokirjaan oli muutettu eräiden hankkeiden käyttökustannusarvioita. Monitoimitalon osalta muutos oli varsin radikaali: 1.052.000 euroa/vuosi oli muuttunut 408.000 euroksi/vuosi. Esitin myös pyynnön, että jatkossa hankkeista esitettäisiin sekä käyttötalousvaikutukset että tulosvaikutukset per vuosi ja nämä tehtäisiin samalla  systematiikalla hankkeen alusta ihan käyttövaiheeseen saakka.

SDP:n ryhmä esitti 350.000 euron lisämäärärahaa Heinojan kunnallistekniikan rakentamisen vauhdittamiseen. Sarkastisesti totesin, että hanke on todella ajankohtainen. Ilman demarivaltuutetun kunnanhallituksessa vuosi sitten esittämää ja hyväksyttyä täysin turhaa kaavaluonnoksen palauttamista, valtuusto olisi pystynyt vahvistamaan Heinojan asemakaavan juuri tässä samassa kokouksessa. Nyt kaavaprosessi on viivästynyt 8-9 kuukautta ja se tullee lainvoimaiseksi syksyllä 2017. On epätodennäköistä, että kunnallistekniikan suunnittelu, katusuunnitelmien hyväksyttäminen ja urakkakilpailutukset saadaan vietyä siten, että rakentamaan päästään täydellä voimalla – jos lainkaan – vuonna 2017. Jos jostakin päästään jotain nakertelmaan, niin siihen ei tarvita tuollaista lisämäärärahaa. Näin myös valtuusto asiasta päätti äänin 38-12-0-1. Sen verran kiihkeää keskustelu asiasta oli, että joku totesi, että yhden salimikrofonin sijasta tarvittaisiin kaksi – toinen Peltoselle ja toinen Häggille. Puhun silloin, kun siihen on tarvetta – ja tarvittaessa vaikka kolme kertaa. Sitähän varten meidät on valtuustoon valittu.

Kunnanvaltuusto päätti viimeinkin lakkauttaa Suomiehen ja Nummenpään alle 20 koululaisen koulut. Tätähän yritettiin jo muutama vuosi sitten, mutta varsinaisia lakkautuspäätöksiä ei tehty, vaikka sama valtuusto oli aiemmin vienyt niiden pyörittämiseltä määrärahat vuoden 2013 budjettikokouksessa niukasti äänin 26-25.  Muutamassa kuukaudessa jotkut olivat muuttaneet mielipiteensä ja joku oli tullut johtopäätökseen, että ei ole asiasta mitään mieltä. Niinpä kun  vuoden 2014 alussa äänestettiin Nummenpään koulun lakkauttamisesta, se päätettiinkin äänin 25-26 säilyttää. Myös Suomiehen koulu päätettiin tuolloin säilyttää niukimmalla mahdollisella tavalla eli äänin 25-25 (yksi vaiti) puheenjohtaja Kalmin äänen ratkaistessa. Viime keskiviikkona koulujen puolesta puhujia ei enää valtuustosalissa ollut – lakkautuspäätökset tehtiin yksimielisesti.

    Puhuja puhujapöntössä.

Kävin hakemassa Nurmijärven kunnantalolta kuluvan vuoden osavuosikatsaus II:n eli tilanteen elokuun loppuun saakka  ja esityksen talousarvioksi 2017 / taloussuunnitelmaksi 2018-2019. Yhteensä 340 sivua ripeää ilta- ja viikonloppulukemista.

Osavuosikatsauksessa ennustetaan kuluvan vuoden tuloksen olevan 0,65 milj.euroa budjetoitua parempi, mutta päätyvän silti 4,6 milj.euroa alijäämäiseksi eli kansankielellä ns. persnettoa tehdään tuon verran. Tämän vuoden budjettihan oltiin viritetty jo lähtiessä peräti 5,3 milj.euroa alijäämäiseksi.

Verotulojen ennakoidaan ylittyvän budjetoidusta, korkomenojen alittuvan huomattavasti ja poistojen jäädessä miljoonan verran ennakoitua pienemmäksi johtuen investointien siirtymisestä. Vastaavasti perhe- ja sosiaalikulut ylittyvät 1,15 milj.euroa ja erikoissairaanhoidon kulut jälleen kerran – nyt peräti 1,3 milj.euroa.

Lainamäärän ennustetaan kasvavan kuluvana vuonna 608 €/asukas olevan vuoden lopulla 3271 €/asukas.

Talousarviostahan päätetään  kunnanvaltuustossa jo 9.11.2016, joten turhan paljon aikaa sen läpikäymiseen ei tällä kertaa ole. Talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitys on kohtuullisen karua luettavaa. Seuraavat kolme vuotta ovat esityksessä kaikki alijäämäisiä eli aiempien vuosien ylijäämää nakerretaan 12 miljoonan euron edestä.

Lainamäärä tulee esityksen mukaan lähes kaksinkertaistumaan ollen vuoden 2019 lopulla noin 213 milj.euroa. Se tarkoittaa liki 4900 € per asukas.

Investoinnit pysyvät kohtuullisen korkealla tasolla erityisesti tieverkon rakentamiskustannusten vuoksi. Klaukkalan tieverkko ja ohikulkutiehen liittyvät kunnan investoinnit syövät merkittävän osan investointibudjetista. Investointimäärät ovat sellaisella tasolla, että uusia hankkeita ei soisi vedeltävän tai työnneltävän listalle mistään päin pitäjää.