Viime vuosien tapaan Nurmijärven kunnanhallituksen talous- ja veroesitys vuodelle 2024 ja taloussuunnitelma vuosille 2025-26 syntyi varsin kivuttomasti ja erinomaisen nopeasti. Kokous tiistaina 23.10. kesti neljä tuntia ja siinä ajassa ehdittiin käsitellä tukku muitakin pykäliä.
Takana ovat ajat jolloin talousarvioesitystä ruodittiin useampana päivänä ja iltamyöhään. Tällä kertaa tehtävää helpotti tarkkaan käännelty ja käsitelty NUUKA-esitys, jota poliittinen ohjausryhmä kunnanviraston väen kanssa valmisteli liki vuoden verran. Ensimmäinen isompi NUUKA-esityshän hyväksyttiin kunnanvaltuustossa jo kesäkuussa 2023 ja sitä täydentävä 2-osa kunnanhallituksessa edellä mainitussa kokouksessa 23.10. Eli noin 9 miljoonan euron sopeuttamisehdotukset oli siis pääosin jo kertaalleen käsitelty ja hyväksytty NUUKA-prosessissa ja ne oli huomioitu myös kunnanjohtajan talousarvioesityksessä. Tietoisuus talouden tilasta oli kunnanhallituksessa myös sen verran hyvällä tasolla, että talousarvioesitykseen ei tehty määrärahamuutosehdotuksia.
Sen sijaan kunnanjohtajan tuloveroesityksestä keskusteltiin ja äänestettiin. Kunnanjohtajan pohjaesityksenä oli kunnallisveron nostaminen 0,49 %-yksiköllä tasolle 7,6 %. Sote- ja aluehallintouudistuksen jäljiltähän Nurmijärven tulovero-% on tällä hetkellä 7,11.
Perussuomalaisten Tapiolinna teki saman ryhmän Pirkkalan ja Maijalan kannattamana muutosehdotuksen siitä, että kunnan tuloveroprosenttia ei nostettaisi lainkaan. Esitykseen liittyi mm. se, että kunnanjohtajan ja viranhaltijoiden olisi etsittävä muita keinoja veronkorotustarpeen kattamiseksi ja esitettävä ne kunnanvaltuustolle. Lisäksi Tapiolinnan muutosesityksessä todettiin, että kuntaorganisaation tehostamiseksi ja säästöjen löytymiseksi tulisi kunnassa käynnistää muutosneuvottelumenettely, kuten toimitaan yksityisomisteisissa yrityksissä. Tämä oli perusteluiltaan sikäli erikoinen esitys, että olimme varsin laajalla luottamushenkilöjoukolla liki vuoden käyneet läpi juuri noita kuntaorganisaation tehostamis – ja säästämistoimia. Tuloksena liki 7 miljoonan euron säästöt, jotka oli nyt viety talousarvioesitykseen. Myös muutama vuosi sitten sama operaatio tuotti muutaman miljoonan pysyvän tasapainotuksen kuntatalouteen eli varsin lyhyellä ajanjaksolla näitä tehostamisia on tehty noin 10 miljoonalla eurolla. Tosiasia on se, että itse asiassa kunnanjohtaja ja viranhaltijat ehdottivat huomattavasti merkittävämpiä ja vaikuttavampia sopeutus- ja tehostamistoimia kuten kouluverkon tiivistäminen (pikkukoulut), kotihoidontuen kuntalisän uudelleentarkastelu ja muutamat muut sivistystoimialalle esitetyt säästöt, mutta nämä esitykset eivät menneet läpi luottamushenkilöiltä. Suurimmat säästötoimenpiteet voi tehdä vain suurimmalla toimialalla – sivistyksessä. On hieman outoa ja epäuskottavaakin vaatia uusia säästöesityksiä, kun luottamushenkilöt eivät ole edellisille todella merkittäville sivistystoimialan tehostamisehdotuksille lämmenneet. Vastaavia säästöpotteja kun ei enää yksinkertaisesti ole tarjolla. Toinen omituisuus oli muutosesityksen kirjaus muutosneuvottelumenettelyn käynnistämisestä kunnassa. Muutosneuvottelumenettelyjä (YT) kun on jo käyty koko ajan pitkin vuotta osana NUUKA-prosessia ja näistä on myös tiedotettu useasti.
Myös Vaulamo (kok) teki Rädyn (myös kok) kannattamana muutosesityksen siitä , että kunta ei nosta lainkaan tuloveroprosenttia. Sen Vaulamo veti kuitenkin pois ja teki uuden muutosesityksen siitä, että kunnanjohtaja valmistelee kunnan johtoryhmän kanssa esityksen siitä, miten veronkorotus voidaan välttää tai kohtuullistaa tasolle 0,19 prosenttiyksikköä esim. mitä investointeja tulisi karsia tai missä kunta voisi parantaa tuottoja, mitä maksuja tulisi korottaa, kun täsmennetty verotuloennuste 2024 on valtuuston käytössä. Räty kannatti tätäkin.
Olen 15 vuotta varsin nihkeästi ellen jopa torjuvasti suhtautunut tuloveron korotuksiin. Nyt olemme kuitenkin tilanteessa, jossa kunnalla on seuraaville viidelle vuodelle vv. 2024-2028 jonossa olevia investointeja yli 240 miljoonan euron edestä. Valitettavasti nämä ovat pääosin täysin välttämättömiä investointeja, jotka on pakko tehdä. Kyseessä ei siis ole minkäänlaiset vetovoima- tai viihtyvyysinvestoinnit vaan lähinnä välttämättömät suuret kouluinvestoinnit, kun useampi pitkään palvellut koulukiinteistö on tullut samalla vuosikymmenellä elinkaarensa päähän. Kun samaan aikaan lainojen korot ovat nousseet myös kunnille, niin olemme täysin poikkeuksellisessa tilanteessa. Tätä ei ole ennen koettu Nurmijärvellä ja kyse on nimenomaan investointien ja rahoituskustannusten aiheuttamasta paineesta kuntataloudelle, johon on reagoitava. Tein esityksen kunnan tuloveron nostamisesta 0,39 %-yksiköllä eli siis kymmenyksen kunnanjohtajan esitystä pienempänä. Sivula (kesk) kannatti erinomaista ja perusteltua muutoesitystäni.
Sitten äänestettiin kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti:
Tapiolinnan esitys vs. Vaulamon esitys 3 – 8.
Häggin esitys vs. Vaulamon esitys niukasti 6 – 5.
Ja lopuksi pohjaesitys vs. Häggin esitys 4 – 5 ja kaksi tyhjää.
Esitykseni mukaisesti kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle tuloveron tasoksi 7,5 %, joka on edelleen varsin kilpailukykyinen muihin kehyskuntiin verrattuna.
Todettakoon tässä yksi seikka, joka taisi monelta kunnanhallituksen jäseneltä unohtua – ja joka kannattaa marraskuussa kunnanvaltuustossa huomioida. Kun kunnanvaltuusto kesäkuussa päätti isommista NUUKA-toimenpiteistä, niin 9 miljoonan euron tavoitetta ei saatu täyteen mm. juuri siksi, että luottamushenkilöiden enemmistö ei hyväksynyt edellä mainittuja sivistystoimelle ehdotettuja säästöjä (kouluverkko, pikkukoulut etc.). Kunnanvaltuusto päätti tuolloin, että osa säästötavoitteesta katetaan noin 2,2 milj.euron verorahoituksen lisäyksellä, joka tarkoitti noin 0,2 %-yksikön tuloveron korotusta. Korjauksena alkuperäiseen tekstiin: Kunnanvaltuusto päätti, että tämä 0,2 %-yksikön veronkorotus tehdään vuonna 2027 – ei vuonna 2024, kuten aiemmin kirjoitin. Tähän liittyvä muu virheellinen teksti on myös poistettu.
Marraskuun 15. jatketaan.
ARTO HÄGG 