Eilisen Klaukkalan Järvimaan yleisötilaisuuden jälkeen vuorossa oli tänään Rajamäen Kylänpään kaavoitushankkeen yleisötilaisuus.

Tilaisuuksien henki oli kovin erilainen. Siinä missä Järvimaan tilaisuudessa kuntalaisilta tuli pääasiassa kritiikkiä ja arvostelua kaavaluonnosta ja sen paranneltuakin versiota kohtaan, niin Kylänpään tilaisuudessa oli erinomaisen positiivinen ja rakentava henki.

Järvimaan tilaisuus oli perinteiseen tapaan järjestetty eli asemakaavaluonnos oli ollut jo julkisesti nähtävillä ja kuntalaiset olivat siihen jo virallisia kommentteja ja huomautuksia antaneet. Niinpä yleisötilaisuuden puheenvuorot ja kysymykset keskittyivät ymmmärrettävästi lähinnä kaavaluonnoksen ongelmakohtiin ja ominaisuuksiin, joita henkilöt kokivat epäkohdiksi. Järviman tilaisuuden henki kiteytyikin erään henkilön puheenvuorossa – vapaasti lainattuna “Tulemme joka tapauksessa valittamaan ja hankaloittamaan kaavan etenemistä kaikin keinoin.”

Kylänpään yleisötilaisuus puolestaan järjestettiin heti kaavan vireilletulon jälkeen ja ennen kuin edes virallista kaavaluonnosta on julkistettu. Suunnitelupäällikkö Oksanen ja etenkin kaavoitus- ja lupa-arkkitehti Katri Peltoniemi esittelivät kaavahankkeen lähtökohtia ja ensimmäistä hahmotelmaa kaavaluonnoksesta. Kuntalaiset pääsivät kertomaan omia ajatuksiaan ja toiveitaan täysin puhtaalta pöydältä ja piirtämään työryhmissä oman kaavakarttansakin eli kertomaan näkemyksesnä, miten alueen maankäyttö pitäisi järjestää.

Peltoniemi kertoi, että Kylänpään alueen kaavoitusta on lähdetty ideoimaan hakemalla alueelle teemoja, joihin kaavoituksen ja alueen kehittämisen on ajateltu pohjautuvan. Teemojen kerrottiin olevan:
– Vesi: Alueella on osin luonnontilainen puro, jota voidaan hyödyntää vesiaiheina. Välttämättömät hulevesialtaat voidaan hyödyntää aluetta elävöittävinä vesiaiheina.
– Puutarha ja lähiruoka
– Uusi Ruukki: Alueella voitaisiin hyödyntää Rajamäen ainutlaatuisen tehdasyhdyskunnan historiaa ja henkeä. Rajamäellä on paljon korkeatasoista tehdasyhdyskuntaan liittyvää arkkitehtuuria.
– Liikunta ja ulkoilu: Kylänpään alueella on poikkeukselliset hyvät mahdollisuudet monipuoliseen liikunnan ja ulkoilun harrastamiseen. Kiljavalla on erinomaiset ulkoilu- ja latuverkostot, uimahalli on kävelymatkan päässä ja alueeseen rajoittuu Rajamäen urheilupuisto jalkapallokentineen ja frisbee-ratoineen.

Paikalla oli vajaat kolmekymmentä aktiivista kuntalaista, jotka kaikki esittäytyivät. Luottamushenkilöistä havaitsin paikallaolevan itseni lisäksi valtuutettu ja ASRAn jäsen Pirkko Vertin, ASRAn jäsen Jari Kovasen ja teknisen ltk:n jäsen Esa Laitisen.

Etenkin seuraavat asiat ja tekijät kiinnostivat paikalla olijoita:
– Liikennejärjestelyt, kiertoliittymät Rajamäentielle ja Kiljavantielle, Kiljavantien liikenneturvallisuus ja mahdollinen alikulku
– Puistoalueet, vesiaiheet sekä niiden asiallinen hoito
– Astrakanintien läpiajoliikenteen eliminoiminen
– Alueella olevan n. 25-vuotiaiden lehmus- ja saarni-istutusten hyödyntäminen
– Mäkeläntien olemassa olevan rakennuskannan huomioiminen kaavoituksessa
– Alueen tuleva asukasluku, joka arviotiin olevan täysin toteutuessa n. 1300-1600 asukasta
– Palveluiden ja liiketilojen saaminen alueelle

Sokerina pohjana kaavoitusarkkitehti Carlos Lamuela esitteli internetissä avatun Kylänpään kaavahankkeen aloituskyselyn. Kuntalaiset voivat käydä antamassa mielipiteensä ja tietonsa kaavahankkeesta netin kautta. Nettikysely löytyy osoitteesta: https://nurmijarvi.asiatkartalle.fi/

Tämä nettikyselykin on uusi ja hieno idea, jolla kuntalaisten mielipide saadaan paremmin kuuluviin eli se paljon puhuttu vuorovaikutus toteutettua. Kokeilkaa!

Kaavahankkeen on suunniteltu etenevän siten, että luonnos tuodaan asemakaavoitus- ja rakennuslautakuntaan syksyllä 2013. Kaavaehdotus julkistettaisiin vuoden 2014 aikana ja parhaassa tapauksessa asemakaava olisi vahva jo vuonna 2014.

Olipa ilo olla hyvin järjestetyssä yleisötilaisuudessa, jossa oli erinomaisen hyvä ja positiivinen henki. Hieman kuin Rajamäen kyläpäivillä.

Lisää tällaista – eiköhän tämä onnistu myös Kirkonkylällä ja Klaukkalassakin, kun konsepti on nyt saatu aikaiseksi. Jokainen kuitenkin ymmärtänee, että kaikkia toiveita ja ajatuksia valmiiseen kaavaan ei saada sisällytettyä ja jokin osa varmasti ei tyydytä jota kuta. Kaavoituksessa otetaan huomioon hyvien ideoiden ja toiveiden lisäksi mm. myös taloudelliset tekijät.

Olen kuitenkin vakuuttunut, että lopputulos ei voi olla huono, kun kaavaa lähdetään laatimaan lähtökohdasta, jossa jokainen paikalla ollut tuleva naapuri suhtautuu kaavoitukseen ja uuteen rakentamiseen positiivisesti.

Paikallislehti hieman oikaisi edellisen numeron pääkirjoitusta. Hieman jäi vieläkin korjaamisen varaa…

Tänään oli Arkadian yhteislyseossa kunnan järjestämä Järvimaan kaava-alueen yleisötilaisuus.Väkeä oli kohtuullisesti, virkahenkilöitä tarpeellinen määrä, mutta luottamushenkilöitä kuten tavallista vain muutama- Itseni lisäksi bongasin asra-lautakunnan jäsen Pekka Lassilan ja valtuutettu Kirsi Lompolon.

Kaavaa esiteltiin ja käytiin läpi suunnittelupäällikkö Juha Oksasen johdolla. Kaavakarttaan oli tehty muutoksia verrattuna esillä olleeseen luonnokseen. Tämän hetkisestä versiosta on mm. poistettu paritalot, tehokkuslukuja on pienennetty, tonttien maksimikerroslukuja on muutettu, yhtiömuotoisia tontteja on vähennetty ja viheralueita on lisätty. Paikalla olijoita kiinnostivat mm. seuraavat aiheet:
– Liikennejärjestelyt, liikenneturvallisuus ja lisääntyvä liikenne
– Kaksikerroksisten rakennusten soveltumattomuus vanhaan rakennuskantaan nähden
– Tehokkuusluvut
– Rantatontit
– Alueella tehdyt maakaupat ja kunnan käyttämättä jätetyt etuosto-oikeudet
– Kevyen liikenteen väylät

Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta ei ole nyt esillä ollutta viimeisintä luonnosta nähnyt. Its eolen esittänyt toiveen, että esittelijä toisi jo lautakuntaan nähtäville kaavaesityksen luonnoksen ennen varsinaista kaavaesitystä. Näillä näkymin kaavaesitys tulee lautakuntaan syksyllä 2013 ja asemakaava voisi olla vahva keväällä 2014.

Torstaina 13.6. klo 17.30 on vuorossa Rajamäen Kylänpään alueen kaavahankkeen infotilaisuus Kuntolassa. Kyseessä on hieman eri tyyppinen tilaiuus kuin tämän päiväinen. Millainen – sen näkevät ne ken paikalle vaivautuvat. Paikalla myös allekirjoittanut ja olen kuulolla, mikäli kunnan kaavoitus- tai muista asioista jolla kulla on halua keskustella.

Tällä viikolla on tarjolla sitä paljon kaivattua mahdollisuutta vuorovaikutukseen ja tiedonsaantiin kaavoituksesta.

Kunta järjestää kaksi yleisötilaisuutta Klaukkalan Järvimaan ja Rajamäen Kylänpään alueiden kaavoitushankkeista.

Järvimaan yleisötilaisuus pidetään ke 12.6.2013 klo 18.00 Arkadian yhteislyseon aulassa, osoitteessa Lepsämäntie 15, Klaukkala.

Yleisötilaisuudessa esitellään kaavoitushanketta. Tilaisuudessa voi esittää asiaan liittyviä mielipiteitä ja kysymyksiä.

Kylänpään alueen yleisötilaisuus pidetään to 13.6.2013 klo 17.30 Rajamäen yläasteella, Kuntolan ruokalassa, osoitteessa Keskusraitti 1, Rajamäki.

Kylänpään yleisötilaisuus on aloitusvaiheen esittely, jossa tarkoituksena on järjestää keskustelu- ja ideariihiä siitä, mitä erityisiä arvoja alueella on ja miten alueen kehittäminen tukisi koko Rajamäen alueen tulevaisuudennäkymiä.

Nurmijärven Uutisten pääkirjoituksessa 9.6.2013 siteerattiin sanomisiani liittyen Suomiehen ja Nummenpään koulujen mahdollisiin lakkauttamisiin.

Todellakin kerroin lehdelle ajatuksiani asiasta ja nimenomaan Suomiehen ja Nummenpään kouluihin liittyen – en Nukarin kouluun, kuten pääkirjoituksessa oli mainittu. Nukarin koulun elinkelpoisuutta en ole kuullut kenenkään kyseenalaistavan, enkö sitä tee minäkään.

Pääkirjoituksessa mainitaan virheellisesti kyseisten koulujen saneerauskustannusten olevan 26 miljoonaa euroa. Oikea luku on luonnollisesti 2,6 miljoonaa euroa.

————-

Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta kokoontuu tiistaina 11.6.

Listalla on isoja kaavoitusasioita mm. Viirinlaakson 1. vaiheen kaavaehdotuksen hyväksyminen ja Klaukkalantien kaavamuutosluonnoksen hyväksyminen. Rakennulupapäätöksiä on tarkoitus tehdä puolisen tusinaa.

Pääkaupunkiseudulle odotetaan tänä vuonna ulkomaalaisia romaneja enemmän kuin koskaan aiemmin – ehkä jopa 700 henkeä. Aikaisempina vuosina tulijoita on ollut 200-500 henkeä. Joukossa on mm. töitä etsiviä eteläeurooppalaisia, pullon kerääjiä ja aiempien vuosien tapaan kerjäläisiä ja agressiivisesti käyttäytyviä rihkamakauppiaita sekä kriminaaleja.

Helsingin kaupunginvaltuusto otti 29.5. kantaa tähän romanikerjäläiasiaan ja päätti velvoittaa kaupungin virkamiehiä laatimaan esityksiä, miten ulkomailta tuleville kerjäläisille voitaisiin tarjota pientä maksua vastaan paikkoja, jossa nämä voisivat yöpyä turvallisesti ja huolehtia hygieniastaan. Kunhan tämä uutinen kiirii Bukarestin Sanomiin, niin päätöksen takana olleet puna-vihreät helsinkiläispäättäjät voivat ilmeisen tyytyväisinä odotella jopa tuhanteen nousevan kerjäläisarmeijan invaasiota. Ensi kesänä käykin melkoinen kuhina ja kamppailu pullonkeräysmestoilla ja parhailla kerjäämispaikoilla.

Tiedossani ei ole, että aikooko Helsingin kaupunki maksaa tulevanakin syksynä kotiuttamisrahaa kerjäläisille. Eiköhän sellainenkin päätös aikanaan tule. Saavutetuista eduista, kun on aina niin vaikeaa luopua.

Eräs Perussuomalaisten varavaltuutettu oli laatinut valtuustoaloitteen, jonka mukaan kerjäläisten asiaton oleskelu tulisi kieltää ja kerjääminen pitäisi tehdä luvan varaiseksi. Tämä ei mennyt läpi. Helsingin Sanomien mukaan ajatus luvan pyytämisestä ärsytti etenkin Vasemmistoliiton valtuutettuja ja SDP:n Pajamäkeä. Ilmeisesti kerjäläiseksi rekisteröityminen koettiin jollakin tapaa ihmisarvoa loukkaavaksi.

Todettakoon, että laki on jo kotvan aikaa edellyttänyt rakennustyömailla työskenteleviltä esillä pidettäväksi kuvallisen henkilökortin ja veronumeron. Se mikä on kohtuullista ja ihmisarvon mukaista rakennustyömaan duunarille ei ilmeisesti sovellu kerjäläisen vartalolle. Jokin puna-vihreä-logiikka siinä varmaan on.

Lopuksi totean, että tämäkin episodi saa minut entistä vakuuttuneemmaksi, että Nurmijärven tulee pysyä kohtuullisen etäällä sellaisesta metropoli- ja välitason hallintoratkaisusta, jossa stadilaiset pääsevät päättämään ja suvaitsemaan Nurmijärven asioista.

Luin Erkki Tuomiojan kirjoituksia. Muun muassa tällaista ajankohtaiseen Metropoli- ja kuntauudistuskeskusteluun liittyvää tekstiä on Tuomiojan kynästä irronnut.

Suur-Helsinki Suomen suuruuden avaimena
Ainakin Suomessa on helppo osoittaa yksi voittaja ylitse muiden: pääkaupunkiseutu. Tämä voidaan tulkita myös koko Suomen voitoksi. Monet ovat sitä mieltä, että yhdentyvä Eurooppa edellyttää Helsingin kasvattamista kansainväliseksi metropoliksi. … Pääkaupunkiseudun hallitsematon kasvu merkitsee väistämättömästi asuntopulan ja palvelujen jälkeenjääneisyyden sekä ruuhkautumisongelmien pahenemista. Ratkaisevaa HElsingin seudun mahdollisuuksille palvella koko valtakunnan kehitystä on kasvun laatu, ei määrä. Helsingin vertaaminen Keski-Euroopan muihin keskuksiin metropoliajattelun lumoissa ei ota huomioon sitä, ettei koko Suomen asukasluku ole viittä miljoonaa suurempi. Edes koko väen keskittäminen Suur-Helsinkiin ei vieläö synnyttäisi esim. Pariisin kanssa kilpailevaa keskusta. Suomen on pärjättävä niillä keinoilla, jotka maan syrjäisyys ja pienuus meille mahdollistavat. Nämä eivät suinkaan ole vain heikkoiuksia verrattuna meitä ahtaampiin maihin.

Tuomioja jatkaa:

Pääkaupunkiseudun ongelmien ratkaisu edellyttää vahvaa suorilla vaaleilla valittuihin seudullisiin päättäjiin ja riittävän selkeisiin ja laajoihin toimivaltuuksiin perustuvaa ylikunnallista seutuhallintoa. … Esitys pääkaupunkiseudun seutuhallinnosta koskee ensi sijassa kunnallislain mukaisten tehtävien uudelleenjärjestämistä. Tosiasiassa se merkitsee avausta demokraattiseen väliportaan hallintoon. Se on samalla askel kohti yleistä aluehallinnon uudistusta ja siten sen tukeminen on mitä suurimmassa määrin myös maakuntien intressissä.

Mielenkiintoista näissä ajatuksissa on se, että Tuomioja kirjoitti ne vuonna 1989 julkaistussa teoksessaan “Eurooppalainen Suomi”. Hän toimi tuolloin Helsingin apulaiskaupunginjohtajana. Ne on kirjoitettu ennen Suomen liittymistä Europpan Unioniin, ennen omasta valuutasta luopumista ja euron käyttöönottoa, ennen Neuvostoliiton hajoamista ja ennen Nokian nousua – ja laskua. On näitä samoja asioita vatvottu näköjään aiemminkin.

Löysin kyseisen opuksen kirjaston poistolaarista.

1500-luvulla eli Ranskassa lääkäri ja astrologi Michel de Nostredame – paremmin tunnettu nimellä Nostradamus.

Lääkärin toimensa ohessa Nostradamus laati tuhansia ennustuksia, joita tulkitaan vielä nykyaikanakin. Myöhäisimmän Nostradamuksen ennusteen toteutumisajankohdan sanotaan ajoittuvan vuoteen 3797.

Täten julkaisen yhden ennusteen, joka ei tosin ulotu vuosituhansien päähän. Ennusteeni ulottuu vain vuoteen 2661. Ennusteeni on se, että vuonna 2661 Nurmijärven kunnallisveroäyriksi tulee tasan 100.

Ennuste perustuu siihen, että kunnan veroäyri nousee vääjäämättömästi ja varmasti. Ennusteen pohjana on käytetty vuodesta 2005 vuoteen 2011 toteutunutta keskimääräistä veroäyrin nousua.

Ottaen huomioon, että kansalaisten pitäisi pystyä valtiollekin hieman varoja tilittämään, niin tehdään toinen – hieman lyhyemmän tähtäimen ennuste. Samalla kaavalla laskettuna 50% kunnallisveroaste saavutetaan jo vuonna 2261.

Ennusteessa ei ole huomioitu kuntauudistuksen mahdollisia vaikutuksia veroäyrin kehitykseen eikä Klaukkalan uimahallin rakentamiskustannuksia.

Jos ennusteesta pitää jotain positiivista sanoa, niin huomattakoon, että sen mukaan Nurmijärvi on itsenäinen kunta vielä vuonna 2661.

   

Yleisradio kysyi viime viikolla maisteri Frangenilta “Oletko se sinä, Simo Frangén?”. Kyse oli siitä, että Ylen Satakunnan toimituksen mukaan jääkiekon MM-kisojen käynnistyttyä moni jääkiekkofani on kiinnittänyt huomiota Ruotsin maajoukkueen päävalmentajan ulkonäköön. Pär Mårts kun YLEn toimituksen mukaan muistuttaa kovasti juontaja-koomikko Simo Frangénia.

Tästä uutisesta palautui mieleeni kevään 2000 jääkiekon MM-kisat Pietarissa. Olin ahertanut puolitoista työn täyteistä vuotta projektipäällikönä Pietarin uuden MM-areenan rakennusprojektissa. Tiukasta aikataulusta ja haasteellisista olosuhteista huolimatta – ja “asiantuntijoiden” epäilyistä huolimatta – saimme urakan valmiiksi eli lätkän MM-kisat vietiin läpi ajallaan ja onnistuneesti. Uusi upea areena sai hyvää palautetta, niin katsojilta kuin pelaajiltakin.

Pari viikkoa tuli isännöityä aitiota uudessa hallissa ja katsottua melkein kaikki ottelutkin. Jossakin välissä ehdin pistäytyä myös vanhemmassa Jubilee-jäähallissa katsomassa alkusarjan ottelua Ruotsi-Suomi. VIP-teltassa ruokaillessani ja asiaan kuuluvia juomia nauttiessani minulle tuli esittäytymään ja juttelemaan herra Arne Norberg, Sweden Hockey Poolin presidentti. Aikansa joristuamme tämä herrasmies tempaisi päästäni silmälasini, joita tuohon aikaan vielä käytin ja totesi, että onpa hämmästyttävän paljon Mats Sundinin näköinen mies.

Arne jemmasi silmälasini povariinsa ja kehotti minua seuraamaan. Hän halusi kuulemma esitellä minut jollekin ruotsalaiselle kiekkomiehelle. Seuraavan tunnin aikana hän oli esitellyt tämän hämmästyttävsti Mats Sundinin näköisen miehen kaikille paikalla olleille ruotsalaisille jääkiekkoalan avainhenkilöille. Kävin pitkät keskustelut mm. legendaarisen maalivahti Leif “Honken” Holmqvistin kanssa.

Enpä ole asiaa juurikaan muistellut ennen tuota viime viikkoista maisteri Frangenia koskevaa uutista. Nyt kun itseltänikin on sekä tukka että ne silmälasitkin lopullisesti hävinneet, niin voi todeta ettei Arne ihan väärässä ollut.

Klaukkalan kirjastossa pidettiin 13.5.2013 kyläilta.

Kunnanjohtaja Behm kertoi palveluverkkosuunnitelmasta, Klaukkalan osayleiskaavasta sekä kuntarakenne ja sote-uudistuksesta. Yllättäen juuri sote- ja kuntauudistus puhututti ehkä eniten

Eniten kysymyksiä ja keskustelua herätti odotetusti tie- ja liikenneasiat. Ne ovat keskeinen huolenaihe ja ongelma Klaukkalassa. Suunnittelupäällikkö Oksanen kertoikin Klaukkalantien parannushankkeista ja risteyksien muutoshankkeista. Mielenkiintoisin hanke lienee Klaukkalantien muuttaminen 4-kaistaiseksi välillä Kolmostie – Lahnuksentie. Tästä on jo alustava selvitys tehty, joskaan ei tarkempaa tiesuunnitelmaa. Kehitysjohtaja Kononen kertoi, että Klaukkalan ohitustietä ei saatu mukaan MAL-aiesopimukseen ja sitä yritetään uudelleen vuoden 2016 hankkeisiin ja sitä myötä valmistuminen olisi nahdollista vasta vuonna 2020. Ohitustien viivästyminen luo painetta laittaa Klaukkalantien leventämiseen vauhtia. Liikenne on muuttumassa sen verran katastrofaaliseksi, että sillä tulee olemaan vaikutus Klaukkalan vetovoimaan asuinalueena. Epäilen, että kasvu hidastuu ja tontit eivätkä asunnot mene entiseen tapaan kaupaksi, jos liikennejärjestelyjä ei saada kuntoon. Tosiasia on, että Kirkonkylälle ajaa ruuhka-aikana Kolmostieltä Klaken risteyksestä nopeammin kuin Klaukkalan keskustaan. Jotenkin pitäisi saada hanke eteenpäin ja ELY toimiin – siinä olisi hieman kotiseutuaskareita kunnan kahdelle kansanedustajalle. Sen varaan ei kyllä kannattane paljon pistää toivoa – onhan kunnasta ollut aiempina vuosina sekä pääministeri että valtionvarainministeri, mutta tiehankkeet eivöt ole nytkähtäneet mihinkään suuntaan. Pieni pekkarointi olisi ollut paikallaan aikanaan.

Tekninen johtaja Ruutu informoi Viirinlaakson kaavoituksesta ja Nurmijärven monitoimitalosta. Yllätyksekseni kaavoitusasioista ei muuten keskusteltu lainkaan, vaikka Klaukkalassa on vireillä useita merkittäviä kaavahankkeita.

Muuten pamistiin muun muassa liito-oravista, uimarannoista ja kiinteistöveroista. Esimerkiksi kouluasioista ei tullut yhtä ainutta kysymystä yleisöstä.

Jengiä oli paikalla kohtuullisen mukavasti ja luottamushenkilöitä kohtuullisen vähän. Paikalla olleiden keski-ikä oli korkeahko. Paikalla oli silmiin pistävän vähän nuoria tai edes keski-ikäisiä.

Merkittävimmät valtiomiehet ja -naiset jättävät nimensä historian kirjoihin aktiivisen ja ansiokkaan uransa ansiosta. Ulkopoliittista toimintaamme kutsuttiin pitkään edesmenneitten presidenttiemme mukaan Paasikiven-Kekkosen linjaksi. Maalaisliiton ja nykyisen Keskustan kannattajista aika useat tietävät mitä merkitsee alkiolaisuus – vielä nykyäänkin Nurmijärvellä palkitaan vuosittain “alkiolainen teko”.

Poliitikko voi jättää nimensä historian kirjoihin myös muulla tapaa. Perustuslakiamme muutettiin aikoinaan ministerien kelpoisuusehtojen osalta. Aiemminhan ministerinä pystyi toimimaan vain syntyperäinen suomalainen. Uusi laki tunnetaan Benin mukaan “Lex Zyskowiczinä”.

Myös Vihreiden kansanedustaja ja ministeri Heidi Hautalan toiminta on saanut arvoisensa huomion. Hautalan nimi on nyt monen suomalaisen huulilla ja pysynee eräänlaisena tuotemerkkinä vielä pitkään.

Pimeän työn tekijät ilmaisevat nykyään sivistyneesti suorittavansa työn “Hautalan tyyliin”.

———————

Vero- ja työnantajamaksuepäselvyyksien vuoksi Hautalaa on arvosteltu osallistumisesta ns. harmaan talouden vastaiseen työryhmään. En yhdy näihin arvostelijoihin.

Hautala jos kuka on asiantuntija niissä asioissa.