Kirjoitukseni 22.10.2014 Nurmijärvi Tänään -lehden Vallan kahvassa -palstalla:

Tonttikokoasiaa

Nurmijärven kuntastrategia hyväksyttiin valtuustossa 21.5.2014. Se jatkaa tonttituotannon osalta aiempien vuosien linjauksia. Strategian mukaan Nurmijärvellä huolehditaan monipuolisesta ja riittävästä tonttituotannosta. Samoin strategia linjaa, että tonttimaan kilpailukykyinen kustannustaso tule turvata.

Monipuolinen asuintonttituotanto tarkoittaa, että kaavoituksella tuotetaan sekä kerrostalo-, rivitalo- että omakotitalotontteja kunnan eri alueille. Vuonna 2011 hyväksytty Maankäytön kehityskuva 2040 -asiakirja määrittelee tarkemmin asuntotuotannon tavoitteellisen jakautumisen eri talotyyppeihin päätaajamissa. Klaukkalassa ja Kirkonkylässä pääpaino on kerrostaloissa ja tiiviissä pientalorakentamisessa. Rajamäellä ja Röykässä pääpaino on omakotitaloissa.

Kirjaus monipuolisesta tonttitarjonnasta tarkoittaa myös sitä, että tarjolla on erikokoisia omakotitontteja. Strategian edellyttämä tonttien kilpailukykyinen hintataso turvataan sillä, että tarjolla on myös pieniä ja keskikokoisia tontteja, jolloin kunnallistekniikan ja katurakentamisen mittavat kustannukset jakautuvat useammalle maksajalle.

Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta kiinnittää jatkossa erityistä huomiota kaavahankkeiden tonttijakautumaan ja monipuolisiin tonttikokoihin. Lautakunta päätti 16.9.2014 lisätä talousarvioehdotukseen uuden mittarin, jonka mukaan lautakunnalle raportoidaan ok-tonttien kokojakautuma sekä kumulatiivisesti että kaavahankkeittain. Omakotitonttien käytettyjen rakennusoikeuksien seurantaa päätettiin kehittää jatkossa.

Kävin läpi Nurmijärvellä vuosina 2010-14 myytyjen omakotitonttien kokojakautuman. Tonteista isohkoja yli 1200 m2 kokoisia oli 14%, keskikokoisia 900-1200 m2 oli 48% ja pienehköjä alle 900 neliömetrisiä 38%. Kunnan sisällä on ollut suurtakin vaihtelua. Kalliin tonttimaan Klaukkalassa keskimääräinen tonttikoko on pienempi, kun Rajamäellä yli 1200 m2 tontteja oli peräti 41%.

Kunnassa on siis ollut kysyntää, tarvetta ja myyntiä monen kokoisille omakotitonteille. Käsitykseni on, että kysyntä kohdistuu jatkossakin valtaosin pienehköihin ja keskikokoisiin tontteihin. Harva omakotiasuja suunnittelee nykyään mittavia puutarhapalstoja ja nurmikenttiä ok-tontilleen – ja vielä harvempi on valmis maksamaan niistä kymmeniä tuhansia euroja. Myös vanheneva ikärakenne tukee tonttikoon pienenemistä. Tämä näkyy myös siinä, että isoja 50-60-luvun omakotitontteja lohkotaan jatkuvasti pienemmiksi kirveenvarsitonteiksi.

Perussuomalaiset tekivät kesällä 2014 valtuustoaloitteen asemakaava-alueitten suositeltavasta ok-tonttien minimikoosta 1000 m2 tai vaihtoehtoisesti kaava-alueiden keskitonttikoosta minimissään 1100 m2. Aloitettaan perussuomalaiset perustelevat kuntastrategialla – tai tarkemmin ottaen sen visiolla ”Elinvoimaa ja elämisen tilaa”. Tonttikokoja on siis lähdetty johtamaan kunnan sloganin omaisesta visiosta ja samalla on unohdettu ja ohitettu edellä mainitut yksityiskohtaiset ja tarkat nimenomaan tontteja koskevat strategian kirjaukset.

Jos kunta määräisi tonteille esitetyn 1000 m2:n minimikoon, niin täytyisi kysyä, että onko viimeisten viiden vuoden aikana puolet tontin ostajista ymmärtämättömyyttään tai vasten tahtoaan ostaneet liian pienen – heille sopimattoman – tontin? Myös ajatus kaava-alueen keskitonttikoosta on ongelmallinen, koska se ei ota millään tavalla huomioon alueen sijaintia ja erityispiirteitä.

Kunnassa voitaisiin tehdä markkinatutkimus siitä, minkälaisia tonttikokoja potentiaaliset ostajat haluavat ja mitä niistä ollaan valmiita maksamaan. Sitä ennen – ja luultavasti sen jälkeenkään – ei ole tarvetta määritellä puusilmäisesti tonteille minimikokoja. Naapurikunnat, joiden kanssa Nurmijärvi kilpailee uusista asukkaista ja omakotirakentajista, tarjoavat jatkuvasti monipuolisesti myös pieniä ok-tontteja. Nurmijärvellä ei ole varaa ilmoittaa, etteivät pienten tonttien hakijat ole tervetulleita kuntaan – vain sen vuoksi, että kunnan visio on ”Elinvoimaa ja elämisen tilaa”.

 

Keski-Uudenmaan kahdeksan kuntaa ovat käsitelleet kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportin ja tehneet päätöksensä – jatkaako selvitystyötä edelleen vai irtautuako siitä.

Tuusula: Kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti jatkaa selvityksen seuraavaan vaiheeseen, mutta liitti päätökseen varauman, että kunnan on vaikea  täyttää edellytettyjä talous- ja lähentymiskriteerejä.

Järvenpää: Kaupunginvaltuusto joutui äänestämään jatkamisesta. Äänin  39-8-4tyhjää valtuusto päätti jatkaa selvityksessä.

Kerava: Kaupunginhallitus päätti äänestyksen jälkeen jatkaa mukana selvityksessä. Luopumisen kannalla oli 5 valtuutettua.

Hyvinkää: Kaupunginvaltuusto jouti äänestämään ja se päätti kohtalaisen niukasti äänin 27-24 jatkaa seuraavaan selvitysvaiheeseen.

Mäntsälä: Kunnanvaltuusto päätti äänestyksen jälkeen 24-19 jatkaa selvityksessä.

Pornainen: On tehnyt päätöksen jatkaa mukana selvityksessä.

Sipoo: Kunnanvaltuusto on yksimielisesti päättänyt olla mukana jatkoselvitysvaiheessa.

Nurmijärvi on ainoana kahdeksasta kunnasta päättänyt irtautua jatkoselvityksestä ja on todennut, että kuntarakennelain mukainen kuntaliitosselvitys on Nurmijärven kunnan osalta tehty.

Voitaneen katsoa, että selvitys on tehnyt tehtävänsä ja Keski-Uudenmaan keskeiset kunnat Järvenpää, Kerava ja Tuusula ovat löytäneet toisensa. Tästä ytimestä syrjemmässä sijaitsevat kunnat olivat varauksellisempia yhdistymiskaavailuihin, joka konkretisoitui siis selkeimmin Nurmijärven kunnanvaltuuston yksimielisenä päätöksenä irtaantua kahdeksan kunnan yhdistymisselvityksestä

Mikäli selvityksen lopputulema olisi se, että nuo seitsemän kuntaa yhdistyisivät, niin Uudellemaalle syntyisi noin 200.000 asukkaan pinta-alaltaan suuri, mutta kohtuullisen hajanainen suurkaupunki, jonka kehitys ja kasvu kohdistuisi hyvin voimakkaasti radanvarren taajamiin. Nurmijärven poisjäänti ei muuta tätä asetelmaa ja kehityskuvaa millään tavalla. Keski-Uudenmaan kaupunki voisi pitää kaavaillun nimensäkin – Nurmijärven poisjäänti ei muuta millään tavalla uuden suurkunnan asemaa tai identiteettiä – kaupungin keskus ja sydän olisi edelleen paalutettuna Tuusulanjärven itäpuolelle.

Nurmijärvi jatkaisi edelleen Suomen suurimpana maalaiskuntana – elinvoimaisena ja kilpailukykyisenä. Tämä voisi toki merkitä sitä, että Nurmijärvelle merkityksellisten infrahankkeiden eteneminen tulisi hidastumaan – radan saanti Klaukkalaan lykkääntynee lähemmäs vuotta 2100 ja pienempienkin hankkeiden eteenpäin vieminen voi olla tuskallista.

Otaksun, että Nurmijärvi pystyisi omilla vahvuuksillaan – joustavuudella ja nopealla asioiden hoitamisella – menestymään alueella ja kilpailemaan sekä yrityksistä ja asukkaista uuden möhkälemäisen suurkunnan kanssa, jolla tulee taatusti olemaan vaikeuksia päätöksenteossa ja eri alueiden tarpeiden ja halujen huomioimisessa.

Mielenkiintoinen yksityiskohta on lehdestä luettu Järvenpään kaupunginhallituksen puheenjohtaja Helinä Pertun lausunto Nurmijärven jättäytymisestä pois yhdistymisselvityksestä. Lehtitietojen mukaan Perttu olisi ilmaissut olleensa helpottunut Nurmijärven poisjäännistä ja kuvaillut nurmijärveläisiä perässähiihtäjiksi. Omituinen ilmaisu ja mielipide – hieman kuin keskenkasvuiselta, kun kaveri kertoo pärjäävänsä tällä kertaa omillaan. Ja eiköhän se ole juuri Nurmijärvi, joka tässä tapauksessa on oman latunsa valinnut ja jättänyt peesaushommat ihan muille tahoille.

 

 Mieskuoro Huutajat. Aleksis Kivi -viikko päättyy tänään. Tänäkin vuonna ohjelma oli monipuolista ja hajautettu eri puolille Nurmijärveä. Ohjelmassa oli konsertteja, teatteria, kirjailijavieraita ja luentoja. Kävin kuuntelemassa tekopitäjäni poikien – tai miehiksihän nuo näyttivät jo varttuneen – eli oululaisen mieskuoro Huutajien konserttia Kirkonkylällä ja FT Ritva Ylösen luentoa Kalle Päätalon Iijoki-sarjasta. Pääkirjastossa on lisäksi ihan mielenkiintoinen Arvon mekin ansaitsemme -näyttely. Tällaisten teemaviikkojen yhteydessä tulee mietityksi, mikä on sopiva nurmijärveläinen konsepti kulttuuri- ja taidetapahtumiin. Onko tarvetta satsata uuteen isoon esiintymisareenaan vai riittääkö kulttuurinnälkäisille nykyisen kaltaiset lähellä kuntalaisia olevat pienet ja intiimit esiintymistilat. Alle tunnin matkan päästä kun löytyy konserttisaleja ja isoja esiintymispaikkoja jokaisessa ilmansuunnassa.

————————-

Suomi on tunnetusti sääntöjen ja kieltojen maa – varsinainen kieltojen ja kyttäämisen Eldorado.

Sen vielä ymmärtää, että me luottamushenkilöt hairahdumme joko tietoisesti tai tiedostamatta rajoittamaan vapaata käyttäytymistä ja valinnan vapautta – oli sitten kyse puheoikeudesta julkisilla foorumeilla tai ihmisten oikeudesta valita itselle sopiva omakotitontin koko – tai intoudumme  määrittelemään joitain taidemuotoja “tekotaiteellisiksi postmoderneiksi kokeiluiksi” kuten eräässä vaaliohjelmassa taannoin kirjoitettiin.

Se, että korkeasti koulutetut ja tehtäväänsä syvällisesti paneutuneet virkamiehet hairahtuvat vastaaviin ja vielä järjettömimpiin kannanottoihin ja linjauksiin on jo vakavampi asia. Oikeuslaitoksen tulkinnat ja päätökset – etenkin Itä-Suomen Hovioikeudesta – ovat aiheuttaneet oikeutettua hämmästelyä. Nyt kyseenalaista mainetta ja kunniaa on ryhtynyt kahmimaan oikein urakalla Aluehallintovirasto (AVI). AVI on kieltänyt kahta blogistia kirjoittamasta viskistä, jos se liittyy Helsingissä pidettäviin tuleviin olut- ja viskimessuihin eli Olut & viskiexpoon. Nimensä Olutexpo Finlandiksi muuttanut tapahtuma sai lopulta anniskeluluvan AVIta ehdolla, että hakukoneesta ei linkitetä tapahtumaa hakusanalla “viski”. AVIn mielestä viskitapahtumasta kirjoittaminen on mainontaa. Viskin ystävänä kiitän AVIa tämän jalon juoman ja siihen liittyvän tapahtuman mediahuomion nostattamisesta. Täytynee suunnata parin viikon päästä Olutexpoon.

Toinen vastaavanlainen viranomaispäätös saatiin sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvirasta. Se kielsi keväällä Fifty-Sixty -nimisen alkoholijuoman markkinoinnin. Syyksi viranomaiset kertoivat, että pakkauksen antama kokonaisvaikutelma luo mielikuvan mäkihyppääjä Matti Nykäsestä. Nykänen ei ole viranomaisten mielestä sovelias alkoholijuoman keulakuvaksi, koska hänen julkisuuskuvansa liittyy liikaa päihteisiin. Kyse on siis maailman kaikkien aikojen parhaasta mäkihyppääjästä ja yhdestä Suomen kaikkien aikojen menestyksekkäimmästä olympia-urheilijasta. Juoman markkinoija ihmettelikin vastineessaan, että miten voi olla mahdollista, että samaan aikaan jotkut rajuista ja päihdehöyryisistä elämäntavoistaan kuuluisat heavy-rokkarit kelpaavat alkoholijuomien mannekiineiksi ja heille sallitaan jopa nimikkojuomia markkinoille. Markkinaoikeus päätyikin myöhemmin päätyi eri kannalle kuin Valvira, joka perusteli kantaansa sillä, että Nykänen on nuorison suosiossa, kun taas nämä heavy-rokkarit eivät.

Sanotaan, että uskon asioita ei voi järjellä selittää. Virkamiesten aivoituksia välillä vielä vähemmän

.

Tässä tynnyrissä on vuoden päästä viskiä, koska vasta 3-vuotiasta tislettä voi sillä nimellä kutsua.

Kuntahommat alkavat olla ohitse tältä viikolta – kolme iltaa tuli istuttua kokouksissa kunnantalolla.

Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokouksessa ei mitään dramatiikkaa ilmennyt. Kokous meni läpi nopeasti ja pöytäkirjakin on jo allekirjoitettu. Seuraavaksi se menee pöytäkirjan tarkastajien syyniin ja sitä kautta kunnan web-sivuillekin.

Keskiviikon kunnanvaltuuston kokous sen sijaan tarjosi puhetta, ilmeisen tarkkaan harkittuja lausumia ja vaalinkin. Tässä hieman kokouksen kulusta:

– Viirinlaakson vaiheen 1 ja Ilvesvuoren asemakaavamuutokset sekä Uudenniityn uusi asemakaava hyväksyttiin yksimielisesti.

– Kirkonkylän Mahlamäentien kaavamuutoksesta Kallepekka Toivonen teki palauttamisehdotuksen, joka sai minut pikakomennuksella änkeytymään puhujapönttöön. Totesin, että kyseisessä kaavahankkeessa on monipuolisesti huomioitu asukkaitten ja osallisten mahdollisuus vuorovaikutukseen esimerkiksi info- ja kuulemistilaisuuksien muodossa, joka ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki esitetyt toiveet ja tarpeet voitaisiin huomioida lopullisessa kaavassa. Muistutin, että kaavasta on saatu lausunnot sekä seurakunnalta että Keski-Uudenmaan maakuntamuseolta. Kummallakaan ei ollut mitään huomauttamista kaavaan. Maakuntamuseo  on erikseen todennut, että asemakaavan mahdollistama rakentaminen ei ole ristiriidassa kulttuuriympäristön kanssa. Edelleen totesin, että kaava toteuttaa erinomaisesti kunnan tavoitetta ja aiemman kuntastrategian kirjausta taajamarakenteen tiivistämisestä täydennysrakentamisen keinoin. Kaavamuutos hyväksyttiin äänin 31-17-1 vaiti.

– Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen jatkosta irtaannuttiin. Puolueiden ryhmäjohtajat kävivät vuoron perään toistamassa argumentit sille, että kunta ei näe ehdotetuista kuntaliitoksista tällä hetkellä olevan hyötyä Nurmijärvelle.

– Talousjohtajan virkavaali oli mielenkiintoinen ja värikäskin tapahtuma. Kunnanhallituksen pohjaesitys oli esittää virkaan Markus Peevo. Keskustan Kallepekka Toivonen esitti valittavaksi toista hakijaa eli Pekka Kivilevoa. Värikkäässä puheessaan Toivonen toi voimakkaasti esille sen, että sekä kunnan virkamiesjohto että käytetty soveltuvuusarvioinnin suorittaja olisivat toimineet vahvasti toisen ehdokkaan puolesta hakuprosessissa. Pari otetta Toivosen puheesta: “Erikoista on ollut myös se vahva, niin konsulentin kuin kunnan virkamiesjohdon, suorastaan kynsin ja hampain pyrkimys vaikuttamaan toisen ehdokkaan puolesta ja kuin myös yhtä lailla vahvasti toista ehdokasta vastaan.”  “Nyt nähty käyttäytyminen tässä prosessissa on ollut varsin vahvaa toisen hakijan teilaamista ja toisen nostamista.”  Kohtuullisen raskaita syytöksiä mielestäni – etenkin julkisesti esitettynä. Tuosta voisi joku jopa kunniansa perään ryhtyä kyselemään. Edellä mainittua soveltuvuustestin suorittajaa Toivonen nimitteli konsulentiksi eli tuote-esittelijäksi. Ei kovin ylevää toimintaa Keskustan ryhmänjohtajalta. Kannatuksensa Kivilevolle esittivät myös PS:n Tapiolinna ja Keskustan Handolin. Suljetun lippuäänestyksen tuloksena puheenjohtaja totesi virkaan valituksi Pekka Kivilevon äänin 25-26.

– Tammentuvan päiväkodin hankesuunnitelman hyväksyminen sai minut vyörymään toistamiseen puhujapönttöön. Tuumasin aluksi, että kahden toisistaan vain noin 5 km:n etäisyydellä sijaitsevan kyläkoulun asiat kytkeytyvät olennaisesti tosiinsa. Mielestäni aiempi päätös jatkaa Suomiehen koulun toimintaa oli virhe ja sen päätöksen pohjalta olisi perusteltua hylätä nyt kunnanhallituksen tekemä esitys kahden lisäluokan rakentamisesta naapurikouluun Nukarille. Esittelijän alkuperäisessä esittelytekstissä on hyvät perusteet tällaiselle hylkäyspäätökselle. Koska aiempi huono päätös ei saa olla peruste toiselle huonolle päätökselle ilmoitin kuitenkin, että vankkumattomana elinkelpoisten kyläkoulujen kannattajana olen nyt esitetyn hankesuunnitelman kannalla ja siis lisäluokkien rakentamisen puolesta Nukarille. Samaan hengenvetoon ilmoitin ohjeistavani itseni tulevassa talousarviokäsittelyssä vaikuttamaan siihen, että Suomiehen koulun investointeihin tulee suhtautua kriittisesti. Kunnalla ei ole tässä taloustilanteessa mitään perusteita eikä edellytyksiä kehittää voimallisesti kahta vierekkäistä kyläkoulua samaan aikaan. Tälle ajatukselle toivon saman mielisiä valtuutettuja löytyvän budjettivaltuustossa.

– Illan päätti valtuustoaloite puheenvuorojen maksimipituudesta videoitavien valtuuston kokousten aikana. Kyseisen aloitteen oli allekirjoittanut peräti 48 valtuutettua. Kun noihin videointeihin aikoinaan päädyttiin allekirjoittaneen esityksestä ja kun olin yksi kolmesta, joka ei tätä puheiden rajoittamisaloitetta ollut allekirjoittanut, niin puhujapönttö kutsui Artoa kolmannen kerran samana iltana.

Tapiolinna tosin väitti, että olisin ollut ainoa valtuutettu, joka ei ollut tätä hänen ja Mannerin aloitettat allekirjoittanut. Sanotaan, että vain kuolleet kalat uivat myötävirtaan. Tässä tapauksessa voisi muunnellen todeta, että aktiivinen valtuutettu ui välillä kovaankin vastavirtaan. Joka tapauksessa ilmoitin näkemyksestäni, että valtuustosalissa ei mielestäni ole turhia puheita pidetty, hyviä puheita kuuntelisi mielellään enemmänkin ja pitemmillekin puheille on välillä tarvetta. Edelleen totesin, että mikäli Tapiolinnan ja Mannerin aloite hyväksyttäisiin sellaisenaan, niin olisimme aika erikoisessa tilanteessa. Meillä olisi kahdenlaisia valtuuston kokouksia: normikokouksia, joissa olisi rajoittamaton puheoikeus – ja videoituja kokouksia, joissa valtuutettujen puheoikeutta olisi merkittävästi rajoitettu. Kun olettavasti videoitavana ovat juuri ne kokoukset, joilla on kuntalaisille erityistä merkitystä ja kiinnostavuutta, niin olisi aika omituista ja perusteetonta rajoittaa valtuutettujen puheoikeutta juuri niissä kokouksissa. Totesinkin ilolla, että ilmeisesti myös kunnanhallitus oli tämän epäloogisuuden aloitteessa havainnut ja ehdotti nyt vain suosituksenomaista kirjausta valtuustopuheiden kestosta. Hyvä näin.

Kunnan nettisivuilta voi käydä nauhoitteena katsomassa menivätkö asiat noin ja minkälaisia sanavalintoja ja argumentointeja kokouksessa käytettiin. Nauhoite löytyy tästä osoitteesta:

http://www.mediaserver.fi/videos/nurmijarvi

,

Tuleva viikko on tukeva kunnallisten luottamustoimien osalta. Samalle viikolle ajoittuvat jälleen kerran sekä tiistain asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan että keskiviikon kunnanvaltuuston kokous. Ja kun perinteisesti valtuuston kyselytunti pidetään kokousta edeltävänä maanantaina, niin alkuviikon iltojen ohjelma on tiedossa.

Maanantain kyselytunnin yhteydessä valtuustolle esitellään hallintokuntien talousarvioesityksiä vuodelle 2015. Talousarvio asioihin palaan myöhemmin tarkemmin. kuunnellaan nyt ensin, mitä nämä alustavat esitykset tuovat tullessaan.

Tiistain ASRAn lista ei ole hevimmästä päästä. Listalla on pari teollisuusrakennuksen rakennuslupahakemusta. Nurmijärvi kiinnostaa edelleen yrittäjiä ja työpaikkojen saaminen paikkakunnalle on tervetullutta. Me lautakunnassa yritämme osaltamme sen mahdollistaa ja asiaa edistää. Asemakaavamuutoksia on listalla lukuisia, mutta kooltaan ne eivät ole merkittäviä. Suurin ja näkyvin taitaa olla Alhonniityn urheilu- ja virkistysalueen muuttaminen osin yleisten rakennusten alueeksi. Kyseessä on vanha hiihtomaja ja tukikohta, joka on toiminut viime kesään asti päiväkotina. Kaavamuutoksella mahdollistetaan alueen ja olemassa olevan rakennuksen kehittäminen ja uudisrakentaminen. Kerrosala alueella lisääntyisi liki 8000 m2. Listalla on myös kuntalaisten tekemiä asemakaavan muutoshakemuksia Herusista ja Röykästä sekä useamman lausunnon antaminen ELY-keskukselle liittyen poikkeamishakemuksiin.

Keskiviikon kunnanvaltuuston asialista puolestaan on tukevampaa tekoa. Sen läpikäyminen ei ollut ihan muutaman tunnin juttu, vaikka onnekseni iso osa materiaalista oli minulle tuttua jo lautakunnan aiemmista kokouksista. Asialistalla on nimittäin Viirinlaakson vaihe I:n, Myllykukon, Mahlamäen muutoksen ja Uudenniityn asemakaavojen hyväksymiset. Kyseessä on siis viimeiset käsittelyt ja jos valtuusto nämä hyväksyy, niin kuntaan syntyy uutta asemakaavaa liki 80.000 kerrosneliömetrin verran. Listalla on myös maankäyttösopimuksia ja maa-alueiden vaihtoa koskevia sopimuksia.

Keskiviikkona päätetään myös Nurmijärven kannasta Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen jatkamiselle. Päätös tulee olemaan – EI. Myös hallituksen Sote-lakiesityksen luonnoksesta annetaan keskiviikkona kunnan lausunto.

Osavuosikatsaus tammi-heinäkuulta on myös käsittelyssä. Ikäväkseni jouduin toteamaan, että Rajamäen uimahalliprojekti liittyy tutuksi tulleeseen budjettiylittäjien joukkoon. Osavuosikatsauksen mukaan hanke saattaa vaatia 300-500 kiloeuroa lisärahoitusta. Talousarvioesityksessä summaksi on mainittu 500.000 €.

Liikelaitoksen johtokunta esittää 350.000 euron lisämäärärahaa Klaukkalan jäähallihankkeelle. Tämä on jo niin mones määrärahaveivaus, että minäkin tipahdin jo kärryiltä siitä mikä on hankkeen budjettiylityskokonaisuudessaan. Se on paha juttu, koska asian viime keväisen valtuustopuheeni ja -keskustelun aikana minulle jäi käsitys, että olin suurin piirtein ainoa henkilö, jolla oli ymmärrys hankkeen alkuperäisen budjetin ylittymisestä. Jos kukaan muu ei ole päivittänyt tietojaan, niin nyt asiasta ei taida olla kukaan perillä.

Valtuuston kokouksen lopussa on muutama huipentuma. Talousjohtajan virkavaali tullee menemään äänestykseen, koska jo kunnanhallituksessa asiasta syntyi tiukka asetelma kahden ehdokkaan välillä.

Toinen mielenkiintoinen asiakohta on Nukarin Tammentuvan päiväkodin hankesuunnitelman hyväksyminen. Kunnanhallitus päätyi – vastoin kunnanjohtajan esitystä – esittämään valtuustolle, että hankesuunnitelmaan sisällytetään myös kaksi luokkatilaa. Luokkatilojen poisjättämistä kunnanjohtaja Behmin esityksen mukaan puolsi kaksi demarijäsentä ja kaksi kokoomuslaista. Voittanutta vastaehdotusta kannatti keskusta-persu-vihreät -yhteenliittymä vahvistettuna yhdellä kokoomuslaisella. Kunnanjohtaja jätti päätöksestä eriävän mielipiteen, jossa totesi, että uusien luokkatilojen rakentaminen Nukarille ei ole järkevää ja kunnan palveluverkon kehittämisen näkökulmasta mitenkään perusteltua. Suomiehen ja Nukarin koulut sijaitsevat koulukuljetusmatkoina 5 -7 km ja matka-aikana n.10 min. päässä toisistaan. Olen samaa mieltä. Kun valtuusto kerran päätti aiemmin säästää Suomiehen koulun, johon nyt joudutaan investoimaan tilojen saamiseksi vastaamaan opetustyön vaatimuksia, niin oppilaita tulisi nyt ohjata Suomiehen kouluun ja näin vähentää Nukarin oppilasmäärää. Tätähän Suomiehen koulun kannattajat ovat rummuttaneet vuosikaudet. Nyt tuntuu mieli muuttuneen ja oppilaat pitäisikin pitää Nukarin koulussa ja rakentaa tätä varten lisää tilaa. Niin uskomatonta kuin se onkin, niin Nurmijärven kokoisessakin kunnassa voidaan tehdä järjettömiä aluepoliittisia virityksiä – ja kuntalaiset maksavat.

——————————-

Ensi viikko on nurmijärveläisittäin myös Aleksis Kivi -viikko, joka tarjoaa monenlaista ohjelmaa ja aktiviteettia. Valitettavasti pääkirjaston (klo 18.00) tiistain kirjailijavieras, sotahistorioitsija Mikko Porvali ja luento suomalaisvakoilusta jatkosodassa täytyy jättää kokouskiireiden vuoksi väliin.

Perjantain 10.10. klo 19.00 Aleksis Kiven päivän konserttiin on sen sijaan liput jo hankittu. Esiintyjänä Nurmijärven Yhteiskoulun salissa on oululainen mieskuoro Huutajat, johtajanaan Petri Sirviö. Ennakkopähkäilyissä kuoro on funtsinut mm. kipuamista Simeonin saapasnahkatorniin Nurmijärvellä. Ken saapuu, hän kuulee.

Lauantaina 11.10 klo 13.00 kirjailija Ritva Ylönen luennoi Rajamäen kirjastossa Kalle Paätalon IIjoki-sarjasta. Pitkäaikaisena Koillismaa-diggarina tätä en voine jättää väliin. Sen verran ikimuistoisia hetkiä on tullut niillä seuduilla vietettyä.

  Loukusan tieltä.

Pidennetty viikonloppu meni Syötteellä. Mökin pihassa odotti 33 cm lunta. Enpä muista vastaavaa syyskuussa tapahtuneen, vaikka Suomen lumivarmimmasta seudusta onkin kysymys.

 Huippukymppi

Iso-Syötteellä juostiin viidettä kertaa Huippukymppi. Tapahtuma on kasvanut jo 150 osallistujan juoksutapahtumaksi oheisseminaareineen. Muutenkin Syötteellä näytti olevan positiivinen vire päällä. Uusia yrittäjiä – ravintoloitsijoita ja kauppiaita on aloittamassa uuden hiihtosesongin alla ja alueen rakennustoiminta jatkuu edelleen.

——————

Nurmijärven kunnanhallitus on kokoustanut maanantaina 29.9. Lehdistötiedotteen mukaan kunnan uuden talousjohtajan valinta ei tule olemaan yksimielinen. Kunnanhallituksessa Keskusta-Persu-akseli oli esittänyt omaa ehdokastaan pohjaesitystä vastaan  – häviten 6-5. Oletettavaa on, että myös valtuusto joutuu asiasta äänestämään. Pääsemmekö ihan näkemään kunnallisella tasolla poliittista virkanimitysmittelöä?

Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen osalta valtuustoon tuodaan pohjaesitys, jossa jatkoselvityksistä luovutaan Nurmijärven osalta. Näin myös valtuusto tulee asian päättämään.

Listalla oli myös aloite puheenvuorojen pituuksien rajoittamisesta videoiduissa valtuustonkokouksissa. Pohjaesityksenä tulee olemaan suosituskestot yksittäisille ja ryhmäpuheenvuoroille. Tämä oli itse asiassa aika vänkä aloite. Palaan asiaan myöhemmin.

Kiljavan Sairaala Oy on pyytänyt kunnalta sitoumusta maksaa 286 500 euroa/vuosi yhtiövastiketta vuosina 2015 – 2016. Kunnanhallitus esittää valtuustolle tämän hyväksymistä. Lisäksi on virinnyt ajatus kehittää sairaalan kiinteistöomaisuutta kaavoituksen keinoin. Tämä tuonee asemakaavoitus- ja rakennuslautakuntaan jonkinlaista aktiviteettia jossakin vaiheessa.

Mikkelissä 29.9.2014

 

 

Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen infotilaisuudet Nurmijärvellä on pidetty.

Osallistuin maanantaina kunnanvaltuutetuille pidettyyn tilaisuuteen, jossa oli mukana myös projektin vetäjä Johanna Viita. Esitin Viidalle kolme kysymystä:

• Selvityksen mukaan poikittaisuus (maantieteellinen) on keskeinen kehittämisteema koko uuden kunnan tulevaisuudelle. Samoin selvityksessä korostetaan poikittaisten yhteyksien kehittämistä uudessa kaupungissa. Poikittaisten yhteyksien kehittäminen ja rakentaminen on siis edellytys sille, että selvityksessä esitetyt säästöt saadaan aikaiseksi. Selvityksessä ei kuitenkaan arvioida tai käsitellä millään tavalla tästä aiheutuvia kustannuksia. Kuinka suuria kustannukset ovat ja miten nämä uudet keinotekoisesti kehitetyt infrahankkeet vaikuttavat huomattavasti tärkeämpiin etelä-pohjois-suunnan väylähankkeisiin, joita ei niitäkään saada eteenpäin. Viita vastasi, että kustannuksia ei ole arvioitu ja kyseessä olisi lähinnä Kerava-Nikkilä ja Järvenpää-Nurmijärvi väylät. Kustannuksiksi hän arvioi muutamia kymmeniä miljoonia euroja ja ne tulisivat valtion maksettaviksi. Salissa todettiin välittömästi, että arvio on ihan alakanttiin, kun jo Klaukkalan saamaton ohikulkutiekin on 40-50 miljoonan hanke.

 

• Luottamushenkilöiden määrä on erityisen tärkeä tekijä paikallisen päätöksenteon ja lähidemokratian toteutumiselle. Onko selvityksen tekijöillä tietoa ja arviota kuinka paljon kahdeksassa kunnassa on nyt luottamushenkilöpaikkoja ja kuinka paljon niitä olisi Keski-Uudenmaan kaupungissa. Viita vastasi, ettei tiedä, mutta viiteen “cityyn” perustettaisiin 7-9 hengen paikallislautakunnat, joilla olisi todellista päätöksentekovaltaa ja varoja käytettävissä. Kunnan hallintojohtaja Anttila vetäisi lonkalta arvion luottamushenkilöpaikkojen vähenemisestä. Tyrmäsin arvion välittömästi ja totesin, että jos kunnissa on nyt noin 390 valtuutettua niin jo niiden määrä tippuisi noin 6-70:een. Kahdeksassa kunnassa on lautakuntia varmaan noin 80 kappaletta ja lautakuntapaikkoja siis 7-800, kun uudessa kaupungissa on kaavailtu lautakuntien määräksi noin 8 ja paikkoja siis hieman päälle 70. Luottamushenkilöpaikkojen määrä jäisi siis noin 10 %:iin nykyisestä. Totesin, että erityisesti lautakuntapaikkojen radikaali väheneminen olisi todella huono asia lähidemokratian kannalta, koska juuri niitä paikkoja täyttävät henkilöt valtuuston ulkopuolelta ja päätöksentekoon saadaan mukaan kansan syviä rivejä. Pyysin virkamiehiä selvittämään keskiviikon avoimeen kuntalaistilaisuuteen tarkat luvut. Lupasivat sen tehdä. Toivottavasti asia tuli keskiviikkona esille.

 

• Selvityksessä on todettu kahdeksan kunnan alueella suureksi ongelmaksi kuntien raja-alueiden hyödyntämättömyys. Kysyin mitkä ovat 2-3 pahinta raja-alueiden ongelma-aluetta ja miten tämä keskeinen ongelma koskettaa Nurmijärveä. Viita ei osannut nimetä kuin yhden erityisen ongelma-alueen eli aiemmissakin raporteissa esille useasti nostetun Ristikydön alueen Tuusulan perukoilla. Nurmijärveltä hän nosti esille ongelma-alueena Herusen-Nopon alueen. Kuulin ensi kertaa tällaisesta probleemasta. Eli ei tämä nyt tainnut mikään alueen ykkösongelma olla, vaikka maankäytön osalta tätä on suureena ongelmana hehkutettu.

Keskiviikon tilaisuuteen en päässyt, mutta seurasin netin kautta viimeiset puheenvuorot. Outi Mäkelä piti hyvän loppuyhteenvedon, jossa kiteytti aika monen kuntalaisen ja luottamushenkilön ajatukset.

Kunnan web-sivujen videolähetyksessä oli nyt näköjään katsojilla kommentointimahdollisuus. Jostain syystä tästä ei ollut mitään ennakkoilmoitusta tai mainintaa kunnan puolelta annettu. Nettikommentointi jäikin todella vähäiseksi.

Tänään ilmestyneessä Nurmijärvi Tänään -paikallislehdessä oli minulta kysytty mielipidettä kuntaliitosselvitykseen. Vastasin, että suurin osa raportissa esitetyistä tehostamistoimista voitaisiin toteuttaa Nurmijärvellä jo nyt, jos vain löytyisi halua ja kykyä.

Totesin myös, että lähidemokratian mahdollisuuksien hehkuttaminen raportissa on todella kaukaa haettua. Sama kuin toteaisi, että pihlajanmarjakoi-invaasio antaa mahdollisuuden tehostaa puutarhan tuholaistorjuntaa. Tuollaiset täysin perusteettomat ja puusilmäiset lausunnot raportissa osoittavat erinomaisesti selvityksen tarkoitushakuisuuden. Kuntaliitoksen yksi suurimmista ongelmista eli lähidemokratian heikkeneminen ja kuntalaisten etääntyminen päätöksenteosta on raportissa kirjattu erinomaiseksi mahdollisuudeksi. Heikko esitys.

Totesin lehdessä mielipiteenäni, että en näe hyötyä olla jatkossa selvityksessä enää mukana.

 

 

 

Alkavan viikon teema on Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys.

Yli vuosi sitten aloitetun selvitystyön loppuraportti julkaistiin mennä viikolla ja nyt sitä esitellään eri foorumeilla.

Kunnanvaltuustolle pidetään jo maanantaina info- ja keskustelutilaisuus, jossa käsitellään:

• kuntarakenneselvitystä
•  sote-lakiluonnosta
•  metropolihallintoa

Keskiviikkona 24.9. on vuorossa kaikille kuntalaisille avoin kuntalaistilaisuus, jossa on samat aiheet ja kaupan päälle keskustelutilaisuus. Tilaisuus alkaa valtuustosalissa klo 18.00. Kahvia ja varmaan myös toppapullaa on tarjolla jo klo 17.30. Ehtii hyvin vetäistä vaikka santsikupitkin tuossa ajassa.

Kunta antaa yhdistymisselvitysraportista lausuntonsa lokakuussa. Kuntalaistilaisuudessa startataan myös kuntalaisille suunnattava kysely kahdeksan Keski-Uudenmaan kunnan yhdistymisestä.

Viime viikon Keski-Uusimaa lehdessä julkaistiin nurmijärveläisen lukijan mielipidekirjoitus, joka koski Klaukkalan Järvimaan kaavamuutoksen katunimikkeistöä. Kirjoituksessa oli nimeltä mainittu Nurmijärven asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnasta Hannele Ruoti ja minut.

Koskapa kirjoittaja oli käsittänyt lautakunnan pöytäkirjan kirjaukset ja etenkin esittelijän liitemateriaalin täysin väärin, niin kirjoitimme Hannelen kanssa lehteen vastineen, joka julkaistiin tämän viikon alussa.

Alla nämä kirjoitukset.

Systeemihän on sellainen, että lautakunnan pöytäkirjojen liitteenä on aina esittelijän tuoma aineisto esimerkiksi kaavaluonnos – tai esitys tai vaikkapa rakennuslupapiirustukset. Näihin asiapapereihin ja esityksiin lautakunta tutustuu ja tekee niiden perusteella päätökset. Lautakunta voi tehdä luonnoksiin tai esityksiin muutoksia, jotka kirjataan lopulliseen päätöstekstiin. Pöytäkirjaliitteitä ei koskaan muuteta, vaan pöytäkirjan liitteenä on alkuperäiset esittelijän tuomat aineistot. Lautakunta voi esimerkiksi poistaa kaavaluonnoksesta yhden tontin ja kirjata sen päätöstekstiin, mutta pöytäkirjaliitteessä ko. tontti näkyy edelleen. Liitteet korjataan päätösten mukaisesti vasta seuraavassa vaiheessa eli esimerkiksi ennen kunnanhalitukseen menoa tai nähtäville panoa.

 

Nurmijärven asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta kokoontuu tiistaina 16.9.

Lista on kohtuullisen lyhyt, mutta painava.

Ilta aloitetaan tarkastuslautakunnan arviointikertomuksella. Lautakuntaa sivuavaa asiaa raportissa on vähäisesti. Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että tavoitteena ollutta taajamien ja asemakaavojen tehokuuden nostoa ei oltu täysin saavutettu.

Seuraavana käsitellään lautakunnan talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2015-17. Asiakohtaan sisältyy myös asemakaavoitusohjelman hyväksyminen. Vuoden 2015 ohjelmassa olisi asemakaavatuotantoa yli 600.000 kerros-m2, josta suurin osa työpaikkarakentamiseen kohdistettua.

Listalla on vain yksi rakennuslupa-asia eli teollisuusrakennuksen lupahakemus Kirkonkylään.

Asemakaavamuutoksia on listalla useita. Yksi on puolitoista vuotta lautakunnan ja kunnanhallituksen välillä sukkuloinut Klaukkalantien liikennealueen kaavamuutos välillä Ropakontie-Järvihaantie. Tarkoitus olisi nyt esittää kaavaehdotus hyväksyttäväksi kunnanhallitukselle ja edelleen nähtäville asetettavaksi. En tosin hämmästyisi, vaikka tämän kaavamuutoksen kohdalla ilmaantuisi kunnanhallituksessa jälleen jokin uusi näkökulma ja ihmeteltäisiin sitä ensi kevääseen saakka.

Kirkonkylän Mahlamäen kaavamuutoshanke on myös listoilla. Tästä on ollut keskustelua ja kirjoittelua paikallislehdissä – tosin  vain muutaman aktiivin toimesta. Samoin lautakunnan jäsenet ovat saaneet suoria yhteydenottoja asiaan liittyen.

Arkadian yhteislyseon laajennushankkeen mahdollistava kaavamuutosluonnos on listalla. Huomattavaa on, että rakennusoikeus on määritetty siten, että se mahdollistaisi tontille myös täysimittaisen salibandyhallin rakentamisen.

Muita asioita on puolenkymmentä. Päätökset tulevat aikanaan kunnan web-sivuille ja jotain voi mahdollisesti lukea tästä blogistakin.

———————-

Uuni tuoreen tiedotteen mukaan kunnanhallitus on tänään 15.9. päättänyt äänestyksen jälkeen hyväksyä Nukarin Tammentuvan päiväkodin hankesuunnitelman alkuperäisessä laajuudessa eli myös kaksi luokkatilaa rakennetaan. Tätä kunnanhallitus siis tulee esittämään valtuustolle. Kunnanjohtajan pohjaesitys oli se, että hankesuunnitelmaan sisällytetään päiväkodin tilojen lisäksi ainoastaan oppilashuollon tilat – ei uusia luokkatiloja. Esittelijän pohjaesityksen kannalla olivat Latva, Peltonen, Schildt ja Vaulamo. Toivosen tekemän vastaesityksen kannalla Toivosen lisäksi olivat Handolin, Kuusela, Kakko, Sivula, Tapiolinna ja Mäkelä.

 

Kunnanjohtaja jättää eriävän mielipiteen asiasta – en ihmettele yhtään. Ensin valtuusto päättää säilyttää viereisen Suomiehen koulun. Kun koulu kerran säilytettiin, niin johdon mukaisesti sinne tulisi nyt ohjata oppilaita harmaalta alueelta läheltä Nukaria ja poistaa Nukarin koulun laajentamistarve. Nyt ollaan investoimassa sekä Suomieheen että Nukariin. On helppoa hehkuttaa säästötoimenpiteistä ja rakenteellisista muutoksista, mutta yllättävän vaikeaa tehdä juuri niitä tarkoittavia päätöksiä. Viimeinen sana on kuitenkin valtuustolla.

Avasiko Toivonen tällä ehdotuksellaan jälleen kerran kyläkoulukeskustelun ja päätöksenteon? Suomiehen koulun mahdolliset investoinnit ja koulun jatkaminen muuttuvat kertaheitolla erittäin kyseenalaisiksi, jos viiden kilometrin päähän Nukarille rakennetaan lisää koulutiloja.