Enää ei tarvitse arvuutella kuin hallituksen kokoonpanoa.

Kuten arvelinkin, niin Keskustalle ennustetut huippulukemat eivät toteutuneet, vaan vaalivoittajankin ääniosuus jäi aivan normaalille tasolle 21.2 prosenttiin. Täytyy muistaa, että ennen jytkyaikakautta vuoden 2007 vaaleissa Keskustan kannatus oli tasolla 23,1 %.

Kokoomuksen kannatus oli toiseksi suurinta, kuten olin ennustanutkin. Loppukiri toi 18,2 %:n ääniosuuden: valitettavasti 2,2 prosentin kannatuksen tippuminen rokotti peräti 7 eduskuntapaikkaa. Kolmanneksi eniten ääniä (17,6%) saanut Perussuomalaiset menetti 1,4 %:n kannatuksen laskussa vain yhden edustajan. Tällaista se vaalimatematiikka ja vaalipirijako toisinaan on.

Rankimman tappion koki jälleen kerran SDP. Kannatus tippui ennätysalhaalle 16,5 %:iin. Demariedustajia katoaa Arkadianmäeltä 8 kpl ja takapakkia edellisistä vaaleista tuli 2,6 %. Tähän eri ole kukaan demarijohtaja aiemmin kyennyt. Antti Rinne sen teki – ja mielestäni aivan henkilökohtaisesti asian viimeisteli viimeisen vaaliviikon esiintymisillä ja lausunnoillaan. Rinnehän julisti juuri ennen vaalipäivää, että nyt ratkaistaan tuleeko valtakuntaan punamulta- vai porvarihallitus. Rinne löi ns. “all in” ja totesi, että jos vaaliviikon ennusteet toteutuvat, niin se on sitten porvarihallituksen aika. Kun ennusteet taisivat olla SDP:lle jopa paremmat kuin lopputulos, niin voitaneen kai todeta, että Rinne asemoi SDP:n oppositioon. Kai miehen sanaan voi luottaa?

Nurmijärveläisistä ehdokkaista isoimman äänimäärän sai PS:n Jussi Niinistö, 11692 ääntä. Huomionarvoista on se, että Jussi sai suurimman äänipottinsa naapurikunnasta Vantaalta ja kovia lukemia tuli kautta vaalipiirin.

Myös come backin tehnyt Matti Vanhanen (11299) paras äänilähde oli kotikunnan ulkopuolella eli Espoo. Ex-pääministeri veti napsi luonnollisesti ääniä tasaisesti koko vaalipiiristä.

Outi Mäkelä teki hienon tuloksen ja oli myös näissä vaaleissa Kokoomuksen kolmanneksi eniten ääniä saanut ehdokas. 6574 ääntä, jossa oli viime eduskuntavaaleihin verrattuna yli 500 äänen lisäystä. Todella kova tulos, kun puolue samaan aikaan menetti kannatustaan Uudellamaalla. Mäkeläkin sai ääniä jokaisesta vaalipiirin kunnasta ja oli Nurmijärven äänikuningatar.

Kuten arvata saattoi – siinä ne nurmijärviset läpimenijät olivatkin. Ilman pestiä jääneistä muutama havainto.

PS:n Maiju Tapiolinna sai kunnioitettavat 1407 ääntä. Kotikunnasta tuli 649 ääntä ja Vantaaltakin 133. Tämä ei kuitenkaan riittänyt Perussuomalaistenkaan listalla kuin vasta sijaan 17. eli varapaikkakin jäi kymmenen ehdokkaan päähän. Persujen läpimenokynnys oli jälleen kerran alhaalla. Kansanedustajan paikka irtosi 2561 äänellä.

Keskustan Iikka Kantola keräsi 1199 ääntä. Sillä sijoituttiin Kepun sisäisessä rankingissa sijalle 11. Uudellamaalla. Kantolahan oli hieman yllättävä ehdokas nurmijärveläisittäin. Itselleni ja ilmeisesti osalle keskustaväkeäkin hän oli aiemmin tuntematon. Ymmärtääkseni hänet oli asettanut ehdolle puolueen nuorisojärjestö.

SDP:n Harri Lepolahden äänimäärä oli 559. Harrin kannatus tuli melkeinpä kokonaan kotikunnasta, joten sijoitus demarilistallakin jäi loppupäähän. Pelkällä kotikunnan kannatuksella ei Uudellamaalla ainakaan kehyskunnista mennä läpi.

Vihreiden Päivi Meroksen äänimäärä oli tällä kertaa 540, josta melkein puolet tuli Nurmijärveltä. Edellisissä vaaleissa Meros sai 869 ääntä, joten takapakkia tuli melkoisesti, vaikka Vihreät puolueena jopa lisäsivät äänimääräänsä.

Kristillisten Ina Kuula otti paikan puolueensa johtavana nimenä 238 äänellä, kun Johannes Haapalainen jäi 219 ääneen. Kotikunnasta kunnanvaltuutettu Haapalainen sai kuitenkin hieman enemmän ääniä.

Pienpuolueiden muiden ehdokkaiden äänimäärä ei ylittänyt tämän blogin äänikynnystä.

Seuraavaksi ihmetellään hallituspohjaa ja ministerinimityksiä. Yhdyn aika yleiseen arvaukseen, että porvarihallitus KESK-PS-KOK on muodostumassa. RKPn mukaan tulo on kiikun kaakun.

Jos ministerisalkkuja tulee todellakin vain tusinan verran, niin ilman kassia jää kohtuullisen kovia nimiä. Minkään sortin palkintonimityksiin ei ole silloin mitään mahdollisuuksia. Jos tuo porvarihallitus muodostetaan, niin mielenkiintoinen asetelma tulee siitä, että Nurmijärven kunnanvaltuustosta nimitettäneen ainakin kaksi ministeriä. Persut eivät voi jättää Niinistöä ilman ministeripaikkaa – ainoa epäselvä asia on, että antaako Sipilä puolustusministerin salkkua Perussuomalaisille. Jos ei, niin Niinistö joutuu ottamaan salkun, joka ei välttämättä ole hänen syvimmällä osaamis- ja mukavuusalueellaan. Otaksun, että tuosta syystä puolustusministerin salkku on Perussuomalaisten toivomuslistan kärjessä, vaikka sitä ei yleensä ns. raskaisiin salkkuihin ole luettu. Nykyhallituksessakin se annettiin suosiolla yhdelle ns. takiaispuolueista. Epäilen myös, että Sipilä ei jätä käyttämättä hyväksi Matti Vanhasen osaamista ja kokemusta. Vanhanen sopisi mainiosti Sipilän oikeaksi kädeksi Sipilä I -hallitukseen.

Onko se sitten ihan mahdotonta, että tasapuolisuuden vuoksi myös Kokoomuksesta tulisi tuossa tapauksessa yksi nurmijärveläinen ministeri? 🙂

Kutsun saaneena kävin Klaukkalan Cafe Hugossa kansalaiskeskustelutilaisuudessa, jonka aiheeksi oli ilmoitettu Klaukkalan liikennejärjestelyt, Klaukkalantien ruuhkat ja seudun osayleiskaava.

Tupa oli täynnä. Erään arvion mukaan noin 60 kuntalaista oli paikalla. Viranhaltijoista paikalla oli kehitysjohtaja Aarno Kononen ja yleiskaavapäällikkö Anita Pihala. Myös luottamushenkilöitä oli lukuisasti – ASRAsta minun lisäkseni Paula Huhtala.

Osayleiskaavasta ei varsinaista keskustelua syntynyt, vaikka sen piti olla yksi tilaisuuden keskeisistä teemoista. Eniten paikalla olijoita kiinnosti liikenneasiat, kylän siisteys ja asemakaavoitukseen liittyvät asiat.

Liikenneasioissa toin esille mielipiteeni siitä, että päätaajamamme akuutein liikenneväylähanke on Klaukkalantien parantaminen. Ohitustie on tärkeä hanke, muuta sen mittavuus ja kalleus tekee sen toteuttamisaikatulusta epävarman. Se ei ratkaise lyhyellä tähtäimellä millään tavalla Klaukkalan ruuhkaongelmia. Kun ottaa vielä huomioon, että liikennemääräennusteiden mukaan ohitustien  valmistuttuakin Klaukkalantien liikennemäärät tulevat olemaan nykyistä tasoa vuonna 2040, niin Klaukkalantien parantaminen on välttämätöntä. Mitä pikemmin Klaukkalantien suunnitelmat saadaan aikaisemmaksi, sitä helpompaa sen rakentaminen tulee aikanaan olemaan.

Perustelin Klaukkalantien kehittämistä myös sillä, että sitä voidaan edistää pienemmissä palasissa ja pienemmillä resursseilla, jolloin toimenpiteet voidaan kohdentaa kriittisiin kohtiin ja myöskin rahoituksen järjestäminen on helpompaa.

Molemmat hankkeet – ohitustien rakentamien ja Klaukkalantien parantaminen ovat valtion hankkeita – ja molempien osalta näyttää käyvän niin, että tarvitaan kunnan rahaa, jotta ne saadaan edes hieman liikahtamaan eteenpäin.

Kaavoitusasioissa esille nousi esille Klaukkalan keskustan tiivistäminen ja uusien rakennusten kerroskorkeudet. Niiden osalta oli pientä kritiikkiä havaittavissa. Kerroskorkeuksien osalta poikkeustapaus on Viirinlaakson alue, jonka tehokkuuslukujen täytyy olla korkeat, jotta mahdollistetaan edes teoriassa junaratayhteyden saaminen Klaukkalaan. Vaikka hanke on ajankohtainen ilmeisesti vasta tämän vuosisadan loppupuoliskolla, niin sen mahdollistavat päätökset täytyy tehdä nyt.

Uusien alueiden ilmeistä oli tuli myös kysymyksiä. Totesin, että ainakin asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta on ollut tyytyväinen viranhaltijoiden osaamiseen ja tekemiseen. Kaavoihin on nykyisin liitetty rakennustapaohjeita, joilla ohjataan taajamien uudisrakentamista yhtenäiseen tai ainakin hallittuun suuntaan. Mainitsin kyllä myös sen, että etenkään taajamien reuna-alueilla ei pitäisi liian tiukkaa sääntelyä kaavoittajan toimesta harjoittaa.

Kaiken kaikkiaan oli hyvä ja aktiivinen tilaisuus. Nuorempaa väkeä olisi suonut olevan enemmän paikalla – juuri heitä nämä asiat eniten tulevat koskettamaan.

Klaukkalan liikenneasioista olen kirjoittanut aiemminkin. Tässä yksi linkki:

https://artohagg.wordpress.com/2013/09/19/ohikulkutiettomyyden-vaikutukset/

Tiistaisen Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan esityslistaa ei ole pituudella pilattu. Asiakohtia on vain seitsemän kappaletta ja niistäkin kolme viimeistä ovat vakiokohtia eli viranhaltijoiden päätöspöytäkirjoja, ilmoitusasioita sekä kehitys ja keskusteluasioita. Jo edellisessä kokouksessa käsitelty Klaukkalantien liikennealueen asemakaavamuutos näyttää tulevan uudelleen käsittelyyn. Virkaihmiset ovat löytäneet muutaman epäkohdan kaavaesityksestä ja se vaatii uudelleen käsittelyn lautakunnassa.

Lisäksi listalla on pari poikkeamishakemusta ja rakennuskiellon jatkaminen Ahjolan ympäristössä.

Lautakunta pääsee tällä kertaa vähällä. Melkein yhtä leppoisa lista kuin normaalisti on nuorisolautakunnassa tai liikuntalautakunnassa. Etenkin liikuntalautakunnan asialistat ovat normaalisti todella lyhkäisiä – vain 1-3 asiakohtaa ns. vakiokohtien lisäksi. Mielestäni kyseiset lautakunnat voitaisiin aivan hyvin yhdistää yhdeksi nuoriso- ja liikuntalautakunnaksi tai jopa siirtää kyseisten asioiden hoitaminen muihin lautakuntiin. Säästyisi siinäkin muutama euro kokouspalkkioissa.

——————-

Keskiviikkoiltana on Cafe Hugossa kansalaiskeskustelutilaisuus, johon minutkin on kutsuttu sekä valtuutettuna että ASRAn puheenjohtajana. Tilaisuus on otsikoitu “Ihminen ja Infra edellä!” ja ohessa kysytään, että “Hyydyitkö Klaukkalantien ruuhkiin?” ja “Hämmentääkö kaavoitusbuumi?”. Kutsussa viitataan myös siihen, että muistutukset Klaukkalan osayleiskaavaa kohtaan on jätettävä 17.4. mennessä. Tuosta voisi otaksua, että niitä myös on tulossa.

——————-

Perjantaina olisi tarjolla kunnanjohtajan aamupuuroa. Samalla olisi tarkoitus saada informaatiota kuntalain uudistuksesta konserniohjauksen kannalta ja suorittaa katsaus Nurmijärven konserniyhtiöiden toimintaan.

Kaikki muistanevat vuoden 2011 vaalituloksen ja sen jälkeiset tapahtumat, joista ensimmäinen ja merkittävin oli vaalitappion kärsineen Keskustan ilmoitus vetäytyä hallitusneuvotteluista ja jäämisestä suosiolla oppositioon.

Keskustan vapaaehtoinen vetäytyminen hallitusvastuusta ja Perussuomalaisten vastuunoton väistely johti poikkeuksellisen hataraan ns. sixpack-hallituksen muodostamiseen.

Näyttää hyvin todennäköiseltä, että tämän kevään eduskuntavaalien todellinen voittaja on Keskustapuolue. Yllä olevan maaliskuisen ennusteen mukaan muita voittajia olisivat vain Vasemmistoliitto ja Vihreät.

Olisiko nyt vaalitappion kokevien muiden puolueiden syytä noudattaa keskustalaista vastuunkantotapaa ja jättäytyä suosiolla ulos hallitusneuvotteluista ja vetäytyä suosiolla oppositioon?

Vaalivoittajat – tuon ennusteen mukaan siis Keskusta, Vasemmistoliitto ja Vihreät – voisivat muodostaa vaalivoittajien tripla-vähemmistöhallituksen. Jotta kyseisellä koaliitiolla olisi edes Jäättenmäen hallitusta pitempi elinkaari, niin siihen voisi ottaa mukaan Soinin sanoin ns. takiaispuolueita. Tuon ennusteen mukaan tällä kvintetillä olisi mielenkiintoisesti tasan 100 paikkaa tulevassa eduskunnassa.

Tämä nyt oli pelkkää teorisointia. Tosiasiassa uskon, että näinä vaikeina aikoina löytyy valtakunnasta vastuunkantajia viime vaaleja enemmän – mahdollisesti jopa perussuomalaisten joukosta.

 Viime kunnallisvaalien “säteilevin” ehdokas.

Julkaisin helmikuun alussa ennusteeni eduskuntavaalien tuloksista – rohkeasti yli kaksi kuukautta ennen vaaleja. Näin silloin:

– Keskusta 23%

– Kokoomus 18%

– SDP 17%

– PS 16%

Tarkennetaan ennustetta pikkaisen:

– Keskusta 23,4%

– Kokoomus 17,8%

– SDP 17%

– PS 16,2%

Edelleenkään en jaksa uskoa, että agraaripuolue saavuttaa Suomessa tuon enempää kannatusta, vaikka keskusta kohti vaalivoittoa onkin ajautumassa. Otaksun, että poikkeuksellisen suuri epävarmojen äänestäjien joukko tasoittaa neljän suurimman puolueen tilaa lopullisessa äänestystilanteessa. Eli edelleen hiukan vastoin mielipidemittauksia ennusteeni menee.

Jälleen kerran vaalien alla uutisointi näyttää satavan perussuomalaisten laariin – oli sitten kysymys maahanmuuton ongelmista tai Kreikan talouskriisistä. Toisaalta PS:n johto on selvästi edellisiä vaaleja matalammalla profiililla ollut esillä. Asioita ei ole kärjistetty viime vaalien tapaan. Valmistautuminen vaalien jälkeiseen elämään näkyy etenkin puoluejohdon tekemisissä ja sanomisissa – ja kannatuksen laskussa. Ennustettu tasokin ilmeisesti riittää hyvin pitkälle hallitusneuvotteluissa. Sitten onkin toinen asia, että mitä hallitusvastuu merkitsisi populisti- ja protestipuolueena profiloituneelle Perussuomalaisille. Kalevi Sorsa otti SMP:n aikoinaan neloshallitukseensa – ja syleili puolueen hengiltä.

Nurmijärveläisistä ehdokkaista pidän varmoina läpimenijöinä Mäkelää, Vanhasta ja Niinistöä. He ovat olleet hyvin esillä myös HS:n ennusteissa. Helsingin Sanomien ennusteet tosin mittaavat ainakin osin enemmänkin ehdokkaan tunnettuutta kuin suoraan hänen menestymistä.

Keskusta saanee Uudeltamaalta viisi edustajaa läpi ja ne menevät vanhoille “isoille” nimille Anne Bernerillä täydennettynä. Vanhas-Matti on luonnollisesti mukana.

Kokoomuksen viimeisestä paikasta – on se sitten yhdeksäs tai kymmenes – käydään tiukka kisa. Tässä kisassa viime vaalien kannattajilla on arvioni mukaan erityisen tärkeä rooli. Mäkelän viime vaalien kolmas sija 6024 äänellä Uudenmaan kokoomuslaisista antaa hyvän pohjan näihin vaaleihin. On myös minun valintani. Kun Hjallis menee läpi niin että heilahtaa, niin joku istuvista kansanedustajista menettänee jakkaransa, vaikka vapaaehtoisestikin luopuvia on..

SDP:n kannattajien top15 -listalla ei näy Lepolahden Harrin nimeä. Harrilta olisi saavutus jo viime vaalien demariehdokas Tapio Laakson äänimäärän 975 ylittäminen.

Perussuomalaisista mennee Uudellamaalla läpi 5 tai 6 ehdokasta. Viimeisestä paikasta on heilläkin kova kisa. Viimeksi pääsi PS:n riveistä läpi ennätyksen alhaisella 2553 äänellä. Heruslainen Maiju Tapiolinna ei HS:n Perussuomalaisten  top 15 -listalle yltänyt näyttävästä vaalikampanjasta huolimatta. Yllätysmahdollisuushan on toki aina olemassa ja etenkin PS:n listalla, mutta sieltäkin löytyy tunnettuja nimiä ja istuvia kansanedustajia kosolti runsaasti.

Nurmijärvisistä HS:n puoluekohtaisille top 15-listoille olivat yltäneet myös Vihreiden Päivi Meros, joka sai  edellisissä vaaleissa 869 ääntä ja Keskustan Ilkka Kantola, joka ei ole kotikuntansa kunnallispolitiikassakaan vielä ehtinyt vaikuttaa. Itselleni Kantola oli ennen näitä vaaleja täysi tuntemattomuus. Seuraaviin kuntavaaleihin onkin näiltä pohjilta sitten hyvä lähteä. Myös Kristillisten Ina Kuula oli listalle yltänyt ja yllättäen istuva kunnanvaltuutettu Johannes Haapalainen ei ollut listalle yltänyt.

Kauan ei tarvitse enää spekuloida – puolentoista viikon päästä tiedämme kuinka kävi. Yleisesti ottaen tuntuu, että hieman vaisut vaalit on meneillään. Keskustan ennakkosuosikin asema vaikuttanee siihen. Soinikin on ollut tavallista värittömämpi. Jos jokin on muuttunut, niin vaalimainoksia näkyy olevan aiempaa enemmän raittien varrella. Viime  kunnallisvaalien aikaan muuan herrasmies sadatteli, että Mäkelän ja Häggin naamat saavat verenpaineen nousemaan, kun kylttejä oli kuulemma raivostuttavan paljon. Tänä vuonna tällä herrasmiehellä taitaa olla tarvetta huomattavasti vahvempaan lääkitykseen – sen verran paljon noita kylttejä on viljelty kylille. Voisi oikeastaan sanoa, että parhaiten siitä naamagalleriasta erottuu olemalla sieltä pois.

Nurmijärven Uutiset kirjoittaa tämän päivän (1.4.2015) lehdessään Klaukkalan osayleiskaavasta järjestetystä yleisötilaisuudesta. Lehden mukaan yleisötapahtuma oli menestys ja etenkin liikenne- ja ympäristöasiat olivat kuntalaisia kiinnostaneet. Virkamiehet olivat tehneet täyden iltapuhteen informaation jaossa.

Lehdessä oli mainittu myös nämä nettisivuni ja viitattu yhteen blogikirjoitukseeni. Oikein täytyi itsekin kaivella, että milloin olin asiasta kirjoittanut. Kyse oli parin vuoden takaisesta blogikirjoituksestani vuoden 2013 alusta, jolloin olin kirjoittanut Klaukkalan osayleiskaavaluonnoksesta.

Sähköpostiin kilahti myös kutsu osallistua kansalaiskeskusteluun keskiviikkona 15. huhtikuuta kello 18.30 Cafe Hugossa Klaukkalassa. Tilaisuuden järjestävät klaukkalalaiset haluavat kuulla virkamiesten ja meidän maankäytön ja kaavoituksen parissa puuhailevien luottamushenkilöiden näkemyksiä Klaukkalan liikennejärjestelyistä, Klaukkalantien ruuhkista ja seudun osayleiskaavasta. Täytynee yrittää vääntäytyä paikalle kevät kiiresitä huolimatta.

Nurmijärven eri kylien kehityksestä ja ilmeen muuttumisesta vuosikymmenten saatossa saa hyvän käsityksen juuri ilmestyneestä Matti Rintalan valokuvateoksesta “Kameralla tallennettua Nurmijärveä – Rakennuksia – Maisemia – Yrityksiä. Investoin kyseiseen teokseen, jota myydään mm. pääkirjastossa. Näytti mielenkiintoiselta. Kylien kehittämistä ja niiden ilmeen sekä luonteen muuttumista voi tarkastella tuossakin valossa. Uskon, että aika moni tyytyväinen vuosien kuluessa tapahtuneeseen kehitykseen ja muutoksiin, jota kaavoituksen ja uudisrakentamisen kautta on saatu. En näe tämän hetkistä tilannetta Klaukkalassa tai muuallakaan jonkinlaisena saavutettuna tavoitetilana, vaan kehityksen tulee kulkea eteenpäin tulevinakin vuosina ja vuosikymmeninä. Meidän luottamushenkilöiden tehtävänä on varmistaa tämä kehitys.

Toivottavasti tuosta 15.4. keskustelutilaisuudesta löytyy hyviä ajatuksia ja ideoita.

Pitkästä aikaa taas kokousviikko. Maanantaina valtuuston kyselytunti ja ryhmäkokous, tiistaina ASRA ja keskiviikkona kunnanvaltuusto.

Tänään tiistaina asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta kävi läpi asialistaa parisen tuntia ilman suurempaa dramatiikkaa – päätökset tehtiin esitysten mukaisesti. Kaava-asioita oli puolenkymmentä. Ilvesvuori Pohjoisen työpaikka-alueen asemakaavaluonnos etenee nyt kunnanhallitukseen ja nähtäville. Sekä Arkadian yhteislyseon pikavauhdilla käsitelty että Klaukkalantien pohjoisosan monet kiemurat nähnyt asemakaavamuutos etenevät kunnanhallitukseen ja edelleen valtuustoon hyväksyttäväksi. Rajamäen terveyskeskustontin kaavamuutosehdotusta esitetään kunnanhallitukselle hyväksyttäväksi ja nähtäville.

Rakennuslupia oli listalla kolme kappaletta: kerrostalo ja neljä rivitaloa Klaukkalaan, varasto/asuinrakennus Rajamäelle.

Keskiviikon valtuuston esityslista on poikkeuksellisen lyhkäinen. Listalta löytyy Nurmijärven turvallisuussuunnitelman hyväksyminen, Rajamäen terveyskeskuksen luonnossuunnitelman ja investoinnin hyväksyminen.

Valtuusto päättää myös maa-alueiden luvattomasta käytöstä perittävästä tarkastus- ja valvontamaksusta ja korotetusta vuokrasta. Tämä aihe oli noussut kerrassaan radiouutisten aiheeksi tänään. Parin valtuustoaloitteen käsittely saataneen päätökseen: lukiotyöryhmän asettaminen ja osallistuminen valtakunnalliseen siivouspäivään Nurmijärvellä.

Kaiken kaikkiaan tukevampiakin listoja on nähty. Tosin näidenkin parissa tulee varmaan ainakin yhden työpäivän tunnit vietettyä tällä viikolla.

  Tuossa hieman äänestysohjetta.

Kaunis kevätpäivä kiihotti pienelle liikuntapaikkakierrokselle Kirkonkylälle ja Rajamäelle.

Erityisesti kiinnosti Krannilan uusi liikuntapuisto. Aikoinaan liikuntapuiston tekojäärataa perusteltiin sillä, että se jatkaa luistelukautta huomattavasti. Ainakaan tänä keväänä sellaista hyötyä ei saatu. Luistelukausi päättyi 8.3.2015 eli käytännössä samaan aikaan kuin kunnan muillakin ulkokentillä. Kevät tulee nykyisin niin kiihkeästi ja voimallisesti, että sama efekti on odotettavissa tulevinakin vuosina. Luistelukauden pidennys olisi saatava syksyllä – toivottavasti se onnistuu.

Itse asiassa näin keväällä tuo tekojää lyhentää tekonurmikentän käyttöaikaa. Kun Rajamäellä jo pelataan futista erinomaisissa olosuhteissa tekonurmikentällä, niin tuo Krannilan liikuntapuiston tekonurmi on usean sentin tekojään alla käyttämättömänä. Tulee mieleen ne yhdet peitonjatkopuuhastelut – pidennetään kentän käyttöaikaa leikkaamalla sitä toisesta päästä lyhemmäksi.

   Rajamäen tekonurmi 14.3.2015

  Krannilan tekonurmi 14.3.2015

Krannilan liikuntapuiston rakennuksia kävin myös töllistelemässä. Olen jälleen hieman ihmeissäni suunnitteluratkaisujen suhteen – aivan kuten Tiiranrannassakin. En käsitä, miksi tällaisissa pukutila- ja huoltorakennuksissa täytyy kikkailla arkkitehtonisilla ratkaisuilla – ja heikentää niiden käytettävyyttä ja elinkaarta.

Rakennusten räystäät ovat aika erikoiset. Räystäiden pääasiallinen tarkoitushan on suojata ulkoseiniä ja ohjata vedet ja lumet kauemmas rakennuksesta. Nämä räystäät on viritetty alapinnaltaan ihmeellisesti kallistumaan seinään päin. Jossain Etelä-Venäjällä olen nähnyt samanlaisia räystäsratkaisuja – ne näyttivät siellä vähintään yhtä hölmöiltä, vaikka niillä aroilla ilmastorasitteet ovat hieman erilaiset. Kovalla vesisateella ja sopivalla tuulella tuo rakennelma ohjaa viistosateen suoraan puurakenteiseen ulkoseinään. Sama viritelmä on molemmissa pytingeissä. Mielestäni tuo on huonoa suunnittelua ja heikkoa suunnittelun ohjausta. Tekninen lautakunta on ilmeisesti saanut valmiit suunnitelmat hyväksyttäväkseen – sielläkin ovat menneet läpi tuollaisenaan.

Jos perusteluna suunnitteluratkaisuille on ollut halu ja tarve saada näyttävän näköisiä “julkisia” rakennuksia, niin paikka tällaiselle köyhän miehen WAU-arkkitehtuurille on väärä. Kyseessä ovat käyttörakennukset, jotka sijaitsevat aukealla paikalla, jossa on kohtuullisen kovat sääolosuhteet. Kentän ympäristössä on lisäksi vähemmän WAU-efektejä edustavia lauhdutinrakennelmia ja lämpökattiloita – kokonaisuus on joka tapauksessa sekava. Jokunen eurokin oltaisiin säästetty – sekä rakentamisessa että tulevina vuosina kunnossapidossa, jos oltaisiin pidättäydytty perinteisissä hyväksi havaituissa ratkaisuissa.

 Krannilan pukutilat.

  Krannilan huoltorakennus.

Muutamiin pikkudetaljeihinkin silmä tarttui:

Ikkunoiden vesipeltien tekeminen siististi ja riittävillä kaadoilla näyttää olevan ylitsepääsemättömän vaikea laji.

Pukutilojen ja vessojen hantaakeja ei kannata pienten ihmisten mennä pakkasella paljain käsin nykimään – voi jäädä pintanahka ripaan kiinni.

Vuonna 2006 olin tasan varma jo Suomen karsintojen jälkeen, että Lordi pokkaa Euroviisuvoiton – ja näinhän kävi. HD Hallelujaa, siinä oli bändi, joka jyräsi normiviisuhumppaajat historian suurimmalla äänivyöryllä. Nyt on ihan samat fiilikset Pertti Kurikan Nimipäivien kanssa. Tuon sympaattisempia ja aidompia esiintyjiä ei ole ollut lavalla koko euroviisuhistorian aikana. Katri Helena ja “Katson sineen taivaan” vuonna 1979 oli laskelmoitua ja kaupallista touhua PKN:n meininkiin verrattuna – muista menneiden vuosien euroviisubroilereista puhumattakaan. Kaiken lisäksi heppujen biisi on juuri niin huono kuin punk-biisin pitää noissa kinkereissä ollakin. Ei PKN noihin bileisiin voi mitään “Juokse villiä lasta” mennä luukuttamaan. “Aina mun pitää” on tyrmäävän yksinkertainen. Se on myös tyrmäävän lyhyt. Muut kilpailijat eivät edes ehdi tajuta, mikä iski. Punkkipoikiamme äänestävät kaikki, jotka arvostavat aitoa ja vilpitöntä tekemistä ja soittamisen riemua. Kun heitä äänestävät lisäksi vielä kaikki, jotka haluavat haistattaa pitkät viisujen kaupallisuudelle ja pöhöttyneeksi paisuneelle markkinameiningille, niin  ääniä tulee edestä ja takaa sekä molemmilta sivustoilta. Toukokuussa voi rinta kaarella todeta: In Finland we call this Reilu meininki. Jari Tervo ehti jo tyhjentävästi aiheesta kirjoittaa. Aivan samoja mietteitä on minulla – ja varmasti monella muullakin – Pertti Kurikan Nimipäivien kannustajalla. Pelimannipoikiemme menestystä kun arvosteltiin siitä, että suosio tuli enemmänkin ulkomusikaalisten avujen vuoksi. Noissa karkeloissa on kautta aikain satsattu – ja hyvällä menestyksellä – nimenomaan ulkomusikaalisiin tekijöihin. Paljasta pintaa, reittä ja rintaa, on yleensä tarjolla kuin lihatiskillä. Asusteet, jos niitä on yleensä niukkaa enemmän päälle ripusteltu, ovat kuin tieteisfilmistä. Välillä voittajaksi on leivottu alaikäinen “luonnonlapsi. Välillä lavalle on roudattu kolhoosillinen venäläisiä viisumummoja. Stagelle on kerran viritetty jopa luistelurata, jossa Plushenko teki pikku pikku piruetteja. Neljä kehitysvammaista punk-rokkaria siviilikuteissaan on normaaleinta, mitä euroviisuissa on ikinä nähty.

Kunnan luottamuselimet tekevät päätöksi kuluvalla viikolla. Tässä muutamia poimintoja asialistoilta.

Kunnanhallitus 23.2.2015

Kunnanhallitus hyväksyi Klaukkalan osayleiskaavaluonnoksen ja asetti sen nähtäville 30 päivän ajaksi.

Toivottavasti tämä yleiskaava etenee jouhevammin kuin Lepsämän vastaava. Lepsämän osayleiskaavan voimaantulohan viivästyi valitusten johdosta kaksi ja puoli vuotta. KHO sittemmin hylkäsi hyväksymispäätöksestä tehdyt valitukset.

En ole tarkemmin aineistoon tutustunut, mutta huomiota herättävä linjaus luonnoksessa on eräiden Valkjärven ns. loma-asuntoalueiden huomioiminen asuinalueina.

Kaava-aineisto on nähtävissä kunnan web-sivuilla “Esityslistat ja pöytäkirjat” -sivuilla.

Kannattaa käydä vilkaisemassa, minkälaista tulevaisuutta kunnan väkirikkaimpaan taajamaan ollaan suunnittelemassa.

Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta 24.2.2015

Juuri tänä iltana kyseisestä kokouksesta saavuin. Vieraanamme oli tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Hannu Toikkanen.

Listalla oli vuoden 2014 toimintakertomuksen käsittelyyn ja sen käsittelyyn käytettiin kohtuullisesti aikaa. Varsinaisia rakennuslupa-asioita listalla oli vain yhden kerrostalon rakennuslupahakemus Rajamäkeen.

Lisäksi listalla oli pienehköjä asemakaavamuutos- ja poikkeamislupa-asioita.

Ns. Järvimaan asemakaavamuutoksesta on tehty Helsingin Hallinto-oikeuteen valitus.  Lautakunta antoi kunnanhallitukselle lausuntoehdotuksen asiassa. Järvimaan kaava liittyi siten niiden viimeaikaisten kaavahankkeiden joukkoon, joista on tehty valitus. Näyttää siltä, että valitusherkkyys on erityisen matalalla kaavamuutoksissa, joissa toteutetaan kunnan tavoitteiden mukaista keskusta-alueiden tiivistämistä tai jotka rajoittuvat vanhoihin asuinalueisiin.

Ainakaan tiedottamisesta tai kuntalaisten kuulemis- ja osallistumismahdollisuuksien puutteesta ei valituksissa voi olla kysymys. Yleisötilaisuuksia, katselmuksia ja jopa eräänlaisia kuntalaistyöpajoja on pidetty erinomaisen paljon viime vuosina.

Tekninen lautakunta 26.2.2015

Listalla näyttää oleva Rajamäen terveysaseman luonnossuunnitelmien hyväksyminen. Käykääpä katsomassa minkälaiset rakennuksen luonnospiirusukset ovat ja minkälaista pytinkiä keskustan uudelle tontille ollaan suunnittelemassa. Aineisto löytyy kunnan web-sivuilta “Esityslistat ja pöytäkirjat” -sivuilta. Yksikerroksista ristinmuotoista rakennusta näyttää olevan tyrkyllä. Ei ehkä edullisin mahdollinen rakennuksen muoto, mutta ehkäpä se on toiminnallisuuden näkökulmasta perusteltu. Laajennusvaroja ei äkkisilmäyksellä näyttäisi olevan huomioitu.