Viikolla oli kunnanvaltuuston kokous, jonka suurinta mielenkiintoa aiheuttivat varhaiskasvatukseen liittyvät esitykset.

Ensiksi käsiteltiin ns. subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen 1.8.2016 voimaan tulevan lain mahdollistavalla tavalla. Äänin 31-18-1tyhjä-1poissa kunnanvaltuusto päätti, että 1.8.2016 alkaen Nurmijärvellä rajoitetaan päivähoito-oikeus 20 tuntiin viikossa niiltä lapsilta, joiden vanhemmista ainakin toinen ovat kotona. Äänesti tuon voittaneen pohjaesityksen esityksen puolesta.

Toinen asia koski uutta asetusta kasvattajien ja lasten suhdeluvun muuttamisesta yli 3-vuotiaiden ryhmissä. Äänin 18-31-1tyhjä-1poissa valtuusto päätti, että Nurmijärvellä ei oteta käyttöön uuden asetuksen mahdollistamia suurempia ryhmäkokoja niissä päiväkodissa, joissa tilat antaisivat tähän mahdollisuuden. Äänestin – ja olin siis häviäjien joukossa – pohjaesityksen puolesta.

En perustele äänestyskäyttäytymistäni erikseen. Perustelut on luettavissa kunnanvaltuuston asialistalta kummankin asiakohdan päätösperusteluista. Keskustan Virpi Korhonen käytti molemmissa asiakohdissa hyvät ja asiantuntevat puheenvuorot.

Mielestäni on valitettavaa, että päättäjillä on hyvin harvoin kykyä tarttua ja päättää niistä uudistusehdotuksista, joihin valtiovalta viimeinkin antaa mahdollisuuden ja joita kunnan viranhaltijat ansiokkaasti valmistelevat. Se on selvää, että jokainen leikkaus- ja säästöpäätös on ikävä ja vaikuttaa joihinkin kuntalaisiin negatiivisesti. Tahtoo vain olla, että noista negatiiviisista vaikutuksista pyöritellään sellaiset maailmanlopun uhkakuvat, että ne eivät ole missään suhteessa tehtyihin ehdotuksiin. Näin nytkin yli 3-vuotiaiden ryhmäkokojen kasvattamisen osalta.

Kuntien luottamushenkilöt vaativat kovaan ääneen valtiovaltaa pienentämään kuntien velvoitteita vastineeksi siitä, että valtionosuus kuntarahoituksessa pienenee. Todellinen ongelma syntyy siitä, että kuntapäättäjät eivät itse pysty tekemään niitä säästöpäätöksiä, joihin annetaan mahdollisuus, vaan jatketaan palvelujen ylläpitämistä yli lakisääteisten vaatimusten. Kun noin toimii, niin on turha valittaa kunnan vastuista ja velvoitteista – ja siitä, että viranhaltijat eivät toimisi säästötavoitteiden mukaisesti.

——————

Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta kokoontuu tulevana tiistaina 1.3.2016. Sitä voinee sanoa kevätkauden ensimmäiseksi kokoukseksi. Käsittelemme vuoden 2015 toimintakertomuksen ja vuoden 2016 kaavoituskatsauksen. Rakennuslupia listalla on vain yksi eli palvelutalon Klaukkalaan. Pieniä asemakaavamuutoksia on useampia.

Mahlamäen asemakaavamuutoksestahan valitettiin aikoinaan hallinto-oikeuteen, joka kumosi valituksen. Nyt on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja lautakunta antaa lausunnon tähän asiaan liittyen.

Kaiken kiireen keskellä jäi “raportoimatta” viime viikon valtuuston kokouskin. Kyseessähän oli nykyisen valtuuston neljännen istuntovuoden ensimmäinen kokous, jossa päätettiin, että kunnanvaltuuston puheenjohtajistona jatkaa sama trio kuin aikaisempinakin vuosina.

Lyhyt lista oli kaavapainotteinen. Ensin hyväksyttiin Kirkonkylän liikuntapiston asemakaavamuutos, joka mahdollistaa alkuperäisen hankesuunnitelman toteuttamisen ja myös urheilutoimintaa palvelevien rakennusten rakentamisen alueella. Tämä tarkoittaa siis esimerkiksi liikunta- tai jäähallia. Demarien Peltonen ehtikin jo tuulettamaan Arkadian salihankkeessa ilmenneitä ongelmia ja osoitteli salibandyhallille paikkaa Kirkonkylän liikuntapuistoon, kun kaavakin sen nyt mahdollistaa.

Huomattavasti merkittävämpi Rajamäen Kylänpään asemakaavamuutos sai myös hyväksynnän. Tämä liki 70.000 kerros-m2:n asemakaava on keskeinen suunnitelma Rajamäen kehittämisen kannalta. Yhdessä jo lainvoimaisten Uudennniityn ja Metistön asemakaavojen kanssa se muodostaa todella pitkäksi aikaa suunnan ja raamit Rajamäen asuntorakentamiselle. Ainakin itse olen pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että eri alueet mahdollistavat monen tyyppisen pientalorakentamisen alueelle. Kylänpää on sikälikin merkityksellinen kaava, että se tuo taajamaan myös uutta liikerakentamismahdollisuutta keskeiselle paikalle.

Jos Kylänpään asemakaavahanke kesti kohtuullisen kauan, liki kaksi ja puoli vuotta, niin seuraavaksi käsitellyllä Klaukkalan osayleiskaavalla oli takanaan jo liki 16 vuoden historia. Osayleiskaava oli pantu vireille keväällä 2000. Pienillä puheilla kunnanvaltuusto hyväksyi Klaukkalan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan. Onhan tuo käsittämättömän pitkä aika. Toivottavasti seuraavat osayleiskaavat etenevät ripeämmin. Tuollaisella aikataululla laadittuna syntyy sellainen oravanpyörä, että tehdyt selvitykset ehtivät vanhentua ja asemakaavoitusta ehditään laatia kosolti ilman lainvoimaisen osayleiskaavan ohjaavaa vaikutusta. Asemakaavoituksessa toki otetaan huomioon osayleiskaavaluonnoksetkin ja pyritään ennakoimaan, että työn alla olevat asemakaavat noudattaisivat tulevia osayleiskaavoja.

Nurmijärvellähän kaavoitusasiat on ajettu kahdelle eri toimialalle ja lautakunnalle. Asemakaavoituksesta vastaa Ympäristötoimiala ja Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta, jossa toimin puheenjohtajana. Yleiskaavoituksesta vastaa Elinkeino- ja kuntakehityskeskus sekä Kuntakehityslautakunta. Ajoittain on keskusteltu näiden toimintojen yhdistämisestä samaan linjaorganisaatioon ja yhden lautakunnan alaisuuteen. Itse näen isommaksi ongelmaksi sen, että asemakaavahankkeet eivät välillä etene valtuuston edellyttämässä aikataulussa sen vuoksi, että toinen lautakunta ja organisaatio etenee oman erilaisen aikataulun ja kiireellisyysjärjestyksen mukaan – ja asemakaavahankkeet ovat kesannolla sen aikaa.

Valtuuston kokouksen päätteeksi kunnanjohtaja Behm infosi tuoreesta tilinpäätösennusteesta. Alijäämää näyttäisi tulevan vain 0,9 milj.euroa, kun syksyllä ennuste oli vielä -3,8 milj.euroa ja alun perin -4,4 milj.euroa.

Kunnanjohtaja kertoi myös organisaatiouudistusta valmistelevan ohjausryhmä perustamisesta ja Arkadian lukon laajennus- ja hallihanketta kohdanneista vastoinkäymisistä. Kiteytettynä asian voi ilmaista siten, että hankkeen kustannukset ovat hankkeen vetäjien mukaan nousseet huomattavasti ja tämä kustannusnousu kohdistuisi pääosin nimenomaan kunnan ns. salibandyosuuteen. Olen asiaan ja kyseisiin laskelmiin jonkin verran muilta kiireiltäni tutustunut, kuntaan informoinut  ja rakennushankkeen vetäjille esittänyt joitain mielestäni perusteltuja  kysymyksiä – lähinnä kustannusten jakoperusteisiin liittyen. Ei niistä tässä vaiheessa enempää. Toivottavasti kysymyksiini joko löytyy hyvät vastaukset tai jakolaskelmia tarkistetaan niiden mukaisesti.

On taas BirdLife Suomen järjestämän pihabongauksen aika. Viime vuonna saldoni oli tosi hyvä eli bongasin pihalta tunnin aikana kaikkiaan 12 eri lintulajia. Epäilen, että tänä vuonna saldo jää huomattavasti heikommaksi. Jatkuvasta ruokinnasta huolimatta on jotensakin hiljaiselta vaikuttanut lintulaudalla.

———————————

Ja tosi anhiton oli tulos. Eipä ollut lintukirjalle käyttöä. Tunnin aikana pihapiirissä nähyi kolme varista, kaksi talitiaista ja yksi sinitiainen. Liekö kovat pakkaset harventaneet pikkulintukantoja. Se kuullaan kohta, kun saadaan valtakunnalliset tulokset.

———————————

Viime vuoden saldo oli tällainen.:

Talitiainen 7 kpl

Punatulkku 6 kpl

Viherpeippo 5 kpl

Fasaani 3 kpl

Varis 2 kpl

Sinitiainen 1 kpl

Närhi 1 kpl

Harakka 2 kpl

Naakka 12 kpl

Tikli 1 kpl

Vihervarpunen 3 kpl

Mustarastas 1 kpl

Vuoden 2016 ensimmäinen Nurmijärven asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokous pidettiin tiistai-iltana 19.1.

Aluksi hyväksyttiin käyttösuunnitelma  vuodelle 2016. Lautakunnan toimintasäännön muuttaminen ei mennyt aivan esityksen mukaisesti, vaan lautakunta päätti pudottaa hieman esitettyjä teknisen johtajan ja suunnittelupäällikön hankintavaltuuksia. Aiempaan vuonna 2010 hyväksyttyyn toimintasääntöön verrattuna hankintavaltuuksiin tuli siltikin nousua.

Järvimaan asemakaavasta korkeimmalle hallinto-oikeudelle tehtyyn valitukseen liittyen tehtiin lausuntoesitys. Toinen lausunto annettiin ELY-keskukselle yhteen poikkeamishakemukseen liittyen.

Lisäksi käsiteltiin yksi asemakaavamuutosehdotus Kirkonkylältä, poikkeamispäätös Klaukkalassa ja kaksi rakennuslupa-asiaa sekä annettiin uhkasakon uhalla purkukehotus rakenteilla olevalle luvattomalle hallirakennukselle.

Kunnanhallitus oli maanantain kokouksessaan äänestyksen jälkeen päättänyt palauttaa asemakaavoitus- ja rakennuslautakuntaan joulukuussa käsitellyn Heinojan asemakaavaluonnoksen. SDP:n Peltonen oli esittänyt, että asemakaavaluonnos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että Raalantien ja Rajamäentien välisen uuden tielinjauksen houkuttelevuutta läpiajoliikenteelle lisätään. Samoin, että Raalantietä lähinnä olevan liikenneympyrän siirtoa etelämmäs selvitetään.

Lisäksi kunnanhallitus edellyttää, että laaditaan kaavarunkotasoinen suunnitelma uudesta tielinjauksesta Rajamäentielle asti. Jos kunnan päätaajamiin olisi laadittu oikeusvaikutteiset osayleiskaavat, niin mm. tällaisten lisäselvitysten perään ei tarvitsisi kenenkään kysellä.

Esittelijän esityksen kannalla olivat Schildt, Sivula ja Toivonen. Peltosen palautusesityksen kannalla Handolin, Helminen, Manner, Pispala, Tapiolinna ja Mäkelä. Vaulamo oli poissa. Eli kunnanhallitus hyväksyi palautusesityksen äänin 3-7-1(poissa).

Tulkitsen esityksen tarkoittavan sitä, että tavoitteena olisi jonkinlaisen mini-ohitustien saaminen Kirkonkylään Alhonniitystä Laidunkaaren kautta vanhalle 3-tielle. Tuota edellä mainittua houkuttelevuutta ei voitane tehdä juuri muuten kuin poistamalla kaavaillulta tieltä (Kattilamäentie) pari loivaa kaarretta ja vetämällä Rajamäentien ja Raalantien välille suora kiihdytyskaista – läpi tuon Heinojan uuden asemakaava-alueen. En ihan äkkiä tule tuollaista kannattamaan. Ohikulkuyhteys on jo nyt suunnitelmassa ja mielestäni sellaisessa muodossa, että se ei aiheuta ongelmaa uuden asuinalueen sisäiselle liikenteelle.  Kunnanhallituksen vonkaama kiertoliittymän siirtokin on todellista hienosäätöä, koska kiertoliittymän eteläpuolella on luonnonsuojelukohde rajoittamassa siirtoa. Tuokin tutkailu olisi voitu aivan hyvin tehdä seuraavassa valmisteluvaiheessa – ei missään nimessä sellainen asia, että vaatisi luonnosvaiheen jatkamista.

Korneinta tuossa Peltosen esityksessä ja kunnanhallituksen päätöksessä on loppukaneetti, että uusi valmistelu ei saa myöhentää hankkeen tavoiteaikataulua. Esitys – etenkin, jos kiertoliittymän sijaintia muutetaan – tarkoittanee sitä, että Kattilamäentien linjausta joudutaan muuttamaan. Tämä johtaa siihen, että kaava-alueen eteläosaan suunniteltu AP eli asuinpientalojen korttelialue pienenee, eikä enää soveltune ko. tarkoitukseen. Ja jos Kattilamäentietä siirretään edes sijaansa etelämmäs, niin se aiheuttaa dominoefektin pohjoispuolisille tonteille eli koko kaava menee uusiksi siltä osin.

Tämä kaikki pitäisi tehdä samassa ajassa kuin on alun perin aikataulutettu. Hallelujaa!

Tältä istumalta arvioin, että tuo palautuspäätös tarkoittaa vähintään 3-4 kuukauden viivästystä asemakaavan etenemiselle. Otaksun, että lautakunta pääsee uutta luonnosta käsittelemään aikaisintaan maaliskuun lopun kokouksessa.  Alkuperäisen aikataulun mukaan lautakunnan piti saada kaavaehdotus käsiteltäväkseen  toukokuussa 2016. Tämän palautuksen jälkeen voi olla tyytyväinen, jos edes asemakaavaluonnos on saatu nähtäville toukokuussa.

Heinojan kaava-alueella on muuten pari ihan mielenkiintoista kotiseutukohdetta – ihan 7-veljeksen reitin kupeessa.

Hiidenkirnu Heinojan asemakaava-alueen Kattilamäessä.

Muinaismuistokohde Heinojan asemakaava-alueella. Kivi- tai pronssikautinen hautaröykkiö.

Nimeni oli päätynyt taas vaihteeksi paikallislehteen.

Nurmijärven Uutiset uutisoi viikonlopun numerossaan Nurmijärven kunnanvaltuuston vuoden 2015 kokousten poissaolijoista. Juttu oli otsikoitu “Vanhanen ei ehdi kaikkiin kokouksiin”. Kansanedustaja ja kunnanvaltuutettu Vanhanen oli valtuuston poissaololistan kärkinimi viime vuonna. Valtuusto piti 8 kokousta, joista Matti ehätti kolmeen.

Olen kuullut usean henkilön sanovan, etteivät he äänestä kuntavaaleissa kansanedustajaa, koska nämä eivät kuitenkaan ehdi hoitaa tehtäväänsä. Osin varmaan noin kuten paikallislehden tilastokin kertoi, mutta poikkeuksiakin on. Toisella parlamentaarikollamme Outi Mäkelällä ei ollut lainkaan poissaoloja viime vuoden valtuuston kokouksista.

Jokainen vastaa ja huolehtii menemisistään ja osallistumisistaan itse – ja poissaoloille on varmasti selityksensä. Jotenkin vain oudoksuin Vanhasen kertomaa, että on ilmoittanut pyrkivänsä osallistumaan noin puoleen kokouksista. En kyllä muista yhdenkään kunnallisvaaliehdokkaan tuollaisella agendalla vaaleihin lähteneen.

Lehdessä pohdittiin myös toista luottamustehtäviin liittyvä kysymystä, joka on entistä ajankohtaisempi. Samaa aihetta olen itsekin toisinaan blogissani pohdiskellut. Jos ja kun ns. väliportaan hallinto toteutuu ja sen myötä valitaan itsehallintoalueille erilliset valtuustot, niin niille harvoille näkyville paikoille on varmasti halukkuutta myös istuvilla kansanedustajilla. Toivottavasti niihin vaaleihin ei asetu ehdolle sellaisia ehdokkaita, jotka eivät ehdi luottamustointaan hoitamaan. Tai että nämä ilmoittaisivat jo ennen vaaleja, että tulen osallistumaan noin 40 prosenttiin valtuuston kokouksista.

Ai niin, nimeni ei ollut tuon valtuuston poissaolojutun yhteydessä, kun viime vuonna poissaoloja ei ollut yhtään kappaletta. Bongasin sen sivulta 14, jossa ilmoitettiin, että olin voittanut Nurmijärven kuvatunnistuskisasta yllätyspalkintona lippupaketin SB-Pron liiganaisten kotiotteluihin. Sehän sopii ja sinnekin ehtii – valtuustotyön kärsimättä.

Perinteiseen tapaan katsaus menneisiin kuuteen viime kuukauteen eli puolivuotiskatsaus vuoden 2015 loppupuoliskoon.

Vuoden 2015 jälkimmäinen  puolisko alkoi mielenkiintoisella ja miellyttävällä tehtävällä. Sain pitää heinäkuun alussa Taivalkosken Päätaloviikon pääjuhlassa yhden kolmesta lukijapuheenvuorosta salin täydelle juhlayleisölle. Hieno kokemus kaikin puolin ja puhelin meni ilmeisen hyvin.

Kun kesä on kunnallispoliittisesti kiireetöntä aikaa, niin aikaa riitti muihinkin kulttuuririentoihin.  Elokuussa vietettiin Rööperin Taidesalongissa Pahkasika 40 vuotta -sarjakuvanäyttelyn avajaisia. Syksyllähän ilmestyi myös joukkorahoituksen voimin Pahkiksen nro 79. Jonkin sortin (ala)kulttuuritapaus sekin.

Elokuun puolivälissä  pääsi asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta jälleen täihin. Rakennuslupahakemusten määrä näytti jo silloin jäävän edellisten vuosien  luvuista, mutta lautakuntaa työllisti aiempaa enemmän lausuntojen antaminen – lähinnä ELYlle poikkeamislupiin liittyen ja eri oikeusasteisiin monenkirjaviin valituksiin liittyen. Loppu vuonna kaavavalitusten kierre vain kiihtyi, mutta yksikään valitus ei ole tähän päivään mennessä mennyt läpi. Useammankin kerran pohdiskelin valitusoikeuden kiristämistä.

Loppukesästä  kävi ilmi, että huhut Röykän sairaalan ottamisesta turvapaikanhakijoiden hätämajoitusyksiköksi eivät olleetkaan mätäkuun juttuja. Maahanmuuttovirastohan ilmoitti tuolloin, että se ei enää neuvottele kuntien kanssa hätämajoitusyksiköistä, ellei tila ole nimenoman kunnan omistama tai sen ylläpito kunnan vastuulla. Totesin tuolloin tuoreeltaan, että ihan noin yksinkertainen asia ei ole – rakennusten tulee olla myös kyseiseen käyttöön tarkoitettuja ja paloturvallisuus- ja pelastusasioiden tulee olla kunnossa. Se kun ei ole mikään itsestään selvyys vuosikymmeniä käyttämättöminä olleissa rakennuksissa. Röykänkin tapauksessa tilojen kunnostukseen meni kohtuullisesti aikaa, vaikka kiinteistön omistajan Helsingin kaupungin edustaja infosi alkuun, että työt kestävät pari viikkoa.

Hätämajoituskäyttöön otettavat rakennukset nousivatkin laajemmaltikin valtakunnassa keskustelun ja arvioinnin kohteeksi. Lokakuussa tuli nimittäin Nurmijärvenkin rakennusvalvontaan Ympäristöministeriön ja Kuntaliiton kirje, jossa todettiin, että hotellit, kasarmit, sairaalat ja muut vastaavat rakennukset eivät edellytä käyttötarkoituksen muutosta kuin poikkeustapauksessa, mikäli ne otetaan hätämajoituskäyttöön. Ministeriökin korosti, että toiminnan harjoittajan on kuitenkin syytä ottaa yhteys pelastusviranomaiseen. Muut rakennukset edelleenkin vaativat rakennusvalvontaviranomaisen myöntämän käyttötarkoituksen muutoksen.

Syyskuussa lisäsin web-sivuilleni korkean omakätisesti rustaamani Rajamäen kyläkartan. Siellä se on vieläkin osoitteessa: https://artohagg.fi/Rajam%C3%A4en-kyl%C3%A4kartta.php

Olin ikään kuin hetkessä kiinni, sillä samaan aikaan ilmestyi myös Rajamäen kyläkirja. Muuten ansiokkaan kirjan yksi puute olikin mielestäni kunnollisten lukukelpoisten karttojen puute.

Lokakuussa valtuusto vahvisti Jussi Niinistön ja Hanna Kuuselan erot kunnanvaltuuston jäsenyydestä paikkakunnalta muuttojen vuoksi. Niinistö jätti ministeripestinsä yhteydessä myös paikkansa Nurmijärven Sähkö Oy:n hallituksessa.

Syksyllä nuorisolautakunta ja sivistyslautakunta pitivät  yhteisen kuntalaisille avoimen kokouksen valtuustosalissa. Paikalle saapui yksi asioista kiinnostunut kuntalainen. Keskustelua avoimista lautakuntakokouksista ei liene syytä jatkaa vähään aikaan.

Lokakuussa kunnanvaltuusto päätti ja äänesti Vihtijärven osakuntaliitoksen lausunnosta. Kunnallispoliittisiin ihmeellisyyksiin liitettiin tämä tapaus, jossa reilusti yli puolet kunnanhallituksen jäsenistä äänesti omaa yksimielistä pohjaesitystänsä vastaan. Olin ainoa valtuutettu, joka tuota kunnanhallituksen yksimielistä esitystä kävi puhujapöntössä tukemassa ja totesinkin tuoreeltaan, että olipa hieman on skitso tilanne. Äänestyksessä kunnanhallituksen yksimielinen pohjaesitys kaatui osin kunnanhallituksen jäsenten äänin. Olisikohan ilmassa ollut hieman agraaripoliittista ryhmäohjausta?

Kunnanvaltuuston budjettikokous pidettiin 11.11. ripeään tahtiin alle kuudessa tunnissa. “Ojarumpumäärärahaesityksiä” ei juurikaan tehty. Etukäteen eniten keskustelua nostatti Rajamäen terveysaseman rakennushanke ja hankkeen lykkäämisestä vuodella eteenpäin tuli esitys. Lykkäysesitys kuitenkin kaatui ja hanke etenee aiemmin tehtyjen päätösten mukaisesti.

Tein budjettivaltuuston kokouksessa seuraavan tekstilisäysesityksen Maankäytön toteutusohjelmaan: ” Kunta ei voi sitoutua MAL-aiesopimuksen mukaisiin asuntotuotantomääriin, mikäli valtio ei edistä tarpeellisia liikenneväylähankkeita Nurmijärvellä – erityisesti Klaukkalan ohikulkutietä.”  Esittämäni lisäys hyväksyttiin, vaikka sitä muutama valtuutettu kritisoi. MAL-aiesopimuksen lähtökohtahan on se, että kunta sitoutuu tuottamaan tietyn määrän asuntoja ja vastavuoroisesti valtio edistää seudun väylähankkeita. Nyt päättyneen aiesopimuskauden päättyessä voitiin todeta,  että kunta oli täyttänyt sopimuksen mukaiset asuntotuotantovelvoitteensa, mutta toisen sopimusosapuolen velvoitteet liikenneväylähankkeiden edistämisestä eivät olleet edenneet juuri lainkaan.  Mielestäni ei ollut mitään järkeä lähteä virittelemään samanlaista täysin yksipuoliseksi muodostuvaa MAL-aiesopimusta. Jos tulevassa MAL-aiesopimuksessa ei ole Nurmijärveltä yhtään  väylähanketta, niin se saa jäädäkin allekirjoittamatta. Kunta kaavoittaa ja rakentaa asuntoja sitten aivan omaan tahtiinsa, omien tarpeidensa, omien tavoitteidensa ja itse hyväksi näkemillensä alueille.

Joulukuun valtuustossa suurimman huomion keräsi uudet langattomat äänestyslaitteet ja keskustelu siitä, voiko avoimen äänestyksen äänestyskäyttäytyminen olla salaista äänestyksen aikana. Tähän kiperään kysymykseen saamme varmaan aikanaan vastauksen Kuntaliiton juristilta.

Joulu meni sukellellessa Phuketissa ja uusi vuosi lasketellessa Syötteellä. Ja hieman taisi tulla Pitkänokka-viskiäkin maisteltua.

Matka jatkuu eli nyt alkaa kahdeksas luottamushenkilövuosi. Palveluverkkotoimikunta kokoontuu tammikuussa pari kertaa ja kalenterissa on myös asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan sekä kunnanvaltuuston kokoukset.