Puolivuotiskatsaus II/2015

Perinteiseen tapaan katsaus menneisiin kuuteen viime kuukauteen eli puolivuotiskatsaus vuoden 2015 loppupuoliskoon.

Vuoden 2015 jälkimmäinen  puolisko alkoi mielenkiintoisella ja miellyttävällä tehtävällä. Sain pitää heinäkuun alussa Taivalkosken Päätaloviikon pääjuhlassa yhden kolmesta lukijapuheenvuorosta salin täydelle juhlayleisölle. Hieno kokemus kaikin puolin ja puhelin meni ilmeisen hyvin.

Kun kesä on kunnallispoliittisesti kiireetöntä aikaa, niin aikaa riitti muihinkin kulttuuririentoihin.  Elokuussa vietettiin Rööperin Taidesalongissa Pahkasika 40 vuotta -sarjakuvanäyttelyn avajaisia. Syksyllähän ilmestyi myös joukkorahoituksen voimin Pahkiksen nro 79. Jonkin sortin (ala)kulttuuritapaus sekin.

Elokuun puolivälissä  pääsi asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta jälleen täihin. Rakennuslupahakemusten määrä näytti jo silloin jäävän edellisten vuosien  luvuista, mutta lautakuntaa työllisti aiempaa enemmän lausuntojen antaminen – lähinnä ELYlle poikkeamislupiin liittyen ja eri oikeusasteisiin monenkirjaviin valituksiin liittyen. Loppu vuonna kaavavalitusten kierre vain kiihtyi, mutta yksikään valitus ei ole tähän päivään mennessä mennyt läpi. Useammankin kerran pohdiskelin valitusoikeuden kiristämistä.

Loppukesästä  kävi ilmi, että huhut Röykän sairaalan ottamisesta turvapaikanhakijoiden hätämajoitusyksiköksi eivät olleetkaan mätäkuun juttuja. Maahanmuuttovirastohan ilmoitti tuolloin, että se ei enää neuvottele kuntien kanssa hätämajoitusyksiköistä, ellei tila ole nimenoman kunnan omistama tai sen ylläpito kunnan vastuulla. Totesin tuolloin tuoreeltaan, että ihan noin yksinkertainen asia ei ole – rakennusten tulee olla myös kyseiseen käyttöön tarkoitettuja ja paloturvallisuus- ja pelastusasioiden tulee olla kunnossa. Se kun ei ole mikään itsestään selvyys vuosikymmeniä käyttämättöminä olleissa rakennuksissa. Röykänkin tapauksessa tilojen kunnostukseen meni kohtuullisesti aikaa, vaikka kiinteistön omistajan Helsingin kaupungin edustaja infosi alkuun, että työt kestävät pari viikkoa.

Hätämajoituskäyttöön otettavat rakennukset nousivatkin laajemmaltikin valtakunnassa keskustelun ja arvioinnin kohteeksi. Lokakuussa tuli nimittäin Nurmijärvenkin rakennusvalvontaan Ympäristöministeriön ja Kuntaliiton kirje, jossa todettiin, että hotellit, kasarmit, sairaalat ja muut vastaavat rakennukset eivät edellytä käyttötarkoituksen muutosta kuin poikkeustapauksessa, mikäli ne otetaan hätämajoituskäyttöön. Ministeriökin korosti, että toiminnan harjoittajan on kuitenkin syytä ottaa yhteys pelastusviranomaiseen. Muut rakennukset edelleenkin vaativat rakennusvalvontaviranomaisen myöntämän käyttötarkoituksen muutoksen.

Syyskuussa lisäsin web-sivuilleni korkean omakätisesti rustaamani Rajamäen kyläkartan. Siellä se on vieläkin osoitteessa: https://artohagg.fi/Rajam%C3%A4en-kyl%C3%A4kartta.php

Olin ikään kuin hetkessä kiinni, sillä samaan aikaan ilmestyi myös Rajamäen kyläkirja. Muuten ansiokkaan kirjan yksi puute olikin mielestäni kunnollisten lukukelpoisten karttojen puute.

Lokakuussa valtuusto vahvisti Jussi Niinistön ja Hanna Kuuselan erot kunnanvaltuuston jäsenyydestä paikkakunnalta muuttojen vuoksi. Niinistö jätti ministeripestinsä yhteydessä myös paikkansa Nurmijärven Sähkö Oy:n hallituksessa.

Syksyllä nuorisolautakunta ja sivistyslautakunta pitivät  yhteisen kuntalaisille avoimen kokouksen valtuustosalissa. Paikalle saapui yksi asioista kiinnostunut kuntalainen. Keskustelua avoimista lautakuntakokouksista ei liene syytä jatkaa vähään aikaan.

Lokakuussa kunnanvaltuusto päätti ja äänesti Vihtijärven osakuntaliitoksen lausunnosta. Kunnallispoliittisiin ihmeellisyyksiin liitettiin tämä tapaus, jossa reilusti yli puolet kunnanhallituksen jäsenistä äänesti omaa yksimielistä pohjaesitystänsä vastaan. Olin ainoa valtuutettu, joka tuota kunnanhallituksen yksimielistä esitystä kävi puhujapöntössä tukemassa ja totesinkin tuoreeltaan, että olipa hieman on skitso tilanne. Äänestyksessä kunnanhallituksen yksimielinen pohjaesitys kaatui osin kunnanhallituksen jäsenten äänin. Olisikohan ilmassa ollut hieman agraaripoliittista ryhmäohjausta?

Kunnanvaltuuston budjettikokous pidettiin 11.11. ripeään tahtiin alle kuudessa tunnissa. “Ojarumpumäärärahaesityksiä” ei juurikaan tehty. Etukäteen eniten keskustelua nostatti Rajamäen terveysaseman rakennushanke ja hankkeen lykkäämisestä vuodella eteenpäin tuli esitys. Lykkäysesitys kuitenkin kaatui ja hanke etenee aiemmin tehtyjen päätösten mukaisesti.

Tein budjettivaltuuston kokouksessa seuraavan tekstilisäysesityksen Maankäytön toteutusohjelmaan: ” Kunta ei voi sitoutua MAL-aiesopimuksen mukaisiin asuntotuotantomääriin, mikäli valtio ei edistä tarpeellisia liikenneväylähankkeita Nurmijärvellä – erityisesti Klaukkalan ohikulkutietä.”  Esittämäni lisäys hyväksyttiin, vaikka sitä muutama valtuutettu kritisoi. MAL-aiesopimuksen lähtökohtahan on se, että kunta sitoutuu tuottamaan tietyn määrän asuntoja ja vastavuoroisesti valtio edistää seudun väylähankkeita. Nyt päättyneen aiesopimuskauden päättyessä voitiin todeta,  että kunta oli täyttänyt sopimuksen mukaiset asuntotuotantovelvoitteensa, mutta toisen sopimusosapuolen velvoitteet liikenneväylähankkeiden edistämisestä eivät olleet edenneet juuri lainkaan.  Mielestäni ei ollut mitään järkeä lähteä virittelemään samanlaista täysin yksipuoliseksi muodostuvaa MAL-aiesopimusta. Jos tulevassa MAL-aiesopimuksessa ei ole Nurmijärveltä yhtään  väylähanketta, niin se saa jäädäkin allekirjoittamatta. Kunta kaavoittaa ja rakentaa asuntoja sitten aivan omaan tahtiinsa, omien tarpeidensa, omien tavoitteidensa ja itse hyväksi näkemillensä alueille.

Joulukuun valtuustossa suurimman huomion keräsi uudet langattomat äänestyslaitteet ja keskustelu siitä, voiko avoimen äänestyksen äänestyskäyttäytyminen olla salaista äänestyksen aikana. Tähän kiperään kysymykseen saamme varmaan aikanaan vastauksen Kuntaliiton juristilta.

Joulu meni sukellellessa Phuketissa ja uusi vuosi lasketellessa Syötteellä. Ja hieman taisi tulla Pitkänokka-viskiäkin maisteltua.

Matka jatkuu eli nyt alkaa kahdeksas luottamushenkilövuosi. Palveluverkkotoimikunta kokoontuu tammikuussa pari kertaa ja kalenterissa on myös asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan sekä kunnanvaltuuston kokoukset.