Maanantaille 2.5. oli saatu mahtumaan kaksi kuntalaistilaisuutta samalle klo 18.00 kellonlyömälle.

Kunta piti Kirkonkylällä valtuustosalissa kyläillan, jossa käsiteltiin palveluverkkotoimikunnan ja lukiotyöryhmän raportteja.

Rajamäen Kyläyhdistys järjesti samaan aikaan keskustelutilaisuuden Rajamäen lukion tulevaisuudesta.

Osallistuin tuohon kunnan järjestämään tilaisuuteen Kirkonkylällä. Kun paikalla valtuustosalissa olivat myös sivistystoimenjohtaja Tiina Hirvonen ja lukiotyöryhmän puheenjohtaja Virpi Korhonen, niin todistettavasti he eivät olleet Rajamäen tilaisuudessa.

Kirkonkylän kyläillassa oli virkamiesten lisäksi 30-40 kuntalaista ja vajaa kymmenkunta luottamushenkilöä. Valkjärven suunnasta oltiin liikkeellä banderollien kanssa. Kehitysjohtaja Kononen kertoi tiivistetysti palveluverkkotoimikunnan ja Hirvonen lukiotyöryhmän tuloksista. Kunnanjohtaja Behm valaisi hieman laajemmin tulevia muutoksia.

Kuulimme kritiikkiä siitä, että toimikunnan esitys tuotiin liian valmiiksi tehtynä kuntalaisten arvioitavaksi. Tuota kritiikkiä en suostunut nielemään. Totesin, että suurempi haloo olisi noussut siitä, että kuntalaisten arvioitavaksi oltaisiin tuotu keskeneräinen ja puutteellinen esitys. Sen vatkaamiseen ja pyörittelyyn ei olisi riittänyt seuraavat kaksi vuottakaan. Juuri toimikunta oma-aloitteisesti ehdotti kuntalaiskyselyn tekemistä netissä ja näiden kyläiltojen pitämistä. Nettikyselyyn tuli hieman yli 300 vastausta – tuloksia ei ole vielä saatavissa.

Totuttuun tapaan keskustelu kääntyi pääasiassa pieniin kouluihin. Niihin liittyen keskusteltiin myös jonkin verran haja-asutusalueiden rakennuspaikoista. Ties monennenko kerran todettiin, että kunta ei haja-asutusalueille ohjaa aktiivisesti rakentamista ja että vaikka kylissä on tälläkin hetkellä rakennuspaikkoja, niin niiden toteutuminen on ensisijaisesti riippuvainen maanomistajien halusta myydä rakennuspaikkoja.

Turhan vähälle huomiolle on jäänyt se tosiasia, että kunnassa hyväksytyn Maankäytön kehityskuva 2040:n mukaan seuraavan 30 vuoden aikana kasvu suuntautuu kolmeen päätaajamaan ja Röykkään. Haja-asutusalueen väestönkasvu on suunnitelman mukaan vain noin 50 henkeä per vuosi. Tällaisten kasvulukujen pohjalta ei ole odotettavissa merkittävää muuttoinvaasiota kyliin ja kyläkoulujen oppilasmäärän oleellista kasvua – etenkin, kun kunnan väestökasvu-% on tällä hetkellä vain noin puolet arvioidusta. Tämän hetkisten lukujen perusteella tuo haja-asutusalueen kasvu on luokkaa 25 henkeä per vuosi. Niin – ja se Klaukkalan ohikulkutie vaikutuksineen on huomioitu noissa maankäytön kehityskuvan luvuissa.

Kun toimikunnan tehtävänä oli nimenomaan tarkastella palveluverkkoa myös taloudellisten säästöjen kannalta, niin olisi ollut mielenkiintoista kuulla minkälaisia avauksia ja ideoita kuntalaisilta on – sen sijaan, että keskitytään joidenkin yksittäisten koulujen toimintaan. Saimme kuulla salissa neljä tällaista säästö- ja järkeistämisehdotusta, mutta en jaksa uskoa, että näistä löytyy ratkaisua kunnan taloushaasteisiin:

• Korotetaan kiinteistövero “tappiin”, jolloin haja-asutusalueille syntyy ennenäkemätön rakennusbuumi.
• Liikuntapaikkarakentaminen ja kaikki muu investointi “ei lakisääteisiin” kohteisiin lopetetaan.
• Lukkarin koulun lapset kyyditetään haja-asutusalueen kouluihin.
• Kunnantalo laitetaan myyntiin

Ilmeisesti nuo oli ns. kieli poskessa ehdotettuja. En ole ihan varma. Valitettavasti.

Seuraava kyläilta on Klaukkalassa tiistaina 3.5.

Tuoreeltaan kuulumiset Nurmijärven kunnanvaltuuston tämän päiväisestä (27.4.2016) kokouksesta.

Aikalailla meni niiden nuottien mukaan, joita olin ounastellut. Keskustan Ruoti teki palautusehdotuksen Toimelan asemakaavaan muutosehdotukseen. Hänestäi rakennuksen suojelumääräystä tulisi kiristää ja rakennuksen purkaminen kieltää. Kömmin pönttöön lausumaan muutaman sanan pohjaesityksen puolesta. Totesin mm. että Nurmijärven rakennusperintöselvitys, johon Ruoti viittasi eri ole minkään kunnan toimielimen hyväksymä virallinen asiakirja vaan luonnos, jota toki on käytetty toisinaan tausta-aineistona. Kerroin myös lautakunnan tutustuneen perusteellisesti rakennukseen ja asian käsittelyn olleen täysin avointa. Asioista on puhuttu niiden oikein nimillä ja näin myös kirjattu esittelyteksteihin ja päätösasiakirjoihin – myös ja erityisesti suojelumerkintöihin ja purkamiseen liittyvät asiat. Torjuin väitteet kaavan sr-3 merkinnän poikkeuksellisuudesta tai omituisuudesta. Kyseinen suojelumerkintä, joka velvoittaa purkutilanteessa dokumentoimaan rakennushistoriallisella selvityksellä on täysin normaali ja yleisessä käytössä oleva vaihtoehto. SDP:n Peltonen totesi tapansa mukaan hieman ronskimmin tyyliin, että kyseinen rakennusperintöselvitys on jonkun laatima luonnos, jota kukaan ei ole ymmärtänyt heittää silppuriin. Kaikessa hässäkässä minulta jäi noteeraamatta kuka kannatti Ruotin palautusehdotusta. Ilmeisesti joku, koska asiasta äänestettiin. Palautusehdotus hylättiin äänin 39-12 ja valtuusto hyväksyi sitten pohjaesityksen.

Suurinta keskustelua aiheutti odotetusti esitys kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden kuntapaikoista. Tusinan verran valtuutettuja kävi kertomassa mielipiteensä asiassa ja tämän jälkeen hyväksyttiin äänin 35-16 kunnanhallituksen pohjaesitys. Kunta ottaa 76 uutta kiintiöpakolaista tai oleskeluluvan saanutta turvapaikan hakijaa. Vaikka osalla asian vastustajalla on  relevanttejakin perusteluja, niin minun on todella vaikea samaistua suureen osaan asian vastustajien puheita ja perusteluita. Tosi asia on, että johonkin nämä oleskeluluvat saaneet tulee valtakunnassa sijoittaa. Jos kunnat eivät sitä tee vapaaehtoisesti, niin sitten valtiovalta tekee omat ratkaisunsa. Minusta on parempi olla itse  vaikuttamassa siihen ketä ja milloin kuntaan sijoitetaan. Äänestin pohjaesityksen puolesta, joka ei siis ollut ELYn esityksen mukainen vaan pienempi henkilömäärältään.

Ilmoitusasioissa kuulimme yllätysuutisen, kun ilmoitettiin, että Vesa Manner on eronnut Perussuomalaisten valtuustoryhmästä ja jatkaa sitoutumattomana kunnanvaltuutettuna ja luottamushenkilönä. Perussuomalaisten rivit ovat harvennee vuoden 2012 kunnallisvaalien 8 valtuutetun ryhmästä 6 hengen valtuustoryhmäksi.

Siitä huolimatta viikonloppuna on Wappu.

---

Jälkikirjoitus 28.4.2016:

Kunnan nettisivulta http://www.mediaserver.fi/live/nurmijarvi kokouksen kulku tarkistettuna muutama selventävä yksityiskohta tuohon kirjoitukseeni:

– Ruotin esitystä kannatti Kallepekka Toivonen.

– Peltosen Juha totesi puheenvuorossaan, että virhe Toimelan kohdalla on tapahtunut silloin, kun joku on kesätöinään Nurmijärven rakennusperintöselvityksen laatinut ja  Toimelan rötiskö on siihen pujahtanut, eikä kukaan kunnassa ole asiaa kiinnittänyt huomiota.

 

 

Nurmijärven kunnanvaltuusto kokoontuu keskiviikkona 27.4.2016 yli kahden kuukauden tauon jälkeen.

Kinkerit aloittaa Kirkonkylän Toimelan asemakaavanmuutos. Asiasta olen lautakuntaraporttien yhteydessä jo aiemmin kirjoittanut. Lautakunnassa (ASRA) kaavaehdotus hyväksyttiin niukimmalla mahdollisella tavalla eli allekirjoittaneen puheenjohtajana antaman äänen ratkaistessa. Kunnanhallituksessa ehdotus  sen sijaan meni yksimielisesti läpi. Nähtäväksi jää haluaako joku asiasta äänestettävän myös valtuustossa. Nurmijärvellä on sekin – ei pelkästään teoreettinen – mahdollisuus, että kunnanhallituksen jäsen äänestää eri tavalla valtuustoissa kuin viikkoa aikaisemmin kunnanhallituksessa. Sanotaan sitä sitten, vaikka ketteräksi päätöksenteoksi.

Suurimman huomion asialistalla saanee kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden kuntapaikkojen käsittely. Kunnanhallitushan esittää, ettei ELY-keskuksen pyyntöä sadasta uudesta kiintiöpakolaisesta tai oleskeluluvan saaneesta turvapaikan hakijasta, vaan määrä olisi 73 henkeä. Asia keskusteluttaa ja äänestyttää takuuvarmasti valtuustoa. Todennäköisesti tulen äänestämään kunnanhallituksen pohjaesityksen mukaisesti. Näitä asioita miettiessä ja harkittaessa se viimeinen naula päätöksen teossa taitaa jälleen kerran olla se, kun kuuntelee pakolaisvastaisia perusteluita. Osa on varsin perusteltuja mielipiteitä, mutta osa niin arveluttavia, että on todella vaikea mieltää itseänsä samaan kategoriaan kuuluvaksi. Maahanmuutto- ja pakolaiskeskustelussa on jäänyt turhan vähälle huomiolle se seikka, että jo nyt tietyille aloille maahanmuuttajat ovat tärkeä työvoimalähde.

Valtuusto- ja kuntalaisaloitteita käsitellään neljä kappaletta. Kaiken kaikkiaan listalla on alun toistakymmentä asiakohtaa. Arkadian liikuntasali ei ole listalle päätynyt vieläkään, vaikka sitä jo maaliskuulle odotettiin käsiteltäväksi. Arvonlisäverovapaudesta ei ole saatu ennakkopäätöstä ja valtionavustuskin on epävarmaa. Eikä ole kuulunut minkäänlaista selvitystä tai perustelua esittämääni kysymykseen, miksi hankkeen puuhamiehet ovat viritelleet kunnan maksuosuuden salibandy-osuudesta omin päin ja kuntaa erikseen informoimatta täysin uuteen uskoon. Selonteon ja selitysten aika kyllä koittaa vääjäämättömästi, jos hanke valtuuston listalle päätyy.

 

 

Nurmijärven asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokous pidetään tiistaina 19.4.2016. Viime kokousten tapaan edessä on jälleen lyhyt asialista. Turhankin lyhyt. Etenkin lautakunnan toimivaltaan kuuluvia isompia rakennuslupia toivoisi tulevan päätettäväksi nykyistä enemmän.

Nyt käsitellään yksi pieni asemakaavan muutoshanke Klaukkalassa. Suurehkon 1680 m2:n ok-tontti halutaan muuttaa kahden asunnon tontiksi. Tontin iso koko on osoittautunut ongelmaksi myynnin kannalta. Ilkikurisesti voisi kysäistä, että eikö tuo ole juuri sellainen tonttikoko, jota Keskusta ja Perussuomalaiset ajoivat suorastaan pakolliseksi Nurmijärvellä. Tämä on vain yksi esimerkki siitä miten isoja ok-tontteja halutaan muuttaa paritalotonteiksi tai jakaa useammaksi pienemmäksi. Tokihan olisi sekin mahdollisuus, että kunta puolittaisi tonttien neliöhinnat, jolloin isontontin hankkiminen ei olisi välttämättä rahasta kiinni. Kuntatalouden kannalta se ei kuitenkaan olisi hyvä ratkaisu: ok-alueita pitäisi kaavoittaa tuplamäärä, kunnallistekniikan rakentamisen kustannukset asuntoneliötä kohti kasvaisi ja myös luontoväki olisi asiaa pontevasti vastustamassa – jokainen tonttineliöhän on pois rakentamattomasta alueesta.

Listalla on myös tyrkyllä yksi pieni kaavanlaatimissopimus, kaksi pientä poikkeamisesitystä ja Herusten rakentamiskiellon jatkaminen.

Keskusteluasioissa näyttää oleva aiheina ainakin kunnan maanmyyntiorganisaation toiveet ok-tonttien muotoon liittyen ja Heinojan asemakaava. Kunnanhallitushan palautti kaavaluonnoksen talvella takaisiin lautakuntaan. Asiasta onkin syytä keskustella ja toivottavasti saada hieman selvennystä kunnanhallituksen aatoksiin.

 

 

 

Kirjoitukseni Nurmijärven Uutisten “viikon vieras” -palstalla 13.4.2016.

Pitkälti samaa tekstiä kuin blogissani viime viikolla.

Paljon positiivista palautetta.

Kuka muistaa Keski-Uudenmaan kuntien yhdistämisselvityksen?

Rajamäen Kyläyhdistys järjesti keskiviikkona 6.4.2016 kyläillan taajaman ajankohtaisista asioista. Paikalla oli kyläyhdistysaktiivien lisäksi myös edustavasti kunnan johtavia virkaihmisiä mm.  kunnanjohtaja Behm, kehitysjohtaja Kononen, tekninen johtaja Ruutu, sivistysjohtaja Hirvonen, suunnittelupäällikkö Oksanen ja kunnallistekniikan päällikkö Meronen. Perinteiseen tapaan Kuntolan sali oli melkein täynnä kuntalaisia.

Oksanen kertasi mediassakin jo kerrotuista rakentamisaikatauluista. Kirkonkylä-Rajamäki kevyen liikenteen väylää rakennetaan Rajamäen päästä noin 0,8 km osuus ulkopuolisen urakoitsijan toimesta ja se on valmis lokakuun 2016 lopussa. Samaan aikaan kunta aloittaa Kirkonkylän päässä rakennustyöt omana työnä ja tämä osuus eli koko raitti on valmis vuoden 2017 lopussa.

Rajamäen skeittipuisto valmistuu kuluvan vuoden elokuussa uimahallin kupeeseen. Rajamäen keskustan katualueiden uudelleen rakentamisen Oksanen kertoi olevan taloussuunnitelmassa vuodella 2017.

Illan pääaiheeksi nousi kuitenkin juuri julkaistu palveluverkkotoimikunnan raportti, jonka Kononen esitteli. Esitystä täydensi Hirvonen lukiotyöryhmän raportin läpikäynnillä.

Keskustelu oli kohtuullisen vilkasta ja etenkin Rajamäen lukion kohtalo innosti paikallaolijoita kysymään ja kommentoimaan. Puheenvuoroissa nostettiin esille kylän oman lukion myönteisiä puolia. Lukioiden yhdistämiselle ei juurikaan kannatusta esitetty.

Palveluverkkotoimikunnan  yhtenä jäsenenä kommentoin lyhykäisesti tuoreeltaan joitain paikallaolijoiden esittämiä mielipiteitä ja kysymyksiä. Totesin, että kunnanhallituksen antaman säästötavoitteen lisäksi toimikunta käsitteli asiaa monipuolisesti palveluverkoston järkeistämisen kannalta ja huomioiden myös toiminnallisuuden, kiinteistöjen kunnon ja oppilasennusteet pitkällä aikavälillä .

Totesin, että toimikunta ei ottanut suoraan kantaa lukioiden yhdistämiseen, vaan toi esille sen yhtenä vaihtoehtoona, jota tosin erillinen lukiotyöryhmä oli ehdottanut. Oikaisin myös esitetyn väärinkäsityksen, että toimikunta olisi esittänyt kymmenien miljoonien eurojen uusia investointeja – päinvastoin jo ns. nollavaihtoehto, joka perustuu nykyisiin taloussuunnitelmiin ja tietoihin tilojen korjaustarpeista tarkoittaa kymmenien miljoonien eurojen menoja. Ymmärtääkseni toimikunnan esittämät vaihtoehdot mahdollistavat jopa nykyistä pienemmät investoinnit. Kirkonkylän mahdollinen uusi lukio on investointien kannalta hankalin ja näillä näkymin kallein ratkaisu.

Toivon, että kuntalaiset  perehtyisivät toimikunnan raporttiin ja antaisivat siitä palautteen kunnan verkkosivujen kautta 24.4.2016 saakka:

http://www.nurmijarvi.fi/projektit/palveluverkkotoimikunnan_esitys

Erityisesti toivoin, että kuntalaiset antaisivat asiassa myös myönteistä palautetta. Liian usein äänessä ovat ja esille pääsevät asioiden vastustajat. Päättäjät ottavat vastaan myös positiivista palautetta ja kehitysehdotuksia.

Lopussa muistutin muutama vuosi sitten tehdystä Keski-Uudenmaan kaupunkiin liittyvästä kahdeksan kunnan yhdistämisselvityksestä. Sen rajuimmassa vaihtoehdossa ehdotettiin Nurmijärvelle muutamaa isoa ala- ja yläkoulua ja väljimmässäkin vaihtoehdossa alle kymmentä koulua koko kunnan alueelle. Tuolloin kunnanvaltuutetut ja kuntalaiset olivat yksimielisiä siitä, että emme lähde mukaan Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymishankkeeseen ja vakuutimme, että pystymme tekemään tarvittavat sopeuttamistoimet itse ja omatoimisesti.

Totesin, että palveluverkkotyöryhmän esitys sisältää juuri ne toimenpiteet ja vaikeat ratkaisut, joiden tekemiseen  kuntalaisilla ja etenkin kunnanvaltuutetuilla tulee olla nyt selkärankaa. Työryhmän esitys sisältää kipeitä ja vaikeitakin ratkaisuja, mutta se on kuitenkin laadittu nurmijärveläisistä lähtökohdista. Jos kerran emme halunneet, että näitä päätöksiä tekee valtiovalta tai muun Keski-Uudenmaan päättäjät, niin meidän tulee tehdä ne itse.

Minun on vaikea nähdä, että ne ratkaisut olisivat joitain muita kuin nyt julkaistun toimikuntamme raportin mukaisia.

Kunnanjohtaja Behm lausui kunnan puolesta päätössanat ja yhtyi esittämiini näkemyksiin useassa kohdin.

Tilaisuuden päätti kyläyhdistyksen pj. Jari Kovanen.

 

Maaliskuun loppupuoli oli epätavallisen kiireetön kunnallisten tehtävien kannalta.

Valtuuston kokous peruttiin, kun Arkadian hallihankkeesta ei saatu selvyyttä ja viimeisin asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokouskin oli minimittainen.

Kun palveluverkkotoimikuntakin sai jo viime kuussa loppuraporttinsa valmiiksi, niin nyt oli kunta-asioidenkin puolesta mahdollisuus pistäytyä niillä kuuluisilla keväthangilla. Palveluverkkotyöryhmän raporttia käsitellään valtuustoseminaarissa huhtikuun alussa ja ainakin itse olen siihen sangen tyytyväinen. Toimikunnassa oli viisi luottamushenkilöjäsentä eli minun lisäkseni Virpi Korhonen (KESK), Olli Helminen (SDP), Maiju Tapiolinna (PS) ja Päivi Meros (VIHR) sekä viranhaltijoita. Toimikunnan työ alkoi elokuussa 2015 ja päättyi helmikuun 2016 lopussa. Kaiken kaikkiaan palaveerasimme 14 kertaa. Ei siis mikään vähäinen työmäärä. Kunnanhallitus lopulta päättää, mikä raportin lopullinen kohtalo on ja miten sitä hyödynnetään.

Seuraava ASRAn kokous on huhtikuun puolivälissä ja valtuuston kokouskin vasta huhtikuun lopulla.

Tässä on lintujen bongauksen ohella aikaa vaikka piirrellä lisää Pitkänokkia. Nurmijärven Uutisetkin olivat tekeleen noteeranneet ja kutsuivat artistin visiitille toimitukseen. Tällainen tarina siitä syntyi.

Todettakoon, että ei se nyt ihan dokumentaarista kerrontaa ole vaan sisältää muutamaa enemmän fiktiotakin.

Mielenkiintoista nähdä miten läpyskää on mennyt kaupaksi. Havaintojeni mukaan sitä on ainakin joihinkin maakuntien kirjastoihin saakka mennyt.

Ja viimeisin havainto oli, että albumia saa myös Prisman verkkokaupasta. Nyt ei hankinta ole ainakaan rahasta kiinni, kun se on mahdollista hankkia osamaksulla ja  kaupan päälle tulee vielä S-bonusta!

Kevättä!

 

 

Ei mennyt kuntakartta uusiksi.

Paikallislehti Vihdin Uutiset uutisoi tänään 21.3. valtionvarainministeriön käsitelleen esityksen Vihtijärven kylän siirtämisestä osaksi Nurmijärven kuntaa.Vihtijärven kyläyhdistyshän esitti alueen siirtämistä kesällä 2015.

Lehden mukaan ministeriön päätös on kielteinen. Ministeriön katsoo, että kokonaisarvion perusteella Vihtijärven kyläyhdistyksen tekemän esityksen hyväksymiselle ei ole riittäviä edellytyksiä.

Esityksestä pyydettiin aikoinaan lausuntoa myös Nurmijärven kunnalta ja kunnanvaltuusto päätti tuosta lausunnosta lokakuussa 2015. Se olikin aika erikoinen tapaus. Asiaa oli käsitelty ennen valtuustoa asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa, teknisessä lautakunnassa, sivistyslautakunnassa ja Nurmijärven Vesi -liikelaitoksen johtokunnassa. Kunnanhallituksen esitys lausunnoksi oli  se, että  osakuntaliitoksella  saavutettavat edut ovat vähäisiä, mutta Nurmijärven kunta ei kuitenkaan näe estettä jatkoselvittämiselle. Valtuusto joutui asiasta äänestämään, kun Keskusta teki asiassa vastaehdotuksen, joka oli huomattavasti myötämielisempi liitokselle. Hämmästys oli suuri, kun reilusti yli puolet kunnanhallituksen jäsenistä äänesti omaa yksimielistä pohjaesitystänsä vastaan. Taisin olla ainoa, joka pöntössä tuota kunnanhallituksen pohjaesitystä kävi tukemassa. Totesin tuoreeltaan, että hieman skitsoa meininkiä. Äänestyksessä kunnanhallituksen pohjaesitys kaatui osin kunnanhallituksen jäsenten äänin 35ei, 14jaa, 1vaiti ja 1poissa.

Nyt siis valtionvarainministeriö laittoi pisteen tälle skitsoilulle ja osakuntaliitos haudataan.

 

Tiistain 22.3. asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan asialistaa ei ole pituudella pilattu. Varsinaisia asiakohtia on kolme kappaletta.

Kirkonkylän Toimelan ympäristön asemakaavan muutosehdotus on tullut hyväksymisvaiheeseen. Pohjaesityksenä on, että lautakunta esittää muutosehdotusta kunnanhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi. Vaikka kyse on pienestä ns. postimerkkikaavasta, niin alueella sijaitseva Toimelan rakennus on aiheuttanut keskustelua ja äänestyksiä aiemmissa vaiheissa niin lautakunnassa kuin kunnanhallituksessa. Viimeisimmässä ehdotuksessa Toimelan päärakennuksen suojelumerkintää on kevennetty siten, että rakennuksen säilyttäminen on mahdollista, mutta ei välttämätöntä. Kaavamuutosta on ollut vireillä vuodesta 2010. Olin itsekin aiemmin rankemman suojelun kannalla. Kävimme sittemmin lautakunnan kanssa tutustumassa kohteeseen tarkemmin ja ainakin oma käsitykseni suojelun tarpeellisuudesta ja välttämättömyydestä muuttui.  En näe rakennuksella olevan kaupunki- tai kyläkuvallisesti erityistä merkitystä. Se on tyyliltään hyvinkin irrallinen ja vaatimaton verrattuna esimerkiksi vanhan sähkölaitoksen alueen suojelumerkinnällä varustettuihin rakennuksiin. Kohdekäynnillä kävi selväksi, että rakennuksen sisätiloissa on tehty vuosien varrella sellaisia muutoksia, joilla rakennuksen alkuperäinen tyyli ja henki on oleellisesti muutettu. 70-luvun lastulevyremontti ei anna mielestäni aihetta kovin vahvoihin suojelutoimenpiteisiin. Nurmijärvellä on siinä suhteessa merkittävimpiäkin kohteita.

Toisena asiakohtana on rakentamista koskeva poikkeamispäätös Röykässä. Kyse on pientalon kerrosluvun ja rakennusalan muutoksesta.

Lyhyen asialistan kolmas kohta on lausunnon antaminen ELY-keskukselle omakotitalon rakentamisen poikkeamislupa-asiassa Klaukkalassa. ELY-keskus on vast’ikään antanut samalla alueella muutaman kielteisen päätöksen vastaaviin poikkeamishakemuksiin. Pohjaesitys on kielteinen ja onkin hyvin epätodennäköistä, että ELY hakemukseen antaisi myönteisen päätöksen.

——————-

Maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyen mainittakoon tämän päivän Helsingin Sanomissa julkaistu kansanedustaja Outi Mäkelän mielipidekirjoitus:

Metropolialue ei kaipaa karsinoita

Kehyskunnille kaupunkibulevardit ja niitä seuraavat tiemaksut ja ruuhkat tietäisivät lähinnä kustannuksia ja pitempiä työmatkoja.

Olen samaa mieltä.

 

Näyttäisi olevan web-sivujen päivitystarve, kun ohjelma ei anna muokata ja lisätä tekstejä ja kuvia. Niinpä tuoreet Pitkänokatkin ovat jääneet lisäämättä. Aikainen lauantaiherätys ja käppäily Myllykoskella ilmeisesti stimuloivat pääkoppa sen verran, että iltapäivästä syntyi yhdellä istumalla puolenkymmentä uutta strippiä. Lisäisen niitä pikku hiljaa tähän blogiin kunnes saan varsinaiset web-sivut taas pelittämään. Ilmeisesti edessä on koko sivuston uusiminen uudella alustalla.

Maaliskuun lopun kunnanvaltuuston kokous on peruttu. Listalle ei olisi kuuleman mukaan tullut kuin muutama asia. Seuraavan kerran valtuusto kokoontuu vasta 27.4. Saapa nähdä onko Arkadian hallihanke silloin listalla.

Sitä ennen on asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokous 22.3.

Niin ja tässäpä yksi tämän päiväisistä stripeistä. Kehitystä ei näkyvistä, jos ei ilmeisesti taantumistakaan.

Tuli näköjään Emma-gaalaa katseltua.