Rupisia riimejä ja karmeita tarinoita leipälaukustani.

009.JPG

Mennä viikonloppuna tuli Turun Down By The Laiturissa (DBLT) koettua Eppu Normaalin viimeisin keikka.

Pysähdyin muistelemaan, milloin yhtyeen ensi kertaa livenä koin. Tarkka ajankohta ei selvinnyt, mutta otaksun sen olleen vuonna 1979 Iissä. Mielikuva kun on sellainen, että Mikko Saarela oli vielä tuolloin bassossa. Kännykkäkameroita ei tuohon aikaan valitettavasti mukana vielä ollut.

Sen jälkeen Eput onkin tullut nähtyä ja kuultua varmaan useammin kuin mitään muuta suomalaista bändiä – varmaan parisen kymmentä kertaa. Iso osa keikoista on jäänyt unholaan matkan varrella. Kun selailin vanhoja valokuvia, niin vuonna 1984 totesin nähneeni Eput ainakin Pihtiputaan Saapasjalkarockissa että Kuusrockissa. Eipä ollut nuokaan keikat enää mielessä, vaikka joitain muistikuvia noista kekkereistä olikin ja valokuvatallenteiden myötä mieleen nousi.

Eput Kuusisaari 1984

Kuusisaari 1984

Eli pitkä matka on tullut Eppujen kanssa taivallettua ja kilometritolkulla C-kasetteja kelattua ja sittemmin vinyyleitä ja CD-levyjä pyöriteltyä. Melkein kaikki taitaa olla edelleen ainakin satunnaiskuuntelussa – ja mieluisin taitaa olla yhtyeen yksi heikoimmin myydyistä pitkäsoitoista “Aku ja Köyhät Pojat” vuodelta 1983. Minulle kelpaa kyllä.

Jos iso osa keikoista onkin haihtunut muistoista, niin eräs on jäänyt mielen sopukoihin pysyvästi. Huseerasin kesällä 1985 taajaan Koillismaalla ja Suomussalmellakin, jossa paikallinen elävän musiikin yhdistys järjesti Suviyön Sumutus -nimistä rock-tapahtumaa. Jostakin syystä päädyin kirjoittamaan tuolloin häppeningistä puffin Kalevaan ja kuten tekstistä käy ilmi, niin esiintyjäkaarti oli hyvinkin nimekäs – mukana mm. Siekkarit ja Eput. Tekstissä mainittu muhoslainen Tiikerikakku oli ilmeisesti myös lukenut jutun, koska muisti settinsä aluksi paheksua kirjoittajan ääliömäistä luonnehdintaa yhtyeestä. 30-vuotiset pahoitteluni ja anteeksipyyntöni asianjohdosta.

001

Festari oli erinomaisen mukava pienehkö tapahtuma, joka alkoi Saimaa-ilmiötä mukaillen rock-risteilyllä Kiantajärvellä ja illan klubijameilla. Varsinainen festari vietettiin rauhallisemmissa merkeissä sunnuntaina. Kesken konserttia esiintymislavan viereen kurvasi muistaakseni Motelli Skronkle-yhtyeen vanha farmari-Peugeot, josta kyytiläisenä kömpi ulos kohtalaisessa kunnossa ollut yllätysvieras Rauli Badding Somerjoki. Seurueen sanottiin olevan tulossa Miina Äkkijyrkän maatilalta Sonkajärveltä. Siellä Miina kasvatti tuohon aikaan kyyttöjä ennen kuin siirtyi tai siirrätettiin laumoineen Helsingin Vuosaareen. Badding kapusi jopa lavalle ja lauloi muutaman biisin. Tuosta hetkestä minulla näyttää olevan back stage-kuvakin. Artistin kunnioittamiseksi sitä ei tähän viitsi laittaa, mutta kun sitä nyt tutkailen, niin huomaaa, että stagen toisella laidalla seisoo edesmennyt näyttelijä Markku Peltola – tuttu mm. Aki Kaurismäen elokuvista. Peltolahan kuului tuohon Motelli Skronkleen.

Istahdin jollain tauolla festarikioskin patiolle kivennäisvedelle jonkun hyvän päivän tutun kanssa. Samaan pöytään jysähti Badding muutaman ystävänsä kanssa. Kovin syvälliseen keskusteluun taiteilijasta ei ollut, mutta se ei estänyt ripeitä liikkeitä. Joku pöytäseurueesta nosti pöydälle korkkaamattoman kossupullon. Noin kolmessa sekunnissa Badding tempaisi pullon, korkkasi sen ja kulautti puolet sisällöstä tuulen suojaan. Ensi hämmennyksen jälkeen putelin omistaja lievää voimaa käyttäen sai pelastettua loput energiajuomasta. Sellainen oli ensimmäinen ja viimeinen tapaamiseni Badding Somerjoen kanssa.

002a

Pantse ja Suviyön Sumutuksen massiivinen päälava. Suomussalmi. Ämmänsaari 1985.

Festareiden jälkeen oli paikallisessa hotellissa jatkojamit, joissa yhytin Eppu Normaalin heppuja. Keskustelu kääntyi Baddingiin ja kysäisin, onko kenelläkään tietoa, missä artisti on tällä hetkellä. Sain vastauksen, että niputettuna Eppujen keikkabussin lattialla.

Tilasin Eppujen uuden päivitetyn teoksen eli juhlajulkaisun “Tiimalasi santaa – Eppu Normaalin tarina”. Aiemmassa 16 vuotta sitten julkaistussa ensipainoksessa oli ymmärtääkseni lyhyt maininta juuri tuosta samaisesta tapahtumasta: “…kuluttua tästä tapauksesta Eppu Normaalin ja Baddingin tiet risteytyivät uudelleen. Eput tarjosivat samoilla festivaaleilla esiintyneelle Baddingille kyydin keikkabussissaan, jossa tämä oli keskittynyt lähinnä tärisemään ja nauttimaan tarkan annoksen pilsneriä tarkasti kellotetuin välein. Ajoittain Rauli havahtui ainoastaan kysymään, onko vielä pitkä matka jonnekin – tuo jonnekin oli tarkempana päämääränä samantekevä, kunhan sieltä saisi alkoholia. Baddingin toistelema lausahdus päätyi myöhemmin Eppu Normaalin livealbumin nimeksi. Badding päätyi itse tarjotusta bussikyydistä muutaman kuukauden kuluttua rokkareiden taivaaseen.

Itse asiassa Badding menehtyi vasta tammikuussa 1987 eli reilun vuoden päästä noista Ämmänsaaren tapahtumista.

Eput sen sijaan esiintyivät jo parin viikon päästä Oulun Rattorissa. Olin tietysti menoissa mukana

Että sellaista. Seura ja musiikki on siis kelvannut – toivottavasti sitä herkkua riittää tulevaisuudessakin. Ja loppuun muutama arkistokuva noilta vuosilta.

004a

Saapasjalkarock, Pihtipudas 1984.

Pobeda

Tätäkin on tullut ihan kohtuullisesti kuunneltua. Pobeda, Ruisrock 1984. Mukana näennäisbasisti Pellonpää.

Ruisrock 1984

Ruisrockailija 1984. Tyypillinen asiallinen festivaaliasuste ja kilisevä intin leipälaukku ainoana matkapakaasina.

Huvikumpu02

Yksityiskohta Huvikumpu-nimisen residenssin interiööristä vuodelta 1984.

Huvikumpu01

Residenssin haltija 20 ja risat. Päällä näköjään sellainen versio Pitkänokka-paidasta, että ei taida enää tästä valtakunnasta löytyä. Enpä muistanut, että tuollaistakin mallia tuli tehtyä.

———————

Jälkikirjoitus 28.4.2018

Kesällä 2017 minuun otti yhteyttä Muoniossa asuva toimittaja Jukka Rajala. Hän oli  tästä blogi-kirjoituksesta bongannut mainintani Rauli Badding Somerjoesta ja siitä, että minulla oli jonkinlaista kuvamateriaalia ämmänsaaren keikalta vuodelta 1985.

Rajala oli kirjoittamassa kirjaa Baddingistä ja tiedusteli olisiko noista kuvistani ainesta kirjaan.

Kaivelin pöytälaatikon pohjia ja löysinkin yli 30 vuoden takaiset negatiivit. Kuvat olivat ilmeisen kelvollisia – ja varmasti ennalta julkaisemattomia, joten sovimme, että ne olisivat käytettävissä pientä korvausta vastaan.

Kaita polku – Rauli Badding Somerjoen tarina, julkaistiin helmikuussa vuoden 2018 alkupuolella ja kirjan sivuilta löytyvät ne minunkin otokset. Lämpimäiskappalekin saapui ja ensiselailulla kirja näyttää mielenkiintoiselta ja hyvinkin luettavalta. Kuvamateriaalia on kosolti.

Omalta kohdalta tosi mielenkiintoista oli lukea juuri tuosta Ämmänsaaren Suviyön Sumutuksesta ja aivan samoista tapahtumista festarikioskin edustalla ja artistin päätymisestä Eppujen hoteisiin illan päälle.

file-1.jpeg

 

Puolivuotiskatsaus I/2016

169.JPG    Loma.

Perinteiseen tapaan puolivuotisyhteenveto kunnallisista ja hieman muistakin toimista eli vuoden 2016 ensimmäisiltä kuudelta kuukaudelta.

Vuoden vaihteessa harmittelin kunnanhallituksen päätöstä palauttaa Heinojan asemakaavaluonnos takaisiin lautakuntaan. Ounastelin, että palautuspäätös tarkoittaa vähintään 3-4 kuukauden viivästystä asemakaavan lainvoimaiseksi tulolle. Nyt voi todeta, että arvioni oli oikea – tosin viivästys tulee olemaan huomattavasti suurempi. Luonnos saadaan lautakuntaan vasta syksyllä ja asemakaava vahvistunee vasta ensi vuoden puolella. Alkuperäisen aikataulun mukaan Heinojan kaava olisi lainvoimainen jo tällä hetkellä.

Rajamäen Kylänpään asemakaava saatiin hyväksyttyä tammikuussa. Tuon yli 70.000 k-m2:n asemakaavan valmistuminen tarkoitti myös sitä, että Rajamäellä ei lähivuosina ole tarvetta isommille asuinaluekaavojen laatimiselle. Tonttivarantoa on nyt runsaasti valmiina.

Kulttuuripuolella kevättalvi oli kiihkeä. Tampereen Vapriikissa avattiin helmikuussa hieno Pahkasika 40 vuotta -näyttely ja mukana oli joitain minunkin tekeleitä. Näyttely oli sen verran suosittu, että se sai jatkoaikaa kesään saakka, josta se siirtyy elokuussa     pikakomennuksella Turkuun. Siitä  hieman enemmän joku toinen kerta.

Itselleni vieläkin merkityksellisempi tapaus oli oman Pitkänokka-sarjakuva-albumin julkaiseminen helmikuussa – samaan aikaan tuon Pahkis-näyttelyn kanssa. Panin yksiin kansiin ison osan Pitkänokka-stripeistä ja hieman muutakin hahmoon liittyvää aineistoa. tuloksena 64-sivuinen mustavalkoinen strippikokoelma. Albumia saa edelleen esim. seuraavista verkkokaupoista:

Turun Sarjakuvakauppa Oy         http://www.sarjakuvakauppa.fi/sarjakuvat/pahkasika.html

Banana Press Oy:                            http://www.bananapress.fi/pitkanokka-p-2962.html

Helmikuussa kunnanvaltuusto päätti rajoittaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden vain 20 viikkotuntiin niiltä lapsilta, joiden vanhemmista ainakin toinen on kotona. Toinen kannattamani esitys eli yli 3-vuotiaiden ryhmäkokojen suurentaminen niissä päiväkodeissa, joissa olisi siihen tilojen puolesta mahdollisuus. Harmittelin jo tuoreeltaan, että kunnanvaltuutetuilla ei ollut kanttia tehdä tällaisia päätöksiä, joita valtakunnan hallituksen uudet päätökset mahdollistaisivat. Kuntien luottamushenkilöt ruikuttavat valtiovaltaa pienentämään kuntien velvoitteita vastineeksi sille, että valtionosuudet pienenevät. Kun siihen sitten annetaan mahdollisuus, niin kuntapäättäjillä eivät itse kuitenkaan kykene tekemään tarvittavia päätöksiä.

Maaliskuussa kirjoitin Nurmijärven Uutisiin Arkadian hallihankkeesta ja kritisoin hankkeen sekavaa valmistelua ja epäselviä kustannusjakoperusteita. Samoihin asioihin olin jo aiemmin puuttunut valtuuston kyselytunnilla.

Kevät oli Nurmijärven kunnallispolitiikassa seesteistä aikaa. Palveluverkkotoimikunta sai loppuraporttina valmiiksi. Osallistuin yhtenä viidestä luottamushenkilöstä toimikuntaan, joka kokoontui noin puolen vuoden aikana 14 kertaa käsittelemään ehdotusta uudeksi palveluverkoksi.

Palveluverkkotoimikunnan loppuraportti sai kohtuullisen paljon kiitosta. Eniten keskustelua kuntalaisten keskuudessa aiheutti lukiokysymys eli ehdotus Rajamäen lukion yhdistämisestä Kirkonkylän (NYK) lukioon. Itse asiassa tuo lukioiden yhdistämisasia ei ollut palveluverkkotoimikunnan ehdotus vaan erillisen lukiotyöryhmän esitys – siihen työryhmään en kuulunut. En kuitenkaan malttanut tuolloin tuoda esille ja muistuttaa aiemmin tehdystä Keski-Uudenmaan kaupunkiin liittyvästä kahdeksan kunnan yhdistämisselvityksestä. Siinä ehdotettiin Nurmijärvelle jätettäväksi vain muutama ala- ja yläkoulu. Tuolloin kunnanvaltuutetut ja kuntalaiset olivat yksimielisiä siitä, että emme lähde mukaan yhdistymishankkeeseen ja kykenemme tekemään tarvittavat sopeutumistoimet ihan itse ja omatoimisesti. Hieman tuolloin siis ennakoin, että jällen kerran ne ikävät päätökset tulevat olemaan Nurmijärven kuntapäättäjille liian ikäviä – ja ne jäävät tekemättä. Kirjoitin palveluverkkoasiasta myös Nurmijärven Uutisiin.

Huhtikuussa Perussuomalaisten valtuustoryhmä kutistui kuuteen valtuutettuun, kun yksi valtuutettu erosi porukasta. Näin ollen 25% Perussuomalaisten valtuutetuista oli kevääseen mennessä loikannut porukasta pois. Lohduttaneeko asianosaisia se, että gallupien mukaan äänestäjien joukossa kato on ollut vieläkin suurempi?

Toukokuun kunnanvaltuuston kokouksessa käsiteltiin palveluverkkoasiaa.  Päiväkotien osalta päätettiin luopua pienistä 1980- ja 1990-luvuilla rakennetuista yksiköistä ja tiloista, joita ei ole suunniteltu päiväkodeiksi. Rakentaa monikäyttöisiä, jakotiloja sisältäviä suurempia ja joustavampia yksiköitä, koska ne ovat myös taloudellisempia. Päiväkotien, esikoulujen ja koulujen toimintaan samoissa tiloissa tai samassa pihapiirissä ja piha-alueet rakennetaan monikäyttöisiksi, koska ne ovat osa oppimisympäristöä ja voivat toimia asuinalueen lähiliikuntapaikkana

Perusopetuksen osalta tehtiin linjapäätös, että tavoitteellinen koulujen oppilasmäärä on 100 oppilasta ja vähimmäiskoon tulee mahdollistaa 1 -sarjainen koulu. Samoin, että luovutaan rakennuksista, jotka eivät sovellu opetussuunnitelman mukaisen opetuksen järjestämiseen, koska 1.8.2016 voimaan tulevaan uuteen opetussuunnitelmaan sisältyy mm. monialaisia oppimiskokonaisuuksia ja alakoulujen oppilaille tarjottavaa valinnaisuutta. Luovutaan myös rakennuksista, joissa ei ole asianmukaisia tiloja oppilashuoltohenkilöstön toiminnalle (koulukuraattorit, psykologit ja kouluterveydenhoitajat). Erikseen päätettiin, että palveluverkkotoimikunnan suositusten mukaisesti luovutaan opetustoiminnasta Suomiehen ja Nummenpään kouluissa v. 2017 syksystä alkaen.

Lukioiden yhdistämiselle valtuusto ei lämmennyt, vaikka se oli kunnanjohtajan kunnanhallitukselle tekemässä pohjaesityksessä. Kunnanhallitus oli lieventänyt myös kunnanjohtajan selkeää päätösesitystä siitä, että jos koulujen oppilasmäärä laskee alle 80:n, eikä näkyvissä ole tilanteen parantumista, niin käynnistetään toimenpiteet niiden lakkauttamiseksi. Näitä kunnanjohtajan aiemmat esitykset nostettiin uudelleen valtuustossa vastaehdotukseksi, mutta esitys – jota itsekin kannatin – hävisi.

Toimikuntamme esitys meni kuitenkin kohtuullisen hyvin läpi, vaikka kävi kuten olin aiemmin ounastellut – ikäviä päätöksiä ei ikävä kyllä kyetä tekemään. Enemmänkin olisi ollut tehtävissä.

Toukokuussa pidettiin myös valtuustoseminaari, jossa keskityttiin visioimaan kunnan uutta organisaatiota. Mielenkiintoiseksi ja ajankohtaiseksi asian teki sote-uudistus, jonka myötä kunnan toiminnot ja vastuut tulevat muuttumaan radikaalisti. Uusi kuntaorganisaatio tulee olla hiottu tuo uusi tilanne huomioiden.

Kesäkuun kunnanvaltuustossa käsiteltiin viimeinkin Arkadian salibändyhallia. Hämmästelin valtuustosalissa sitä, että kunnalla ei ole käytössä hankkeen kustannusarviota saati minkäänlaisia järjellisiä laskelmia kustannusjakoperusteista kunnan ja koulukiinteistön välillä. Totesin puheeni lopuksi, että “Ottaen huomioon edellä mainitut epäselvyydet ja epämääräisyydet sekä hämmästyttävän puutteellinen päätöksentekoaineisto, joudun luottamushenkilönä ja veronmaksajana toteamaan, etten voi kannattaa kunnanhallituksen esitystä.” Tein esityksen, että kunta ei myönnä hankkeelle 600.000 euron lisärahoitusta. Vastaehdotukseni hävisi äänin 41-7-3tyhjää.

Nyt on siis kesälomakausi myös luottamustoimista. Elokuussa palataan taas kehiin.

 

 

Rodos 2016 ja Turkki horisontissa

017

Kohtuu nopea – melkeinpä viime hetken – matkavaraus, joten valikoima oli vähäinen. Viikon reissun kohteeksi valikoitui Kreikan Rodos, jossa ei ole aiemmin tullut  käytyäkään. Kosilla ja Kreetalla on tullut aiemmin kyllä lomailtua.

Ilmat olivat takuuvarmat – kaksi pilven hattaraa näkyi viikon aikana, hotelli erinomainen ja sapuska ihan syötävää. Talouskurimuksen jälkiä toki oli näkyvissä: keskeneräisiä rakennusprojekteja ja naapurissa yksi jättimäinen autio hotellikompleksi. Pankki oli sen viisi vuotta sitten laittanut nurin ja nyt siihen odoteltiin venäläistä sijoittajaa – niin kuin moneen muuhunkin hankkeeseen. Kovin lohduttomalta paikka jo näytti – muutama vuosi lisää ja parvekkeet alkavat puskea horsmaa. No, mennä vuonna joutui Kyproksella toteamaan vielä rajumpia laman merkkejä.

Erikoinen kokemus oli ajaa läpi alueen, jossa oli riehunut metsäpalo. Silmän kantamattomiin karrelle palanutta maastoa ja pystyyn palaneita puita. Voi vain kuvitella minkälainen pätsi paikalla on ollut.

037

Olisiko tuo vuoden 2012 maastopalon jälkiä? Ainakaan Google Maps ei noita satojen tai tuhansien hehtaarien paloaukeita vielä näyttänyt.

039

Paluulentoa edeltävänä yönä selasin vielä uutiset ja totesin tuoreeltaan, että Turkissa puuhailtiin sotilasvallankaappausta. Koko viikon olin tuijotellut parvekkeelta näkyvää Turkin rannikkoa ja yrittänyt joitain elonmerkkejä sieltä havaita. Turhaan – vain yksi ja sama valo loisti rannikon korkeimmalla huipulla. Uutisten mukaan Turkissa oli kuitenkin aluillaan melkoisen vauhdikas viikonloppu. Joidenkin tietojen mukaan presidentti Erdogan olisi ollut tuolloin Marmariksessa vain noin 60 km päässä Rodoksesta.

Enpä ole Turkin tilannetta tätä ennen seurannut kuin sivusilmällä, mutta sehän ei estä vetelemästä nopeita johtopäätöksiä tilanteesta, tapahtumista ja niiden seurauksista. Oletan, että tietty osa armeijan väestä katsoi Erdoganin tekemien uudistusten ja painostustoimenpiteiden menneen siihen pisteeseen, että oli viimeinen hetki yrittää tehdä asialle jotain. Nyt toki tiedämme, että se viimeinen hetki oli jo mennyt – yritys ei onnistunut.

Oletan, että Erdogan laittaa nyt toimeen ne “puhdistukset”, joita jo tuoreeltaan julisti tekevänsä. Turkin armeija islamisoidaan – kuten myös koko valtio. EU-jäsenyydestä tuskin tarvitsee tämän jälkeen keskustella ja entistä rauhattomimpia vuosia on luvassa tuolle alueelle. Tällaisia arvioita näkyy asiantuntijatkin jo antaneen. Valitettavasti.

Jos sotilasvallankaappaus jäi yritykseksi ja oli huonosti valmisteltu, niin Erdoganin vastatoimenpiteet ja puhdistukset sen sijaan pannaan toimeen viipymättä, voimalla ja ällistyttävän suunnitelmallisesti. Kun jo muutama tunti kaappausyrityksen jälkeen tuodaan julki, että yli 3000 tuomaria ja syyttäjää pidätetään, niin lienee selvää, että nimilistat ovat olleet valmiina juuri tätä hetkeä ja tilaisuutta varten.

Mielenkiintoista on nähdä, miten tämä kehitys vaikuttaa Turkin NATO-suhteisiin. Venäjähän jo ehätti tarjoamaan sotilasyhteistyötä Turkille. En oikein osaa kuvitella minkälainen kuvio syntyisi, kun NATO-maa Turkki alkaisi viritellä syvää sotilasyhteistyötä Venäjän kanssa.

Turkin matkailuelinkeinolle ennakoidut tulevat muutokset ja Turkin erkaantuminen länsimaisesta kehityksestä kohti islamilaista valtiota taisivat olla iso takaisku Turkin matkailuelinkeinolle. Kreikan ja Kyproksen matkailuelinkeino kiittää.

————–

Lisäys 18.7.2016

Samaan asiaan näyttää kinnittäneen huomiota myös Turkin EU-jäsenyysneuvotteluista vastaava EU-komissaari Johannes Hahn. Hän arvioi, että  jonkinlaisia nimilistoja on ollut valmiina ja valmisteltuna käyttöä varten jossakin tilanteessa, Turkin EU-jäsenyysneuvotteluista vastaava  sanoi.

 

 

 

 

Kenttärata – Kuolemanrata

006

Äkkinäinen kulkija ei ymmärrä mitä tässäkin on touhuttu 70 vuotta sitten

Vakiintuneena Koillismaan kävijänä tuli taas käytyä kenttäradan historiallisia paikkoja katsastelemassa.

Kyseessähän on saksalaisten vuosina 1942-1944 Hyrynsalmelta Kuusamoon rakentama kapearaiteinen kenttärata. Kovin pitkää aikaa rata ei ehtinyt tuossakaan pituudessa olla siis käytössä, vaikka sille oli jo jatkoakin suunniteltu ja linjattu aina Kiestinkiin saakka.

Tammikuussa 1944 valmistuneen radan alkupää sijaitsi tosiaan Hyrynsalmella ja loppupää 178 km:n päässä Kuusamon Vanttajassa. Kun sivuraiteitakin oli yli 22 km, niin hanke oli 200 km:n mittainen. Ratahanke oli merkittävä jopa suursotaa käyvälle Saksalle ja sen tarkoituksena oli taata huollon toimivuus Kiestingin suunnan sotatoimille. Rautatien linjaus kulki nykyisen – tosin jo hiljenneen Hyrynsalmi – Taivalkoski radan mukaisesti Korvualle saakka, josta se erkani kohti Kuusamoa. Tänäkin päivänä tuo Korvualta Kuusamoon johtava ratalinjaus, ratapenkereet ja maaleikkaukset ovat näkyvissä maastossa. Pääosin ratapenkkaa kulkee nykyisin metsäautotie. Kiskot on purettu kuten kaikki muukin saksalaisten omaisuus Pohjois-Suomessa. Ratarakenteiden jäännöksiä ja rakennusten perustuksia maastosta voi havaita edelleen.

Viime vuosina kenttärata on huomioitu myös lähihistoriallisena matkailukohteena ja sen merkittävimpiin paikkoihin on järjestetty opastetaulut ja viitoitukset. Päätaloviikon yhteydessä on viime vuosina järjestetty kenttäradalle opastettuja käyntejä – sivusihan kenttärata myös Kalle Päätalon vaiheita. Jouni Kauhasen ansiokkaassa historiikissa “Sotilas, siviili ja sotavanki – Ylä-Kainuun ja Koillismaan traaginen kenttärata” on nostettu esiin sitaatti Päätalon teoksesta “Myrsky Koillismaalla”: “Vaikka saksalaiset radanrakentajat näyttivät selkosen asukkaille työn vauhtia, opettivat he myös pelottavalla tavalla, miten arvoton ison maailman myllyssä on ihmishenki.”

Niinpä. Myös kuolemanradaksi tuota saksalaisten rautatietä kutsuttiin ja kutsutaan. Työvoimana käytettiin saksalaisia rangaistusvankeja, saksalaisten valtaamilta alueilta tuotuja työvelvollisia ja ennen kaikkea sotavankeja. Enimmillään ratatyömaalla oli liki 2000 työvelvollista ja sotavankia. Nälkään ja sairauksiin ratatyömaalla kuoli satoja sotavankeja – lähinnä venäläisiä ja puolalaisia. Sekä saksalaisia rangaistusvankeja että sotavankeja teloitettiin kymmenittäin. Ihmishenki oli erittäin löysässä noina vuosina ratatyömaalla. Aikalaiskertomuksista voi todeta karmeista julmuuksista ja mm. julkisista hirttäjäisistä. Pelkästään neuvostoliittolaisia sotavankeja työmaalla on arvioitu kuolleen 650.

013

Sänkikankaan ratapohjaa ja maaleikkauksia. Nämäkin lapiotyönä ja vankivoimin tehtyjä.

Tällä kertaa kävin katsastelemassa kenttäradan päätepistettä Kuusamon Sänkikankaalla ja myös sen jatkolinjausta, joka kurvailee Salpalinjan läpi Kuusamon Vanttajassa. Salpalinjasta on tuolla jäljellä panssariesteitä, muutamia entisöityjä juoksuhaudan pätkiä, korsuja ja hitonmoinen kuoppa venäläisten räjäyttämän bunkkerin kohdalla. Noita sangen vaatimattomia rakennelmia katsellessa voi vain todeta, että vaatimattomat olivat ainakin tuolla lohkolla suomalaisten varustukset.

004

Veturitallin perustuksia ja sodanaikaista rautaromua Kuusamon Sänkikankaalta.

021

Bunkkerin katto naapureiden invaasion jälkeen. Salpalinja, Kuusamo.

Harjajoelta – jossa on jonkun verran rakennelmien jäännöksiä nähtävissä – tuli ajeltua kenttäradan pohjaa Isokumpuun, jossa sijaitsi sodan aikaan iso huoltokeskus. Isokummussa on edelleen  nähtävissä monenlaisia rakennelmien jäännöksiä ja ne on myös opastetauluilla varustettu.

028

 Infotaulu Isokummun veturitallista…

029

…ja veturipajan rauniot.

Yhtäjaksoisesti kenttäradan linjausta ei voi tänä päivänä autolla ajaa Korvualta Kuusamoon, koska Iijoen yli mennyttä siltaa ei ole uudelleen rakennettu sen jälkeen, kun aseveljet sen lähtiessään pamauttivat ilmaan. Kävin kalareissulla katsomassa paikkaa Iijoen eteläpuolelta. Ratalinjaus päättyy joen  partaalle, jossa on edelleen vanhoja sillan perustuksia ja sivuraiteiden linjauksia nähtävissä. Kivenheiton päässä toisella rannalla ratalinjaus ja metsäautotie jatkuu Isokumpuun päin. Tien pää on tosin jonkun kesäasunnon pihassa – olisikohan vanha metsäkämppä. Hienolla paikalla joka tapauksessa.

093      Iijoki kenttäradan kohdalla

Tällaisiakin nähtävyyksiä valtakunnassa vielä on monen sorttisten huvipuistojen ja ostoshelvettien ohella.

Jos liikkuu Taivalkosken ja Kuusamon suunnalla, niin visiitti kenttäradalla voi jotakin kiinnostaa. Se on ainakin muisto elävästä elämästä – ja valitettavasti myös kuolemasta.

Lähde: Jouni Kauhanen: “Sotilas, siviili ja sotavanki – Ylä-Kainuun ja Koillismaan traaginen kenttärata”, 2012.


 

Jälkikirjoitus 20.8.2017

Helsingin Sanomat kirjoitti sunnuntain 20.8.2017 numerossaan saksalaisten jatkosodan aikaisista sotavankileireistä  Pohjois-Suomessa otsikolla “Natseilla oli Pohjois-Suomessa noin 30000 sotavankia”.

Jutun kuvituksena olleesta kartasta on havaittavissa Kuolemanrataan liittyvä ratalinjaa mukaileva todella tiivis vankileirikeskittymä. Merkkasin tuohon karttaotteeseen.

rata.jpg

 

Kunnanvaltuusto 22.06.2016

020

Nurmijärven kunnanvaltuusto nautti kevätkauden päätteeksi kakkukahvit. Siinä sivussa pidettiin myös ensimmäisen vuosipuoliskon viimeinen kunnanvaltuuston kokous.

Asialista käsiteltiin pääosin suoraan pohjaesitysten mukaisesti ilman suurempia keskusteluita. Odotetusti kunnan osallistuminen Arkadian liikuntasalin rakentamishankkeeseen ja etenkin sen 0,6 milj.euron lisämäärärahaesitys aiheutti keskustelua. Olin itse jo ennakkoon ilmoittanut, että tulen esittämään vastaehdotuksen.

Hanketta kävi useampikin valtuutettu kehumassa. Joitakin ei tuntunut häiritsevän lainkaan se, että päätöstä tehtiin täysin puutteellisin laskelmin ja lähtötiedoin. Kustannusjakolaskelmia tai edes kustannusarviota ei ole ollut luottamushenkilöiden käytössä. Vihreät pitivät kerrassaan ryhmäpuheenvuoron, jossa hurmosmaisesti ylistettiin hankkeen hyviä puolia. Käsittelemättä tuossa suitsutuksessa jäi täysin hankkeen epäselvät taloudelliset perusteet. Ilmeisesti ryhmän ideologiaan kuuluu se, että jos hanke on hyvä, niin se voidaan toteuttaa mutu-tuntumalla, tunteen voimalla ja kustannuksista välittämättä. Siltä se ainakin kuulosti.

Kokoomusvaltuutettu Vaulamo piti asiasta lyhyen puheen, jossa hän filosofoi mm., että “Rakentaminen on virheiden korjaamista.” Tuo ajatuksen juoksu ja kytkös asiaan jäi ilmeisesti aika monelta ymmärtämättä. Toivottavasti Vaulamo ei profetoinut hankkeen tulevaisuutta. Olisin kernaasti kuullut hieman tarkempaa infoa siitä minkälaisiin tietoihin ja kalkulaatioihin kunnanhallituksen esitys perustui. Ymmärtääkseni niissä ei tosin ollut paljon kertomista – laskelmia, kun ei kunnassa ole ja kunnanhallituksella ei ollut päätöstä tehdessään edes tietoa, ovatko hankkeen urakkatarjoukset tällä hetkellä voimassa. Ei ollut kuulemma tullut kenellekään mieleen tarkistaa asiaa. Minä tarkistin viime viikolla. Kyllä ne ovat voimassa – ainakin tällainen vakuutus kysyttäessä tuli.

Äänestimme asiasta ja vastaehdotukseni siitä, ettei hankkeelle myönnetä 0,6 milj.euron lisämäärärahaa hävisi odotetusti äänin 41-7-3tyhjää.

Arkadian liikuntasalihanke siis käynnistyy. Saamani tiedon mukaan Arkadian koulun rehtori, joka myös koulukiinteistössä vaikuttaa, on ilmoittanut kuntaan, että kunnan osuus tulee olemaan maksimissaan tuo nyt myönnetty 2,8 milj.euroa. Kuinka ja millä perusteilla tuollaisen lupauksen voi antaa, on yhtä hämärässä ja sumeassa kuin muutkin hankkeen laskelmat. Voisi olettaa, että jos perushankkeen kustannukset kuitenkin jostakin syystä ylittyvät, niin kustannukset jaettaisiin osakkuuksien mukaan – kunta mukaan lukien.

Kun hankkeeseen nyt ryhdytään, niin toivotaan, että hanke etenee suotuisasti ja kustannusarvio pitää.

Tässä valtuustossa asiasta pitämäni puhe:

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat ja muut kuulijat

Arkadian liikuntasalihanke on ilmiö.

Se on valitettavan tuttu ilmiö viime vuosilta. Ilmiö, jonka olisi suonut jo kadonneen. Klaukkalan jäähallin ja muiden huonosti hoidettujen, budjetit ylittäneiden, investointihankkeiden johdosta tarkastuslautakunta suositteli jo vuoden 2014 tarkastuskertomuksessa ammattitaitoisen ohjausryhmän käyttöä merkittävissä investointihankkeissa. Viime vuoden tarkastuskertomuksessa lautakunta kiinnitti huomiota asiantuntevan suunnittelun ja valvonnan tarpeellisuuteen investointihankkeissa. Arkadian liikuntasalihankkeeseen perehtyessä voi olettaa, että samaan asiaan joudutaan palaamaan tämänkin vuoden osalta. Ainakin mitä tulee kunnan edunvalvontaan osakkuusyhtiöiden investointihankkeissa.

Hankkeen alulle panija ja hankkeeseen ryhtynyt on Arkadian koulukiinteistöt oy. Se on laatinut hankesuunnitelman ja kustannuslaskelmat. Se on suunnitteluttanut ja vastannut suunnittelun ohjauksesta. Se on vastannut hankkeen kustannussuunnittelusta ja -ohjauksesta. Hankkeen on kilpailuttanut Arkadian koulukiinteistöt oy.

Kun hankkeen kustannukset näyttävät ylittyvän, niin silloin käännytään kunnan puoleen.

Kunnanvaltuusto päätti 12.11.2014 osallistua Arkadian liikuntasalin rakentamisen rahoittamiseen 25 % omistuksensa mukaisesti. Hankkeen kustannusarvioksi ilmoitettiin tuolloin 4,7 milj.euroa ja se sisälsi ei-liigatasoisen 837 m2:n liikuntasalin. Tuon kokoisen salin koulukiinteistö oli itse itselleen arvioinut tarpeelliseksi.

Kuukautta myöhemmin joulukuussa 2014 kunnanvaltuusto päätti, että se satsaa hankkeeseen 1m€ lisää. Hankkeen puuhamiesten tekemien laskelmien mukaan tämä oli riittävä lisäpanostus liigatason vaatimusten saavuttamiseksi. Tämä sisälsi isomman salin ja sen tarvitsemat oheistilat.

Vuosien 2015-16 vaihteessa todettiin yllättäen, että hankkeen kustannukset olivat karanneet käsistä ja Arkadian koulukiinteistö edellytti kunnalta 1,5 milj.euron lisäpanostusta. Muussa tapauksessa koulu rakentaisi vain koulun tarvitseman liikuntasalin.

Tuossa vaiheessa paneuduin hankkeeseen ja sen laskelmiin tarkemmin. Pyysin ja sain hankkeeseen liittyvää aineistoa. Valitettavasti laskelmat olivat epämääräisiä ja mielestäni väärin perustein laadittuja. Laskelmilla pyrittiin osoittamaan hankkeen kustannusnousun johtuvan erityisesti ns. salibandylisäyksestä. Sain mm. laskelman, jossa osoitettiin liikuntasalin koon nousseen 608 m2:stä 1100 m2:iin. Laskelman mukaan salibandylisäys olisi tuonut peräti 2,3 milj. euron lisäkustannuksen. Kun vertasin tuota laskelmaa alkuperäiseen koulun omista tarpeista tehtyyn hankesuunnitelmaan ja tilaohjelmaan totesin, että laskelmassa oli käytetty alkuperäiseen verrattuna yli 200 m2 pienempää liikuntasalia. Tuon yli 200 m2:n rakennuskustannukset oli siirretty kokonaan kunnan salibandy-kustannuksiksi. Kun tiedustelin, miksi laskelma oli tehty näin harhaanjohtavasti ja väärin perustein – olihan tuo liikuntasalin alkuperäinen koko kirjattu yksiselitteisesti jopa ensimmäiseen kunnanvaltuuston päätökseen. Sain vastaukseksi, että liikuntasali on vertailussa pienennetty minimiin, koska jos nyt koulu rakentaisi salin vain omaan käyttöönsä, niin kovien kustannusten takia se rakentaisi sen pienempänä.

Tuolla logiikalla – kun rakentaminen on kallista – kunnalle oltiin noin vain pyytämättä ja ilmoittamatta siirtämässä lisäkustannuksia. Tätä ei laskelmissa esille tuotu ja totesin, että kukaan ei sitä kunnassa myöskään ollut havainnut tai ymmärtänyt.

Sain vielä viime viikolla pyynnöstäni yli 100 sivua aineistoa tähän hankkeeseen liittyen. Kunnalta vaadittu lisäsumma on nyt pienentynyt 0,6 milj.euroon, mutta vieläkään en ole saanut, eikä kunnalla ole käytettävissä älyllistä ja selkeää laskelmaa siitä, mihin tuo esitetty lisämäärärahavaade perustuu.

Kysyin viime viikolla vielä kerran perusteita siihen, miksi kunnan suhteellinen osuus hankkeesta on kasvanut, jos kunta ei ole kuitenkaan esittänyt lisäyksiä hankesuunnitelman määritelmään liikuntasalista salibandymitoituksella ja tarvittavista aputiloista. Sain vastauksen, että tähän ei voi antaa suoraa vastausta.

Pyysin maanantain kyselytunnille hankkeen kustannusarviota, jossa olisi eritelty kuinka paljon hankkeessa on huomioitu varauksia. Hankevarauksista sain karkean arvion, mutta hämmästyksekseni myös tiedon, että kunnalla ei ole käytettävissä hankkeen kustannusarviota. Kunnalla ei ole käytettävissä edes hankkeen kustannusarviota tai selkeitä laskelmia kustannusten jakoperusteista – ja täällä pitäisi päättää 0,6 milj.euron lisämäärärahasta. Tämä on käsittämätöntä.

Laskelmista ei siis löydy logiikkaa ja perusteita kunnan maksuosuuden lisäämiselle. Ehkä syy ja peruste löytyy helmikuisen valtuustoseminaarimme muistiosta, jossa hallintojohtaja Anttila toteaa, että kunnan lisäpanostus lähtee kokonaisharkinnasta ja hanke tarvitsee kunnan lisäosuuden, jotta kouluyhteisö ei velkaannu enempää.

Omituinen kirjaus. Mielestäni luottamushenkilöiden tulee ensisijaisesti olla kiinnostuneita siitä, että kunta ei velkaannu enempää.

Olen ollut tähän asti mukana edistämässä salibandyhanketta. Nyt on ilmennyt, että hankkeen kustannukset ovat karanneet käsistä. Kustannussuunnittelussa ja kustannusohjauksessa on epäonnistuttu. Ottaen huomioon edellä mainitut epäselvyydet ja epämääräisyydet sekä hämmästyttävän puutteellinen päätöksentekoaineisto, joudun luottamushenkilönä ja veronmaksajana toteamaan, etten voi kannattaa kunnanhallituksen esitystä.

Esitän, että kunta ei myönnä 600.000 euron lisärahoitusta hankkeelle.

Päätöksen jälkeen jätin siihen eriävän mielipiteen puuttellisen, epätäydellisen ja epämääräisen päätöksentekoaineiston vuoksi.

Viikon 24 kunnanhallitus ja ASRA

005

Parin viikon tauon jälkeen muutama rivi tulevan viikon kunnallisesta päätöksenteosta.

Kunnanhallitus kokoontuu maanantaina 13.6. käsittelemään pitkähköä asialistaa, jolla on muutama kommentoimisen arvoinen asiakohta:

Kh § 149 Kunnan osallistuminen Arkadian koulukiinteistöt oy:n liikuntasalin rakentamishankkeeseen

Esityksenä on, että kunnanhallitus esittää valtuustolle, että aiemmin päätetyn 2,2 miljoonan euron rahoitusosuuden lisäksi kunta osallistuu Arkadian koulukiinteistöt oy:n liikuntasalin rakennushankkeeseen 600 000 eurolla ja että tämä yhteensä 2,8 miljoonan rahoitusosuus myönnetään Arkadian koulukiinteistöt oy:lle oman pääoman ehtoisena lainana.

Tämä on kyllä ihan käsittämätön hanke ja vedätys. Kun hanke esiteltiin kunnanvaltuustolle vuonna 2012, sen kustannusarvio oli 4,7 milj. euroa. Tuolloin koulukiinteistö ilmoitti rakentavansa 837 m2:n liikuntasalin, joka ei ollut mitoiltaan salibandyn liigatasoinen. Kunnalle olisi hankkeesta tullut noin 1,0-1,2 milj. euroa kustannuksia eli 25 % prosentin osuus ihan omistuksensa mukaisesti. Valtionapua hankkeelle Arvioitiin tuolloin saatavan 700.000 euroa.

Vuonna 2014 kunta ja koulukiinteistö pääsivät sopimukseen, että kunta satsaa hankkeeseen 1,0 milj.euroa lisää ja liikuntasali rakennetaan isompana salibandyn liigatason vaatimusten mukaisena. Hankkeen kustannusarvio oli noussut siis 5,7 milj.euroon ja kunnan rahoitusosuus 2,2 milj.euroon. Kunnanvaltuustossa hyväksyimme tämän lisäsatsauksen.

Nyt hankkeen kustannusarvio on pompsahtanut 7,0 milj. euroon ja kylmän viileästi esitetään, että kunta kaivaa kuvettaan lisää vielä 0,6 milj.euron edestä ja satsaisi hankkeeseen yhteensä 2,8 milj.euroa. Esittelytekstistä ja asiakirjoista ei käy ilmi, että koulukiinteistö on siirtänyt laskelmissaan ison osan alkuperäisestä liikuntasalista kunnan maksettavaksi. Alunperin vuonna 2012 koulukiinteistö ilmoitti, että se tarvitsee ja rakentaa 837 m2 liikuntasalin. Tuosta salin rakentamiseen kunta siis olisi osallistunut osakkuutensa mukaisesti 25 % osuudella. Nyt koulukiinteistö on ilmoittanut, että se tarvitsisikin vain 608 m2:n liikuntasalin ja edellyttää, että kunta kustantaa yksin lisää 229 neliömetriä salista. Osuuden, jonka piti alun perin olla osa koulun perusinvestointia. Käsittämätön vedätys, jota ei ole tuotu millään tapaa julki.

En voi hyväksyä tuollaista esitystä, jos se tulee kunnanvaltuustoon. Jokainen voi miettiä tykönään, onko nyt esitetty satsaus kohtuullinen – yhden urheilulajin liigavaatimuksista johtuen.

Kh § 155 Nurmijärven kunnan lausunto tiesuunnitelmasta valtatien 3 Helsinki-Hämeenlinna ja maantien 132 parantaminen Luhtaanmäen eritasoliittymässä, Vantaa

002a.jpg

Tästäkin hankkeesta olen aiemmin kirjoittanut blogissani. Kiinnitin huomiota Hämeenlinnan väylän Klaukkalan liittymän etelästä tulevan rampin yläpäähän suunnitelluista liikennevaloista, jotka vähäisen ymmärrykseni mukaan tulevat aiheuttamaan erinomaisen ruuhkan iltapäivisin. Kun kolmostieltä Klaukkalaan nouseva ramppi on jo nyt tukossa työmatkalaisten paluuliikenteen aikaan, niin tällä uudella liittymäjärjestelyllä se pysäytetään välillä kokonaan. Jonon häntä heilunee tuolloin Kehä kolmosella. Kunnanhallitus onkin nyt antamassa lausuntoa, jossa pyydetään tutkimaan myös muita järjestelyjä kuin liikennevaloja ko. liittymään.

Aiemmin nostamaani huomioon siitä, että tiesuunnitelmassa ei ole erillistä pohjoiseen menevää ramppia, ei tekninen lautakunta ja kunnanhallituksen esittelijä ole ottanut kantaa. Tiesuunnitelmassa on mielestäni sellainen  puute, että idästä uudelta liikenneasemalta ja rekkaparkista tulevat ja pohjoiseen menevät ajoneuvot joutuvat kääntymään ensin Klaukkalantien yli etelään ja tekemään sitten täyskäännöksen sillan ali kohti pohjoista. Idästä tuleva pohjoiseen menevä liikenne siis risteää etelästä tulevan Klaukkalaan menevän liikenteen kanssa. Ei varmasi helpota yhtään tuota iltapäivän ruuhkahässäkkää. Jos liikenneasemalta ja Klaukkalantieltä menisi suoraan erillinen ramppi pohjoiseen, niin tuota risteämää ei syntyisi. Ramppi toki maksaa, mutta niin maksaa jonossa köröttely ja seisoskelukin.

Mielestäni kunta voisi asian huomioida lausunnossaan.

Kh § 159 Luottamushenkilö- ja toimintaorganisaation uudistaminen 1.6.2017 alkaen

Tämä asiakohta kiinnostaa varmasti monia kuntalaisia. Kunnan nettisivuilta kohdasta “Kuntatieto ja päätöksenteko” / “Esityslistat ja pöytäkirjat” löytyy kunnanhallituksen esityslistan liitteenä työryhmän esitykset uudeksi luottamushenkilö ja toimialaorganisaatioksi.

http://nurmijarvi02.hosting.documenta.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames

Pohjaesityksenä on malli, jossa on viisi lautakuntaa ja kolme toimialaa. Ymmärrykseni on, että yksimielisyyttä ryhmien välillä ei asiassa ole. Erityisesti ns. Elinvoimalautakunnan ja sen alaisen  toimialan, jossa olisi vain noin 15 henkilöä töissä, tarpeellisuudesta on esitetty eriäviä mielipiteitä. Vertailun vuoksi todettakoon, että sivistystoimialan henkilömäärä olisi noin 1700 henkilöä ja ympäristötoimialankin noin 140 henkilöä.

———————-

Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta kokoontuu tiistaina 14.6.

Merkittävimmät asiat ovat ns. Kisakujan asemakaavamuutos. Kaavaehdotusta ollaan nyt viemässä kunnanhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi.

Lisäksi listalle on nostettu pari asemakaavamuutoksen vireille tuloa:

  • Rajamäen Saunatien asemakaavaa on tarkoitus kehittää ja parantaa.
  • Kirkonkylässä käynnistetään Lidlin myymälän tarvitsema asemakaavamuutos Rajamäentien ja Raalantien risteyksessä sijaitsevalle entiselle pallokentälle.

.

Valtuustoseminaarista

007  Luhtre turismitalu Raplassa.

Nurmijärven kunnanvaltuusto piti loppuviikosta vuosittaisen valtuustoseminaarinsa, tällä kertaa ystävyyskunnassamme Raplassa Virossa.

Alkuviikon valtuustopuheessani tuskailin kuntapäättäjien rohkeutta ja kykyä tehdä niitä vaikeita päätöksiä, joita itse edellytämme viranhaltijoiden valmistelevan ja vaikka lukuisia päiviä ja viikkoja on vietetty asioiden pohtimiseen erinäisissä seminaareissa ja palavereissa.

Tällä kertaa valtuustoseminaarissa keskityttiin kuntaorganisaation uudistamiseen, joka on väistämättä edessä, kun sote-uudistus tulee kunnan toimintoja ja myös talouden kokoa leikkaamaan.

Paikalla oli kohtuullisen hyvin valtuutettuja ja muutama varavaltuutettu. Mitään päätöksiä ei luonnollisestikaan tehty, mutta käydyissä keskusteluista ja valtuustoryhmien alustavissa esityksistä sai jo jonkinlaisen käsityksen siitä mihin suuntaan kuntaorganisaatiota ollaan viemässä.

Uusi kuntalaki antaisi Nurmijärvelläkin mahdollisuuden pienentää valtuuston kokoa aina 43 valtuutettuun. Näyttää, että valtuuston pienentämiseen ei löydy kannatusta ja jatkanemme kasvavassa kunnassamme nykyisellä 51 kunnanvaltuutetulla.

Lautakuntien määrää tullaan vähentämään. Näillä näkymin lautakuntia tulisi seuraavalla valtuustokaudella olemaan vain neljä nykyisten seitsemän sijasta. Noiden lisäksi tulee toki vielä lakisääteiset tarkastuslautakunta ja keskusvaalilautakunta. Lautakuntien luottamushenkilöpaikat vähenisivät tuolla systeemillä nykyisestä 79:stä 56:een.

Lautakuntien tarkemmasta työnjaosta ja nimistä ei vielä ole täyttä ymmärrystä ja sopua, vaan asiaa pyöritellään ja mutustellaan kesän yli. Päätöksiä päästäneen tekemään syksyllä 2016. Yksi kohtalaista kannatusta saanut vaihtoehto sisältää sivistyslautakunnan, jonka laisuudessa olisi varhaiskasvatus ja koulutus, hyvinvointilautakunnan joka vastaisi sote-asioista, liikunta-, kulttuuri- ja kirjastopalaveluista sekä nuorisoasioista. Sote-osuushan siirtyy pois kuntaorganisaatiosta vuoden 2019 alusta. Kaksi muuta lautakuntaa olisivat suunnittelulautakunta ja tekninen lautakunta. Siitä, että yleis- ja asemakaavoitus, maanhankinta ja tontin myynti siirretään yhden lautakunnan alaisuuteen ja samaan organisaatioon, on yhteinen ymmärrys. Hieman vielä tuntuu olevan erilaisia kantoja siitä. pitäisikö ne olla teknisen lautakunnan ja ympäristötoimialan vai suunnittelulautakunnan  ja suunnittelutoimialan alaisuudessa. Pelkästään luottamushenkilöorganisaatiota ajatellen oma näkemykseni on se, että syntyy aivan liian laaja vastuukokonaisuus, jos teknisessä lautakunnassa käsiteltäisiin nykyisten asioiden lisäksi myös nykyisen asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan asiat ja vielä osia nykyisen kuntasuunnittelulautakunnankin tehtävistä. Kokousten määrä tulisi tuplata ja siltikin kokousten asialistat paisuisivat kohtuuttomiksi. Kolmen tunnit kokoukset alkaisivat olla normikäytäntö ja se on liikaa. Tuollainen tilanne ajaisi luultavasti siihen, että päätöksentekoa siirrettäisiin virkamiehille.

Hyvälle alulle asiassa päästiin. Keskustelut ja neuvottelut jatkuvat ja maaliinkiin varmasti päästään jossakin vaiheessa.

 

 

 

 

 

Valtuusto 25.5.2016

IMG_2290

Perinteiseen tapaan suora lähetys valtuuston kokouksesta  Nurmijärven kunnantalolta keskiviikkona 25.5. klo 18.00     www.nurmijarvi.fi

Tarjolla vaihtoehtoisesti joko vastuunottoa tai -pakoilua.

Ohjelmassa mm.

  • Klaukkalan ohikulkutien kustannusjako valtion ja Nurmijärven kunnan välillä. Näyttää uhkaavasti siltä, että hanke rytkähtää viimeinkin eteenpäin.
  • Valtion ja kunnan välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimus 2016-19. Olisi mielenkiintoista tietää, mikä vaikutus Klaukkalan ohikulkutien etenemiseen oli sillä, että ehdotuksestani kunta asetti tiukan ehdon, että MAL-sopimus on mahdollista vain, jos valtio sitoutuu edistämään Klaukkalan ohikulkutietä.
  • Palveluverkkotoimikunnan laatimat palveluverkon kehittämisvaihtoehdot. Takuuvarmasti päästään äänestyskapuloita hiplaamaan.
  • Lisäavustus Nurmijärven musiikkiopistolle, Nurmijärven tanssiopistolle ja Nurmijärven opistolle monitoimitalon vuokrakustannuksiin.
  • Vuoden 2015 tilinpäätös
  • Tarkastuslautakunnan arviointikertomus.
  • ja puolikymmentä muuta asiakohtaa.

Voipi tulla pitkä iltapuhde.

 

Viikon 20 ASRA ja Kh

031

Pikkuisen tauon jälkeen myös luottamustoimissa viriää pientä liikehdintää kuluvalla viikolla.

Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta kokoontuu tiistaina 17.5.2016 lyhyttä listaa käsittelemään. Listalla on ensimmäisen vuosikolmanneksen osavuosikatsaus, joka ei tarjoa erityistä dramatiikkaa – tavoitteissa ollaan. Rajamäelle on yksi teollisuusrakennuksen laajentamisen rakennuslupahakemus ja Klaukkalaan yksi pieni poikkeamishakemus. Yksi Kirkonkylän asemakaavamuutosehdotus palaa lautakunnan kautta kunnanhallitukseen ja edelleen valtuustoon, koska ELY-keskukselta tuli oikaisukehotus kaavan sisältöön.

Lyhyt lista merkitsee myös sitä, että Heinojan asemakaavaluonnoksen käsittely menee loppukesään. Lautakuntammehan esitti viime vuoden joulukuun alussa pitkään odotetun Heinojan asemakaavahankkeen luonnoksen hyväksymistä, mutta kunnanhallitus päätti palauttaa luonnoksen pyynnöllä tutkia yhden kadun linjausta. Kunnanhallituksen saatesanat kuuluivat, että uusi valmistelu ei saa myöhentää hankkeen tavoiteaikataulua. Kunnanhallitus olisi voinut samalla kertoa millä mullistavalla innovaatiolla tuo ihmeellinen valmistelu suoritetaan ilman aikatauluviivettä. Tällä hetkellä Heinojan kaavahanke on viivästynyt vähintään puoli vuotta tuon palautuksen ja uudelleen valmistelun  vuoksi. Kunnanhallituksen edellyttämät selvitykset ja tarkastelut olisi voinut aivan hyvin tehdä ehdotusvaiheessa – aivan kuten lautakuntakin edellytti tiettyjä asioita huomioitavan jatkosuunnittelussa. Sillä metodilla hankkeen aikataululle ei olisi merkittävää viivettä syntynyt – jos lainkaan.

Nurmijärven kunnanhallitus on päättänyt esittää kunnanvaltuustolle, että Nurmijärven kunta sitoutuu osallistumaan Klaukkalan ohikulkutien kustannuksiin 10 miljoonan euron hankeosuudella, joka huomioidaan tulevien vuosien investointiohjelmassa. Kyseisestä kustannusjaosta on neuvoteltu valtion kanssa talven ja kevään aikana. Tuon 10 miljoonana euron lisäksi kunta joutuu investoimaan moninkertaisen summan Klaukkalan tieverkkoon. Edellä mainitun kustannusjaon siivittämänä kunnanhallitus tulee ehdottamaan kunnanvaltuustolle myös MAL-aiesopimuksen hyväksymistä eli valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksen hyväksymistä vuosille 2016-2019. Tämä tarkoittanee sitä, että Klaukkalan ohikulkutie realisoituu viimeinkin ja sen arvioidaan valmistuvan viimeistään vuonna 2021. Rakennusajaksi on arvioitu noin 30 kk.

Kunnanhallitus käsitteli myös palveluverkkotyöryhmän esittämiä palveluverkon kehitysehdotuksia. Keskustan edustajien ehdotuksesta kunnanhallitus päätti muuttaa esittelijän esitystä siten, että 100 oppilaan 1-sarjainen koulu on vain tavoitteellinen koko, eikä johda konkreettisiin  lakkautustoimenpiteisiin, vaikka näköpiirissä ei olisi minkäänlaisia  oppilasmäärän kasvuedellytyksiä tai -ennusteita. Kunnanhallitus tulee esittämään valtuustolle asiaa muodossa, että jos kyläkoulun oppilasmäärä laskee selvästi useampana vuotena peräkkäin, tehdään kokonaistarkastelu, jossa selvitetään koulun tilojen kunto, käyttökelpoisuus ja tarpeellisuus paitsi opetuksen myös muiden mahdollisten palveluiden järjestämiseen. Kh ehdottaa, että tässä yhteydessä selvitetään myös, millä kehittämistoimilla voidaan turvata koulun oppilasmäärän pysyminen riittävällä tasolla. Eli aika lailla väljempää ja vähemmän konkreettista systeemiä kunnanhallitus tyrkyttää valtuustolle. Asetetaan kyllä kriteerit ja tavoitteet, mutta ei ryhdytä toimenpiteisiin, jos ne eivät toteudu. Sitten ryhdytään vasta selvittelemään ja tutkailemaan – eli sama vanha epävarmuus jatkuu useiden koulujen kohdalla, jos tuon kh:n esityksen mukaan mennään.

Virkamiehet olivat päätyneet esittämään lukiotyöryhmän esityksen mukaisesti, että Kirkonkylälle rakennetaan uusi lukio, johon Rajamäen lukio yhdistetään. Kunnanhallitus ei tule tätä hyväksynyt, vaan tule ehdottamaan valtuustolle, että lukioverkostoa arvioidaan lähivuosina oppilasmäärän kehityksen perusteella. Kunnanhallitus arvioi päin vastoin  kuin lukiotyöryhmä ja nuorisovaltuusto, että tällä tavalla turvataan parhaiten lukio-opetuksen vetovoimaisuus kunnan alueella sekä luodaan mahdollisuuksia toiminnan kehittämiselle ja erikoistumiselle. Kh ehdottaa, että lukiohankkeen aikataulu määritetään  oppilasmäärän kehityksen pohjalta tulevien vuosien investointiohjelman yhteydessä. Lukiotyöryhmä ja nuorisovaltuustohan olivat arvioineet, että juuri uusi ajanmukainen ja riittävän iso lukio luo vetovoimaa ja mahdollistaa kehittämiselle ja erikoistumiselle. Itseäni hieman arveluttaa se, että minkälaista kasvua esimerkiksi Rajamäen lukion kohdalla kunnanhallitus nyt edellyttää ja mihinkä siellä on realistiset edellytykset asukaspohjan ja tilojen suhteen. Olisin suonut täsmällisempää argumentointia ja kriteeristöä jo tässä vaiheessa – ympäripyöreyksien sijaan.

Kunnanvaltuustoa kokoontuu keskiviikkona 25.5. klo 18.00 ja tämä tapahtuma on nähtävänä perinteiseen tapaan suorana kunnan web-sivuilta http://www.nurmijarvi.fi

 

Lehdistökatsaus

003

Postia on tipahdellut säännöllisesti – tosin jakeluaika näyttää siirtyneen kohti illan tunteja. Sinänsä minulle ihan OK. Työssä käyvänä on aika lailla sama, että koliseeko postilaatikko keskipäivällä vaiko myöhemmin.

Kalle Päätalo -seura ry:n joka keväinen Päätalosanomat ilmestyi huhtikuun lopulla. Aviisiin on präntätty myös viime kesänä Päätaloviikon lukijatapahtumassa pitämäni puhe. Tänä vuonna Päätaloviikkoa vietetään Taivalkoskella 4.-10.7. ja lukijatapahtuman puhujina ovat Gloria-lehden toimituspäällikkö Annaleena Jalava, laulava lauluntekijä aknestikko Jukka Takalo ja historioitsija Teemu Keskisarja.

Nukarin Sanomat lennähti myös Rajamäelle. Tosin vain lämpimäiskappaleena, kun raapustin takasivulle yhden hempeän Pitkänokka-stripin. Hieno juttu, että kyläyhdistys jaksaa lehteä julkaista.

Paikallislehti Nurmijärven Uutiset kirjoitti kuluvalla viikolla Toimelan asemakaavamuutoksesta omituisella otsikolla “Toimelasta tehtiin väännön jälkeen lainsuojaton”. Omituinen sikäli, että jutussa mainitulla rakennuksella ei ole tällä hetkellä minkäänlaista suojelustatusta. Sekö, että kunnanvaltuusto päätti asettaa rakennukselle lievän suojelumerkinnän, teki siitä lainsuojattoman. Outo näkövinkkeli. Samalla logiikalla rakennukset, joissa ei ole minkään valtakunnan suojelumerkintää ovat varmaankin peräti rikollisia.

Tämän viikonlopun Nurmijärven Uutisissa jutusteltiin palveluverkkotoimikunnan raportista ja kyläilloista. Olin Kirkonkylän tilaisuudessa ja jotakin siellä asiasta lausuin. En kuitenkaan juuri sitä, mitä huulilleni oli lehdessä asetettu. Että kaipailen kuntalaisilta uusia säästöehdotuksia, jotta kyläkoulut voitaisiin säästää. En näe elinkelvottomien ja käyttötarkoitukseen sopimattomien koulujen säästämistä mielekkäänä, vaikka minkälaisia uusia innovatiivisia ideoita nousisi kuntataloutta parantamaan. Niitä ideoita kyllä tarvitaan, mutta ei elinkelvottomien koulujen ylläpitämiseksi.