Valtuustoseminaarista

007  Luhtre turismitalu Raplassa.

Nurmijärven kunnanvaltuusto piti loppuviikosta vuosittaisen valtuustoseminaarinsa, tällä kertaa ystävyyskunnassamme Raplassa Virossa.

Alkuviikon valtuustopuheessani tuskailin kuntapäättäjien rohkeutta ja kykyä tehdä niitä vaikeita päätöksiä, joita itse edellytämme viranhaltijoiden valmistelevan ja vaikka lukuisia päiviä ja viikkoja on vietetty asioiden pohtimiseen erinäisissä seminaareissa ja palavereissa.

Tällä kertaa valtuustoseminaarissa keskityttiin kuntaorganisaation uudistamiseen, joka on väistämättä edessä, kun sote-uudistus tulee kunnan toimintoja ja myös talouden kokoa leikkaamaan.

Paikalla oli kohtuullisen hyvin valtuutettuja ja muutama varavaltuutettu. Mitään päätöksiä ei luonnollisestikaan tehty, mutta käydyissä keskusteluista ja valtuustoryhmien alustavissa esityksistä sai jo jonkinlaisen käsityksen siitä mihin suuntaan kuntaorganisaatiota ollaan viemässä.

Uusi kuntalaki antaisi Nurmijärvelläkin mahdollisuuden pienentää valtuuston kokoa aina 43 valtuutettuun. Näyttää, että valtuuston pienentämiseen ei löydy kannatusta ja jatkanemme kasvavassa kunnassamme nykyisellä 51 kunnanvaltuutetulla.

Lautakuntien määrää tullaan vähentämään. Näillä näkymin lautakuntia tulisi seuraavalla valtuustokaudella olemaan vain neljä nykyisten seitsemän sijasta. Noiden lisäksi tulee toki vielä lakisääteiset tarkastuslautakunta ja keskusvaalilautakunta. Lautakuntien luottamushenkilöpaikat vähenisivät tuolla systeemillä nykyisestä 79:stä 56:een.

Lautakuntien tarkemmasta työnjaosta ja nimistä ei vielä ole täyttä ymmärrystä ja sopua, vaan asiaa pyöritellään ja mutustellaan kesän yli. Päätöksiä päästäneen tekemään syksyllä 2016. Yksi kohtalaista kannatusta saanut vaihtoehto sisältää sivistyslautakunnan, jonka laisuudessa olisi varhaiskasvatus ja koulutus, hyvinvointilautakunnan joka vastaisi sote-asioista, liikunta-, kulttuuri- ja kirjastopalaveluista sekä nuorisoasioista. Sote-osuushan siirtyy pois kuntaorganisaatiosta vuoden 2019 alusta. Kaksi muuta lautakuntaa olisivat suunnittelulautakunta ja tekninen lautakunta. Siitä, että yleis- ja asemakaavoitus, maanhankinta ja tontin myynti siirretään yhden lautakunnan alaisuuteen ja samaan organisaatioon, on yhteinen ymmärrys. Hieman vielä tuntuu olevan erilaisia kantoja siitä. pitäisikö ne olla teknisen lautakunnan ja ympäristötoimialan vai suunnittelulautakunnan  ja suunnittelutoimialan alaisuudessa. Pelkästään luottamushenkilöorganisaatiota ajatellen oma näkemykseni on se, että syntyy aivan liian laaja vastuukokonaisuus, jos teknisessä lautakunnassa käsiteltäisiin nykyisten asioiden lisäksi myös nykyisen asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan asiat ja vielä osia nykyisen kuntasuunnittelulautakunnankin tehtävistä. Kokousten määrä tulisi tuplata ja siltikin kokousten asialistat paisuisivat kohtuuttomiksi. Kolmen tunnit kokoukset alkaisivat olla normikäytäntö ja se on liikaa. Tuollainen tilanne ajaisi luultavasti siihen, että päätöksentekoa siirrettäisiin virkamiehille.

Hyvälle alulle asiassa päästiin. Keskustelut ja neuvottelut jatkuvat ja maaliinkiin varmasti päästään jossakin vaiheessa.

 

 

 

 

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.