Kenttärata – Kuolemanrata

006

Äkkinäinen kulkija ei ymmärrä mitä tässäkin on touhuttu 70 vuotta sitten

Vakiintuneena Koillismaan kävijänä tuli taas käytyä kenttäradan historiallisia paikkoja katsastelemassa.

Kyseessähän on saksalaisten vuosina 1942-1944 Hyrynsalmelta Kuusamoon rakentama kapearaiteinen kenttärata. Kovin pitkää aikaa rata ei ehtinyt tuossakaan pituudessa olla siis käytössä, vaikka sille oli jo jatkoakin suunniteltu ja linjattu aina Kiestinkiin saakka.

Tammikuussa 1944 valmistuneen radan alkupää sijaitsi tosiaan Hyrynsalmella ja loppupää 178 km:n päässä Kuusamon Vanttajassa. Kun sivuraiteitakin oli yli 22 km, niin hanke oli 200 km:n mittainen. Ratahanke oli merkittävä jopa suursotaa käyvälle Saksalle ja sen tarkoituksena oli taata huollon toimivuus Kiestingin suunnan sotatoimille. Rautatien linjaus kulki nykyisen – tosin jo hiljenneen Hyrynsalmi – Taivalkoski radan mukaisesti Korvualle saakka, josta se erkani kohti Kuusamoa. Tänäkin päivänä tuo Korvualta Kuusamoon johtava ratalinjaus, ratapenkereet ja maaleikkaukset ovat näkyvissä maastossa. Pääosin ratapenkkaa kulkee nykyisin metsäautotie. Kiskot on purettu kuten kaikki muukin saksalaisten omaisuus Pohjois-Suomessa. Ratarakenteiden jäännöksiä ja rakennusten perustuksia maastosta voi havaita edelleen.

Viime vuosina kenttärata on huomioitu myös lähihistoriallisena matkailukohteena ja sen merkittävimpiin paikkoihin on järjestetty opastetaulut ja viitoitukset. Päätaloviikon yhteydessä on viime vuosina järjestetty kenttäradalle opastettuja käyntejä – sivusihan kenttärata myös Kalle Päätalon vaiheita. Jouni Kauhasen ansiokkaassa historiikissa “Sotilas, siviili ja sotavanki – Ylä-Kainuun ja Koillismaan traaginen kenttärata” on nostettu esiin sitaatti Päätalon teoksesta “Myrsky Koillismaalla”: “Vaikka saksalaiset radanrakentajat näyttivät selkosen asukkaille työn vauhtia, opettivat he myös pelottavalla tavalla, miten arvoton ison maailman myllyssä on ihmishenki.”

Niinpä. Myös kuolemanradaksi tuota saksalaisten rautatietä kutsuttiin ja kutsutaan. Työvoimana käytettiin saksalaisia rangaistusvankeja, saksalaisten valtaamilta alueilta tuotuja työvelvollisia ja ennen kaikkea sotavankeja. Enimmillään ratatyömaalla oli liki 2000 työvelvollista ja sotavankia. Nälkään ja sairauksiin ratatyömaalla kuoli satoja sotavankeja – lähinnä venäläisiä ja puolalaisia. Sekä saksalaisia rangaistusvankeja että sotavankeja teloitettiin kymmenittäin. Ihmishenki oli erittäin löysässä noina vuosina ratatyömaalla. Aikalaiskertomuksista voi todeta karmeista julmuuksista ja mm. julkisista hirttäjäisistä. Pelkästään neuvostoliittolaisia sotavankeja työmaalla on arvioitu kuolleen 650.

013

Sänkikankaan ratapohjaa ja maaleikkauksia. Nämäkin lapiotyönä ja vankivoimin tehtyjä.

Tällä kertaa kävin katsastelemassa kenttäradan päätepistettä Kuusamon Sänkikankaalla ja myös sen jatkolinjausta, joka kurvailee Salpalinjan läpi Kuusamon Vanttajassa. Salpalinjasta on tuolla jäljellä panssariesteitä, muutamia entisöityjä juoksuhaudan pätkiä, korsuja ja hitonmoinen kuoppa venäläisten räjäyttämän bunkkerin kohdalla. Noita sangen vaatimattomia rakennelmia katsellessa voi vain todeta, että vaatimattomat olivat ainakin tuolla lohkolla suomalaisten varustukset.

004

Veturitallin perustuksia ja sodanaikaista rautaromua Kuusamon Sänkikankaalta.

021

Bunkkerin katto naapureiden invaasion jälkeen. Salpalinja, Kuusamo.

Harjajoelta – jossa on jonkun verran rakennelmien jäännöksiä nähtävissä – tuli ajeltua kenttäradan pohjaa Isokumpuun, jossa sijaitsi sodan aikaan iso huoltokeskus. Isokummussa on edelleen  nähtävissä monenlaisia rakennelmien jäännöksiä ja ne on myös opastetauluilla varustettu.

028

 Infotaulu Isokummun veturitallista…

029

…ja veturipajan rauniot.

Yhtäjaksoisesti kenttäradan linjausta ei voi tänä päivänä autolla ajaa Korvualta Kuusamoon, koska Iijoen yli mennyttä siltaa ei ole uudelleen rakennettu sen jälkeen, kun aseveljet sen lähtiessään pamauttivat ilmaan. Kävin kalareissulla katsomassa paikkaa Iijoen eteläpuolelta. Ratalinjaus päättyy joen  partaalle, jossa on edelleen vanhoja sillan perustuksia ja sivuraiteiden linjauksia nähtävissä. Kivenheiton päässä toisella rannalla ratalinjaus ja metsäautotie jatkuu Isokumpuun päin. Tien pää on tosin jonkun kesäasunnon pihassa – olisikohan vanha metsäkämppä. Hienolla paikalla joka tapauksessa.

093      Iijoki kenttäradan kohdalla

Tällaisiakin nähtävyyksiä valtakunnassa vielä on monen sorttisten huvipuistojen ja ostoshelvettien ohella.

Jos liikkuu Taivalkosken ja Kuusamon suunnalla, niin visiitti kenttäradalla voi jotakin kiinnostaa. Se on ainakin muisto elävästä elämästä – ja valitettavasti myös kuolemasta.

Lähde: Jouni Kauhanen: “Sotilas, siviili ja sotavanki – Ylä-Kainuun ja Koillismaan traaginen kenttärata”, 2012.


 

Jälkikirjoitus 20.8.2017

Helsingin Sanomat kirjoitti sunnuntain 20.8.2017 numerossaan saksalaisten jatkosodan aikaisista sotavankileireistä  Pohjois-Suomessa otsikolla “Natseilla oli Pohjois-Suomessa noin 30000 sotavankia”.

Jutin kuvituksena olleesta kartasta on havaittavissa Kuolemanrataan liittyvä ratalinjaa mukaileva todella tiivis vankileirikeskittymä. Merkkasin tuohon karttaotteeseen.

rata.jpg

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.