Maanantaille 2.5. oli saatu mahtumaan kaksi kuntalaistilaisuutta samalle klo 18.00 kellonlyömälle.
Kunta piti Kirkonkylällä valtuustosalissa kyläillan, jossa käsiteltiin palveluverkkotoimikunnan ja lukiotyöryhmän raportteja.
Rajamäen Kyläyhdistys järjesti samaan aikaan keskustelutilaisuuden Rajamäen lukion tulevaisuudesta.
Osallistuin tuohon kunnan järjestämään tilaisuuteen Kirkonkylällä. Kun paikalla valtuustosalissa olivat myös sivistystoimenjohtaja Tiina Hirvonen ja lukiotyöryhmän puheenjohtaja Virpi Korhonen, niin todistettavasti he eivät olleet Rajamäen tilaisuudessa.
Kirkonkylän kyläillassa oli virkamiesten lisäksi 30-40 kuntalaista ja vajaa kymmenkunta luottamushenkilöä. Valkjärven suunnasta oltiin liikkeellä banderollien kanssa. Kehitysjohtaja Kononen kertoi tiivistetysti palveluverkkotoimikunnan ja Hirvonen lukiotyöryhmän tuloksista. Kunnanjohtaja Behm valaisi hieman laajemmin tulevia muutoksia.
Kuulimme kritiikkiä siitä, että toimikunnan esitys tuotiin liian valmiiksi tehtynä kuntalaisten arvioitavaksi. Tuota kritiikkiä en suostunut nielemään. Totesin, että suurempi haloo olisi noussut siitä, että kuntalaisten arvioitavaksi oltaisiin tuotu keskeneräinen ja puutteellinen esitys. Sen vatkaamiseen ja pyörittelyyn ei olisi riittänyt seuraavat kaksi vuottakaan. Juuri toimikunta oma-aloitteisesti ehdotti kuntalaiskyselyn tekemistä netissä ja näiden kyläiltojen pitämistä. Nettikyselyyn tuli hieman yli 300 vastausta – tuloksia ei ole vielä saatavissa.
Totuttuun tapaan keskustelu kääntyi pääasiassa pieniin kouluihin. Niihin liittyen keskusteltiin myös jonkin verran haja-asutusalueiden rakennuspaikoista. Ties monennenko kerran todettiin, että kunta ei haja-asutusalueille ohjaa aktiivisesti rakentamista ja että vaikka kylissä on tälläkin hetkellä rakennuspaikkoja, niin niiden toteutuminen on ensisijaisesti riippuvainen maanomistajien halusta myydä rakennuspaikkoja.
Turhan vähälle huomiolle on jäänyt se tosiasia, että kunnassa hyväksytyn Maankäytön kehityskuva 2040:n mukaan seuraavan 30 vuoden aikana kasvu suuntautuu kolmeen päätaajamaan ja Röykkään. Haja-asutusalueen väestönkasvu on suunnitelman mukaan vain noin 50 henkeä per vuosi. Tällaisten kasvulukujen pohjalta ei ole odotettavissa merkittävää muuttoinvaasiota kyliin ja kyläkoulujen oppilasmäärän oleellista kasvua – etenkin, kun kunnan väestökasvu-% on tällä hetkellä vain noin puolet arvioidusta. Tämän hetkisten lukujen perusteella tuo haja-asutusalueen kasvu on luokkaa 25 henkeä per vuosi. Niin – ja se Klaukkalan ohikulkutie vaikutuksineen on huomioitu noissa maankäytön kehityskuvan luvuissa.
Kun toimikunnan tehtävänä oli nimenomaan tarkastella palveluverkkoa myös taloudellisten säästöjen kannalta, niin olisi ollut mielenkiintoista kuulla minkälaisia avauksia ja ideoita kuntalaisilta on – sen sijaan, että keskitytään joidenkin yksittäisten koulujen toimintaan. Saimme kuulla salissa neljä tällaista säästö- ja järkeistämisehdotusta, mutta en jaksa uskoa, että näistä löytyy ratkaisua kunnan taloushaasteisiin:
- Korotetaan kiinteistövero “tappiin”, jolloin haja-asutusalueille syntyy ennenäkemätön rakennusbuumi.
- Liikuntapaikkarakentaminen ja kaikki muu investointi “ei lakisääteisiin” kohteisiin lopetetaan.
- Lukkarin koulun lapset kyyditetään haja-asutusalueen kouluihin.
- Kunnantalo laitetaan myyntiin
Ilmeisesti nuo oli ns. kieli poskessa ehdotettuja. En ole ihan varma. Valitettavasti.
Seuraava kyläilta on Klaukkalassa tiistaina 3.5.
ARTO HÄGG 