Nurmijärven asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokous pidetään tiistaina 19.4.2016. Viime kokousten tapaan edessä on jälleen lyhyt asialista. Turhankin lyhyt. Etenkin lautakunnan toimivaltaan kuuluvia isompia rakennuslupia toivoisi tulevan päätettäväksi nykyistä enemmän.
Nyt käsitellään yksi pieni asemakaavan muutoshanke Klaukkalassa. Suurehkon 1680 m2:n ok-tontti halutaan muuttaa kahden asunnon tontiksi. Tontin iso koko on osoittautunut ongelmaksi myynnin kannalta. Ilkikurisesti voisi kysäistä, että eikö tuo ole juuri sellainen tonttikoko, jota Keskusta ja Perussuomalaiset ajoivat suorastaan pakolliseksi Nurmijärvellä. Tämä on vain yksi esimerkki siitä miten isoja ok-tontteja halutaan muuttaa paritalotonteiksi tai jakaa useammaksi pienemmäksi. Tokihan olisi sekin mahdollisuus, että kunta puolittaisi tonttien neliöhinnat, jolloin isontontin hankkiminen ei olisi välttämättä rahasta kiinni. Kuntatalouden kannalta se ei kuitenkaan olisi hyvä ratkaisu: ok-alueita pitäisi kaavoittaa tuplamäärä, kunnallistekniikan rakentamisen kustannukset asuntoneliötä kohti kasvaisi ja myös luontoväki olisi asiaa pontevasti vastustamassa – jokainen tonttineliöhän on pois rakentamattomasta alueesta.
Listalla on myös tyrkyllä yksi pieni kaavanlaatimissopimus, kaksi pientä poikkeamisesitystä ja Herusten rakentamiskiellon jatkaminen.
Keskusteluasioissa näyttää oleva aiheina ainakin kunnan maanmyyntiorganisaation toiveet ok-tonttien muotoon liittyen ja Heinojan asemakaava. Kunnanhallitushan palautti kaavaluonnoksen talvella takaisiin lautakuntaan. Asiasta onkin syytä keskustella ja toivottavasti saada hieman selvennystä kunnanhallituksen aatoksiin.
ARTO HÄGG 
Mikäs on kunnan linja nykyään kaavoitussopimuksiin. Parista paikasta kun on kuullut että aika väkinäistä on ollut virkamiesten taholta kirkonkylän kohdalla kun asiaa on kyselty.
Maanhankinnan periaatteet on kirjattu “Maapoliittiseen ohjelmaan”, joka on vuodelta 2004.
Siinä on määritetty kaavoittamattomilla alueilla ensisijaiseksi maanhankintakeinoksi raakamaan vapaaehtoinen kauppa. Toissijaisena tapana on kirjattu molempia osapuolia tyydyttävä maankäyttösopimus.
Perinteisesti Nurmijärvellä on käytetty monipuolisesti eri maanhankintatapoja. Pitkäjänteisemmässä maanhankinnassa raakamaakauppoja, mutta myös maankäyttösopimuksia. Periaatteena maankäyttösopimuskissa on yleensä se, että kaava vahvistetaan kolmen vuoden kuluessa ja se toteutetaan kuuden vuoden kuluessa – näin ainakin ohjelmaan on kirjattu.
Varsinaisia kaavoitussopimuksia solmitaan jatkuvasti – useita vuodessa. Nämä ovat pienempiin maa-omistuksiin liittyviä kaavoituksia, joista peritään hinnaston mukainen taksa. Nämä aina tapauskohtaisesti arvioidaan, että onko maankäytön ja yhdyskuntarakenteen kannalta järkeviä.
Uusi maapoliittinen ohjelma on luonnosvaiheessa ja valmistelussa. Siinä linjataan kunnan maanhankintaa tulevaisuudessa.