Kuntavaali- ja lautakunta-asioita

021a

Ben ja perinteiset kettukarkit.

Kuntavaalitouhut lämpenevät pikkuhiljaa. Tänään olimme Kokoomus-ehdokkaiden kanssa Nurmijärven Kirkonkylän K-supermarketilla pop up-kahvilaa pitämässä. Paikalla oli edustava joukko ehdokkaita ja pari uuttakin ehdokasta liittyi joukkoon. Paikalla olivat myös kansanedustajat Outi Mäkelä ja Ben Zyskowicz. Allekirjoitimme myös vaaliliittosopimuksen RKP:n ja Kokoomuksen välillä kuntavaaleihin Nurmijärvellä. Kuntavaaleissa 2012 alkanut yli neljä vuotta kestänyt hyvä yhteistyö siis jatkuu.

Huomenna 26.2. suunnataan Klaukkalan talvimarkkinoille.

017.JPG

                          Paiskasimme RKP:n Mika Vallin kanssa tassua vaaliliiton kunniaksi.

Tiistaina 28.2. kokoontuu Nurmijärven asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta. Listalla on mm. lautakunnan toimintakertomus vuodelta 2016. Tyydytyksellä voidaan todeta, että asemakaavoja tuotettiin yli asetetun 80.000 k-m2:n tavoitteen eli yhteensä melkein 100.0oo k-m2:n verran. Työpaikkakaavojen tavoitteesta jäätiin, mutta asuntorakentamiskaavoja vahvistui melkein kaksinkertainen määrä tavoitteeseen nähden.

Voidaan ilolla myös todeta, että viime vuonna useita vuosia jatkunut lasku myönnettyjen rakennuslupamäärissä kääntyi nousuun. Vuonna 2016 rakennuslupia myönnettiin peräti 50% enemmän kuin edellisenä vuonna. Kun myös aloitettujen rakennustöiden määrä kasvoi yli 50%:lla, niin voidaan olettaa, että myös väestönkasvussa ollut pienoinen  notkahdus korjaantuu lähivuosina.

Omakotitaloille rakennuslupia myönnettiin viime vuonna peräti kaksinkertainen määrä vuoteen 2015 verrattuna. Myönnetyt 158 okt-rakennuslupaa ovat miesmuistiin suurin määrä. Viime vuonna myös aloitettiin liki 100 okt-rakennushanketta, joka sekin on neljään vuoteen suurin luku. Nurmijärvi ja sen omakotitonttitarjonta on edelleen kilpailukykyistä ja houkuttavaa. Yksi oleellinen asia tässä menestyksessä on se, että kunnassa on tarjolla okt-tontteja monipuolisesti – ei pelkästään yli 1000 m2:n tontteja kuten etenkin Keskustan ja  Perussuomalaisten valtuutetut yrittivät taannoin kuntaan alarajaksi asettaa.

Listalla on myös pari rakennuslupa-asiaa: Kirkonkylän Krannilaan haetaan lupaa 39 asunnon kerrostalolle ja Karhunkorpeen teollisuus/huoltorakennukselle.

Muuttotappiosta ja Klaukkalan maankäytöstä

004

Lueskellessani sosiaalisen median keskusteluja Nurmijärven kehittämisestä ja maankäytöstä, tuli mieleen se, minkä takia aikoinaan päätin keskittää mielipiteitteni julkituomisen näille omille web-sivuilleni. Somessa asiallinenkin keskustelu karkaa tarpeettoman usein sivuraiteille, jopa asiattomuuksiin ja henkilökohtaisuuksiin.

Jatkan siis tällä tapaa, vaikka viesti menisi vain murto-osalle verrattuna facebookin kontakteihin.

Nyt on keskusteluttanut erityisesti kunnan viime vuotinen poikkeuksellinen muuttotappio ja Klaukkalan kaavoitusasiat.

Vaikea sanoa oliko viime vuoden kasvu- ja muuttoluvut vain hetkellinen tilastotappio. Tosi asia on, että kasvu on ollut alle kunnan asettamien tavoitteiden jo useampana vuotena. Sama trendi taitaa tosin olla muissakin kehyskunnissa. Kivistön ja Keimolan massiivinen rakentaminen ja uusi raideyhteys näkyvät varmasti Nurmijärven kohdalla miinuksena.

Radan merkitystä rakentamiselle ja väestönkasvulle voi käydä Kivistössä ja Keimolassa toteamassa. Klaukkalan rata ei näytä olevan muiden kuin nurmijärveläisten agendalla tällä hetkellä – eikä edes kaikkien nurmijärveläistenkään. Kunta on radan tuloon maankäytön suunnitelmissaan varautunut. Muuten vaikuttamisen fokus on ollut ohikulkutiessä ja sen suhteen olemme erinomaisesti puolemme pitäneet. MAL-aiesopimuksessa mainittiin vain kaksi infra-hanketta valtiota velvoittavana – toinen oli Klaukkalan ohikulkutie.
Kun Nurmijärven kunnanvaltuusto teki ehdotuksestani päätöksen koplata MAL-aiesopimuksen hyväksyminen valtion sitoutumiseen Klaukkalan ohikulkutiehen, erityisesti demaripiireissä vinoiltiin tuollaisen ukaasin merkityksestä. Kunnanvaltuuston kokouksen 25.5.2016 pöytäkirjan pykälän 45 liitteenä olevasta kunnan ja ympäristöministeriön välisestä kirjeenvaihdosta voi todeta kuinka tiukkana Nurmijärven kunnan viranhaltijat ovat valtioon päin olleet asiassa. Ja kuinka muuten he olisivat voineet toimiakaan, kun kunnanvaltuusto tuon kannaltamme elintärkeän linjauksen oli tehnyt.
Nurmijärvihän on täyttänyt erinomaisesti MAL-aiesopimuksen asuntotuotantovaatimukset – toisin kuin eräät muut kunnat. Samoin asemakaavatuotantomme on ollut hyvällä mallilla naapurikuntiin verrattuna. Kaavavarantomme onkin tällä hetkellä vähintään hyvä, joskaan ei alueellisesti optimaalisesti jakautunut. Kirkonkylän tilanne on heikoin, joten Heinojan kaavan vahvistuminen olisi tervetullutta.
Somessa on esitetty mielipiteitä, että Klaukkalan keskustaan kasvukeskuksena pitäisi kaavoittaa runsaasti – ja vieläpä väljiä – pientaloalueita. Samaan hengenvetoon valitetaan kaupallisten palveluiden puutteesta. Mielestäni tuossa on yksinkertaisesti sellaisia muuttujia, jotka eivät samaan yhtälöön sovi. Jos taajama haluaa olla kasvukeskus, jollaiseksi Klaukkala on yksiselitteisesti määritetty, sen keskeiset osat tulee varata tehokkaammalle rakentamiselle – muuten siitä ei ole kunnan kasvukeskukseksi.
Kaupallisiin palveluihin kunta voi vaikuttaa lähinnä luomalla kaavoituksella niille mahdollisuuksia. Kaupanalan toimijat sitten tekevät päätöksensä itsenäisesti. Kunta on mielestäni ollut hyvinkin joustava ja tehnyt suorastaan räätälöityjä ratkaisuja. Valitettavasti vain Klaukkalan sijainti, väestötiheys ja ostovoima ei ole ollut kaupallisten toimijoiden ja investoreiden mielestä tarpeeksi houkutteleva. Se on hyvin ymmärrettävää, kun katsoo minkälaiseen ympäristöön ja liikenneyhteyksien varteen esim. HOK-Elanto investointinsa kohdisti. On suorastaan luonnonvastaista edellyttää Klaukkalan keskustaan samaan aikaan väljää pientalorakentamista ja lisää kaupallisia palveluita, kun edes nykyiset kohtuullisen tehokkaat kaavaratkaisut eivät ole kyenneet vakuuttamaan investoreita ja kaupan toimijoita alueen ostovoimasta.
Yhtenä argumenttina on käytetty erästä 3000 vastaajalle tehtyä kyselyä, jossa 75% vastanneista ilmoitti haluavansa asua omakotitalossa. Jos oltaisiin kysytty, että haluaako asua omakotitalossa järven rannalla, niin myönteisiä vastauksia olisi ollut luultavasti vieläkin enemmän. Iltapäivälehdessä talo- ja mökkivalmistajien konsultti tuohon tutkimukseen viitaten kritisoi sitä, että kasvukeskuksiin ei kaavoiteta pientaloja. Halu, kyky ja tarve ovat kuitenkin aivan eri asioita. Pientaloasuminen tulee olemaan jatkossakin kalliimpaa kuin kerrostaloasuminen ja se vaatii erilaista panostusta ja sitoutumista. Kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotanto, jonka osuus tulee luultavasti kasvamaan tulevaisuudessa, perustuu lähtökohtaisesti  muuhun kuin pientalorakentamiseen. Fakta on myös se, että väestön ikärakenne on muuttumassa – yhä useampi kuntalainen on jatkossa ikääntynyt. Kunnan sisälläkin tapahtuu tämän vuoksi luontaista siirtymistä omakotiasumisesta muihin talotyyppeihin.
Nurmijärvellä on tehty lyhyen ja pitkän tähtäimen maankäytön suunnittelua. Sen perustana on kasvun ohjaaminen kolmeen päätaajamaan, joista Klaukkalan osuus korostuu. Klaukkalassa kerrostalorakentamisen osuus on arvioitu huomattavasti muita taajamia suuremmaksi – jo senkin takia, että raideyhteys olisi mahdollista edes jossain vuosikymmenien päässä. Rajamäellä kerrostaloasumisen osuus on suunniteltu olevan marginaalista ja Kirkonkylällä tilanteen on suunniteltu olevan jotain näiden väliltä. Haja-asutusalueellakin asumista halutaan keskittää kyläkeskuksiin, jotta pirstaleiselta rakentamiselta vältyttäisiin ja maalaismaisema säilyisi edelleen nykyisen kaltaisena.
Minun on vaikea yhtyä mielipiteisiin, että kunnassa ei olisi visioita, suunnitelmia tai tavoitteita maankäytön suhteen. Mielipiteisiin, jotka edellyttävät noiden suunnitelmien ja tavoitteiden tarkistamista tarvittaessa, yhdyn. Useaan otteeseen olenkin tuonut esille, että kunnassa laadittua “maankäytön kehityskuvaa” olisi syytä tarkistaa, jos väestönkasvu ei lähivuosina vastaa aiempia arvioita ja liikenneväylähankkeet eivät etene suunnitellulla tavalla.
     009    Mieliaiheen parissa – tässä vuonna 2013.

 

Kuntavaaleista ja ASRAsta

Kuntavaaleihin on aikaa vajaa kaksi kuukautta ja vaalikampanjoinnista alkaa näkyä merkkejä. Ehdokkaiden lehtikirjoittelu kiihtyy, valokuvasessioita järjestetään, vaalikoneisiin funtsitaan vastauksia ja ilmoituksia suunnitellaan. Kuntavaaliehdokkailla on kiireiset ajat. Ehdokasnumerot saadaan 9.3. – sen jälkeen ehdokkaiden omat kampanjat ja mainonta rysähtävät täyteen vauhtiin ja voimaan.

Etenkin uusille ehdokkaille järjestetään ehdokaskoulutusta. Vaaleihin liittyy monenlaista tehtävää ja muistamista. Vaalirahoitusasioista ja ulkomainonnan säännöistä täytyy olla jyvällä. Vaalikoneisiin vastaamiseen saa varata runsaastikin aikaa – niitä ei kannata hutaisemalla hoitaa. Mainonnan ja ilmoitusten suunnittelu ja ajoitus vie oman aikansa ja vaatii hieman työtäkin – kanavia on tarjolla muitakin kuin se perinteinen paperinen paikallislehti.

Kun pääkaupunkiseudulla valtuustoon pyritään jopa useiden kymmenien tuhansien eurojen vaalibudjeteilla, niin Nurmijärvellä ovat suurimmat satsaukset olleet viime vaaleissa muistaakseni noin 3000 euron luokkaa. Omat vaalibudjettini ovat vuosina 2008 ja 2012 olleet noin 1800 euroa. Näissä vaaleissa summa jäänee pienemmäksi. Aion mm. kierrättää vanhoja neljän vuoden takaisia ulkomainoksia, kun niitä jemmapiilosta jokunen löytyi kohtuullisessa kunnossa. Kun niistä vielä miehenkin tunnistaa, niin en näihin kisoihin ala uusia rustaamaan.

 

055_muok

Numeroa vaille valmis uusiin koitoksiin. Säteilyvaara -lisäosa on jonkun viime vaalien aktiivisen kuntalaisen aikaansaannos. Lupaan säteillä edelleen, vaikka tarran olenkin poistanut.

———————————————————————

Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta piti viime viikolla vuoden ensimmäisen kokouksensa. Listalla oli viisi asemakaavamuutosta, joista tärkein varmaankin Kirkonkylän Lidlin asemakaavamuutos. Se etenee ehdotuksena kunnanhallitukseen.

Poikkeamishakemuksia oli puolisen tusinaa. Lautakunta ei lämmennyt kahdelle haetulle poikkeamislupahakemukselle, jotka kohdistuivat varsin tuoreeseen Ali-Tilkan asemakaavaan. Esitykset poikkesivat lautakunnan mielestä siinä määrin rakentamistapaohjeesta ja autopakkamitoituksesta, että ne palautettiin uudelleen valmisteltaviksi.

Viime aikoina rakennusliikkeet ja asuntorakennuttajat eivät ole juurikaan ryhtyneet kaksikerroksisia pientaloja toteuttamaan, vaikka asemakaava olisi sellaisia sallinut. Usein tontit rakennetaankin – sinänsä kaavan sallimalla tavalla – yksikerroksisina. Tämä aiheuttaa kuitenkin usein sen, että rakentamiseen osoitetut tontin alat ylittyvät ja vapaat piha-alueet jäävät vähäisiksi. Tonteista tulee erittäin tiiviitä, kun rakennusoikeutta yritetään käyttää maksimaalinen määrä yhteen tasoon toteutettuna. Tästä seuraa myös efekti, että tontille ei saada sijoitettua kaavan edellyttämiä autopaikkoja ja vähennykseen haetaan poikkeamislupaa. Kuntalaisille ja alueen asukkaille tämä näkyisi lisääntyvänä kadunvarsipysäköintinä ja katujen talvikunnossapidon vaikeutumisena.

 

Kuntavaalit 2017 Nyt!

004

Kuntavaalien 2017 ennakkoäänestys alkaa kahden kuukauden päästä 29.3. ja varsinainen vaalipäivä on 9.4.

Nurmijärven Kokoomus aloittaa vaalikampanjoinnin lauantaina 28.1. Kirkonkylän S-marketilla klo 10-13. Paikalla on kuntavaaliehdokkaita – uusia ja vanhoja tuttuja.      Oma kansanedustajamme Outi Mäkelä on paikalla klo 11-12.

Vaalikampanjointi ei ole ihan jokapäiväistä touhua. Itse olen touhuun kaksi kertaa ryhtynyt eli vuosien 2008 ja 2012 kuntavaaleissa. Nyt olen siis kolmatta kertaa asialla.

Kukin kampanjoi omalla tyylillänsä ja tavallansa. Osa keskittyy  ankaraan facebook-kirjoitteluun, osa innostuu kirjoittamaan paikallislehteen vaalien alla. Jotkut kirjoittavat aktiivisesti omille nettisivuilleen tai herättävät kesannolla olleet sivustonsa eloon vaalien alla. Jos jonkinlaista vaalimenestystä haluaa, niin jollakin tavalla ehdokkuuttaan on tuotava julki.

Omaan vaalitouhuuni kuuluu monien muiden tavoin lehtimainosten suunnittelua ja oman flyerin/esitteen rustaaminen. Sellaisen olen aiempina kertoina tehnyt ja varmaan näissäkin vaaleissa. Vaalikoneisiin vastaaminen alkaa olla väistämätöntä ja niille täytyy varata aikaa ja ajatusta. Viime vaaleissa taisi paikallislehden lisäksi vaalikonekysymyksiä nurmijärveläisiltä ehdokkailta tivata ainakin yle, hesari ja mtv3.

Itse kirjoittelen blogiini samaan vanhaan tapaan ja samalla tiheydellä kuin viimeiset 9 vuotta. Kuten jo aiemmin totesin – tiheämpi tahti vaatisi jo puolipäiväiseksi blogistiksi ryhtymistä. Paikallislehtiin olen kirjoitellut aina kun on asiaa ollut. Näinä viikkoina lehtien mielipide- ja vaalikirjoittelupalstat alkavat olla niin täynnä ehdokkaiden tekstejä, että voipi olla viisaampaa jättää omat kirjoitukseni jopa vaalien jälkeiseen seesteiseen aikaan. Silloin niillä on ehkä jotain huomioarvoakin.

Paras osa vaalikampanjointia on kuitenkin teltoilla ja kaduilla tehtävä jalkatyö. On tosi mukavaa ja mielenkiintoista keskustella ihmisten – tuttujen ja tuntemattomien – kanssa marketin edustalla tai Kokoomuksen teltalla. Kun melkein vuosikymmenen jo ollut kunnallisissa luottamustehtävissä, niin pikku hiljaa alkaa jo tietämään ja ymmärtämään kunnan asioista. Kykenee vastaamaan ja vähintään tietää mistä ja miten asioita voi selvittää, jos kuntalaisilta tulee kysymyksiä.

Kunnanvaltuustovuosien ja asemakaavoitus- ja rakennuslautakuntakokemukseni vuoksi maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyvät asiat ovat luonnollisesti ne joista tulee eniten kysymyksiä ja joihin keskustelut yleensä kääntyvät. Yksi seikka, joka innosti lähtemään kolmansiin kuntavaaleihin oli juuri se, että sote-uudistuksen jälkeen juuri nuo parhaimmat osaamisalueet nousevat kuntapolitiikassa ja päätöksenteossa entistä tärkeämpään rooliin.

Tavataan teltalla! Laukussa on muutama Pitkänokka-albumi. Hihasta vetämällä voi kysäistä näytekappaletta, jos on jäänyt hankkimatta.

006

Vielä on varaa vaalikuumelukeman nousta.

Vielä kerran kyläkoululinjauksista

004

Luulin kyläkoulukirjoittelun jo päättyneen omalta osaltani, mutta lukiessani Kallepekka Toivosen asiaa koskevan kirjoituksen paikallislehdessä, niin koin pakonomaisen tarpeen kirjoittaa muutaman rivin asiasta. Kirjoitukseni julkaistiin tämän päivän lehdessä. Toimitus oli sen otsikoinut:”Fakta jäi kertomatta, valtuusto linjasi koulujen minimikoon ja se meni näin:

Viitaten Kallepekka Toivosen kirjoitukseen Nurmijärven Uutisissa 18.1.2017, jossa hän oikoi kuntalaisten esittämiä väitteitä Nurmijärvellä tehdyistä päätöksistä mm. kyläkouluihin liittyen. Oikaisut ja oikean informaation jakaminen on aina paikallaan.

Oudompaa oli se, että kirjoituksessa kerrottiin myös siitä, mitä valtuusto jätti aikoinaan päätökseen kirjaamatta. Tosi asia – pöytäkirjoihin dokumentoituna – on, että Nurmijärven kunnanvaltuusto teki 25.5.2016 selkeän linjauksen koulujen tavoitteellisista 100 oppilaan vähimmäiskoosta ja ns. 1-sarjaisista kouluista. Tämän uuden linjauksen mukaisesti valtuusto teki 9.11.2016 johdonmukaisen ja yksimielisen päätöksen kahden alle 20 oppilaan kyläkoulun lakkauttamisesta palveluverkkotoimikunnan suosituksen mukaisesti. Nämä päätökset olivat suorastaan käänteentekevä linjamuutos vuosikymmenen jatkuneen odottelun, veivaamisen ja viivyttelyn jälkeen.

Noilla päätöksillä toivottavasti turvattiin elinkelpoisten ja nykyiset vaatimukset täyttävien kyläkoulujen säilyminen ja kehittäminen. Samalla kirjattiin linjaus, että luovutaan rakennuksista, jotka eivät sovellu opetussuunnitelman mukaisen opetuksen järjestämiseen ja joissa ei ole asianmukaisia tiloja oppilashuoltohenkilöstön toiminnalle. Tuskin kukaan toivoo yhdenkään elinkelpoisen ja toimivan kyläkoulun lakkauttamista jatkossa ja jokaisen hiipuvankin kyläkoulun kehittämismahdollisuudet tutkitaan – aivan kuten valtuusto viime vuonna päätti. Toisaalta tehdyillä päätöksillä linjattiin myös se, mitä tapahtuu, jos toimenpiteet eivät taantuvan kyläkoulun elvyttämiseksi auta. En näe kenenkään kannalta järkeväksi aiemmin koettua vuosikausia jatkunutta epätietoisuuden tilaa.

Palveluverkkotoimikunta, johon itsekin kuuluin, käsitteli aikanaan myös lukioita ja päiväkotiverkostoa. Näidenkin osalta toimikunta esitti toimenpiteitä, joilla saavutettaisiin monikäyttöisempiä, joustavimpia ja taloudellisempia ratkaisuja. Jälleen kerran ja jopa melkein vuosi toimikunnan loppuraportin julkistamisesta vain kyläkouluasiat keskusteluttavat.

Toivonen toi kirjoituksessaan esille myös sen, että Nurmijärvi on yksi harvoista kunnista, joissa koko haja-asutusalue on ns. suunnittelutarvealuetta. Niin, Nurmijärvi on yksi harvoista valtakunnan metropolin kehyskunnista, jossa haja-asutusalueen rakentamista on tarpeen erityisellä tavalla säännellä ja säädellä. Suunnittelutarvemenettely ei varmasti ole paras ratkaisu, mutta niin kauan kun kunnasta puuttuu riittävän kattava osayleiskaavaverkosto, se on tarpeellista. Mikäli haja-asutusalueita oltaisiin vuosikymmenten aikana rakennettu suunnittelemattomasti ja ilman viranomaisohjausta, uusien asuin- ja työpaikka-alueiden asemakaavoitus ja liikenneväylähankkeiden edistäminen olisi tänä päivänä huomattavasti vaikeampaa. Toivottavasti osayleiskaavoja saadaan yhä nopeammalla tahdilla valmiiksi ja lainvoimaisiksi, jotta tarve suunnittelutarveratkaisumenettelylle vähenee. Kuntapäättäjät voivat tahtoessaan asiaa vauhdittaa.

Toivosen tapaan olen vakuuttunut, että kylien elinkelpoisuuden säilyttäminen on kuntapäättäjiemme tavoitteena. Ei tule kuitenkaan unohtaa, että kunnanvaltuusto on maankäyttöä koskevassa päätöksenteossaan linjannut, että kasvu ohjataan jatkossakin kolmeen päätaajamaan ja hajarakentamista ohjataan tehokkaalla tavalla nykyistä enemmän taajamiin. Kyläkeskuksiin tehdyt osayleiskaavat ovat juuri tätä ohjausta.

 Arto Hägg

kunnanvaltuutettu (KOK)

Vaalikuumetta odotellessa

006

Kuntavaaleihin on aikaa rapiat kolme kuukautta.

Ehdokasasettelu päättyy 28.2.ja ehdokasnumerot vahvistetaan 9.3.2017.

Ennakkoäänestyspäivät ovat 29.3.-4.4. ja varsinainen vaalipäivä on 9.4.2017.

Vaikka vaalikuumemittari näyttää vielä viileähköjä lukemia, niin kiireisiä viikkoja on edessä. Henkilökohtaisten manöövereiden lisäksi työllistävät myös yhdistyksen ja Kokoomuksen kunnallisjärjestön vaalivalmistelut: yhteistilaisuudet, julkaisut, koulutukset.

Omaa “kampanjaa” ja vaalibudjetointia en ole ehtinyt juurikaan funtsimaan. Filosofiani on ollut, että tärkein osa istuvan valtuutetun kampanja on se työ ja osallistuminen, jonka on saanut aikaiseksi reilun neljän valtuustovuoden aikana. Kyllä ne suurimmat näytöt on pitänyt silloin antaa.

Varmaan jonkinlaisen esitteen tulen näissäkin vaaleissa painattamaan ja muutaman mainoksen paikallislehteen laittamaan. Pääpaino on kuitenkin varmaan ns. jalkatyössä, jota vaalitapahtumissa ja kunnan raiteilla tehdään.

Lehti- ja blogikirjoitteluakaan tuskin tulee merkittävästi lisättyä tulevina kuukausina. Olen paikallislehtiin viime vuosina kuitenkin tasaisen säännöllisesti kirjoittanut ja blogikirjoituksia viimeisten neljän vuoden aikana peräti 300 kappaletta eli käytännössä viikottain. Jos tahtia tuosta tiukentaisi, niin täytyisi heittäytyä kokopäiväkolumnistiksi.

——–

Kokoomuksen ehdokaslistalla on vielä tilaa. Jos kuntatason osallistuminen ja vaikuttaminen Nurmijärvellä kiinnostaa, niin ota yhteyttä: arto.hagg@kolumbus.fi

Kun teet sen heti, niin ehdit mukaan koulutus- ja yhteistilaisuuksiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Jaa…kyllä se lukema näyttää pikku hiljaa nousevan.

011

Puolivuotiskatsaus II/2016.

005

Takana on kahdeksan täyttä vuotta nurmijärveläistä kunnallispolitiikkaa. Enpä olisi arvannut näin käyvän, kun naapurin tyttö syksyllä 2008 sai houkuteltua silloisiin kunnallisvaaleihin ehdokkaaksi. Edessä ovat huhtikuussa jo kolmannet kuntavaalit ja takana melkoinen määrä kokouksia ja istuntoja niin kunnanvaltuustossa, asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa, ympäristölautakunnassa kuin joissain erillisissäkin toimikunnissakin – ja tietysti lukuisia keskusteluja ja kirjeenvaihtoja kuntalaisten ja viranhaltijoiden kanssa.

Kovin paljosta olisin jäänyt paitsi, jos olisin kutsusta syksyllä 2008  kieltäytynyt.

Kunnallispolitiikka on kestävyyslaji. Sen huomaa, kun yrittää puolivuosittain tiivistää tekemisensä, sanomisensa ja osallistumisensa. Kovin vähän konkreettisia asioita saa kirjatuksi puolen vuoden pätkältä – vuosikin on lyhyt sessio kunnallisissa touhuissa.

Toisaalta pari valtuustokautta mukana touhunneena voi todeta, että monia asioita on saatu eteenpäin ja aikaiseksi. Uusia teitä, katuja, liikuntapaikkoja, rakennuksia ja kokonaisia asuinalueita on tuona aikana saatu aikaiseksi – ja kaikki on alussa ollut vain yhtenä asiakohtana jonkin kokouksen asialistalla.

Alkulöpinöiden jälkeen perinteiseen puolivuotiskatsaukseen eli takautumia vuoden 2016 jälkimmäiseen puolikkaaseen. Puhujapöntössä tuli käytyä, kun siihen oli tarvetta. Mielestäni jatkoin vanhalla hyväksi koetulla tyylillä: Jos on tarvetta vastaehdotuksen tekemiseen tai jonkin tärkeäksi katsomansa asian esille tuomiseksi, niin silloin on puheen paikka. Tätä metodia käyttäen puheita joku jaksaa ehkä kuunnellakin ja noteerata. Pelkät kysymyksethän voi esittää valtuuston kyselytunnilla. Vaikka se ei Nurmijärven kunnanvaltuustossa kovin yleistä olekaan, niin tälläkin jaksolla tuli muutaman kerran  ns. tartuttua hetkeen ja jokunen spontaanikin vastapuheenvuoro esitettyä. Itse toivoisin sellaista debattia valtuustossa enemmänkin ja otaksun sen olevan kuntalaiskuulijoidenkin kannalta hieman mielenkiintoisempaa. Ja pienet spontaanit välihuudot ovat silloin tällöin paikallaan – niitä annetaan ja otetaan vastaan.

Kunnanvaltuusto

Valtuusto kokoontui loppuvuonna vain kolme kertaa. Syyskuun kokouksessa todettiin mielihyvällä, että Helsingin seudun MAL-sopimus 2016-19 oli allekirjoitettu ja  mukaan oltiin saatu valtion sitoutuminen Klaukkalan ohikulkutien edistämiseen. Muistelin tuolloin asian käsittelyä edellisvuoden valtuustossa. Kritisoin kärkevästi toteutuneiden ja tuolloin valmisteilla olevan MAL-sopimusten yksipuolisuutta: kunta toimii ja toteuttaa asemakaavoitusta ja asuntorakentamista sopimusten mukaan, mutta valtio ei täytä omia lupauksiaan. Ehdotuksestani valtuusto päätti lisätä maankäytön toteutusohjelmaan ukaasin, että Nurmijärvi ei voi sitoutua MAL-aiesopimuksen asuntomääriin, jos valtio ei edistä seudun väylähankkeita, erityisesti Klaukkalan ohikulkutietä. Ehkä sillä ukaasilla kuitenkin joku vaikutus oli, vaikka sen mielekkyyttä etenkin demarijoukoissa epäiltiin. Ainakin kunnan neuvottelijoilta tuli palautetta, että se oli hyvä selkänoja asiasta väännettäessä.

Ukaasi.jpg

Syksyllä nostin esille Klaukkalan monitoimitalon sopimussekoilut. Kävi ilmi, että teknisen puolen virkamiesten laatimissa ja allekirjoittamissa esivuokrasopimuksissa oli ehtona se, että kunta myöntää päävuokralaisille lisäavustuksia vuokrien maksua varten. Kun lautakunnissa ja kunnanvaltuustossa ei oltu asiaa käsitelty ja esisopimuksen sisältökään ei ollut luottamushenkilöiden tiedossa, niin oltiin hämmentävässä tilanteessa, jossa monitoimitaloa rakennettiin kovaa vauhtia, mutta yhtään sitovaa vuokrasopimusta pääkäyttäjien kanssa ei oltu tehty. Lisäavustukset sitten toki myönnettiin ja vuokrasopimuksetkin lienee jo allekirjoitettu.

Marraskuun budjettivaltuusto kesti noin 9 tuntia, vaikka varsinaisen budjetin hyväksymisessä ei mitään vääntöä ollutkaan. Jostain syystä vuoden tärkeimpään valtuustonkokoukseen oli listattu kosolti muitakin asioita. Valtuusto päätti marraskuun kokouksessa lakkauttaa yksimielisesti Suomiehen ja Nummenpään kyläkoulut. Kun alussa mainitsin kunnallisen päätöksenteon pitkistä linjoista, niin tämä asia kesti 8 vuotta. Vuoden 2009 budjettivaltuustossa käsiteltiin samaa asiaa ja olin kyseisten kyläkoulujen lakkauttamisen kannalla. Silloin ja muutama vuosi myöhemminkin enemmistö oli kuitenkin vakuuttunut, että kouluilla oli alle 20 oppilaan tasosta huolimatta edessään hyvät toimintaedellytykset vuosiksi eteenpäin. Nyt kahdeksan vuotta myöhemmin todettiin yksimielisesti, että koulut lopetetaan.

Marraskuun budjettivaltuustossa esitin pyynnön, että jatkossa investointihankkeista esitettäisiin sekä käyttötalous- että tulosvaikutukset ja se tehtäisiin samalla systematiikalla alusta alkaen käyttövaiheeseen saakka. Tällaiseen ulostuloon minut kiihdytti talousarvioesityksessä esitetty Klaukkalan monitoimitalon yli 1 milj.euron vuosittainen käyttömenokustannus, kun se oli pari vuotta aiemmin hankkeesta päätettäessä ollut vain 250-270.000 euroa per vuosi.

Pitkään ja hartaasti valmisteltu luottamus- ja toimihenkilöorganisaation uudistaminen vesittyi – vain kosmeettisia muutoksia tehtiin. Isompi organisaatiouudistus jää uuden valtuuston päätettäväksi ja uuden kunnanjohtajan esiteltäväksi. 

ASRA

Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan osalta puolivuotiskausi oli kovin hiljainen. Asialistat olivat lyhyitä ja Heinojan asemakaavaluonnosta lukuun ottamatta isompia kaavahankkeita ei tullut käsittelyyn. Toisaalta takana oli pitempi jakso, jossa lautakunnan kautta oli mennyt lukuisia laajoja asemakaavahankkeita.

Kokonaisuudessaan Nurmijärven asemakaavavaranto onkin hyvällä tasolla, vaikka siinä on alueellista vaihtelua. Asuinkaavavarantoa kunnassa on yhteensä liki 400.000 kem2, joka vastaa noin 1200 kerrostaloasunnon, 1000 rivitaloasunnon ja 700 ok-talon rakentamista.  Nykyisellä rakentamistahdilla kaavavarantoa riittää liki 10 vuodeksi. Toinkin esille ajatuksen, että onko kaavoituksen kerrosneliömetritavoitteita syytä jo pudottaa ja tuottaa vähemmän, mutta entistä laadukkaampaa asuinkaavaa. Asemakaavatkin vanhenevat aikanaan – kovin kauas tulevaisuuteen niitä ei kannata varastoon laatia. Otaksun, että palaan asiaan tulevaisuudessakin, mikäli luottamustoimet osaltani jatkuvat.

Myös rakennuslupahakemuksia lautakunnan käsittelyssä oli loppuvuonna vähäisesti. Lautakuntahan käsittelee vain suuremmat rakennusluvat ja esim. ok-talojen rakennusluvat on delegoitu viranhaltijalle.

Loppuvuonna tuli KHOsta päätökset sekä Järvimaan että Mahlamäen asemakaavoista tehtyihin valituksiin. Odotetusti molemmat valitukset hylättiin.

Muuta

Kulttuuri.- ja opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen vierailu yhdistyksemme syyskokouksessa jäi mieleen. Tapasimme fiksun ja vastuualueensa hyvin hallitsevan ministerin, joka kertoi Nurmijärven olevan hyvinkin tuttu paikka.

ministeri01p

Samat iltamat olivat itselleni sikäli merkitykselliset, että minut valittiin paikallisyhdistyksemme Kokoomus Nurmijärvi ry:n puheenjohtajaksi.

Pitkänokka-sarjakuva-albumia tyrkytin kansalaisille niin Turun taiteiden yössä, Oulun Sarjakuvafestivaaleilla kuin Rajamäen kyläpäivilläkin. Täytyy todeta, että onneksi tuli aikanaan säädyllinen ammattikin hankittua. Tuo homma ei totisesti olisi pizzan syrjässä pitänyt kiinni, vaikka muuten mukavaa touhua mukavien ihmisten kanssa onkin.

Ja kun vielä palaa tuohon kunnallisen vaikuttamisen hitauteen, niin kuluvana vuonna 2017 toivoisin yhden asian etenevän edes hiukan. Tein kolmisen vuotta sitten eli vuoden 2013 lopulla valtuustoaloitteen Rajamäen vanhan tehdasyhdyskunnan hyödyntämisestä elinkeinotoiminnassa. Otin esille mm. Altian viinamuseon avaamisen suurelle yleisölle edes kesäajaksi. Valtuustoaloite poiki sitten useita juttuja paikallislehtiin, Aamupostiin ja peräti puolentoista sivun artikkelin Helsingin Sanomiin.

Olisi erinomaista, jos Suomen 100-vuotisjuhlavuonna saataisiin edes tuo museo avoimeksi niin kuntalaisille kuin kunnassa vierailevillekin.

 

Sitä odotellessa: Menestyksekästä Uutta Vuotta!

Kunnanvaltuusto 21.12.2016

005

Kahdeksas vuosi kunnallisena luottamushenkilönä kääntyy loppusuoralle.

Tänään oli vuoden viimeinen kunnanvaltuuston kyselytunti ja kunnanvaltuusto kokoontuu siis kuluvan vuoden viimeiseen kokoukseen kesksiviikkona 21.12.2016 klo 18.00

Asialistalta löytyy mm. kunnan kotouttamisohjelma, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma sekä KUUMA-seutu liikelaitoksen toiminta- ja taloussuunnitelma 2017. Kaikki monikymmensivuisia asiakirjanippuja, joihin ei yleensä tule minkäänlaisia muutosehdotuksia valtustokäsittelyssä. Johtuuko sitten hyvästä valmistelusta vai jostain muusta.

Valtuuston on tarkoitus päättää myös koulujan johtokuntien lakkauttamisesta eli jo budjettivaltuustossa käsittelyssä ollut asia saanee lopullisen päätöksen.

Useampi luottamushenkilö hakee eroa kunnallisista luottamustehtävistä: osa paikkakunnalta muuton vuoksi, osa uuden kuntalain mahdollistamana, kun luottamushenkilöiden pestit jatkuisivat muuten ensi vuoden toukokuulle 2017. Luottamustehtävästähän ei voi normaalisti noin vain erota, vaan siihen täytyy olla pätevä ja perusteltu syy. Nyt vuoden vaihteessa riittää pelkkä ilmoitus, jos ei jatkokaudelle halua.

Yhtenä asiakohtana on 90.000 euron lisätoiminta-avustuksen myöntäminen Rajamäen Uimahalli Oy:lle vuodelle 2016. Uimahalliyhtiön kassa on ollut huonossa kunnossa huolimata siitä, että kävijämäärät ovat toteutuneet ja jopa ylittyneet hankesuunnitelmassa ja tavoitearviossa arvioiduista. Se on huono merkki. Halliyhtiöllä on edessään itsetutkiskelun paikka ja talouden tarkastelu. Kun kertaluonteisista laajennukseen liittyvistä menoeristä päästään eroon, niin kuntalaiset ja päättäjät odottavat talouslukujen oikenevan.

Kunnanvaltuuston ensi vuoden kokousajankohdatkin on tarkoitus vahvistaa keskiviikkona. Merkkailin niitä jo etukäteen allakkaan. Kesäkuun kokouksen kohdalla jäin empimään, kun totesin, että silloinhan kokoontuu uusi huhtikuussa 2017 valittava kunnanvaltuusto.

Merkkasin senkin kaiken varalta.

————

Kokoomuksen Nurmijärven kunnallisjärjestön syyskokous kokoontui muutama viikko sitten.

Kokous valitsi allekirjoittaneen kunnallisjärjestön uudeksi puheenjohtajaksi vuodelle 2017. Muiksi hallituksen jäseniksi valittiin Kristiina Hakala, Markku Jalava, Tuomo Karppinen, Pasi Miettinen ja Merja Winha-Järvinen.

 

 

 

 

 

Joulukuun alun haja-ajatuksia

182

Joulukuun alun haja-ajatuksia ja reunamerkintöjä:

*****

Valtakunta kohisee pääministerin mediasuhteista ja valtakunnan tärkeimmän mediatalon toiminnan ja toimituksen ohjauksesta. Asiaa on nyt varmasti tarkasteltu kaikista mahdollisista lähtökohdista ja -kulmista ja niiden välimaastostakin.

Itse koin kalabaliikin merkittävimmiksi huomioiksi:

  • Kun kukaan “täysipäinen” tuskin tosissaan edes epäilee, että Talvivaaran/Terrafamen lisärahoituksen takana olisi pääministerin sukulaisten marginaaliset bisnekset, niin miten on mahdollista, että tällaiset epäilyt aiheuttavat tasavallan ykköspoliitikossa nähdyn primitiivireaktion. Se on käsittämätöntä ja huomionarvoista.
  • Valtiomies, presidentti Mauno Koivisto totesi aikanaan, että jo provosoidaan, niin ei tule provosoitua. Nyt ei taideta liikkua ihan valtiomiestasolla.
  • On käynyt selväksi, että YLEn toimittajiin ei pystytä vaikuttamaan ulkopuolisella painostuksella.
  • Keskustelu siitä pystytäänkö YLEN johtoon vaikuttamaan ulkopuolisella painostuksella jatkunee.

*****

Nurmijärven asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan seuraava kokous pidetään 8.12. ja edelleen mennään minimalistisella agendalla. Asialistalla on normipykälien lisäksi vain rakennuskiellon jatkaminen Kirkonkylän keskustassa, yksi asemakaavamuutossopimus ja jonkin sortin naapureiden näkökantaeroasia (lievennetty ilmaus riita-asialle).   Eipä tuota ole tarpeen sen enempää puntaroida etukäteen.

*****

Myös Kokoomuksen kunnallisjärjestö kokoontuu ensi viikolla ja valitsee mm. ensi kauden hallituksen ja puheenjohtajan.

Osa puolueista on jo julkistanut huhtikuun kuntavaalien ehdokkaita.

*****

Pitkänokka-piirustelut ovat jääneet kovin vähiin. Jotenkin tuntuu, että on nostanut riman turhankin korkealle, eikä ihan joka toistakaan “älyn”väläystä kehtaa stripiksi rustata. Pitänee hieman rimaa tiputtaa – vaikkapa Hesarin tasolle. Ei ne tosiasiassa kovin hääppösiä väliin nekään ole.

Pitkänokka-strippialbumia löytyy vielä omastakin varastosta vaikkapa joulupukin konttiin laitettavaksi. Saat läpyskästä veret hyydyttävän Joulunalustarjouksen, kun laitat viestin osoitteeseen arto.hagg@kolumbus.fi .