Kuntavaaleihin on aikaa vajaa kaksi kuukautta ja vaalikampanjoinnista alkaa näkyä merkkejä. Ehdokkaiden lehtikirjoittelu kiihtyy, valokuvasessioita järjestetään, vaalikoneisiin funtsitaan vastauksia ja ilmoituksia suunnitellaan. Kuntavaaliehdokkailla on kiireiset ajat. Ehdokasnumerot saadaan 9.3. – sen jälkeen ehdokkaiden omat kampanjat ja mainonta rysähtävät täyteen vauhtiin ja voimaan.
Etenkin uusille ehdokkaille järjestetään ehdokaskoulutusta. Vaaleihin liittyy monenlaista tehtävää ja muistamista. Vaalirahoitusasioista ja ulkomainonnan säännöistä täytyy olla jyvällä. Vaalikoneisiin vastaamiseen saa varata runsaastikin aikaa – niitä ei kannata hutaisemalla hoitaa. Mainonnan ja ilmoitusten suunnittelu ja ajoitus vie oman aikansa ja vaatii hieman työtäkin – kanavia on tarjolla muitakin kuin se perinteinen paperinen paikallislehti.
Kun pääkaupunkiseudulla valtuustoon pyritään jopa useiden kymmenien tuhansien eurojen vaalibudjeteilla, niin Nurmijärvellä ovat suurimmat satsaukset olleet viime vaaleissa muistaakseni noin 3000 euron luokkaa. Omat vaalibudjettini ovat vuosina 2008 ja 2012 olleet noin 1800 euroa. Näissä vaaleissa summa jäänee pienemmäksi. Aion mm. kierrättää vanhoja neljän vuoden takaisia ulkomainoksia, kun niitä jemmapiilosta jokunen löytyi kohtuullisessa kunnossa. Kun niistä vielä miehenkin tunnistaa, niin en näihin kisoihin ala uusia rustaamaan.
Numeroa vaille valmis uusiin koitoksiin. Säteilyvaara -lisäosa on jonkun viime vaalien aktiivisen kuntalaisen aikaansaannos. Lupaan säteillä edelleen, vaikka tarran olenkin poistanut.
———————————————————————
Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta piti viime viikolla vuoden ensimmäisen kokouksensa. Listalla oli viisi asemakaavamuutosta, joista tärkein varmaankin Kirkonkylän Lidlin asemakaavamuutos. Se etenee ehdotuksena kunnanhallitukseen.
Poikkeamishakemuksia oli puolisen tusinaa. Lautakunta ei lämmennyt kahdelle haetulle poikkeamislupahakemukselle, jotka kohdistuivat varsin tuoreeseen Ali-Tilkan asemakaavaan. Esitykset poikkesivat lautakunnan mielestä siinä määrin rakentamistapaohjeesta ja autopakkamitoituksesta, että ne palautettiin uudelleen valmisteltaviksi.
Viime aikoina rakennusliikkeet ja asuntorakennuttajat eivät ole juurikaan ryhtyneet kaksikerroksisia pientaloja toteuttamaan, vaikka asemakaava olisi sellaisia sallinut. Usein tontit rakennetaankin – sinänsä kaavan sallimalla tavalla – yksikerroksisina. Tämä aiheuttaa kuitenkin usein sen, että rakentamiseen osoitetut tontin alat ylittyvät ja vapaat piha-alueet jäävät vähäisiksi. Tonteista tulee erittäin tiiviitä, kun rakennusoikeutta yritetään käyttää maksimaalinen määrä yhteen tasoon toteutettuna. Tästä seuraa myös efekti, että tontille ei saada sijoitettua kaavan edellyttämiä autopaikkoja ja vähennykseen haetaan poikkeamislupaa. Kuntalaisille ja alueen asukkaille tämä näkyisi lisääntyvänä kadunvarsipysäköintinä ja katujen talvikunnossapidon vaikeutumisena.
ARTO HÄGG 