Kun tuli mahdollisuus, niin osallistuin yhtenä 120:stä kokoomuslaisesta studioyleisönä YLEn ensimmäisessä suorassa Puoluepäivän TV-lähetyksessä. Vieraana oli luonnollisesti Kokoomus ja sen puheenjohtaja Petteri Orpo.

Alkuosassa ennen iltauutisia Orpo piti formaattiin kuuluvan seitsemän minuutin puheen, jota pari kommentaattoria ja yleisö tuoreeltaan kommentoi. Iltauutisien jälkeen seurasi 45 minuutin puheenjohtajatentti, jonka veti toimittaja Kirsi Heikel.

Illan teemat ja tentin aiheet pyörivät pitkälti soten, varhaiskasvatuksen ja koulutuksen ympärillä. Valtionvarainministerin asemasta Orpo joutui vastaamaan kosolti myös hallituksen tekemisistä ja tekemättömyyksistä.

Oma arvioni oli, että tenttiosuus Orpolta paremmin ja hän pystyi hyvin argumentoimaan toimittajan kysymyksiin ja kommentteihin. Petterin selkeä ja tinkimätön loppulausuma kerrassaan mykisti Heikelin, joka tuumaustauon pidettyään totesi, että tähän on hyvä lopettaa.

Itseäni miellytti erityisesti se, että Orpo toi selkeästi, johdonmukaisesti ja vastuullisesti esille sen faktan, että tässä taloustilanteessa tarvitaan sopeuttavia ratkaisuja ja on vastuutonta kasvattaa velanottoa. Nyt on tehtävä ne toimenpiteet – mukaan lukien palkkakuri – , joilla saadaan valtakunnan talous kuntoon ja kilpailukykyiseksi. Sen on jälkeen, kun velkaantuminen on saatu taitettua, on mahdollisuus lisäsatsauksiin. Orpo totesin hyvin, että tehdyt leikkaukset eivät ole, niin dramaattisia, että kansalaisten hyvinvointi olisi uhattuna.

Kun oma kuntavaalisloganini on ollut “Vakaa kuntatalous takaa peruspalvelut”, niin hyvin samoilla linjoilla liikutaan. Varmin tapa säilyttää hyvät ja laadukkaat palvelut Nurmijärvelläkin, on huolehtia siitä, että kunnan talous on kondiksessa ja velkamäärä pysyy kohtuullisena. Jos tuo edellyttää välillä vyön kiristystä, niin pulskempien aikojen koittaessa sitä vyötä voidaan vuorostaan löysätä. Jos ryhdytään vastuuttomasti paisuttamaan kuntataloutta ja lisäämään menoja milloin milläkin perusteella, niin velkakierteen oikaiseminen muuttuu vapaaksi pudotukseksi.

Mutta se Puoluepäivän studiovisiitti – oli mielenkiintoista nähdä miten suora lähetys toimi ja miten ammattilaiset sen hoitivat.

Keskiviikkona 15.3. on vuorossa SDP ja Antti Rinne. Otaksun, että mennään hieman eri moodissa kuin tänään: ei olla köyhiä, eikä kipeitä – ja se olotila hankitaan, vaikka velaksi.

Ben ja perinteiset kettukarkit.

Kuntavaalitouhut lämpenevät pikkuhiljaa. Tänään olimme Kokoomus-ehdokkaiden kanssa Nurmijärven Kirkonkylän K-supermarketilla pop up-kahvilaa pitämässä. Paikalla oli edustava joukko ehdokkaita ja pari uuttakin ehdokasta liittyi joukkoon. Paikalla olivat myös kansanedustajat Outi Mäkelä ja Ben Zyskowicz. Allekirjoitimme myös vaaliliittosopimuksen RKP:n ja Kokoomuksen välillä kuntavaaleihin Nurmijärvellä. Kuntavaaleissa 2012 alkanut yli neljä vuotta kestänyt hyvä yhteistyö siis jatkuu.

Huomenna 26.2. suunnataan Klaukkalan talvimarkkinoille.

                          Paiskasimme RKP:n Mika Vallin kanssa tassua vaaliliiton kunniaksi.

Tiistaina 28.2. kokoontuu Nurmijärven asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta. Listalla on mm. lautakunnan toimintakertomus vuodelta 2016. Tyydytyksellä voidaan todeta, että asemakaavoja tuotettiin yli asetetun 80.000 k-m2:n tavoitteen eli yhteensä melkein 100.0oo k-m2:n verran. Työpaikkakaavojen tavoitteesta jäätiin, mutta asuntorakentamiskaavoja vahvistui melkein kaksinkertainen määrä tavoitteeseen nähden.

Voidaan ilolla myös todeta, että viime vuonna useita vuosia jatkunut lasku myönnettyjen rakennuslupamäärissä kääntyi nousuun. Vuonna 2016 rakennuslupia myönnettiin peräti 50% enemmän kuin edellisenä vuonna. Kun myös aloitettujen rakennustöiden määrä kasvoi yli 50%:lla, niin voidaan olettaa, että myös väestönkasvussa ollut pienoinen  notkahdus korjaantuu lähivuosina.

Omakotitaloille rakennuslupia myönnettiin viime vuonna peräti kaksinkertainen määrä vuoteen 2015 verrattuna. Myönnetyt 158 okt-rakennuslupaa ovat miesmuistiin suurin määrä. Viime vuonna myös aloitettiin liki 100 okt-rakennushanketta, joka sekin on neljään vuoteen suurin luku. Nurmijärvi ja sen omakotitonttitarjonta on edelleen kilpailukykyistä ja houkuttavaa. Yksi oleellinen asia tässä menestyksessä on se, että kunnassa on tarjolla okt-tontteja monipuolisesti – ei pelkästään yli 1000 m2:n tontteja kuten etenkin Keskustan ja  Perussuomalaisten valtuutetut yrittivät taannoin kuntaan alarajaksi asettaa.

Listalla on myös pari rakennuslupa-asiaa: Kirkonkylän Krannilaan haetaan lupaa 39 asunnon kerrostalolle ja Karhunkorpeen teollisuus/huoltorakennukselle.

Lueskellessani sosiaalisen median keskusteluja Nurmijärven kehittämisestä ja maankäytöstä, tuli mieleen se, minkä takia aikoinaan päätin keskittää mielipiteitteni julkituomisen näille omille web-sivuilleni. Somessa asiallinenkin keskustelu karkaa tarpeettoman usein sivuraiteille, jopa asiattomuuksiin ja henkilökohtaisuuksiin.

Jatkan siis tällä tapaa, vaikka viesti menisi vain murto-osalle verrattuna facebookin kontakteihin.

Nyt on keskusteluttanut erityisesti kunnan viime vuotinen poikkeuksellinen muuttotappio ja Klaukkalan kaavoitusasiat.

Vaikea sanoa oliko viime vuoden kasvu- ja muuttoluvut vain hetkellinen tilastotappio. Tosi asia on, että kasvu on ollut alle kunnan asettamien tavoitteiden jo useampana vuotena. Sama trendi taitaa tosin olla muissakin kehyskunnissa. Kivistön ja Keimolan massiivinen rakentaminen ja uusi raideyhteys näkyvät varmasti Nurmijärven kohdalla miinuksena.

         Mieliaiheen parissa – tässä vuonna 2013.

Kuntavaaleihin on aikaa vajaa kaksi kuukautta ja vaalikampanjoinnista alkaa näkyä merkkejä. Ehdokkaiden lehtikirjoittelu kiihtyy, valokuvasessioita järjestetään, vaalikoneisiin funtsitaan vastauksia ja ilmoituksia suunnitellaan. Kuntavaaliehdokkailla on kiireiset ajat. Ehdokasnumerot saadaan 9.3. – sen jälkeen ehdokkaiden omat kampanjat ja mainonta rysähtävät täyteen vauhtiin ja voimaan.

Etenkin uusille ehdokkaille järjestetään ehdokaskoulutusta. Vaaleihin liittyy monenlaista tehtävää ja muistamista. Vaalirahoitusasioista ja ulkomainonnan säännöistä täytyy olla jyvällä. Vaalikoneisiin vastaamiseen saa varata runsaastikin aikaa – niitä ei kannata hutaisemalla hoitaa. Mainonnan ja ilmoitusten suunnittelu ja ajoitus vie oman aikansa ja vaatii hieman työtäkin – kanavia on tarjolla muitakin kuin se perinteinen paperinen paikallislehti.

Kun pääkaupunkiseudulla valtuustoon pyritään jopa useiden kymmenien tuhansien eurojen vaalibudjeteilla, niin Nurmijärvellä ovat suurimmat satsaukset olleet viime vaaleissa muistaakseni noin 3000 euron luokkaa. Omat vaalibudjettini ovat vuosina 2008 ja 2012 olleet noin 1800 euroa. Näissä vaaleissa summa jäänee pienemmäksi. Aion mm. kierrättää vanhoja neljän vuoden takaisia ulkomainoksia, kun niitä jemmapiilosta jokunen löytyi kohtuullisessa kunnossa. Kun niistä vielä miehenkin tunnistaa, niin en näihin kisoihin ala uusia rustaamaan.

Numeroa vaille valmis uusiin koitoksiin. Säteilyvaara -lisäosa on jonkun viime vaalien aktiivisen kuntalaisen aikaansaannos. Lupaan säteillä edelleen, vaikka tarran olenkin poistanut.

———————————————————————

Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta piti viime viikolla vuoden ensimmäisen kokouksensa. Listalla oli viisi asemakaavamuutosta, joista tärkein varmaankin Kirkonkylän Lidlin asemakaavamuutos. Se etenee ehdotuksena kunnanhallitukseen.

Poikkeamishakemuksia oli puolisen tusinaa. Lautakunta ei lämmennyt kahdelle haetulle poikkeamislupahakemukselle, jotka kohdistuivat varsin tuoreeseen Ali-Tilkan asemakaavaan. Esitykset poikkesivat lautakunnan mielestä siinä määrin rakentamistapaohjeesta ja autopakkamitoituksesta, että ne palautettiin uudelleen valmisteltaviksi.

Viime aikoina rakennusliikkeet ja asuntorakennuttajat eivät ole juurikaan ryhtyneet kaksikerroksisia pientaloja toteuttamaan, vaikka asemakaava olisi sellaisia sallinut. Usein tontit rakennetaankin – sinänsä kaavan sallimalla tavalla – yksikerroksisina. Tämä aiheuttaa kuitenkin usein sen, että rakentamiseen osoitetut tontin alat ylittyvät ja vapaat piha-alueet jäävät vähäisiksi. Tonteista tulee erittäin tiiviitä, kun rakennusoikeutta yritetään käyttää maksimaalinen määrä yhteen tasoon toteutettuna. Tästä seuraa myös efekti, että tontille ei saada sijoitettua kaavan edellyttämiä autopaikkoja ja vähennykseen haetaan poikkeamislupaa. Kuntalaisille ja alueen asukkaille tämä näkyisi lisääntyvänä kadunvarsipysäköintinä ja katujen talvikunnossapidon vaikeutumisena.

Kuntavaaleihin on aikaa rapiat kolme kuukautta.

Ehdokasasettelu päättyy 28.2.ja ehdokasnumerot vahvistetaan 9.3.2017.

Ennakkoäänestyspäivät ovat 29.3.-4.4. ja varsinainen vaalipäivä on 9.4.2017.

Vaikka vaalikuumemittari näyttää vielä viileähköjä lukemia, niin kiireisiä viikkoja on edessä. Henkilökohtaisten manöövereiden lisäksi työllistävät myös yhdistyksen ja Kokoomuksen kunnallisjärjestön vaalivalmistelut: yhteistilaisuudet, julkaisut, koulutukset.

Omaa “kampanjaa” ja vaalibudjetointia en ole ehtinyt juurikaan funtsimaan. Filosofiani on ollut, että tärkein osa istuvan valtuutetun kampanja on se työ ja osallistuminen, jonka on saanut aikaiseksi reilun neljän valtuustovuoden aikana. Kyllä ne suurimmat näytöt on pitänyt silloin antaa.

Varmaan jonkinlaisen esitteen tulen näissäkin vaaleissa painattamaan ja muutaman mainoksen paikallislehteen laittamaan. Pääpaino on kuitenkin varmaan ns. jalkatyössä, jota vaalitapahtumissa ja kunnan raiteilla tehdään.

Lehti- ja blogikirjoitteluakaan tuskin tulee merkittävästi lisättyä tulevina kuukausina. Olen paikallislehtiin viime vuosina kuitenkin tasaisen säännöllisesti kirjoittanut ja blogikirjoituksia viimeisten neljän vuoden aikana peräti 300 kappaletta eli käytännössä viikottain. Jos tahtia tuosta tiukentaisi, niin täytyisi heittäytyä kokopäiväkolumnistiksi.

——–

Kokoomuksen ehdokaslistalla on vielä tilaa. Jos kuntatason osallistuminen ja vaikuttaminen Nurmijärvellä kiinnostaa, niin ota yhteyttä: arto.hagg@kolumbus.fi

Kun teet sen heti, niin ehdit mukaan koulutus- ja yhteistilaisuuksiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Jaa…kyllä se lukema näyttää pikku hiljaa nousevan.

Takana on kahdeksan täyttä vuotta nurmijärveläistä kunnallispolitiikkaa. Enpä olisi arvannut näin käyvän, kun naapurin tyttö syksyllä 2008 sai houkuteltua silloisiin kunnallisvaaleihin ehdokkaaksi. Edessä ovat huhtikuussa jo kolmannet kuntavaalit ja takana melkoinen määrä kokouksia ja istuntoja niin kunnanvaltuustossa, asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa, ympäristölautakunnassa kuin joissain erillisissäkin toimikunnissakin – ja tietysti lukuisia keskusteluja ja kirjeenvaihtoja kuntalaisten ja viranhaltijoiden kanssa.

Kovin paljosta olisin jäänyt paitsi, jos olisin kutsusta syksyllä 2008  kieltäytynyt.

Kunnallispolitiikka on kestävyyslaji. Sen huomaa, kun yrittää puolivuosittain tiivistää tekemisensä, sanomisensa ja osallistumisensa. Kovin vähän konkreettisia asioita saa kirjatuksi puolen vuoden pätkältä – vuosikin on lyhyt sessio kunnallisissa touhuissa.

Toisaalta pari valtuustokautta mukana touhunneena voi todeta, että monia asioita on saatu eteenpäin ja aikaiseksi. Uusia teitä, katuja, liikuntapaikkoja, rakennuksia ja kokonaisia asuinalueita on tuona aikana saatu aikaiseksi – ja kaikki on alussa ollut vain yhtenä asiakohtana jonkin kokouksen asialistalla.

Alkulöpinöiden jälkeen perinteiseen puolivuotiskatsaukseen eli takautumia vuoden 2016 jälkimmäiseen puolikkaaseen. Puhujapöntössä tuli käytyä, kun siihen oli tarvetta. Mielestäni jatkoin vanhalla hyväksi koetulla tyylillä: Jos on tarvetta vastaehdotuksen tekemiseen tai jonkin tärkeäksi katsomansa asian esille tuomiseksi, niin silloin on puheen paikka. Tätä metodia käyttäen puheita joku jaksaa ehkä kuunnellakin ja noteerata. Pelkät kysymyksethän voi esittää valtuuston kyselytunnilla. Vaikka se ei Nurmijärven kunnanvaltuustossa kovin yleistä olekaan, niin tälläkin jaksolla tuli muutaman kerran  ns. tartuttua hetkeen ja jokunen spontaanikin vastapuheenvuoro esitettyä. Itse toivoisin sellaista debattia valtuustossa enemmänkin ja otaksun sen olevan kuntalaiskuulijoidenkin kannalta hieman mielenkiintoisempaa. Ja pienet spontaanit välihuudot ovat silloin tällöin paikallaan – niitä annetaan ja otetaan vastaan.

Kunnanvaltuusto

Valtuusto kokoontui loppuvuonna vain kolme kertaa. Syyskuun kokouksessa todettiin mielihyvällä, että Helsingin seudun MAL-sopimus 2016-19 oli allekirjoitettu ja  mukaan oltiin saatu valtion sitoutuminen Klaukkalan ohikulkutien edistämiseen. Muistelin tuolloin asian käsittelyä edellisvuoden valtuustossa. Kritisoin kärkevästi toteutuneiden ja tuolloin valmisteilla olevan MAL-sopimusten yksipuolisuutta: kunta toimii ja toteuttaa asemakaavoitusta ja asuntorakentamista sopimusten mukaan, mutta valtio ei täytä omia lupauksiaan. Ehdotuksestani valtuusto päätti lisätä maankäytön toteutusohjelmaan ukaasin, että Nurmijärvi ei voi sitoutua MAL-aiesopimuksen asuntomääriin, jos valtio ei edistä seudun väylähankkeita, erityisesti Klaukkalan ohikulkutietä. Ehkä sillä ukaasilla kuitenkin joku vaikutus oli, vaikka sen mielekkyyttä etenkin demarijoukoissa epäiltiin. Ainakin kunnan neuvottelijoilta tuli palautetta, että se oli hyvä selkänoja asiasta väännettäessä.

Syksyllä nostin esille Klaukkalan monitoimitalon sopimussekoilut. Kävi ilmi, että teknisen puolen virkamiesten laatimissa ja allekirjoittamissa esivuokrasopimuksissa oli ehtona se, että kunta myöntää päävuokralaisille lisäavustuksia vuokrien maksua varten. Kun lautakunnissa ja kunnanvaltuustossa ei oltu asiaa käsitelty ja esisopimuksen sisältökään ei ollut luottamushenkilöiden tiedossa, niin oltiin hämmentävässä tilanteessa, jossa monitoimitaloa rakennettiin kovaa vauhtia, mutta yhtään sitovaa vuokrasopimusta pääkäyttäjien kanssa ei oltu tehty. Lisäavustukset sitten toki myönnettiin ja vuokrasopimuksetkin lienee jo allekirjoitettu.

Marraskuun budjettivaltuusto kesti noin 9 tuntia, vaikka varsinaisen budjetin hyväksymisessä ei mitään vääntöä ollutkaan. Jostain syystä vuoden tärkeimpään valtuustonkokoukseen oli listattu kosolti muitakin asioita. Valtuusto päätti marraskuun kokouksessa lakkauttaa yksimielisesti Suomiehen ja Nummenpään kyläkoulut. Kun alussa mainitsin kunnallisen päätöksenteon pitkistä linjoista, niin tämä asia kesti 8 vuotta. Vuoden 2009 budjettivaltuustossa käsiteltiin samaa asiaa ja olin kyseisten kyläkoulujen lakkauttamisen kannalla. Silloin ja muutama vuosi myöhemminkin enemmistö oli kuitenkin vakuuttunut, että kouluilla oli alle 20 oppilaan tasosta huolimatta edessään hyvät toimintaedellytykset vuosiksi eteenpäin. Nyt kahdeksan vuotta myöhemmin todettiin yksimielisesti, että koulut lopetetaan.

Marraskuun budjettivaltuustossa esitin pyynnön, että jatkossa investointihankkeista esitettäisiin sekä käyttötalous- että tulosvaikutukset ja se tehtäisiin samalla systematiikalla alusta alkaen käyttövaiheeseen saakka. Tällaiseen ulostuloon minut kiihdytti talousarvioesityksessä esitetty Klaukkalan monitoimitalon yli 1 milj.euron vuosittainen käyttömenokustannus, kun se oli pari vuotta aiemmin hankkeesta päätettäessä ollut vain 250-270.000 euroa per vuosi.

Pitkään ja hartaasti valmisteltu luottamus- ja toimihenkilöorganisaation uudistaminen vesittyi – vain kosmeettisia muutoksia tehtiin. Isompi organisaatiouudistus jää uuden valtuuston päätettäväksi ja uuden kunnanjohtajan esiteltäväksi. 

ASRA

Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan osalta puolivuotiskausi oli kovin hiljainen. Asialistat olivat lyhyitä ja Heinojan asemakaavaluonnosta lukuun ottamatta isompia kaavahankkeita ei tullut käsittelyyn. Toisaalta takana oli pitempi jakso, jossa lautakunnan kautta oli mennyt lukuisia laajoja asemakaavahankkeita.

Kokonaisuudessaan Nurmijärven asemakaavavaranto onkin hyvällä tasolla, vaikka siinä on alueellista vaihtelua. Asuinkaavavarantoa kunnassa on yhteensä liki 400.000 kem2, joka vastaa noin 1200 kerrostaloasunnon, 1000 rivitaloasunnon ja 700 ok-talon rakentamista.  Nykyisellä rakentamistahdilla kaavavarantoa riittää liki 10 vuodeksi. Toinkin esille ajatuksen, että onko kaavoituksen kerrosneliömetritavoitteita syytä jo pudottaa ja tuottaa vähemmän, mutta entistä laadukkaampaa asuinkaavaa. Asemakaavatkin vanhenevat aikanaan – kovin kauas tulevaisuuteen niitä ei kannata varastoon laatia. Otaksun, että palaan asiaan tulevaisuudessakin, mikäli luottamustoimet osaltani jatkuvat.

Myös rakennuslupahakemuksia lautakunnan käsittelyssä oli loppuvuonna vähäisesti. Lautakuntahan käsittelee vain suuremmat rakennusluvat ja esim. ok-talojen rakennusluvat on delegoitu viranhaltijalle.

Loppuvuonna tuli KHOsta päätökset sekä Järvimaan että Mahlamäen asemakaavoista tehtyihin valituksiin. Odotetusti molemmat valitukset hylättiin.

Muuta

Kulttuuri.- ja opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen vierailu yhdistyksemme syyskokouksessa jäi mieleen. Tapasimme fiksun ja vastuualueensa hyvin hallitsevan ministerin, joka kertoi Nurmijärven olevan hyvinkin tuttu paikka.

Samat iltamat olivat itselleni sikäli merkitykselliset, että minut valittiin paikallisyhdistyksemme Kokoomus Nurmijärvi ry:n puheenjohtajaksi.

Pitkänokka-sarjakuva-albumia tyrkytin kansalaisille niin Turun taiteiden yössä, Oulun Sarjakuvafestivaaleilla kuin Rajamäen kyläpäivilläkin. Täytyy todeta, että onneksi tuli aikanaan säädyllinen ammattikin hankittua. Tuo homma ei totisesti olisi pizzan syrjässä pitänyt kiinni, vaikka muuten mukavaa touhua mukavien ihmisten kanssa onkin.

Ja kun vielä palaa tuohon kunnallisen vaikuttamisen hitauteen, niin kuluvana vuonna 2017 toivoisin yhden asian etenevän edes hiukan. Tein kolmisen vuotta sitten eli vuoden 2013 lopulla valtuustoaloitteen Rajamäen vanhan tehdasyhdyskunnan hyödyntämisestä elinkeinotoiminnassa. Otin esille mm. Altian viinamuseon avaamisen suurelle yleisölle edes kesäajaksi. Valtuustoaloite poiki sitten useita juttuja paikallislehtiin, Aamupostiin ja peräti puolentoista sivun artikkelin Helsingin Sanomiin.

Olisi erinomaista, jos Suomen 100-vuotisjuhlavuonna saataisiin edes tuo museo avoimeksi niin kuntalaisille kuin kunnassa vierailevillekin.

Sitä odotellessa: Menestyksekästä Uutta Vuotta!