Nurmijärvi Tänään -lehden tämän viikon numerossa oli mielenkiintoinen kirjoitus Vallan Kahvassa -palstalla. Se oli minun kirjoittama ja meni näin:

Kunnanvaltuusto vahvisti keväällä 2011 vuoteen 2040 ulottuvan ”Maankäytön kehityskuvan” Nurmijärven maankäytöstä. Kasvu ohjataan pääosin kolmeen päätaajamaan. Pääpaino on Klaukkalassa, jonka maankäyttösuunnitelmat perustuvat pitkälle kolmeen merkittävään väylähankkeeseen: ohikulkutiehen, Klaukkalantien parantamiseen ja Kehäradan rautatieyhteyteen. Hankkeille on yhteistä se, että niiden aikataulut ovat täysin avoimet ja ne lykkääntyvät vuosi vuodelta.

Ohikulkutie ei ole päässyt valtion hankelistoille ja sen eteneminen on täysi mysteeri. Parhaimmassa tapauksessa tie on otettavissa käyttöön 2020-luvulla. Klaukkalantien ja 3-tien välin parantamisesta on tehty suunnitelmia, mutta tämäkin hanke on vailla päätöksiä ja aikataulua. Klaukkalan junarata tuntuu yhä utopistisemmalta. Ratayhteyden saannille ei ole mitään edellytyksiä ennen 2050-lukua.

Klaukkalassa on vireillä mittavia asemakaavahankkeita. Muutaman vuoden sisällä valmistuvat Viirinlaakson, Ali-Tilkan ja Vanha-Klaukan kaavat mahdollistavat asuinrakentamisen liki 5000 uudelle asukkaalle. Kun elintärkeät väylähankkeet eivät etene samassa tahdissa, Klaukkalan kaavoitustarpeet on täytetty hyvin nopeasti ja pitkäksi aikaa. Kasvavat ruuhkat ja liikkumisen vaikeutuminen laskevat nopeasti asuntojen kysyntää ja suuntaavat kysyntää kunnan muihin taajamiin. Kaavoituksen painopisteitä ja maankäyttösuunnitelmia tulee arvioida uudelleen, mikäli väylähankkeet eivät toteudu.

Ratkaisu ei ole se, että kunta ottaa rahoittaakseen valtiolle kuuluvia tiehankkeita. Seudullisiin väylähankkeisiin kerätään varat valtion verotuksessa – ja sieltä ne tulee myös rahoittaa. Kunta maksaa jo nyt valtion vastuulle kuuluvien kevyen liikenteen väylien rakentamista – siihen talkoot tuleekin rajoittaa.

Nurmijärvi sitoutui MAL-aiesopimuksessa edistämään asuntotuotantoa. Sopimukseen jätettiin esityksestäni varaus, että mikäli valtio ei jatka Klaukkalan ohikulkutien suunnittelua, ei kuntakaan voi pitää kiinni sitoumuksestaan. Nurmijärvi ei kaipaa Metropolihallintoa vaan sitä, että valtio täyttää sille kuuluvat velvoitteensa – oman osamme me kyllä hoidamme.

 Arto Hägg

kunnanvaltuutettu

asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan  puheenjohtaja

Ennen kuin kukaan ehtii älähtää ja väärin ymmärtää, niin todettakoon, että kirjoitus on laadittu erityisesti ajatellen Klaukkalan nykyisten asukkaitten etua. Mikäli Klaukkalan liikennejärjestelyjä ei saada kuntoon kohtuullisen nopeasti, niin lisääntyvästä liikenteestä ja ruuhkista kärsivät juuri nykyiset Klaukkalan asukkaat. Oletettavaa on myös, että liikenneongelmilla tulee olemaan myös vaikutus asuntojen ja kiinteistöjen hintaan.

Ja viikonloppuna palaamme keskiviikkoisen kunnavaltuuston kokouksen kulkuun. Kaikille lienee tullut jo selväksi, että kokous on nähtävissä kunnan web-sivuilla osoitteessa: http://www.nurmijarvi.fi/kuntatieto_ja_paatoksenteko/paatoksenteko/valtuusto/valtuuston_videoitava_kokous_18.9.2013

Heilun pöntössä jossain minuuttiluvun 11:00 tienoilla.

Keskiviikkona on vuorossa kunnanvaltuuston kokous klo 18.00 alkaen. Syyskausi pääsee todenteolla käyntiin. Kyseessä on siis videoitava kokous ja se on nähtävissä sekä suorana että nauhoitettuna kunnan web-sivuilla www.nurmijarvi.fi .

Listalla on maa-alueen osto Kirkonkylän Heinojalta. 19 hehtaaria maata siirtyy kunnan  omistukseen hieman yli puolella miljoonalla eurolla. Kyseessä on erinomaisen hyvä asia Kirkonkylän tulevan kaavoituksen kannalta. Heinoja on tärkein asuinkaavahanke sillä seudulla lähitulevaisuudessa.

Vielä isompi diili on Altian asemakaavamuutokseen liittyvän maankäyttösopimuksen vahvistaminen. Tämä on Rajamäen kehittämisen kannalta ihan ykkösasioita. Asiasta olen aiemmin jorissut eli se siitä.

Osavuosikatsaus tammi-heinäkuulta käsitellään. Se ei ole kovin lohdullista luettavaa. Vuoden tulos on menossa kirkkaasti pakkaselle. Alkuperäinen 1,4 milj. euron ylijäämä on kääntymässä 2,8 miljoonaa euroa persnetoksi. Vaikka verotulot ovat kasvaneet 1,5 milj.euroa, niin 6,6 milj. euroa alittuvat myyntivoitot (pääosin tonteista) ja sosiaali- ja terveyspuolen 1,6 milj.euron lisämäärärahat kääntävät tuloksen alijäämäiseksi.

Tuosta tilanteesta on aika ovelaa lähteä rakentelemaan ensi vuoden budjettia ja edelleen komeata investointilistaa ruotimaan. Muualla Keski-Uudellamaalla ollaan päätymässä melkoisiin vyön kiristyksiin ja veroäyrin nostoon. Kunnallisveron nosto näyttää olevan edessä myös meillä – enää on auki kuinka iso ja velkaa otetaan joka tapauksessa lisää.

Vuosikausia sitten kritisoimani Tiiran uimarannan pukutilojen rakentaminen on listoilla jälleen kerran. Meno on entistä hullumpaa. Kustannusarvio on ylittymässä hulppeat 35 % eli 400.000 euron määrärahan sijaan hankkeen kustannusarvio on noussut jo 540.000 euroon. Kyseessä on 86,5 m2 kokoinen rakennus eli tämän pikkaisen paremman sortin uimakopin neliöhinnaksi tulee ilman 160.000 euron kunnallistekniikkaakin hulppeat 4400 euroa neliölle. Uskomatonta touhua ja koko hankkeen alkuperäinen ajatus oli saada avantouimareille Tiiranrantaan lämpöinen ja kodikas uimakoppi. Vuoden päästä päästään sitten kaiken huipuksi maksmaan tuon laitoksen käyttö- ja huoltokuluja.

Listalla on aikalailla eron myöntämisiä. Luottamushenkilöt näyttävät olevan jostain syystä liikekannalla – osa vaihtaa puoluetta ja osa asuinpaikkaa.

————————————

Ilta-Sanomat uutisoi europarlamentarikko Tarja Cronbergin kirjoituksista ja ajatuksista. Hänen mielestä Suomen tulisi tarjota takuuvarmoja kiintiötyöpaikkoja kymmenilletuhansille Etelä-Euroopan köyhille. Cronberg tarkentaa, että ihan kaikille Etelä-Euroopan työttömille Suomi ei voisi taata varmoja opiskelu- ja työpaikkoja, mutta jollain aikavälillä sellaisia voisi löytyä Suomesta jopa 50000.

Ilta-Sanomien kyselyn mukaan Cronbergin ajatusta kannattaa 6% vastanneista. Se on yllättäen sama kuin Vihreiden kannatus tulevissa vaaleissa.

Toivon lisää samanlaisia kannaottoja ja ulostuloja. Kansan oin hyvä tietää, mitä kenenkin päässä liikkuu.

——————————

Perjantaina 20.9.2013 on kansallinen etätyöpäivä. Täytyy taas ajella Syötteelle tekemään etätyötä.

 

 

.

 

 

 

 

 

 

 

 

Eihän tämä yllätyksenä tullut, mutta pettymys on jonkinlainen.

Posti toi ilmoituksen, että Keski-Uudenmaan Osuuspankki lyö 4.11.2013 Rajamäen, Jokelan ja Kellokosken konttoreissaan lapun luukulle eli ovet säppiin ilmeisen lopullisesti.

Näin lähtee Rajamäeltä viimeinenkin pankkikonttori.

Itse olen osan pankkiasioistani hoitanut kotikylän konttorin kautta ja yrittänyt omalta osaltani pitää palveluja yllä. Nyt ei sellaista sidosta enää ole.

Nyt jäämme vain seuraamaan, minkälaista korvaavaa liiketoimintaa pankin kohtuullisen mittaviin liiketiloihin ilmestyy.

Asemakaavoitus- ja  rakennuslautakunta kokoontuu tiistaina 10.9.2013 käsittelemään poikkeuksellisen lyhykäistä asialistaa.

Rakennuslupa-asioita on vain yksi: Alhonniittuun haetun teollisuus- ja varastoalueen lupahakemus. Alueen tontit alkavat pikkuhiljaa muuttua pellosta työpaikka-alueeksi.

Asemakaava-asioita on listalla viisi kappaletta. Kaikki pienehköjä kaavamuutoksia, joista useimmista päätöksen tekee lautakunta – systeemin mukaan vain merkittävät kaava-asiat viedään kunnanhallitukseen ja edelleen kunnanvaltuustoon päätettäväksi.

Toki nämä ns. vähäisetkin kaavamuutosasiat voivat olla paikallisesti tai yksittäisen kuntalaisen tai yrityksen kannalta hyvinkin merkittäviä. Luulen, että tämänkin kertaisessa kokouksessa asioista tullaan keskustelemaan.

 

 

 

 

 

Luulenpa, että päivämäärä 3.9.2013 muistetaan Suomessa kauan. Moni muistaa loppuikänsä missä oli, kun kuuli Nokian matkapuhelinliiketoiminnan myynnistä Microsoftille.

Ensimmäiset reaktiot ja kommentit olivat järjestään sen suuntaiset, että kauppahinta oli liian alhainen ja Microsoft vei suomalaisten kansallisaarteen ikään kuin puoli-ilmaiseksi ja huijaamalla. Huijaus ja Elopin myyräntyö voi hyvinkin olla totta, mutta ainakin pörssikurssit viittaisivat siihen, että ratkaisu oli Nokian osakkeenomistajien kannalta järkevä. Suomessa Nokian kurssi jäi 34% plussalle päivän päätteeksi ja Jenkeissäkin päivän saldo oli +31%. Microsoftin kurssi USA:ssa painui 4,5% miinukselle.

Pikaisesti laskeskelin, että Nokian saama kauppahinta 5,4 miljardia tekee noin 1,4 euroa osaketta kohti. Kurssinousu ei vastannut aivan kassaan siirtynyttä rahasummaa.

Itselleni jäi kaupasta kohtuullisen positiivinen fiilis. Yhtiö pääsi irti tappiollisesta ja parhaassakin tapauksessa hitaasti elpyvästä liiketoiminnasta. Yksi Lumia ei olisi kesää tehnyt ja bisneksen kääntäminen voitolliseksi olisi ollut melkoinen savotta. Tosi asia on, että Nokian käyttäjät ovat siirtyneen hämmästyttävän nopeasti muihin merkkeihin – jopa kotikentällään Suomessa.

Jäljelle jäänyt liiketoiminta on tuottoisaa ja tervettä. Ja kun yrityksen kassa on kinkerikondiksessa, niin tynkä-Nokialle voi povata hyvää menestystä. Jos pääomilla pystytään vielä kehittämään uusia innovaatioita ja liiketoimintaa, niin kaupalla voi olla positiivisia vaikutuksia Suomelle ja suomalaisille sitäkin kautta. Nokia-puhelimien menestykseen Microsoftin komennossa en usko. Joissakin arvioissa on ennustettu jopa, että siirtymäajan jälkeen Nokia-brändi ajetaan alas älypuhelinbisneksessä.

Sitä jäin funtsimaan, että tarvitseeko tämä kauppa jonkun sortin antimonopoli-instanssin hyväksynnän. Ilmeisesti ei, koska kukaan ei ole sellaisesta sanallakaan maininnut.

Se täytyy muistaa, että Nokia ei ole enää pitkään aikaan ollut suomalaisten omistama yhtiö. Jos kumisaapastehdas oli aikoinaan täysin kotimaisissa käsissä, niin nykyisin Nokian omistus on pääosin ulkomailla. Suomalaisten omistusosuus yhtiössä on vain n. 26%. Suomalaisten kaupankäyntitaitoja on tämän diilin yhteydessä arvosteltu. Suomalaisten osakkeenomistajien kaupankäyntitaito on ainakin ollut parempaa tasoa. Nokian omistus siirtyi ulkomaille juuri niinä aikoina, jolloin osake oli kovassa kurssissa – parhaimmillaan yli 60 euroa per osake nykyisen noin neljän euron sijasta. Eli ainakin osa suomalaisista on osannut rahastaa Nokialla ajoissa.

Tänään vietettiin perinteisiä Rajamäen kyläpäiviä – ties monennenko kerran. Kunnan komeimmat kekkerit olivat taas onnistuneet.

Viime vuosien tapaan olin Kokoomuksen teltalla tapaamassa tuttuja ja tuntemattomia. Vetonauloina teltallamme häärivät kansanedustajat Outi Mäkelä  ja Ben Zyskowicz (oikeinkirjoitusasu tarkistettu Wikipediasta).

Mm. tällaisista asioista teltalla syntyi keskustelua – kuvannee aika hyvin sitä, mikä rajamäkeläisten mieltä askarruttaa:

– Rajamäen terveysasema

– Rajamäen keskustan kehittäminen

– Kylänpään asemakaava

– Rajamäen kaupallisten palveluiden kehittäminen

– Joukkoliikenne ja HSL:ään liittyminen

– Kunnan kaavoitus- ja maankäyttöstrategia

– Ns. Altian kaava ja kunnan maakaupat

– Metropolivaltuusto ja yleiskaavoitus

– Sateenkaarihallitus

Näkyipä kyläpäivillä yksi erikoisempikin vanha ystävä. HD Tykkitornin alueella seisoi ryhdikkäästi alkuviikolla vaihdossa mennyt vanha harrikkani eli -86 vuosimallin Softail Heritage odottamassa uutta omistajaa.

Ja päivän päätteeksi postiluukusta tipahti Kulttuuri kylässä -niminen kylttyyrijulkaisu, jonka sivuille oli eksynyt pari Pitkänokkaa. Eipähän senkään aviisin taso päässyt karkaamaan liian korkealle.

 

 

 

 

 

 

   Suorat lähetykseset kunnantalolta jatkuvat…

Nurmijärven kunnanhallitus on päättänyt kokouksessaan 26.8.2013, että sekä vuoden 2013 loput että vuoden 2014 kaikki valtuuston kokoukset videoidaan.   Kunnanvaltuuston kokouksia on siten mahdollista seurata kunnan web-sivujen kautta suorana lähetyksenä ja jälkikäteen nauhoitteena.

Päätöksen takana on allekirjoittaneen vuonna 2010 tekemä valtuustoaloite. Viime vuonna valtuuston kokouksista videoitiin kaksi. Kuluvana vuonna on videoitu kaksi kokousta sekä kuntarakenneuudistukseen liittyvä yleisötilaisuus.

Suorien lähetyksen katsojamäärät netissä ovat olleet 127 – 324 ja nauhoitteiden 119 – 378. Kokonaiskatsojamäärät ovat siis olleet 325 – 651 per videointi.

Kunnanhallituksen päätös ei ollut yksimielinen, vaan siitä jouduttiin äänestämään. Äänin 9-1-1 (poissa) tuli hyväksytyksi esittelijän esitys. Vaulamo esitti Schildtin kannattamana asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi.

Toinen aloitteestani lähtenyt muutos kunnanvaltuuston toimintatapoihin tehtiin jo viime valtuustokaudella. Tuolloin otettiin käyttöön valtuustoaloitteiden ns. lähetekeskustelut valtuuston kyselytuntien yhteydessä. Eli kovasti tässä on yritetty olla innovatiivisia.

Perinteiseen tapaan – tosin hieman myöhässä – vedän yhteen vuoden 2013 ensimmäisen vuosipuoliskon tapahtumat luottamushenkilön näkökulmasta.

Isoin asia oli luonnollisesti vuoden 2012 kunnallisvaalitulosten vaikutukset Nurmijärven kunnanvaltuustoon ja luottamushenkilöpaikkoihin. Kunnanvaltuuston kokoonpano muuttui aika lailla. Suurimpia muutoksia olivat Perussuomalaisten valtuustoryhmän kasvu ja Kokoomuksen nousu suurimmaksi valtuustoryhmäksi. Kaksi viimeistä vaalia ovat muuttaneet paljon kunnallispoliittisia asetelmia. Vuoden 2004 vaalien jälkeen kahdella suurimmalla puolueella Keskustalla ja Kokoomuksella oli 31 valtuutettua eli selvä enemmistö 51-paikkaisessa kunnanvaltuustossa. Vasemmistolla oli 15 paikkaa (SDP 12 + VAS 3).

Tällä hetkellä kahdella suurimmalla eli Kokoomuksella ja Keskustalla on alle puolet paikoista – 25 paikkaa (KOK 14 ja KESK 11). Perussuomalaiset 8:lla valtuutetulla ja Vihreät 6:lla valtuutetulla ovat nousseet mukaan kunnalliseen päätöksentekoon. Vasemmiston painoarvo on puolestaan laskenut tasaisen varmasti – 15 paikkaa on sulanut kaksissa vaaleissa 10 paikaksi (SDP 9 + VAS 1). Uudet asetelmat ja tasoittuneet valtasuhteet tekevät päätöksenteosta kimuranttisempaa ja huonommin ennustettavaa.

Luottamushenkilöpaikkajaossa omalle kohdalle tuli asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan puheenjohtajuus vuosilel 2013-16 sekä vuonna 2015 alkava Nurmijärven Sähkö Oy:n hallituspaikka. Molemmat mielenkiintoisia ja mieluisia pestejä.

Suurin yksittäinen asia vuoden 2013 alkupuoliskolla on ollut kuntauudistushanke. Asian tiimoilta on istuttu seminaari poikineen ja asiaan liittyviä selvityksiä ja lausuntoja on luettu urakalla. Ja kuten tiedämme – selvittely jatkuu.

Nurmijärven linja-autoliikenteen järjestelmämalli, jonka käsittelyä ensin alkuvuodesta lykättiin uudeleen valmisteltavaksi. Sittemmin asiaa käsiteltiin kunnanvaltuuston kesäkuunkin kokouksessa, jossa SDP:n valtuustoryhmä esitti käynnistettäväksi neuvottelut HSL:ään liittymisestä. Valtuusto ei esitystä hyväksynyt – äänet 35-16. Kunta antoi ELY-keskukselle lausunnon, jonka mukaan liikennöinti tulisi kilpailuttaa käyttöoikeussopimusnallin mukaan 3 vuoden + 1 optiovuoden jaksolle.

Palveluverkkosuunnitelma valmistui ja epäilin jo tuoreeltaan, ettei kunnanvaltuusto kykene tekemään tekemään virkamiesten esittämiä muutoksia palveluverkkoon. Hajanainen ja monipuolueinen päättäjäkaarti – johon tuossa alussa viittasin – ei ole kevään ja kesän aikana päässyt linjoista yhteisymmärrykseen, joten budjettivaltuustossa voi tänäkin vuonna olla ääntenlaskijoilla urakkahommia tiedossa. Keväällä maalasin asiaan liittyen ns. piruja seinille kirjoittaessani: ”Toivottavasti virkamiehet joudu täysin turhautumaan valtuuston nahkapäätösten ja kompromissien jälkeen. Pahimmillaan tuloksena on parin vuoden takainen kaupanteko, jossa kyläkoulujen puolustajat ostavat suojeluääniä salibandyihmisiltä ja tuloksena on kouluverkoston ennallaan pysyminen ja kaupan päälle uuden miljoonia maksavan liikuntapaikkahankkeen käynnistyminen.”

Asemakaavoitus- ja rakennuslautakuntaan (ASRA) liittyen osallistuin alkuvuonna Ali-Tilkan, Järvimaan ja Kylänpään kaavoitushankkeiden ykeisötilaisuuksiin. Merkittäviä kaavahankkeita oli mm. Ali-Tilkan käynnistynminen ja Rajamäen Altian kaavahankkeen eteneminen, jonka yhteydessä kunta teki myös merkittäviä maakauppoja.

Tähän mennessä vuoden 2013 aikana on toteutunut liki 80.000 kerrosneliömetriä uusia asemakaavoja. Näistä teollisuuskaavaa noin 42.000 kem2 ja asuinaluekaavaa noin 8.000 kem2. Työpaikkarakentamisen osalta vuoden 2013 tavoite 30.000 kem2 on jo ylitetty. Asuntorakentamisen osalta tavoitteesta ollaan jäljessä – tavoitteena olevan 50.000 kem2:n saavuttaminen on epätodennäköistä, kun Klaukkalan isot asuinkaavahankkeet eivät ehdi valmistua. Samoin Rajamäen Uudenniityn alueen kaava ei saane lainvoimaa tämän vuoden puolella.

 

 

 

 

 

 

Nurmijärvi Tänään -lehti kirjoitti tämän päiväisessä 21.8.2013 numerossaan bloggaavista kunnallispoliitikoista. Olin päässyt ihan paalupaikalle bloggaamisen hevijuusereiden listalla.

Lupasin syksyllä 2008 kunnallisvaaliehdokkaaksi lähtiessäni, että kirjoitan web-sivuilleni säännöllisesti luottamushenkilötoimistani ja niiden taustoista. Kirjoituksia olen vajaassa viidessä vuodessa rustannut liki 350. Suurin osa teksteistä on käsitellyt Nurmijärven kunnallispolitiikkaa tai Nurmijärven asioita yleensäkin. Mukaan toki mahtuu muunkinlaista jorinaa.

Todettakoon nyt sekin, että vuoden vaihteessa 2012-13 web-sivujeni operaattori meni vaihtoon ja samassa yhteydessä poistin vanhimmat kirjoitukseni, jotka toki ovat kovalevyllä tallessa. Silloin tällöin noihin vanhoihin bloggauksiin tulee palattua ja lainauksia niistä käytettyä. Parissa kolmessa vuodessa tahtoo vanhat tekemiset ja ajatukset unohtua – joskus on ihan mielenkiintoistakin palata vanhoihin kirjoituksiin ja katsoa, mikä oli oma kanta ja millä perusteilla.

Tuollainen määrä kirjoituksia säännöllisesti rustattuna ei synny itsestään tai pelkästä päätöksestä. Olen useankin henkilön web-sivuilta bongannut vaalitohinoissa tehtyjä lupauksia jatkuvasta blogin ylläpidosta – ja aika monella se on jäänyt siihen ensimmäiseen ”Kiitos kannatuksesta” -kirjoitukseen. Kirjoittamiseen täytyy tuntea aitoa mielenkiintoa ja se tulee tuntea mielekkääksi. Jos blogin pitäminen tai kirjoittaminen on väkinäistä tai itselle vierasta, niin sitten kannattaa etsiä jokin toinen ilmaisumuoto – jos sellaisen yleensä katsoo tarpeelliseksi.

Itse olen aina pitänyt tekstin tuottamisesta ja kuvien raapustelusta. Kotisivut ja blogi on siihen hyvä areena.

Huomasin juuri, että perinteinen luottamustoimieni puolivuotiskatsaus on tainnut jäädä kirjoittamatta vuoden 2013 ensimmäiseltä puoliskolta. Tapanani on ollut vetää kuuden kuukauden välein yhteen luottamustoimien oleellisimmat asiat. Täytynee viikonloppuna sellainen raapustaa.

Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta avaa syyskautensa tiistaina 20.8.2013. Lautakunta on nykykokoonpanolla toiminut puoli vuotta ja uudetkin jäsenet alkanevat pikku hiljaa saada juonesta kiinni.

Lautakunnan asialistalla on tällä kertaa mm:

– Klaukkalan ja Kirkonkylän pääväylien kehittämisen ideasuunnitelmat esitellään lautakunnalle. Samalla selvinnee minkälaisella toimeksiannolla tehtävään on ryhdytty ja miten sen tuloksia on tarkoitus tai mahdollista hyödyntää.

– Useita pieniä asemakaavamuutoksia vahvistetaan.

– Lautakunta antaa vastineen UUdenmaan ELY-keskuksen oikaisuvaatimukseen rakennustarkastajan päätöksestä koskien Kiljavan Sairala Oy:n rakennuslupaa. Kunnalla ja ELY-keskuksella on ollut eri näkemys vanhan asuinrakennuksen suojelumääräyksistä. Tämän seurauksena perhetukikeskuksen siirto Kiljavalle ei ole edennyt. Pahimmillaan – ja todennäköisesti, mikäli ELY:n kanta voittaa – rakennukset jäävät ilman käyttöä ja rapistuvat. Kantamme on ollut tähän asti, että muutoksien jälkeenkin suojeluarvot tulee huomioitua ja rakennus saadaan jatkuvaan käyttöön, joka on sen parasta suojelua. Lienee myös, niin rakennukset tehdään käyttöä – ei suojelua varten.

– Rakennuslupia ja poikkeamispäätöksiä.

– Lautakunnan osavuosikatsaus 1.1.-31.7.2013. Käydään läpi taloudellinen tilanne ja kaavoitusohjelman tilanne. Aineiston perusteella syntynee keskustelua kaavoitushankkeiden etenemisestä.