Perinteet velvoittavat eli vuorossa on luottasmustoimieni puolivuosittainen yhteenveto. Kuudettatoistavuotta mennään tällä sapluunalla.
Nurmijärven kuntapolitiikassa loppuvuoden 2023 merkittävin asia tuntui olevan kunnallisen pysäköinnin järjestäminen – tai järjestämättä jättäminen. Näin ainakin some-kirjoittelun perusteella olisi voinut olattaa. Taisipa paikkallislehtikin nostaa aktiivisesti asiaa esille. Lokakuussa valtuusto sitten päätti, että jatketaan entisellä mallilla ilman parkki-pirkkoja ja -perttejä. Pientä jupinaa kuului jälkikäteenkin, mutta nyttemmin keskustelu on hiljentynyt.
Valtuuston osavuosikatsauksen yhteydessä tein ponsiesityksen siitä, että merkittävimmistä investontihankkeista ryhdyttäisiin raportoimaan myös kokonaiskustannukset – aiemman vuositasolla tapahtuvan raportoinnin sijaan. Ajattelin, että kun isojen hankkeiden kustannukset jakautuvat useammalle vuodelle, niin olisi kuntalaisten ja päättäjien kannalta tarpeen raportoida myös hankkeiden kokonaiskustannuksia ja ennustetta, jotta olisi ymmärrys, onko hanke pysymässä budjetissa. Ponsi hyväksyttiin ja nyt vuoden 2024 alussa on jo saatu näytille tällaista uutta informaatiota.
Kunnanhallituksen talousarvioesitys saatiin hyväksytyksi lokakuussa alle neljässä tunnissa. Tätä avitti se, että kuntatalouden tervehdyttämistä ja säästötoimenpiteitä oli vuoden verran käsitelty ns. NUUKA-ohjausryhmässä ja sen pääkohdat oli jo kesäkuussa hyväksytty valtuustossa. Kun lokakuussa saatiin päätökseen myös NUUKAn 0,9 milj.euron jatko-osakin, niin marraskuun talousarviovaltuustoon ei jäänyt mitään karsittavaa kulupuolen osalta ja myös isommilta lisämäärärahaesityksiltä säästyttiin. Kunnallisvero sen sijaan keskustelutti ja äänestytti. Valtuusto päätti tuloveron tasoksi 7,5 %, joka on edelleen varsin kilpailukykyinen muihin kehyskuntiin verrattuna. Perussuomalaiset esitti rakentamattomien rakennuspaikkojen kiinteistöveron korottamisen 5,00 %:iin. Ilmoitin vastustavani tällaista raippaveroa tilanteessa, jossa rakentaminen on muutenkin pahoissa vaikeuksissa, eikä rakennushankkeita päästä aloittamaan kysynnän puutteessa ja heikossa markkinatilanteessa. PS:n esitys kaatui selvin luvuin. Valtuuston talousarviokokoukseen päättyi myös vuoden verran kestänyt roolini NUUKA-ohjausryhmän puheenjohtajana. SDP:n ryhmäpuheessa valtuutettu Rousu kiteytti toimintani NUUKA-ohjausryhmän puheenjohtajana näin nätisti: “Tämän näytelmän on meille kattanut kokoomuksen Arto Hägg ja meidän kaikkien tulee valita, mitä tarjolle on laitettu.”
Vaikka kunnan talouden tasapainottamistoimenpiteet saatiinkin sovittua, niin investointien osalta jäi muhimaan melkoinen aikapommi. Jokaisessa kolmessa päätaajamassa on vireillä mittavat kouluinvestoinnit, joilla on suuri merkitys kunnan talouteen tulevina vuosina. Rajamäen kampus on jo rakenteilla, mutta Kirkonkylän hanke on vasta suunnittelupöydällä. Klaukkalan koulu- ja päiväkoti hankkeista muodostuva ns. minipalveluverkko on hankesuunnitteluvaiheessa, jota ryhdytään käsittelemään kuluvan viikon aikana luottamuselimissä. Valtuuston kesäkuiseen NUUKA-käsittelyyn sisältyi päätös laatia vuoden 2023 loppuun mennessä hankesuunnitelma Klaukkalan palveluverkkoon liittyen. Hankesuunnitelmaan määritettiin sisältyväksi useampi toteutusvaihtoehto:
Klaukkalan yhtenäiskoulu sisältäen Urheilupuiston koulu, Syrjälän koulu ja Klaukkalan koulu
Aiemman hankesuunnitelman mukainen Urheilupuiston koulun korvaava investointi
Vaihtoehto, jossa Klaukkalan koulu, Urheilupuiston koulu ja SYrjälän koulu arvioidaan erikseen
Vuoden 2023 aikana hankesuunnitelma on jalostunut luottamushenkilö- ja kuntalaiskuulemisien ja viranhaltijavalmistelun tuloksena seuraaviksi vaihdoehdoiksi, jotka siis etenevät nyt päätöksentekoon:
VE1 Iso yhtenäiskoulu ja Viirinlaakson päiväkoti, kustannusarvio 56 086 000 € VE2A Yhtenäiskoulu ja Viirinlaakson päiväkoti+koulu, kustannusarvio 61 070 000 € VE2B Yhtenäiskoulu, Viirinlaakson päiväkoti+Vendlaskolan ja Isoniitun laajennus, kustannusarvio 63 289 000 € VE3 Urheilupuiston uusi yläkoulu, Klaukkalan uusi alakoulu ja Viirinlaakson päiväkoti, kustannusarvio 67 698 000 €
Vaihtoehtojen välillä on melkoiset kustannuserot, jotka varmasti luovat oman paineensa päätöksentekoon. Yhtä kaikki – toivon nopeaa päätöksentekoa. Rakentamisen matalasuhdanne kestänee ainakin tämän vuoden loppuun, mutta rakentamisen panoshinnat tulevat jossakin vaiheessa kääntymään jälleen nousuun. Toivottavasti kilpailutus ehditään tekemään sitä ennen.
Valtuustoaloitteeni vanhenivat taas puoellla vuodella. Aloitteeni kunnan metsien FSC-sertifioinnista täyttää ensi kuussa yhden vuoden. Yksityistiealoitteeni, josssa ehdotettiin selvitettävän Uotilan koulutie ja Sahanmäentien luovuttamista kunnan haltuun ja hoitoon puolestaan täytti taannoin kerrassaan kolme vuotta. Kun aikanaan kysyin, kuinka nopeasti Uotilan koulutien ottaminen kunnalle onnistuisi – huomioiden mahdollinen osayleiskaavan täydennys ko. tien merkinnällä liikenneväyläksi, niin vastaus oli: vuosia. Nyt voimme todeta, että kyseinen operaatio kestäisi vuosia + kolme vuotta.
Hyvinvointialueella (Keusote) jatkettiin sikäli vanhalla systeemillä, että aluevaltuusto kokoontui harvakseltaan – vain kolme kertaa vuoden 2023 loppupuoliskolla. Päätöksenteko on keskittynyt vahvasti aluehallitukselle. Valtuusto käsitteli syyskuussa osavuosikatsauksen ja tilinpäätösennuste näytti järkyttävää miinuslukemaa 55 milj.euroa. Talkoita on luvassa. Hyvinvointialueohjelman valtuusto sai hyväksyttyä, mutta sen sisältö oli varmasti monelle pettymys, kun palveluverkkoon saati toimitiloihin ei ohjelmassa otettu kantaa. Palvelujen verkostosuunnitelmasta päätetään aluevaltuustossa tämän viikon torstaina 25.1.2024 ja toimitilaohjelma vasta sen jälkeen. Toimitilaohjelma on edelleen valmisteltavana ja se menee aluehallituksen päätettäväksi ja hyväksyttäväksi vuoden 2024 aikana. Alunperinhän toimitilaohjelmaa odotettiin julki jo vuonna 2023.
Uudenmaan Kokoomuksen sääntömääräinen syyskokous pidettiin joulukuussa Kauniaisissa. Sain jatkokauden Uudenmaan Kokoomuksen piirihallitukseen vuodelle 2024 .
Valtuustovuoden huipentuma eli talousarviovaltuusto koettiin Nurmijärvellä keskiviikkona 15.11.2023.
Alta naputeltiin varsin tiukkaan tahtiin pienempiä asiakohtia pois. Vihreiden Sami Virtasen aloite Rajamäen uimahallin joukkoliikenteen lipputuotekokeilusta ottikin sitten hieman enemmän aikaa. Kunnanhallitus oli hyväksynyt äänin 8-3 kunnanjohtajan esityksen siitä, että ehdotusta ei sisällytetä vuoden 2024 talousarvioesitykseen. Valtuustossa Vihreiden muutosesitys meni kuitenkin läpi äänin 22-26-3poissa, joten pääsemme arvioimaan kokeilun loputtua sen onnistumista ja vaikutusta uimahallin käyttäjämääriin. Itse olin kunnanhallituksen esityksen kannalla.
Myös varhaiskasvatuksen työntekijöiden työvaatetuksesta äänestettiin. Sivistys- ja hyvinvointitoimialan talousarviokehityksessä siihen oli varattu 47.000 euroa, mutta se oli poistettu kunnanjohtajan talousarvioesityksestä NUUKA-ohjausryhmän esityksen mukaisesti. Äänestyksessä aloite ei mennyt läpi: äänet 29-19-2poissa. Perusteluina pohjaesitykselle mainittiin mm. se, että nyt ei haluta avata uusia pysyviä menoeriä ja keskustelua siitä, mille henkilöstöryhmälle vastaava etu eli vaateraha seuraavaksi myönnetään. Tuotiin myös esille näkökanta, että asia on luonteeltaan sellainen, joka tulisi käsitellä työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen välisissä neuvotteluissa laajemmin. Tässäkin olin kunnanhallituksen pohjaesityksen kannalla.
Varsinaisen talousarviokäsittelyn ulkopuolelta odotetuin päätösasia oli alkuluokkatoiminnasta luopuminen lukuvuoden 2025-26 loppuun mennessä. Luopumisesta oli jo kertaalleen päätetty kesäkuussa valtuustossa osana talouden sopeuttamisohjelmaa ja se oli talousvaikutuksiltaan yksi merkittävimmistä päätetyistä toimenpiteistä. Avasin puheenvuorossani hieman alkuluokkakokeilun historiaa: kokeilu oli aloitettu varsin pienimuotoisena vuonna 2018 ja laajentunut sitten nurmijärveläisittäin todella isoksi kokeiluksi. Kun luottamuselimissä ryhdyttiin käsittelemään alkuluokkatoiminnan vakinaistamista, havahduttiin siihen, että toiminta edellyttää 15 henkilötyövuoden panostusta jokaisena vuotena. Kuten puhujapöntöstä totesin – tämä tuli melkoisena yllätyksenä suurimmalle osalle luottamushenkilöitä, koska kokeiluista ei oltu koskaan laadittu selkeää projekti- tai hankesuunnitelmaa ja sen raportointi ja väliarviointi oli kokonaan tai hyvin kevyesti tehty. Sivistyslautakunta teki sittemmin – vaikutusarvioinnit saatuaan – päätöksen, että myös ns. yhdistelmämallista laaditaan päätösesitys ja ennakkovaikutusten arviointi. Lopulta sivistyslautakunta päätti, että kunnassa jatketaan esi- ja alkuopetusta kyseisellä yhdistelmämallilla. Kunnanhallitus puolestaan päätti esittää valtuustolle, että asiassa edetään kunnanvaltuuston kesäkuisen linjauksen mukaan eli alkuluokkatoiminta ajetaan hallitusti alas. Päätös syntyi kunnahallituksessa niukasti 5-4-2vaiti eli ennalta oli odotettavissa tiukka äänestys myös talousarviovaltuustossa. Näin myös tapahtui. Valtuusto hyväksyi pohjaesityksen yhden äänen enemmistöllä 24-23-3tyhjää-1poissa. Totesin puheessani, että kyseessä on niin iso yksittäinen talouden sopeutustoimi, yli puoli miljoonaa euroa jokaisena vuotena vuodesta 2027 lähtien, että muutosesityksen mennessä läpi, se romahduttaisi koko NUUKA-ohjelman. Totesin myös, että kunnassa olisi syytä ottaa opiksi se, että jokaisesta kehitys- ja kokeiluhankkeesta pitää tehdä jatkossa kunnolliset projekti/hankesuunnitelmat ja raportoida tuloksista suunnitelmallisesti ja säännöllisesti. Ei näin, että neljän-viiden vuoden päästä todetaan kasvatetun kuluja 15 henkilöllä. Todettakoon sekin, että myös henkilöstössä mielipiteet asiassa jakautuvat puolesta ja vastaan. Ja myös se, että jos mihin tahansa toimintaan kunnassa satsataan 15 henkilön työpanos, niin vaikutukset ovat mittavia – ja mitä ilmeisemmin myönteisiä. Se mihin ne suunnataan pitää kuitenkin olla suunnitelmallista – lopputulemaan ei pidä ajautua. Vastaavasti nyt, kun kyseiset panostukset poistetaan, niin varmasti vaikutukset näkyvät. Yhtä kaikki varhaiskasvatusta ja esisopetusta toteutetaan jatkossakin aivan kuten sadoissa muissakin kunnissa aivan määräysten mukaisesti.
Päivän ja illan sana oli nuuka. Tuntuu, että se mainittiin lähes jokaisessa puheenvuorossa ja jokaisessa asiayhteydessä. Ei ihme sillä NUUKA-ohjelman päivitystä oli käsitelty liki vuoden verran ohjausryhmässä, johon kuului edustaja jokaisesta valtuustoryhmästä ja lisäksi puheenjohtajat kunnanvaltuustosta ja -hallituksesta. Ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimin, otti tavoitteeksi saavuttaa käyttötalouteen pysyvät vuosittaiset 9 milj.euron säästöt ja sopeutukset. Tehtävä tuntui todella vaikealta, jopa mahdottomalta, mutta kesäkuussa kyettiin – muistaakseni 12 pitkän istunnon jälkeen – esittämään valtuustolle toimenpiteet, joilla tuohon tavoitteeseen liki päästiin. Ohjausryhmän työtä onkin kiitelty useaan otteeseen ja monesta suusta. Talousarviovaltuustossa tuli viimein hieman kritiikkiä tai ihmettelyä. Vihreiden Niinimäki oli kirjoittanut puheen, josta seuraava sanatarkka lainaus: “Ryhmässä oli huomioitu kaikkien ryhmien edustus, hyvä niin! Kummalista oli sen sijaan ryhmän jäsenille asetettu ehdoton kielto kertoa omalle valtuustoryhmälle kokouksissa esitetyistä säästötoimista. Käytännössä siis yksittäinen Nuuka-ohjausryhmän jäsen saattoi esittää säästöjä jopa oman ryhmänsä tai valtuustoseminaarissa esiin tulleen mielipiteen tai toiveen vastaisesti. Enemmistöpäätöksellä tehdyt säästöesitykset tuotiin sitten muun ryhmän tietoon ja tämän jälkeen saatiin varsin tiukoilla saatesanat, että koska näistä on yhdessä sovittu tässä linjassa tulee pysyä. Avoimen päätöksenteon nimissä olisi ollut oikein tuoda myös kuntalaisille julki ne asiat, joista ryhmä oli erimielinen myös tiedonannoissa, eikä vasta tässä salissa.”
Avaan nyt hieman ohjausryhmän toimintatapaa. Jo sen vuoksi, että siitä voi ottaa oppia ja mallia, jos joku joutuu vetämään vastaavanlaista proggista tulevina vuosina. Olen aivan varma, että monella muulla metodilla ohjausryhmän työ olisi tiukassa aikataulussa ajautunut karille ja tavoitteet jääneet saavuttamatta. Heti alussa todellakin ehdotin, että ohjausryhmä tekee itsenäistä työtä, paneutuu asioihin, pyytää lisäselvityksiä ja muodostaa oman käsityksen viranhaltijoiden valmistelemista – eikä asioista lähdetä siinä vaiheessa informoimaan ohjausryhmän ulkopuolelle. Ei edes omille valtuustoryhmille. Tämä toimintamalli hyväksyttiin yksimielisesti. Ohjausryhmä halusi työrauhan. Olen täysin varma, että jos jo tuossa vaiheessa olisimme tiedustelleet ryhmien kantoja keskeneräisiin ideoihin, niin työ olisi jumiutunut välittömästi. Tällä kokemuksella toimisin asiassa täsmälleen samalla tavalla. Onneksi en puheenjohtajana edes muuta harkinnut alkuunkaan – sen verran on ymmärrystä julkisuuden hyväksikäytöstä, painostuksesta ja eri osapuolten edunvalvonnasta. Kun olimme saaneet jonkin asiakokonaisuuden vaiheeseen, jossa meillä oli selkeitä sopeutus- ja topimenpide-ehdotuksia, niin ne informoitiin jokaiseen valtuustoryhmään ja pyydettiin ryhmiltä mielipidettä jokaisesta toimenpiteestä. Saadun palautteen ja kysymysten mukaan annettiin myös lisätietoja. Ryhmillä oli mahdollisuus ottaa kantaa jokaikiseen toimenpiteeseen, kysyä lisäselvityksiä ja ilmoittaa kantansa. Kuten olen moneen kertaan todennut: käsitellyt toimenpide-ehdotukset tulivat käytännössä kaikki viranhaltijoilta eli ne oli koeponnistettu ja valmisteltu ihan virkavastuulla kunnanvirastolla. Tästä työstä on myös annettu julkisesti kiitos kunnan työntekijöille. On omituista, että ongelmana olisi ollut se, että ohjausryhmässä olisi merkittävissä määrin viritelty joitain jäsenten omia säästö- tai leikkausajatuksia. Ohjausryhmällä oli täysi työ perehtyä ja arvioida viranhaltijoiden valmistelemaa materiaalia. Toki joitain avauksia tuli myös ohjausryhmän jäseniltä. Muistaakseni luottamushenkilöpalkkioiden leikkaaminen oli tällainen ohjausryhmästä noussut ehdotus, joka ei sitten miellyttänyt kaikkia luottamushenkilöitä ja oli seminaarin koeäänestyksessäkin saanut alle 50 % kannatuksen. Ohjausryhmä kuitenkin katsoi tämänkin tarpeelliseksi ja asialliseksi säästötoimenpiteeksi ja piti sen esityksessään – tosin seminaaripalautteen johdosta hieman nitistettynä. Valtuustoryhmillä oli mahdollisuus myös tuoda omia ehdotuksia sopeutustoimiksi – sitä ei oltu millään tavalla kielletty. Päinvastoin, kun ohjausryhmä joutui syksyllä tekemään 0,9 milj.euron lisäsopeutuksen, niin valtuustoryhmiltä varta vasten kysyttiin myös omia uusia ajatuksia ja ehdotuksia. Eipä niitä ryhmiltä juurikaan tullut. Ryhmillä oli siis kaikki valta ja voima ottaa kantaa esitettyihin toimenpiteisiin sen jälkeen, kun ehdotukset olivat sen verran jäsenneltyjä, että ne voitiin esittää.
Toinen asia, josta ohjausryhmässä keskusteltiin ja tavoiteltiin oli se, että mikään valtuustoryhmä ei lähtisi revittelemään – tekemään ns. politiikkaa – kesken prosessin, eikä mielellään esityksen jälkeenkään. Kun ryhmiltä saatujen palautteiden jälkeen kävi odotetusti ilmi, että useasta asiasta ei löydetä yksimielisyyttä, niin linjattiin, että ohjausryhmän esityksestä todetaan vain, että se ei syntynyt yksimielisesti. Minkään ryhmän ei toivottu lähtevän keräämään ns. irtopisteitä kuuluttamalla, minkä ohjausryhmän toimenpiteen kannalla ei ollut – yhteisellä asialla kun kokonaisuutta oltiin esittämässä. Ohjausryhmä sai valtuustoryhmien vastauksista varsin hyvän ymmärryksen siitä, mitkä toimenpiteet tulevat saamaan enemmistön ja menevät valtuustossa läpi. Tämä arvio piti. On huomattavaa, että ohjausryhmä toimi ja teki ehdotuksen itsenäisesti kunnanvaltuuston toimeksiannosta. Kunnanvaltuusto tai kunnanhallitus ei ohjeistanut, miten tehtävä suoritetaan. Sekin, että ohjausryhmä yleensäkin piti valtuustoryhmät informoituna ja kysyi valtuustoryhmien mielipiteitä, oli täysin ohjausryhmän oma päätös. Toki se oli varsin järkevää ja älyllistä – jopa itsestään selvää, mutta joku toinen taitamattomampi kokoonpano olisi voinut toisinkin toimia.
Ohjausryhmän esitys oli siis kokonaisuus, joka vastasi kunnanvaltuuston antamaan tehtävään. Minusta on täysin luonnollista, että kun lähdetään hakemaan ratkaisua noin vaativaan ja vaikeaan ongelmaan ja sille oli haettu valtuustoryhmien enemmistön tuki, niin se myös viedään sellaisenaan yhtenäisenä ja yhdessä läpi. Kuten valtuustosalissa totesin, niin mielestäni sopimisen ja yhdessä tekemisen kulttuuriin kuuluu myös se, että yhdessä tehtyjen päätösten takana ollaan yhdessä ja jokainen kärsii omat tappionsa tykönänsä ja jättää hehkuttamasta saavuttamiansa voittoja. Kun oli tiedossa, että joudutaan tekemään todella vaikeita päätöksiä, niin ryhmien kantoja ei haluttu tuoda julkisuuteen, vaan esitys tehtiin nimenomaan ohjausryhmän esityksenä. Olen sitä mieltä, että tämä ajatusmalli oli yksi tekijä sille, että NUUKA-työ yleensäkin onnistui ja saatiin päätökseen. Kaikenlainen ennakkorevittely, julkisuuden haku ja vastakkainasettelu valtuustoryhmien välillä olisi todennäköisesti jumiuttanut tilanteen ja tavoite jäänyt saavuttamatta. Kuntalaisten osallistaminen on järkevä ja hyvä ajatus, mutta se toimii aivan toisenlaisissa tapauksissa – ei rankoissa säästötoimissa. Tässä asiassa valtakirja oli annettu vaaleilla valituille kunnanvaltuutetuille ja heidän siitä oli vastuu loppukädessä otettava. Todettakoon sekin, että NUUKA-hankkeessa oli mukana tiivisti myös kunnan tiedotus. Tiedottaminen oli jokaisen kokouksen asialistalla ja tarkkaan harkittua. Ehkä prosessin aikana oli havaittavissa, että osa ohjausryhmän ulkopuolelle jääneistä johtavista luottamushenkilöistä kipuili sen vuoksi, että eivät saaneet on line -informaatiota ohjausryhmän työstä, eivätkä päässeet vaikuttamaan asioihin valmisteluvaiheessa kuten normaalissa päätöksenteossa. Toki saa olla myös sitä mieltä, että “väärin sammutettu”. Ohjausryhmällä oli kuitenkin vain yksi tavoite – toteuttaa vaikeaakin vaikeampi kunnanvaltuuston antama tehtävä. Se tehtiin. Se tehtiin hyvässä hengessä ja hyvällä yhteistyöllä.
Sittemmin kyllä valtuustosalissa muutama ryhmä ja yksittäiset valtuutetutkin pääsivät purkamaan pettymystänsä siitä, että valtuuston enemmistö oli eri mieltä heidän kanssaan ja pääsivät esittelemään kohderyhmilleen, mitä mieltä he olivat olleet asioista. Se heille suotakoon, kun demokratiassa eletään. Itse olen tyytyväinen varsin tyytyväinen lopputulokseen. NUUKA-toimenpiteistä karsittiin ainoastaan koulukuljetusten rajaaminen vain yhteen osoitteeseen ja liikunnanohjaajan vakanssin lakkauttaminen. Nämä taisivat vieläpä kuulua syksyllä tehtyyn 0,9 milj.euron kokonaisuuteen, jota ei samalla tavalla ehditty valtuustoryhmissä koeponnistaa kuten iso 9,0 milj.euron paketti, vaan ohjausryhmä kysyi valtuutettujen näkemystä valtuustoseminaarin kautta.
Verojen puitiin aika pitkään ja perusteelllisesti. Tuloveroesityksenä oli kunnanhallituksen 7,50 % ja vastaehdotuksia tuli useita. Perussuomalaisten 0-linjan mukainen 7,10 %, joskin PS esitti ensin tuloveroksi 7,11 %, joka ei olisi nykylainssännön mukaan ollut edes mahdollista. Kokoomuksen Mattila teki ehdotuksen 7,30 %. SDP:n valtuustoryhmän esitys oli 7,60 % ja sitä enempää ei kukaan nokittanut. Ensimmäisenä tippui PS:n esitys. Sitten SDP:n esitys ja lopulta vastakkain olivat kunnanhallituksen 7,50 % ja Mattilan 7,30 %. Kunnanhallituksen esitys voitti varsin selvästi äänin 30-21. Pidin veroasioistakin puheen – ties kuinka monennen tässä kokouksessa. Totesin, että olen aiemmin ollut 14 kertaa päättämässä Nurmijärven veroista ja suhtautunut 14 kertaa nihkeästi tai kielteisesti veronkorotuksiin. En sen takia, että minulla olisi jokin periaate vastustaa veronkorotuksia, vaan perustelluista syistä. Periaatteet kun otetaan käyttöön, kun järkiperusteet loppuvat. Nyt 15:llä kerralla kerroin olevani kunnanhallituksen esittämän veronkorotuksen takana, koska kunnalla on edessä ennennäkemätön, jättimäinen ja välttämätön investointiohjelma. Samoin kunnalla erääntyy lähivuosien aikana todella paljon lähes nollakorkoisia lainoja, jotka joudutaan uudelleen järjestämään korkeammilla koroilla. Vuosittaiset rahoituskustannukset tulevat nousemaan merkittävästi eli useiden miljoonien verran per vuosi.
PS esitti myös rakentamattomien rakennuspaikkojen kiinteistöveron korottamisen 5,00 %:iin. Ilmoitin vastustavani tällaista raippaveroa tilanteessa, jossa rakentaminen on muutenkin pahoissa vaikeuksissa, eikä rakennushankkeita päästä aloittamaan kysynnän puutteessa ja heikossa markkinatilanteessa. Tuon veron nosto voi olla paikallaan ja perusteltua, jos esim. asuntomarkkinassa on kysyntää ja hankkeilla realistisia aloittamismahdollisuuksia, mutta ei missään tapauksessa nyt. Ex-pääministeri, valtuutettu Vanhanen naapuripulpetista antoi samankaltaisen tuomion Perussuomalaisten ehdotukselle. Esitys kaatuikin selvin luvuin 39-10-2tyhjää.
Lopullisessa tuloveroäänestyksessä oli varsin selkeät rintamalinjat ja yhtenäiset äänestyskäyttäytymiset puolueittain. Vain suuressa ja moniarvoisessa kokoomuksen valtuustoryhmässä äänet jakautuivat. Oletan, että sekä “punaiset” että “vihreät” äänestivät mielestään vastuullisemmin.
Rakentamattomien rakennuspaikkojen suhteen äänestystulos oli selkeämpi. Perussuomalaiset paria tyhjää ääntä lukuunottamatta räväkän veronkorotuksen kannalla kokoomuksen Tarikan ryydittämänä. Muut vastustivat korotusta.
Lopuksi palaamme tämän kirjoituksen ehkä hieman hämmentävään otsikkoon. Hämmentävä ja hämmästyttävä oli myös SDP:n valtuustoryhmän ryhmäpuhe asiakohdassa “Nurmijärven kestävä kasvu -ohjelman (NUUKA) päivittäminen”. Edellä jo kirjoitin minkälaisesta lähtökohdasta, minkälaisella toimeksiannolla ja minkälaisella harkitulla menettelytavalla NUUKA-ohjausryhmä lähti toteuttamaan hyvässä yhteistyössä vaikeaa tehtäväänsä. SDP-ryhmä päätti kohdistaa heti ryhmäpuheensa alussa huomion jostain syystä suoraan ja sumeilematta allekirjoittaneeseen. Puheenpitäjä Rousu toi julki SDP-ryhmän kokeneen NUUKA-esityksen olevan jonkinlainen kulinaristinen buffet-nautinto, jonka oli kattanut kokoomuksen Arto Hägg. Ote Rousun lausumasta: “Nyt meille tarjotaan Nuuka-buffetpöytää, josta kaikki tarjolle valitut on pakko valita, vaikka ei ole tietoa, miten tarjolla olevat tulevat vaikuttamaan olotilaan. Tämän näytelmän on meille kattanut kokoomuksen Arto Hägg ja meidän kaikkien tulee valita, mitä tarjolle on laitettu.”
Pääsin omassa puheenvuorossani toteamaan, että Rousu antoi turhan kovaa tunnustusta allekirjoittaneen vaikutusvallasta. Siitähän NUUKA-työssä ei todellakaan ollut kysymys vaan päinvastoin ja nimenomaan yhdessä tekemisestä ja sopimisen kulttuurista, jonka toivoin jatkuvan tulevaisuudessakin. Kokoomuksen Takalo-Eskola kommentoi Rousun puhetta tuoreeltaan mm. toivomalla kaikissa tilanteissa kunnioittavaa kohtaamista ja suhtautumista toisten tekemisiin, eikä pitänyt yhden henkilön esille nostamista toivottavana. Rousulta kieltämättä erikoinen ja outo ulostulo nimenomaan ryhmäpuheessa ja kohdistettuna ehdotukseen ja toimintaan, jota on poikkeuksellisen laajalla kaikkien puolueiden yhteisellä ohjausryhmällä valmisteltu. En muista, että ryhmäpuheessa olisi aiemmin lähdetty osoittelemaan nimeltä toisen ryhmän edustajaa. On käsittämätöntä miten NUUKA-ohjausryhmän toiminnan ja tuloksen pystyy yleensäkin tuossa valossa – tai miten niin väärää todistusta pystyy vakavalla naamalla esittämään. Jäin miettimään myös, että minkälaisen viestin SDP-ryhmä halusi lähettää NUUKA-ohjausryhmän muille jäsenille sekä kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajille. Onko SDP-ryhmä sitä mieltä, että liki vuoden työ olisi ollut ikään kuin yhden miehen show ja muut ohjausryhmän jäsenet jonkinlaisia statisteja – vai mikä oli omituisen lausuman takana? Jälkeenpäin keskusteltuna tuota ei tuntunut moni muukaan ymmärtävän. Muutama vuosi sitten hyväksyimme pelisäännöt valtuustolle. SDP:n ryhmäpuheen aloitus ei tainnut mennä ihan niiden nuottien mukaan. Ehkäpä vuosi vuodelta kutistuva demariryhmä yksinkertaisesti kipuilee pienenevän vaikutusvaltansa kanssa ja sitä, että demokraattinen päätöksenteko kunnassa johtaa yhä useammin muiden tekemiin päätöksiin. Tuskin se vaikutusvalta ja arvostus sillä kasvaa, että huutaa lujempaa ja karkeammin.
Eli sellaiseksi mestarikokiksi demariryhmä halusi minut leimata. Otetaan vastaan ja todetaan, että ilmeisesti on jotain on tullut oikein tehtyä, kun siltä suunnalta tulee tuollaista palautetta.
Alkaa hieman lipsua, mutta pienellä viiveellä jälleen yhteenvetoa vuoden 2023 ensimmäisestä puolikkaasta. Näitä olen rustannut vuodesta 2009 saakka, joten kyseessä on ilmeisesti 29. puolivuotiskatsaus blogissani. Jos ei tiennyt Kalle Päätalo aloittaessaan Iijoki-sarjaansa, minkälainen määrä teoksia tulee, niin enpä minäkään kuvitellut vuoden 2009 alussa, että näitä sinänsä vaatimattomia puolivuotisraportteja tällainen määrä syntyisi.
Helmikuun 2023 kokouksessa jätin valtuustoaloitteen, jossa ehdotin, että Nurmijärven kunta selvittää ja hakee kunnan metsille FSC-sertifiointia. Perustelin ehdotusta sillä, että FSC-sertifioidulle metsälle on kasvava kysyntä ja useat alan toimijat maksavat sertifioidusta puusta lisähintaa. Sertifiointi on metsänomistajalle myös taloudellisesti järkevää. Puulle on suurempi kysyntä ja siitä saa suuremmat tulot. Tuo aloite ei syntynyt hetken mielijohteesta. Olin keskustellut asiasta useaan kertaan viime keväällä edesmenneen nurmijärveläisen metsäalan asiantuntija Heikki Kiurun kanssa. Heikki kannusti vahvasti laatimaan kyseisen valtuustoaloitteen ja antoi asiantuntevaa apua, kun asiaan perehdyin.
Aloitteeseen ei ole tullut vielä vastausta. Allekirjoittaneeseen ei ole oltu myöskään yhteydessä, kuten valtuustoaloitteiden osalta kunnassa on tapana tehdä. Tosin edellinenkin aloitteeni on edelleen samassa tilassa. Kyseessä on aloitteeni yksityisteihin liittyen ja ehdotus selvittää Uotilan koulutien ja Sahamäentien tiekuntien kanssa, olisiko kyseisten yksityisteiden luovuttaminen kunnalle molempien osapuolien kannalta tavoiteltavaa. Tämä aloite on ollut valmisteltavana jo yli 2,5 vuotta, eikä senkään osalta kunnasta ole oltu yhteydessä aloitteen tekijään. Hieman kohtuutonta etenkin kun en varsinaisesti mikään aloitetehtailija ole vuosien varrella ollut. Oikeastaan päinvastoin – olen pitänyt rimaa varsin korkealla valtuustoaloitteiden laatimiselle.
Helmikuussa paikallislehti tiedusteli nurmijärveläisiltä aluevaltuutetuilta, miten sotekuluista voidaan säästää. Olin varsin pessimistinen 70 miljoonan säästötavoitteen toteutumiseta. Edellinen sosialistihallitushan väsäsi sote- ja aluehallintouudistuksen ja perusti valtakuntaan peräti 21 hyvinvointialuetta, joka tarkoittaa melkoista määrä uutta hallintoa ja suurta määrää päätöksentekijöitä. Kun kaikki hyvinvointialueet olivat jo lähtiessä rahoitusvajeessa, niin otaksuin, että jossakin vaiheessa järki ja realismi voittaa – ja hyvinvointialueiden määrää tullaan supistamaan. Nyt runsaat puoli vuotta myöhemmin olemme Keusoten toimien kanssa pitkälti samassa pisteessä – ainakin näin rivialuevaltuutetun ja kansalaisen näkökulmasta katsottuna. Elokuun loppuun mennessä Keusoten aluevaltuusto on kokoontunut kerrassaan kolme kertaa ja käsiteltävät asiat ovat olleet niissäkin aika lailla kortilla. HUSin järjestämisopimus, hyvinvointisuunnitelma ja edellisen kauden arviointikertomus taisivat olla alkuvuoden merkittävimmät lista-asiat aluevaltuustossa. Hallintosäännössä korostuu aluehallituksen rooli, joten se on avainasemassa Keusoten päätöksenteossa ja asioiden valmistelussa.
Jotakin on kuitenkin Keusostessa saatu aikaiseksikin. Aluehallitus lähetti hyvinvointialueohjelman luonnoksen kuntiin lausunnolle juuri kesälomakauden alussa. Nurmijärven kunnanhallitus antoi kokouksessaan 14.8.2023 kyseisestä asiakirjasta mm. seuraavan lausunnon.
Hyvinvointialueohjelmassa esitetyt yleispiirteiset tavoitteet ovat hyvät ja kannatettavat, mutta konkreettiset vaikutukset puuttuvat, mikä haastaa suunnitelmasta lausumista. Ohjelma on varsin yleisellä tasolla eikä ohjelmasta selviä, mihin palveluihin muutoksia ollaan suunnittelemassa ja millaisella sisällöllä. Kunnat eivät ole päässeet osallistumaan ohjelman laadintaan hyvässä vuorovaikutuksessa hyvinvointialueen kanssa. Ohjelman jatkovalmistelussa konkreettiset vaikutukset tulee avata tarkemmalla tasolla ja ennen lopullista päätöksentekoa kuntien kanssa tulee järjestää neuvottelut palvelurakenteen muutoksista. Lausuntoaikataulu on ollut tiukka ja ajoittunut kesälomakaudelle, jolloin lausunnon yhteinen valmisteluaika on jäänyt liian lyhyeksi.Myös hyvinvointialueen päätöksenteko hyvinvointiohjelmasta tulee nopealla aikataululla ja kyseenalaista onkin, mikä on lausuntomenettelyn todellinen vaikuttavuus päätöksentekoon, mikäli lausuntoja ei ehditä perusteellisesti käymään läpi ennen päätöksentekoa.
Onhan tuo surullista luettavaa ja ymmärtääkseni palaute on ollut samanlaista myös muista hyvinvointialueen kunnista – tai jopa vielä ankeampaa.
Maaliskuussa järjestettiin vireille tulleesta Metsäkylän osayleiskaavasta asukastilaisuus Metsäkylän koululla. Kyseisen osayleiskaavan valmistelu etenee ja siihen liittyvän päätöksenteon yhteydessä tehdään merkittäviä linjauksia yleisestikin haja-asutusalueen rakentamiseen liittyen. Toki huomioiden se, että kunnan jokaisella osayleiskaava-alueella on omanlaisensa luonteenpiirteet ja ominaisuudet. Yhdellä sapluunalla ei voida tulevaisuudessakaan yleiskaavoja laatia. Kunnanhallitus teki aikanaan erinomaisen hyvän päätöksen, kun se edellytti osayleiskaavan rakennuspaikkojen tarkastelun tehtäväksi useammalla mallilla. Seuraavassa vaiheessa kuntalaisilla onkin mahdollisuus konkreettisesti nähdä, miten rakennuspaikat jakautuisivat kussakin mallissa, minkälaista ympäristöä ne muodostaisivat ja miten erilailla ne kohtelevat joitain yksittäisiä tiloja tai kiinteistöjä. Asiaa mallinnetaan esim. mallilla C, joka suosisi selkeästi isoja tiloja, koska rakennuspaikat jaettaisiin suoraan tilojen pinta-alojen mukaan. Mallissa C suuret tilat saisivat valtaosan rakennuspaikoista ja pienimmät tilat jäisivät kokonaan ilman. Toista ääripäätä edustaa malli A, joka perustuu edullisuusvyöhykkeisiin suosien esim. tiestön ja koulun läheisyyttä sekä kyläkeskusta. Se antaisi rakennuspaikkoja selvästi enemmän myös pienille tiloille eli useampi maanomistaja saisi rakennuspaikkoja. Kuntalaisten ja erityisesti Metsäkylän asukkaiden kannattaa olla hereillä, kun vaihtoehtovertailut tulevat julkisiksi. Rakennuspaikkojen jakamiseen liittyy todella suuret taloudelliset intressit. Jos Nurmijärvellä tuotetaan lähivuosina osayleiskaavoituksella esim. 2000 uutta rakennuspaikkaa, niin se tarkoittaa käsittämätöntä 100 miljoonan euron arvonnousua niille tiloille/kiinteistöille, joille noita rakennuspaikkoja osoitetaan. Ja tuokin on laskettu varsin maltillisella 50.000 euron hinnalla rakennuspaikkaa kohti. Itse soisin, että tuollainen jättipotti jakaantuisi mahdollisimman monelle kiinteistölle ja sitä kautta myös realisoituisi tehokkaammin haja-asutuslueella rakentamiseksi.
Huhtikuun alussa käytiin eduskuntavaalit. Kokoomus oli Nurmijärvellä ykkönen 6234 äänellä, joka oli peräti 1865 ääntä enemmän kuin vuonna 2019. Perussuomalaisetkin kasvattivat äänimäärää yli 1500:lla ja kokonaissaldo oli 6071. Kolmanneksi tullut SDP:kin sai 700 äänen kasvun, mutta jäi selvästi kolmanneksi 4149 äänellä. Sekä Keskustan että Vihreiden tappio oli rumasti yli 1000 ääntä. Keskusta on taantunut Nurmijärvellä kaksissa viimeisissä eduskuntavaaleissa 4300 kannattajan puolueesta hieman yli 2000 äänen puolueeksi. Ikävintä oli se, että Nurmijärvi jäi näissä vaaleissa ilman omaa kansanedustajaa. Sellaista ei ole tapahtunut mies- tai naismuistiin. Sittemminhän valtakuntaan on saatu myös uusi Orpon johtama oikeistohallitus, joka on ryhtynyt toteuttamaan hallitusohjelmaa, joka poikkeaa varsin merkittävästi edellisen hallituksen velkavetoisesta hallitusohjelmasta. Roomaa ei rakennettu päivässä, mutta valtiontaloutemme rapautettiin yhdessä hallituskaudessa. Sen kuntoon saattaminen ei onnistu yhdessä hallituskaudessa, mutta olisi ollut anteeksiantamatonta, jos toimeen ei olisi nyt ryhdytty.
Toukokuussa totesin, että olen toiminut kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajana yhtäjaksoisesti keväästä 2018. Päätin, että en asetu enää ehdolle kyseiseen tehtävään. Hieman yli viisi vuotta suurimman valtuustoryhmän puheenjohtajana oli mielenkiintoinen ja haastava pesti, josta suoriuduin ymmärtääkseni varsin hyvin. Jatkossa toimin valtuustosalissa rivivaltuutettuna – sen aseman tuomin eduin ja vapauksin. Kunnanhallituksessa toimin aiempaan tapaan seuraavat kaksi vuotta. Olisin toki ollut käytettävissä myös vapautuneeseen kunnanhallituksen puheenjohtajan pestiin, mutta valtuustoryhmämme päätyi toisenlaiseen ratkaisuun.
Alkuvuonna toimin myös ns. NUUKA-ohjausryhmän puheenjohtajana, kun etsimme ja haarukoimme 9 miljoonan euron sopeuttamsitoimenpiteitä kunnan talouden tasapainottamiseksi. Työ saatiin jokseenkin kunniallisesti maaliin ja vähäisin veronkorotusehdotuksin vasta vuodelle 2027. Valitettavasti heti ohjausryhmän saatua työnsä tulokset esitettyä, kunnanvirastolta viestitettiin, että on ns. ilmaantunut pari muuttujaa ja sopeuttamista onkin tullut 0,9 m€ lisää. Valtuusto päätti jatkaa ohjausryhmän toimintaa ja tuon 0,9 milj.euron sopeuttamisen parissa tehdään nyt työtä.
Yksityistieasioista on saatu joitakin päätöksiä. Kesäkuussa saimme tiedoksi Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomion koskien Nurmijärven Kirkkotien tiekunnan päätöksiä käyttömaksun asettamisesta Nurmijärven Linja Oy:lle. Käräjäoikeus katsoi reitin 3 liikenteen olevan tieosakkaiden liikennettä, eikä ulkopuolista liikennettä. Käräjäoikeuden tuomiolla tiekunnan päätökset käyttöluvan myöntämisestä ja käyttömaksun perimisestä julistettiin pätemättömiksi. Myös tiekunnan päätökset hylätä enemmälti näitä koskeneet oikaisuvaatimukset julistettiin pätemättömiksi.
Lomien jälkeen saatiin puolestaan Helsingin hallinto-oikeudesta päätös 4403/2023, 9.8.2023 eli ratkaisut yksityistieasioihin liittyvistä kunnallisvalituksista valtuuston päätökseen § 46, 25.5.2022. Hallinto-oikeus hylkäsi valitukset.
Vast’ikään on saatu siis kaksi oikeuden tuomiota, jotka ovat päätyneet kunnan kannalta myönteisesti. Luultavasti siitä huolimatta joiltakin tahoilta paheksutaan edelleen sitä, että “kunta käy oikeutta joitakin kuntalaisia vastaan”.
Kesäkuinen viikko #24 sisälsi monia merkittäviä ja mielenkiintoisia päätöksiä.
Keskiviikon ylimääräisessä kunnanhallituksen kokouksessa käsiteltiin Nurmijärven kestävä kasvu -ohjelman (NUUKA) päivittämistä. Pohjaesityksenä oli NUUKA-ohjausryhmän esitys sopeutustoimenpiteistä. Esityksessä todettiin kunnan talouden sopeutustarpeen olevan 9,0 milj. euroa vuosille 2023-2026. Ohjausryhmän esittämä keinovalikoiman säästövaikutukseksi oli arvioitu 6,7milj.euroa, joten verorahoituksen kautta katettavaksi jäi 2,2 milj.euroa. Ohjausryhmän esitys oli, että 0,2 veroprosenttiyksikön korotus tehtäisiin vasta vuonna 2027. Valitettavasti keskiviikon kunnanhallitukseen tuli uutena tietona se, että Nurmijärven Vesi -liikelaitoksen osalta tulopuolta joudutaan pienentämään 1,2 milj. eurosta 0,3 milj. euroon. Tämä tarkoitti yllättäen 0,9 milj.euron vajetta NUUKA-ohjausryhmän 9 milj.euron sopeutusesitykseen. Helpointa olisi ollut tietysti aikaistaa ja veronkorotus ja tehdä se suurempana kuin tuo 0,2 prosenttiyksikköä. Tein kuitenkin esityksen, että asiassa ei mennä helpointa reittiä, vaan tuo yllättäen ja pyytämättä tullut 0,9 milj.€:n lisävaje käsitellään talousarvion yhteydessä. Äänestyksen jälkeen esitykseni myös hyväksyttiin.
Muuttuneen tilanteen vuoksi kunnanhallitus totesi, että NUUKA-ohjausryhmän on syytä jatkaa toimintaansa elokuussa, jotta loputkin sopeutustoimenpiteet voidaan käsitellä samalla järjestelmällisellä ja kaikki valtuutetut osallistavalla tavalla kuin tähänkin asti. Hetken jo luulin, että pestini ohjausryhmän puheenjohtajana olisi jo päättynyt – ei päättynyt.
Erityisesti alkuluokkatoiminnan lakkauttaminen oli nostattanut kiivastakin keskustelua ja mielipiteiden ilmaisuja – lehtikirjoituksia ja vetoomuksia sekä yksittäisiltä kuntalaisilta että eri yhteisöiltä ja järjestöiltä. Kannanottoja alkuluokkatoimintaan tuli matkan varrella sekä puolesta että vastaan, mutta ohjausryhmän esitys oli tältä osin yksiselitteinen: Alkuluokkatoiminnasta luovutaan asteittain. Tälle ohjausryhmän esitykselle oli saatu valtuustoryhmien tuki – muutenhan ohjausryhmä ei sitä olisi esittänyt. Asia kuitenkin keskustelutti myös kunnanhallituksessa. Päädyttiin kuitenkin vain tekemään tähän liittyen tekstimuutos: ”Alkuluokkatoiminnasta luopumiseen asteittain valmistellaan suunnitelma syksyn 2023 aikana. Alkuluokkatoiminnasta tuodaan syksyllä raportointi alasajon kustannusvaikutuksista ja vaikutukset opetuksen järjestämiseen kouluissa sekä tilojen riittävyydestä koko kunnassa. Arvioinnin jälkeen alkuluokan toimintaan liittyvä selvitys tuodaan luottamuselimiin tiedoksi/päätettäväksi syksyn aikana ennen talousarviokäsittelyä.” Mielestäni tuo kuuluu normaaliin päätöksentekoprosessiin, mutta ei sen kirjaaminen toki haitaksikaan ole. Ohjausryhmän esitys toimenpiteestä meni siis läpi ja sillä tavoitellaan 0,5 m€:n kustannussäästöä, joka on todella merkittävä summa talouden tasapainottamisen osalta.
Torstaina saimme tiedon, että tasavaltaan on syntymässä kokoomuksen johdolla oikeistohallitus. KOK, PS, RKP ja KD -puheenjohtajat ilmoittivat saavuttaneensa yhteisymmärryksen hallitusohjelmasta. Perjantaina julkaistiin myös yli 200 -sivuinen hallitusohjelma. Sen mitä ehdin hallitusohjelmaa tutkailla, niin se sisälsi monia hyviä ja tarpeellisia uudistuksia ja niin ikään välttämättömiä säästötoimenpiteitä, jotka kirpaisevat varmasti aikaa useaa kansalaista. Mediassa hallitusohjelmaa kuvailtiin mm. kaikkien aikojen oikeistolaisimmaksi hallitusohjelmaksi. Se on varsin luonnollista, koska tuleva hallitus on selkeästi oikeistohallitus – aivan vaalituloksen mukaisesti. Edellinen hallitus oli puolestaan selkeästi vasemmistohallitus – ilmeisesti vasemmistolaisin koskaan tai ainakin pitkään aikaan. Sen hallitusohjelma oli vasemmistolainen. Uudella oikeistohallituksella onkin epäkiitollinen tehtävä reivata tasavalta uudelle kurssille järjettömän velkavetoisuuden jälkeen. Tiedossa on varmasti äänekästä arvostelua, kun valtakuntaa ohjataan kestävämmälle taloudenpidolle ja kansalaisille luodaan turvallisempaa kotimaata. Molempien osalta toimiin ryhdyttiin aivan viime hetkillä. Jos edelliset neljä vuotta oltaisiin toimittu hieman vastuullisemmin, niin muutostarve ei olisi näin suuri.
Kotikuntaan Nurmijärvelle saatiin torstaina tieto Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomiosta koskien Nurmijärven Kirkkotien tiekunnan päätöksiä käyttömaksun asettamisesta Nurmijärven Linja Oy:lle. Käräjäoikeus katsoi reitin 3 liikenteen olevan tieosakkaiden liikennettä, eikä ulkopuolista liikennettä. Käräjäoikeuden tuomiolla tiekunnan päätökset käyttöluvan myöntämisestä ja käyttömaksun perimisestä julistettiin pätemättömiksi. Myös tiekunnan päätökset hylätä enemmälti näitä koskeneet oikaisuvaatimukset julistettiin pätemättömiksi. Selkeä päätös.
Ensi viikolla on viimeiset kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston kokoukset ennen kesätaukoa.
Kokoukset ovat tämän vuoden osalta naputeltu. En ole tarkkaan laskenut, mutta arvioin, että pitkälti toista sataa luottamustehtäviin kuuluvaa kokousta ja palaveria on takana tältä vuodelta. Siihen päälle vielä ryhmäkokoukset ja muut epävirallisemmat istunnot. Keskimäärin varmaan 2-3 per viikko. Joukossa toki lyhyempiäkin sessioita, mutta yleisesti ottaen kokousten kestotkin ovat pidentyneet. Otaksun, että ensi vuonna määrä hieman pienenee, kun Keusoten kuntayhtymä lakkautetaan ja yhtymävaltuuston kokoukset jäävät pois. Kohtuullisen korkeana olen edelleen pitänyt osallistumisprosentin, vaikka aiempien vuosien 100 prosentin osallistumisasteeseen en tänä vuonna kyennytkään. Lähinnä juuri sen vuoksi, että Keusoten ja uuden hyvinvointialueen kokoukset ovat sattuneet osin samaan aikaan kunnan kokousten kanssa. Ensi vuonna tuo ongelma helpottaa, kun kuntayhtymän kokoukset tosiaan poistuvat kalenterista.
Loppuvuoden merkittävin luottamustehtäviin liittyvä asia omalta kohdaltani oli nimitys Nurmijärven kestävän kasvun (NUUKA) -ohjelman poliittiseen ohjausryhmään ja sen puheenjohtajaksi. Nurmijärven Uutiset asiasta haastatteli ja kirjoitti 21.12. Jos muutama vuosi sitten vetämäni kaavoituksen kehittämisen työryhmä oli melkoinen savotta, niin ei tästä NUUKA-pestistäkään vaikeuskerrointa puutu. Joka tapauksessa ohjausryhmältä odotetaan esitystä talouden tervehdystoimenpiteistä ensi vuoden kevääksi.
Ensi vuoden keväällä on myös eduskuntavaalit. Tällä kertaa en pyrkinyt ehdolle, vaikka edellisissä eduskuntavaaleissa tyydyttävän tuloksen sainkin. Kokoomuksen kannalta tilanne näyttää kevään vaaleja ajatellen varsin hyvältä – ainakin galluppien perusteella. Useamman kansanedustajapaikan lisäys Uudellamaalla on aivan realistinen tavoite. Ainakin ehdokaslista on jo tällä hetkellä vahva, kattava ja monipuolinen, vaikka muutama ehdokas on vielä nimeämättä. Olen toiminut jäsenenä kokoomuksen eduskuntavaalien ehdokasasettelua valmistelevassa työryhmässä Uudellamaalla. Uudenmaan Kokoomuksen piirihallitus palkitsi vast’ikään työryhmän työn Vuoden kokoomustekona.
Muita piirihallituksen palkitsemia olivat Vantaan Kokoomus ry (Vuoden paikallisyhdistys), Akseli Lehtonen / Uudenmaan Kokoomusnuoret (Vuoden järjestötoimija) ja Mia Rundgren (Vuoden aluevaltuutettu).
Nurmijärven kunnanvaltuusto kokoontui 16.11. vuoden 2022 tärkeimpään kokoukseensa eli käsittelemään vuoden 2023 talousarviota. Heti kärkeen täytyy todeta, että asialistaa kasattaessa ei aiemmista vuosista oltu otettu oppia. Vuoden kolmas osavuosikatsaus ja NUUKA -ohjelman päivitystyö käsiteltiin toki nopeasti, mutta niiden jälkeen asialistalle nostettujen peräti yhdeksän valtuustoaloitteen käsittely talousarviokokouksessa oli aikatauluriski. Se riski toteutui. Jo asialistan alkupään käsittelyyn meni aikaa yli kolme tuntia. Valtuustoaloitteista käytiin keskustelua ja useamman kohdalla jouduttiin myös äänestämään. Vasta tämän jälkeen päästiin käsiksi kokouksen pääaiheeseen eli talousarvioon 2023 ja taloussuunnitelmaan 2023-2025. Kokous päättyi noin puoli tuntia ennen keskiyötä eli kokonaiskestoksi taukoineen tuli kunnioitettavat 10 ja puoli tuntia. Aloitteet olisi voinut käsitellä aivan hyvin vaikkapa joulukuun kokouksessa.
Valtuusto päätti käynnistää Nurmijärven kestävän kasvun (NUUKA) -ohjelman päivitystyön vielä vuoden 2022 aikana. Tavoitteena saada valmista kevääksi 2023. Työlle nimettiin poliittinen ohjausryhmä ja sen jäseniksi edustajat jokaisesta valtuustoryhmästä: Ina Kuula (KD), Arto Hägg (KOK), Riikka Raekannas (KESK), Harri Lepolahti (SDP), Matti Putkonen (PS), Sanna Pasanen (VIHR) ja Hannu Toikkanen (VAS) sekä lisäksi puheenjohtajat valtuustosta ja kunnanhallituksesta.
Aloitteiden käsittelystä ja äänestystuloksista on tiedotettu jo varsin laajasti, joten en niitä ryhdy tässä kertaamaan. Kunnanvaltuuston ensi vuoden kokouksista päätettäessä toin terveiset kokoomuksen ryhmässä todetusta ja ryhmien puheenjohtajien palaverissakin keskustellusta ongelmasta liittyen Nurmijärven kokousaikatauluihin. Muualla hyvinvointialueella valtuustojen kokoukset ovat pääsääntöisesti maanantaina ja mahdolliset kyselytunnit torstaisin. Nurmijärvellä kunnanvaltuuston kokouspäivä on perinteisesti keskiviikkona ja kyselytunti maanantaina. Nurmijärveläinen tapa on toiminut hyvin ja sen etuna luottamushenkilön kannalta on se, että valtuuston kyselytunti ja varsinainen kokous ovat samalla viikolla. Muita menoja ja lomia on helpompi sovittaa kalenteriin, kuin valtuustoasiat eivät jakaudu kahdelle viikolle. Kun uudella hyvinvointialueella on valtuuston ja hallituksen lisäksi myös lukuisia lautakuntien ja jaostojen kokouksia, niin niiden ajoittaminen on ongelmallista erityisesti nurmijärveläisten kannalta. Meidän kokouskalenteri käy eri tahtia muiden kanssa. Päätettiinkin tarkastella syksyn kokouspäiviä myöhemmin.
Talousarviokäsittely alkoi kunnanhallituksen 1. varapj Riikka Raekannaksen alustuksella, jonka jälkeen aloitin suurimman ryhmän pj:nä ryhmäpuheiden pitämisen. Tietoisena pitkästä kokouksesta olin perinteiseen tapaani laatinut Kokoomuksen ryhmäpuheen varsin lyhyeksi. Tässä se:
Arvoisa puheenjohtaja, kunnanjohtaja, muut kuulijat
Käsittelemme nyt kunnanvaltuuston koko vuoden tärkeintä asiakohtaa. Talousarviokokousten päätöksiä ja äänestyslistoja on usein muisteltu ja tutkailtu vuosienkin päästä. Talousarvioita käsitellessään valtuusto tekee tärkeintä työtä, johon se on valittu: mitä vastinetta kuntalaiset saavat verorahoille, minkälaisia palveluita kuntalaisille tuotetaan ja mihin kunta tulee panostamaan tulevina vuosina. Jokainen valtuutettu pääsee käyttämään täysimääräisesti sitä valtaa, jonka ovat kuntalaisilta saaneet.
Kunnan talous on luonnollisesti keskiössä tässä asiakohdassa. Viime vuosien tapaan tänäkin vuonna on odotettavissa varsin jouheva kokous. Odotettavissa ei ole massiivisia määrärahalisäysesityksiä – niukkuutta on helppo ja nopea jakaa tänäkin vuonna.
Tämä ei tarkoita, etteikö jokaisella valtuutetulla olisi tiedossa erinomaisia ja tarpeellisia kohteita määrärahalisäyksille – aivan jokaisella. Parinsadan tuhannen määrärahalisäys hyvään tarkoitukseen ei varmasti kaada kunnan taloutta, mutta kun sen kertoo 51:llä, niin talousarvio paisuisikin yli 10 miljoonalla eurolla. On helppo yhtyä talousjohtajan vetoomukseen siitä, että lisämäärärahojen esittäjän olisi hyvä esittää myös keinot, joilla kasvavat kulut katetaan.
Kuntataloutemme ennustettavuus tulee varmasti paranemaan, kun sote-kustannukset siirtyvät vuoden vaihteessa hyvinvointialueelle. Kroonisia – tänäkin vuonna koettuja – loppuvuoden miljoonaluokan soten ja erikoissairaanhoidon lisämäärärahatarpeita ei ensi vuonna nähdä. Toisaalta kunnan verotulot tulevat vähenemään oleellisesti tilanteessa, jossa kasvavalla kunnalla on suuret investointipaineet. Kasvavaa lainakantaa pitää pystyä hoitamaan pienenevillä verotuloilla. Kokoomus-ryhmä näkee järkevänä päivittää Nurmijärven kestävä kasvu -ohjelmaa ja odottaa tämän yhteisen työn kääntävän osaltaan kuntatalouttamme oikealle kurssille.
Kunnan kiinteistöomaisuus on tärkeä osa kuntatalouden tervehdyttämistä tulevanakin vuonna. Luopumista ei strategisista – kiinteistöistä tulee jatkaa. Erityisen tärkeässä asemassa ovat juuri sote-kiinteistöt, jotka jäävät velkoineen edelleen kunnan taseeseen, vaikka toiminnot siirtyvät vuoden vaihteessa hyvinvointialueelle. Olisikin tärkeää, että hyvinvointialue näkisi ja ymmärtäisi kunnan tärkeyden yhteistyökumppanina ja sitoutuisi pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin strategisesti tärkeiden sote-kiinteistöjen osalta. Ei ole kunnan eikä hyvinvointialueen edun mukaista, että jatkuvaa ylläpitoa ja perusparannuksiakin vaativissa kiinteistöissä toimitaan vuokrasopimuksilla, joissa on lyhyet – jopa muutamien kuukausien irtisanomisajat.
Kokoomus-ryhmä jakaa huolen yritystonttien puutteesta – erityisesti kunnan eteläisen osassa. Sudentullin työpaikka-alueen kaavahankkeen edistäminen on tärkeä asia. Toisaalta täytyy muistaa, että kunta on kaavoittanut yritystontteja myös yksityisille toimijoille ja yrittäjät ovat tervetulleita myös näihin kohteisiin. Yhtä kaikki jokainen uusi yrittäjä ja uudet työpaikat kasvattavat kunnan elinvoimaa – olipa tontti sitten kunnan tai yksityisen.
Valtio on tällä hallituskaudella velkaantunut ennätysvauhtia. Edellisellä hallituskaudella laskussa ollut valtionvelan määrä on tällä hallituskaudella kääntynyt rajuun kasvuun. Ongelmia – jopa erimielisyyksiä – on epäröimättä ratkottu velanotolla. Tiedetään jo nyt, että uusi ja kallis aluehallinto tulee olemaan rahoituskriisissä. Kun myös kuntien talousvaikeudet ja velkaantuminen jatkuvat, niin jokaisella hallinnon tasolla ollaan ongelmissa talouden kanssa. Tässä tilanteessa olisi tärkeää, että Nurmijärven kaltaisia kasvavia ja koko valtakunnalle elinvoimaa tuottavia kuntia ei rangaistaisi. Päinvastoin kasvava ja lapsirikas kasvukunta tarvitsisi erityishuomiota, kun kasvun tuomat investointipaineet rasittavat rankasti kuntataloutta.
Hyvää on kuitenkin, että Nurmijärvellä on yhteinen tahtotila ja päämäärä kuntatalouden korjausliikkeelle. Kokoomus on tässä työssä vahvasti mukana.
Kiitämme ryhmiä ja viranhaltijoita hyvästä yhteistyöstä. Erityiskiitokset ansaitsee tuore talousjohtaja hyvästä ja päämäärätietoisesta työstä.
Ihan ilman muutosesityksiä ei mennyt varsinainen talousarvion käsittely tänäkään vuonna.
Diakiten (KOK) muutosesitys strategisiin tavoitteisiin hyväksyttiin yksimielisesti kuten myös Toikkanen & Anttila -duon teknisluonteinen, mutta oleellinen tekstilisäys sitovista tavoitteista.
Perussuomalaisten valtuustoryhmä esitti poistettavaksi kahden vuoden määräaikaista matkailukoordinaattorin virkaa. Esitys kaatui äänin 33-18. Perustelin jo salissa omaa myönteistä kantaani sillä, että Nurmijärvellä matkailuelinkeino ei perustu mammuttimaisiin huvipuistoihin tai jättimäisiin ostoshelv..paratiiseihin, vaan pieniin yrityksiin ja yksittäisiin yrittäjiin. Juuri nämä pienet toimijat tarvitsevat kunnan tukea tässä vaiheessa. Yrittäjiltä on tullut erinomaista palautetta nyt tehdystä työstä.
Jenni Sandberg (SDP) teki määrärahaesityksen työllistämispalkkojen palauttamisesta 140.000 euroa korkeammalle tasolle. Hallintojohtaja totesi ennen äänestystä, että aiemmin ylimitoitettua määrärahaa on pudotettu nyt kohti aiempia toteutumasummia, joten päädyin äänestämään pohjaesityksen mukaisesti. Sinänsä asiallinen ehdotus hyväksyttiin äänin 24-27. Tämän määrärahaesityksen kokonaisvaikutus oli +/-0, vaikka muutosesityslomakkeessa oli tuo 140 k€:n lisämäärä.
Vihreät esitti uutta yksikön päällikköä nuorisopalveluihin. Tässä asiassa käänsin takkini salissa ja äänestin muutosesityksen puolesta, kun olin kuullut Niinimäen hyvät perustelut asiassa. Esitys kuitenkin kaatui äänin 32-19.
Mira Lappalaisen (PS) esitys opettajien työpuhelimista (kulut 54.900€/vuosi) hyväksyttiin yksimielisesti. Todettiin, että työntekijöillä täytyy olla työkalut työnantajan puolesta jo turvallisuusnäkökohdat huomioiden.
Visa Tarikka (KOK) esitti 100.000 euron määrärahaa joukkoliikenteeseen. Esitys kaatui äänin 32-19. Äänestin esitystä vastaan talouskurin hengessä.
Pääosa muutosesityksistä tuli tänä vuonna Diakiten kynästä. Edellä mainitun tekstimuutoksen lisäksi hän teki seuraavat muutosesitykset, jotka kaatuivat selvin äänimäärin. Oli aistittavissa, että valtuusto ei oikein lämpene taajamakohtaisille lisämäärärahoille tässä vaiheessa talousarviokäsittelyä. Talouskurin nimissä äänestin itsekin näissä säästöjen puolesta ja lisämäärärahoja vastaan.
Poistetaan yksityistieavustuksiin tehty 60 000 euron määrärahalisäyksen.
Klaukkalan alueen katujen kunnossapitoon lisämääräraha 50.000 € ympäristötoimialalle.
Klaukkalan alueen viheralueiden kunnossapitoon lisämääräraha 10.000 €.
Riina Mattila (KOK) esitti investointiosassa Urheilupuiston koulun aikaistamista yhdellä vuodella. Äänestys oli tiukka 26-25 eli valtuusto hylkäsi muutosesityksen. Äänestin pohjaesityksen mukaisesti. Klaukkalan alueella on tarve ja tarkoitus tehdä nopealla aikataululla rajoitettu palveluverkkoselvitys. Ei ole järkevää ryhtyä ennen sitä toimenpiteisiin jossakin osaa aluetta. Jokaisessa päätaajamassa on ongelmia vanhojen koulujen osalla – tätä sumaa ei voi valitettavasti purkaa yhdellä kertaa.
Keskustan Jukka Anttila ja Kirsti Handolin esittivät kullekin kolmelle vuodelle 25.000 euron lisämäärärahaa osallistuvalle budjetoinnille. Hyväksyttiin äänin 20-31. Vastustin lisämäärärahaa. Osallistuvaa budjetointia oli tarkoitus joka tapauksessa jatkossa tutkailla.
Joona Suomi (KOK) esitti hieman yllättäen, että yksi strategian vuositavoiteteksti ”Maaseutualueen osayleiskaavan vireille tulo kaavoituksen kehittämisen työryhmän loppuraportin mukaisesti” muutetaan tekstiksi ” Haja-asutusalueen rakentaminen ja osayleiskaavojen laatiminen toteutetaan uudistettujen toimintaperiaatteiden mukaisesti, huomioiden kaavoituksen kehittämisen työryhmän ja seurantaryhmän työ”. Esitys tuli tosiaan hieman puskista, koska se ei ollut esillä ennalta edes omassa ryhmässämme. Muutosesitystä perusteltiin sillä, että sillä vain selkeytetään kunnanhallituksen esitystä. En ollut ainoa, joka totesi, että esitys päinvastoin aiheuttaa lisäkysymyksiä. Esitys meni läpi äänin 16-35.
Tuo kunnanhallituksen pohjateksti oli minun kynästä. Sen muuttaminen harmittaa. Pohjatekstillä kunnanvaltuusto olisi siunannut sen, että Nurmijärvi luopuu ns. emätilatarkastelusta. Kaavoituksen kehittämisen loppuraportissa nimenomaan esitettiin siirtymistä osayleiskaavojen vireilletuloajankohtaan siten, että rakennusmahdollisuuksiin ei vaikuta kiinteistön tilajaotushistoria. Alkuperäinen teksti olisi siis tarkoittanut yksiselitteisesti valtuuston päätöstä emätilatarkastelusta luopumisesta. Harmi, että valtuuston enemmistö ei halunnut vielä tässä vaiheessa luopua emätilatarkastelusta, vaikka mahdollisuus oli käden ulottuvilla äänestysnapissa ja vaikka tämän mahdollisuuden toin puheenvuorossani esille. Tämä tosiaan harmitti ja hieman hämmästyttikin – onhan emätilatarkastelusta luopumista odotettu kuin kuuta nousevaa.
Samassa asiakohdassa käytiin laajemminkin keskustelua haja-asutusalueiden rakentamisperiaatteista ja linjauksista. Esille nousi mm. näkemyksiä siitä, että asian tärkeys edellyttää jatkossa valtuustotason päätöksiä linjauksista. Todettiin myös epäkohta, että muutosesityksessä viitataan seuranta(ohjaus)ryhmän työhön ja raportteihin, vaikka valtuustolle ei ole tuotu näistä raporteista minkäänlaista informaatiota tai esitystä. Oikeutetusti kysyttiin, olivatko valtuutetut tietoisia, mitä he päättivät. Keskustelussa tuotiin esille myös epäilys sekoittuuko asiassa yksityinen ja yleinen etu ja toivottiin jatkokäsittelyssä esteellisyyksien arviointia. Kenties tämä maininta liittyi taannoin esille tuomaani huomioon, että pitkässä juoksussa asiassa on valtavat, jopa 50-100 miljoonan euron taloudelliset intressit Nurmijärvellä.
Verot säilyivät ennallaan.
Tämänkertaisen kokouksen erikoisuutena oli se, että osa valtuutetuista ryhtyi käyttämään repliikkipuheenvuoroja ikään kuin ohituskaistana puheenvuoropyyntöjen jonossa. Puheenjohtaja joutui useaan kertaan huomauttamaan, että repliikki on tarkoitettu lyhyeen – muutaman sanan – kommenttiin, joka liittyy edelliseen puheenvuoroon. Nyt kerta toisensa jälkeen osa jopa kokeneimmista valtuutetuista käytti repliikkipuheenvuoron kannatuksen tai mielipiteiden esittämiseen. Tämä villitys täytyy lopettaa lyhyeen.
Keskiyöllä kotiin ajaessani mietiskelin, että oliko muutoslomakkeet joskus aiemmin selkeämpiä ja esitettiinkö niissä sekä plussat että miinukset selkeästi numeroina taulukossa. Tänä vuonna muutosesityksistä sai poimia säästölukuja selitysteksteistä ja jopa muutosesityksen aiheitakin sai hakemalla hakea selitysteksteistä.
Sellainen oli neljästoista budjettivaltuustoni. Muut kertonevat omista tunnoistaan ja päätösperusteluistaan.
Nurmijärven kunnanvaltuuston vuoden 2021 ensimmäinen kokous pidettiin jälleen pääosin etänä. Vain muutama valtuutettu oli fyysisesti ilmaantunut kunnanvirastolle. Tällä tyylillä on menty kohta vuoden verraan, eikä loppua näy.
Pitkään valmisteltu ja odotettukin päätös Kirkonkylän jätevedenpuhdistamon korvaamisesta meni valtuustossa läpi ilman keskusteluja ja äänestyksiä. Isoistakin asioista voidaan tehdä päätöksiä nopeasti ja ilman turhia porinoita, kun asia on hyvin valmisteltu ja kaikki ovat yksimielisiä. Näin oli puhdistamoasiassa. Täytyy muistaa, että kaikissa merkittävimmissä asioissa viranhaltijat ja asian valmistelijat ovat kuultavissa kunnanhallituksen kokouksessa, jossa siis jokainen valtuustoon tuleva asia valmistellaan. Näin oli toimittu myös jätevedenpuhdistamon suhteen. Ja valtuustollakin on mahdollisuuus saada vastauksia ns. kyselytunnilla valtuuston tulevista päätösasioista. Tehty siirtoviemäripäätös oli hyvä. Ja kun viemäri ja Klaukkalaa syöttävä lisävesijohto linjataan järkevästi esim. vanhan kolmostien linjausta myötäillen, niin kuntaan avautuu uusia hyviä rakennuspaikkoja, joihin on saatavissa näin helposti kunnallistekniikka. Esimerkiksi Hämeenlinnan väylän ja kehätien liittymän työpaikka-alueen toteuttaminen helpottuu oleellisesti.
Palveluverkon käsittelyähän ei saatu finaaliin joulukuun valtuustossa, vaan lukioratkaisua lukuunottamatta käsittely siirtyi tähän tammikuun kokoukseen. Raekannaksen Riikka (KESK) teki samat viisi muutosesitystä kuin aiemmin kunnanhallituksessa ja näistä jouduttiin luonnollisesti äänestämään. Kaikki Riikan muutosehdotukset hylättiin. Itse äänestin asiakohdasta ja ehdotuksesta riippuen puolesta ja vastaan – samalla tavalla kuin jo kunnanhallituksessa. Mielenkiintoinen kysymys kuultiin yhdeltä valtuutetulta: Eikö näistä kaikista ehdotuksia voisi äänestää kerralla? Jokainen ehdotus luonnollisesti käsiteltiin yksi kerrallaan ja niiden kannatus myös vaihteli.
Kokouksen pääaihe oli ehkä pitkään ja hartaasti valmisteltu ja joulukuun kokouksesta tammikuulle siirretty NUUKA-ohjelman päivitys ja toimenpideluettelosta päättäminen. Kunnanhallituksessahan oli kunnanjohtajan pohjaesityksenä ollut 121 kohdan toimepidelista. Listalla oli euromääräisesti isoja asioita ja toisaalta kymmenittäin toimenpiteitä, joiden säästövaikus oli vain joitain tuhansia euroja. Tuntui järjettömältä alkaa ensin kunnanhallituksessa äänestämään näistä muutamista tuhansista euroista. Käsittely olisi ollut raskas ja johtanut parhaassa tapauksessa samanlaiseen rumbaan myös valtuustossa. Teinkin kunnanhallituksessa esityksen, että kaikki alle 100.000 euron säästökohteet hyväksyttäisiin sellaisenaan ja keskittyisimme vain isoimpiin ja etukäteen ongelmallisimmiksi tiedettyihin kohtiin. Poikkeuksena noihin alle 100 kiloeuron säästökohteisiin otettiin kohdat:
-Kissankellon uima-allasavustuksesta luopuminen
-Vapaaehtoisen A2 -kielen opetuksen lakkauttaminen
Suurimman valtuustoryhmän puheenjohtajana olin toimittanut jo aiemmin muiden ryhmien puheenjohtajille pyynnön käsitellä toimenpidelistaa ryhmissä ja ilmoittamaan, mitä kohtia listasta kukin ryhmä ei tule hyväksymään. Näin asiaa käsittelimme myös kokoomus-ryhmässä. Kokosin ryhmiltä saamani palautteen yhteen ja totesin, että edellä mainituilla kuudella säästöehdotuksella ei ole realistisia läpimenomahdollisuuksia. Kunnanhallitus ne siten karsi heti päätä pois. Kaiken kaikkiaan jo kunnanhallituksessa pohjaesityksestä karsittiin yli miljoona euroa säästötoimenpiteitä ja kunnanvaltuustossa vielä lisää. Ainakin itselleni lopputulos oli jonkinlainen pettymys ja merkitsi sitä, että mitään kokonaisratkaisua NUUKA-ohjelmasta valtuusto ei kyennyt tekemään. Veroratkaisut ja investoinnit jäivät seuraavan valtuuston ratkaistavaksi ensi syksynä.
Todettakoon, että oma karsintalistani oli todella lyhyt. Pohjaesityksestä kyseenalaistin vain yhden asian: Vastustin Monikon avustusten karsintaa yhdellä kertaa ilman, että säästötoimenpiteistä oltaisiin yhteistyössä ja pidemmällä tähtäimellä opistojen kanssa neuvoteltu. Kun olen yli kymmenen vuotta meuhkannut kestävän kuntatalouden ja velanoton hillitsemisen puolesta, niin lähtökohtanani oli, että NUUKAsta olisi voitu päättää vaikka sellaisenaan kunnanjohtajan pohjaesityksen mukaan. Kuitenkin, koostaessani sekä omalta ryhmältä että muilta valtuustoryhmiltä saamaani palautetta totesin, että pohjaesityksessä oli useita säästökohtia, jotka eivät tule menemään läpi. Tuulimyllyjä vastaan on turha taistella, vaikka kyllä valtuustossakin eräässä äänestyksessä tuli varsin donquiotemainen olotila, kun jotain säästötoimenpidettä vastusti 48 valtuutettua ja kannatti minun lisäksi vain kaksi muuta surullisen hahmon kuntatalouden vakauttajaa.
Pidin NUUKAsta kokoomus-ryhmän ryhmäpuheen vuoron seuraavasti – totuttuun tapaan kohtuullisen lyhyesti ja ytimekkäästi:
Arvoisa pj,kj…
Pitkän valmistelun jälkeen kunnanvaltuusto on viimein päättämässä Nurmijärven kestävä kasvu -ohjelman toimenpidesuunnitelman asettamisesta.
Prosessi on ollut pitkä ja tavoite selkeä. Nyt on selvää, että alkuperäistä tavoitetta ei tulla tänään saavuttamaan. Tavoitteet talouden tasapainottamiseksi olivat korkeammalla.
NUUKA-ohjelmaa työstettiin kohtuullisen kauan ja toimenpiteitä selvitettiin laajasti ja perusteellisesti – myös vaikutuksia arvioiden. Päätöksentekoon toimenpidelista tuntui kuitenkin tulevan silti hiukan liian nopeasti. Käsittelyn tässä aikataulussa mahdollisti valtuustoryhmien hyvä yhteistyö. Kokoomus-ryhmä kiittääkin muita ryhmiä hyvästä yhteistyöstä asian käsittelyssä ja toivoo, että näin jatketaan asiakohdan loppuun saakka.
Alkuperäisestä toimenpidelistasta karsittiin jo kunnanhallituksessa yli miljoona euroa säästötoimenpiteitä. Kokoomus-ryhmä on tyytyväinen siihen, että näin erityisesti nuoriin ja ikäihmisiin ei kohdisteta heikossakaan taloustilanteessa liian ankaria toimenpiteitä. Toivomme kuitenkin, että kunnanhallituksessa hyväksyttyä pohjaesitystä ei lähdetä tänään repimään auki ja heikentämään päätöksen vaikuttavuutta kuntatalouteen yhtään enempää.
Paljon julkisuutta saaneiden yksityisteiden osalta mahdolliset määrärahakarsinnat katsottiin ryhmässämme järkeväksi käsitellä vasta, kun uudesta yksityisteiden avustusjärjestelmästä on saatu hieman kokemusta. Ei vielä.
Jo tehdyt karsinnat tarkoittavat, että emme kykene tänään päättämään varsinaista skenaariota – kokonaisratkaisua – vaan verojen ja investointienkin osalta päätöksenteko siirtyy seuraavalle valtuustolle syksyyn talousarviokäsittelyn yhteyteen.
Syksyllä on syytä muistaa, että päätöksiä toimenpiteistä tarvitaan edelleen. Veronkorotukset eivät ole kokoomus-ryhmälle näitä toimenpiteitä – siitä meillä on selkeä ja yksimielinen näkemys. Ryhmämme korostaa myös sitä, että hallituksen velkarahalla rahoittamat väliaikaiset korona-avustukset eivät saa aiheuttaa illuusiota, että Nurmijärven kuntataloudessa olisi jo tapahtunut jokin muutos parempaan päin. Tuleva valtuusto tulee kohtaamaan karun todellisuuden entistäkin rankemmin. Toivottavasti tähän mennessä tehty työ voidaan hyödyntää NUUKAn seuraavissa päivityksissä.
Välitän kokoomus-ryhmän kiitokset kunnanvirastossa työskenteleville asian valmisteluun osallistuneille. Esityksenne olisi mahdollistanut tavoitteen ja kestävän kokonaisratkaisun saavuttamisen. Meistä päättäjistä ei tällä kertaa ollut siihen.
Kyllä ei tarvitse huomautella liian pitkistä ja monotonisista puheista.
Yhtenä asiakohtana oli vastaus Irti Keusotesta -kuntalaisaloitteeseen ja terveyspalvelujen kustannustehokkainta järjestämistapaa koskevaan valtuustoaloitteeseen. Aloitteen oli allekirjoittanut kunnioitettava määrä kuntalaisia eli aloitteen tekijöiden lisäksi peräti 1014 henkilöä. Valtuuston esittelytekstissä ja päätösehdotuksessa on varsin kattavasti vastattu aloitteeseen, joten en sitä lähde toistamaan. Kuntayhtymästä eroamisen osalta on syytä kuitenkin todeta keskeinen fakta: ”Valtakunnallisen soteuudistuksen eteneminen vaikuttaa kunnan mahdollisuuteen irtaantua Keusoten toiminnasta. Perussopimuksen mukaisesti Nurmijärven kunnan eroamisen kuntayhtymästä olisi mahdollista tapahtua 31.12.2022.Samanaikaisesti eli 1.1.2023 alkaen on tulossa voimaan soteuudistus. Käytännössä Nurmijärven kunnan ei siis ole mahdollista ottaa sosiaali- ja terveyspalveluja enää omalle järjestämisvastuulle, mikäli valtakunnallinen soteuudistus etenee hallituksen esityksen mukaisesti. ” Aloitteen viesti tuli kuitenkin selväksi. Kuntalaisissa – ja myös meissä luottamushenkilöissä – on huomattavaa tyytymättömyyttä Keusote-kuntayhtymän toimintaan ja kustannustehokkuuteen. Kunnan omistajaohjausta on syytä krittisesti tarkastella ja kehittää.
Valtuusto päätti180 000 euron suuruisesta lisämäärärahasta kattamaan toisen asteen maksuttomuudesta aiheutuvia kustannuksia syyslukukaudella 2021. Marinin hallitushan esitti ja eduskunta hyväksyi taannoin oppivelvollisuuden laajentamisen 18 ikävuoteen asti. Päätös oli mielestäni kehno ja vaikutuksiltaan vähäinen – kaikkeen muuhun kuin kuntien talouteen. Vaikka hallitus on ryhdikkäästi luvannut korvata muutoksesta aiheutuneet kustannukset kunnille, on päivän selvää, että näin ei tule käymään. Hallituksen kompensaatio kunnille ei tule kattamaan aiheutuvia kustannuksia. Esimerkiksi Kuntaliiton mukaan uudistuksen toteuttamisen kustannukset on aliarvioitu. Tämä tulee tarkoittamaan sitä, että ainakin osa uudistuksen kustannuksista tulee kuntien maksettavaksi. Yksinkertaistettu tilannekuva: Useimmat kunnat maksavat uudistuksen kustannuksia velkarahalla, kun Marinin hallituksen velkarahalla rahoitetut kompensaatiot eivät ole riittäviä. Kyllähän nuo eurot olisi pitänyt kohdistaa tehokkaammin ja eri tavalla niille, jotka sitä todella tarvitsevat. Ja oppivelvollisuusiän pidentämisellä ei mielestäni ratkaista ongelmaa niiden nuorten kohdalta, joilla ei ole ole ollut haluja opintoihin. On vaikea kuvitella, että jos ei ole päässyt jyvälle koulutuksen ja opiskelun tarpeellisuudesta koulu-uran aikana, että sitä parannettaisiin lisäämällä vuosi ”kakkua”.
Seuraavan kerran valtuusto kokoontuu vasta maaliskuussa. Siitä onkin kuntavaaleihin aikaa vain vajaa kuukausi.
ARTO HÄGG 