Alamittaista taimenta Pärjänjoelta – siis nykyrajoituksilla nuokin kalat olisivat olleet tuolloin alamittaisia. Kuvissa oleva kela on Abu Ambassadeur 5000B. Tuulikki-äidin Artolle 70-luvun alussa ostama. Maksoi kohtuullisen paljon, mutta on nyt 40 vuotta aktiivikäytössä ollut. Tuskinpa on tarvetta enää näillä kilometreillä toista hankkia.

Viikko lomaa on takana. Se tuli pääosin vietettyä Syötteen maisemissa. Päätalopäivien loppuhäppeningit tuli koettua ja Alma Tyni-Viguerin retrospektiivisessä taidenäyttelyssä käytyä Taivalkosken Päätalokeskuksessa. Alma minustakin muotokuvaluonnoksen piirsi, kun varhaisteininä Kostonjärvellä kesää vietin silloisella mökillämme. Täytyypä kaivella se esiin.

Pärjänjoen ja Livojoen rantoja tuli rampattua ihan riittävästi, mutta kalasaalis oli aivan olematonta. Liekö syynä säät vai kalojen vähyys? Taimenen uusi alamitta 60 cm on joka tapauksessa niin suuri, että taitaa omalta kohdalta kalastaminen niiltä vesiltä käydä tulevaisuudessa vähiin. Epäilen vahvasti, että noissa pohjoisen pienissä joissa ei taida taimen edes kasvaa noin mahtavaan pyyntikokoon. 60 sentin mitta vastaa hyvinkin parikiloista taimenta – ja ne ovat todella harvinaisia saaliita. Useasta suusta olen kuullut kommentin, että eihän sellaiset kalat edes mahdu kääntymään noissa vesissä.

Nykyinen systeemi, jossa alamitat on hilattu järjettömän, mutta sallitaan samaan aikaan kalastus todella vaatimattoman valvonnan alla, johtaa siihen, että kalaa otetaan turhautuneena vanhaan tapaan ylös ja pannaan pannuun. Kun lupamaksuille ei ole tarjolla vastinetta, niin oman käden oikeuden käyttäminen ei tunnu kriminaalitoiminnalta. Ja kun kerran ollaan luvattomilla vesillä, niin silloin on käytössä myös luvattomat konstit. Mato-onki sujahtaa koskeen ilman suurempia tunnon tuskia. Kun tätä kutsuu modernisti kansalaistottelemattomuudeksi tai vaikkapa koillismaalaisen tongonongintaperinteen ylläpitämiseksi, niin puuha alkaa kuulostaa suorastaan hyväksyttävältä toiminnalta.

Ainakaan minulle ns. catch and release -kalastaminen ei ole mieleen. Tuntuu hullulta irroitella puolimetrisen taimenen kidasta kolmea koukkua ja päästää syömäkelpoinen saalis vahingoittuneena veteen. Minulle kalastukseen kuuluu oleellisena osana kalan käsittely ja sen nauttiminen.

Tämän hetkinen systeemi, jossa myydän kalastuslupia virkistyskalastusalueille, joissa ei ole juurikaan pyyntikokoista saaliskalaa, on järjetöntä ja suorastaan harhaanjohtavaa toimintaa.

Otaksunkin, että uusi laki aiheuttaa sen, että kalastuslupien myynti tulee pohjoisen pienille joille romahtamaan. Se taas tarkoittaa pienenevää rahoitusta kalakantojen ja kalavesien ylläpidolle ja hoidolle. Järkevämpää olisikin rauhoittaa tietyt joet tai jokialueet vuodeksi tai pariksi totaalisesti kalastukselta ja seurata minkälainen vaikutus tällä on kalakantaan. Tämä helpottaisi myös huomattavasti kalastuksen valvontaa. Jos samaan aikaan lupa-alueita laajennettaisiin, niin otaksun kalastuslupamyynninkin pysyvän nykytasolla.

—————

Seuraava blokkaus on samaa retrospektiivistä linjaa jatkava perinteinen Nurmijärven kunnallispolitiikan puolivuotiskatsaukseni – I/2014.

 

 Ilvesvuori eteläinen

Nurmijärven kunnan tekninen lautakunta on viime viikolla käsitellyt vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2016-2017 taloussuunnitelman investointiosan ja lähettänyt sen lausunnolle hallintokuntiin. Lopulliseen päätöksentekoon asia tulee ennen vuoden vaihdetta valtuuston budjettikokouksessa.

Investointeja on esityksessä onnistuttu karsimaan siten, että kokonaisinvestoinnit liikelaitokset mukaan luettuna ovat muuttuneet aiemmasta taloussuunnitelmasta seuraavasti:
2015: 35,1 m€ -> 30,9 m€
2016: 34,2 m€ -> 32,5 m€
2017: 36,1 m€ -> 22,0 m€
Suunta on oikea, mutta merkittävin kurssin muutos ajoittuu vasta suunnittelujakson loppuun kolmen vuoden päähän.

Talonrakennuksen osalta luvut ovat muuttuneet seuraavasti:
2015: 13,8 m€ -> 9,2 m€
2016: 16,0 m€ -> 13,6 m€
2017: 11,9 m€ -> 5,0 m€
Toivottavasti hermot pitävät, eikä vuoden 2017 budjettia laadittaessa aleta hankkeita listalle lisäämään.

Muutama huomio ehdotuksesta:
– Klaukkalan terveysaseman peruskorjauksen hinta-arvio on noussut 0,55 miljoonasta eurosta 1,3 milj.euroon.
– Rajamäen terveysaseman hinta-arvio on noussut 2,8:sta 3,2 miljoonaan euroon.
Sinänsä hyvä, että kustannusarvioita päivitetään hankesuunnittelun edetessä, eikä mennä samoilla vanhoilla luvuilla. Toivottavasti jatkossa vältytään lisämäärärahojen pyöritykseltä ja investoinnin koko on tiedossa jo päätöstä tehtäessä..
– Kirkonkylän terveyskeskusken C-osan peruskorjaus on heivattu vuoden 2018 alkuun.
– Samoin työterveyshuollon lisätilat.
– Omppulinnan julkisivut saavat odottaa toimenpiteitä vuoten 2019.
– Klaukkalan uusi 5-sarjainen päiväkoti on tempaistu investointilistalta kokonaan pois.
– Monitoimitalon kustannusarvio on paisunut 12 miljoonasta 13,2 miljoonaan euroon.
– Eniten porua aiheuttanee se, että Lukkarin koulun määrärahat on siirretty vuodelta 2017 myöhäisempään ajankohtaan. Salibandyhallia ei siis ole investointilistassa lainkaan. Se ei tosin tarkoita sitä, ettei lajin ankarat mittavaatimukset täyttävää hallia Nurmijärvelle saada. Mikään ei estä yksityistä investoria ryhtymään toimeen asiassa.
– Maanhankintamenoja on pienennetty 20 prosenttia tasoon 2 milj.euroa per vuosi.

Kunnallistekniikan rakentamisohjelmasta muutamia hajahuomioita:
– Krannilan alueen infran rakentamista on aikaistettu. Ensi vuodelle ehdotetaan yli miljoonan euron töiden suorittamista aiemman neljännesmiljoonan sijasta. Toivottavasti tontin myynti ja etenkin rakentaminen alueella vilkastuu oleellisesti. Muuten kunnan varoja sitoutuu turhan etukenossa Krannilan maaperään.
– Klaukkalassa Järvimaan ja Vanha-Klaukan infran rakentaminen alkaisi suunnitelman mukaan 2016, mutta Ali-Tilkan osalta suunnittelujaksolle ei ole ehdotettu investointia.
– Viirinlaakson kunnallistekniikaa rakennetaan ensi vuonna yli 1,6 miljoonalla eurolla.
– Rajamäellä alkaa ensi vuonna sekä Kylänpään että Uudenniityn infran rakentaminen. Kylänpään 1,8 milj.euron infrainvestoinnin lisäksi myös vuosille 2017-18 ajoittuva Lintumetsän infrainvestointi on 2,0 milj.euron luokkaa. Näille investointieuroille toivotaan tietysti nopeaa paluuta kunnan kassaan tontinmyyntituloina.
– Ilvesvuoren eteläisen ja pohjoisen työpaikka-alueiden infraan upotetaan vuosina 2015-2018 peräti 8 milj.euroa. Altian alueelle on varattu rahaa jo vuodelle 2015, mutta Mäyränkalliossa suunnitellaan aloitettavan rakennustyöt vasta vuonna 2018.

Katurakentamisen erilliskohteista aiotaan Lepäsämäntien liittymiin satsata 300 kiloeuroa aiempaa enemmän. Rajamäen keskustan liikennejärjestelyjen aloittaminen on pysynyt vuodella 2017, mutta investointia on hieman etupainotettu.

Ns. vanhojen alueiden katutöitä on siirretty systemaattisesti eteenpäin: Pratikankujaa parilla vuodella, Punamullantietä vuodella ja Nahkurintie-Puontilankaari-hanketta jälleen kerran vuodella eteenpäin.

Rajamäen koirapuiston rakentamiseen on vuodelle 2015 varattu se sama vanha 70 kiloeuroa. Toivottavasti inflaatio ei kutista vuosien varrella koirapuistoa ihan olemattomiin.

Liikunta- ja virkistysalueiden osalta kiinnittyy huomio siihen, että Klaukkalan erinomaiset tenniskentät on suunniteltu siirrettäväksi monitoimitalon alta – tähän on varattu rahaa 300.000 euroa. Samoin näyttää monitoimikenttä lähtevän monitoimitalon alta evakkoon ja se kustantaa kuntalaisille satatonnia. Nämä liki 0,5 miljoonan euron kustannukset olisi syytä käsitellä osana monitoimitaloinvestointia tai ainakin siinä yhteydessä esille tuoda.

Ennusteluistani huolimtatta Rajamäen skeittipaikka näyttää etenevän ja sen rakentamiseen on korvamerkitty rahaa vuosille 2015-16.

Tieverkkoon uppoaakin sitten ihan hillittömät euromäärät. Klaukkalan tieverkkoon ounastellaan menevän vuosien 2015-2021 aikana yhteensä yli 40 miljoonaa euroa. Kelpaa siinä sitten huristella.

Valtion kontolle kuuluvia kevyen liikenteen väyliä rakennellaan myös paremman teemisen puutteessa. Kirkonkylä-Rajamäki välille on varattu 3 milj.euroa vuosille 2015-2017 ja Klaukkala-Röykkä kevyen liikenteen väylään peräti 6 milj.euroa vuosille 2020-2021. Ilolla panen merkille, että eläkevuosina minulla on näköjään mahdollisuus ajella Kiljavalta Röykkään pyörätietä pitkin ja mikä parasta – myös takaisin. Eli se hanke on kohtuullisen pitkässä puussa.

Koko asiakirja, joka on siis vielä luonnos, löytyy kunnan nettisivuilta teknisen lautakunnan kokouspöytäkirjoista. Sieltä voi käydä tutkailemassa myös oman asuinalueen katu- ja kunnallistekniikan tulevia toimenpiteitä. Näköjään oman kotitien vesijohdon uudistaminen on siirtynyt taas vuodella eteenpäin.

Heavy-listalla varustetusta asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokouksesta tiistaina 24.6. selvittiin lopulta 3,5 tunnissa. Urakkaa helpotti hieman se, että esittelijä veti Kylänpään asemakaavamuutoksen listalta. Kyseinen kaavamuutos olisi ollut listalla hyväksyttävänä maankäyttösopimusneuvottelujen pohjaksi. Kyse ei siis ollut kaavaehdotuksen hyväksymisestä. Oma näkemykseni on, että nähdyssä versiossa on vielä kehittämistä. Asiasta keskusteltiin kokouksen lopuksi keskustelu- ja kehitysasioissa.

Muuten listan asiat menivät kuta kuinkin pohjaesitysten mukaisesti. Vain muutamia täydennyksiä tehtiin.

Sosiaalisessa mediassa on jatkettu viime viikkoisen kunnanvaltuuston kokouksen kuntalaisäänestyksen käsittelyä. Myös Nurmijärven Uutiset repi kokouksesta otsikon “Rasismikorttia vilautettiin valtuustossa”. Nettilehdessä kyseisen otsikon alle oli pläjäytetty kuva Artosta ojentamassa hallintojohtaja Anttilalle jotakin jota voisi äkkinäinen vaikkapa rasistikortiksi luulla. Kuvatekstistä kävi toki ilmi, että otsikolla ja kuvalla ei ollut mitään yhteyttä. Kuva oli napattu tilanteesta, kun ennen kokousta kävin läpi Klaukkalan jäähallin papereita virkamiehen kanssa. Jälleen todistettiin, että yksi kuva kera nasevan otsikon valehtelee enemmän kuin hyvät tavat sallisivat.

Perussuomalaiset ovat nyt herkutelleet Vihreiden Hanna Kuuselan valtuustopuheella ja sillä, että kukaan muu ei kannattanut heidän kansalaisäänestysaloitettaan. Aika moni on taannoin ilmoittanut olevansa kansanäänestyksien lisäämisen kannalla. Näin minäkin olen tainnut joskus sanoa – mikäli kyse on tärkeistä asioista kuten kuntaliitoksista. En todellakaan pidä 25 pakolaisen ottamista sellaisena erityisen tärkeänä asiana, josta olisi syytä pitää kansanäänestys.

Keskustelu sai kuitenkin miettimään mahdollisuuksia käyttää kuntalaisäänestystä talouden tasapainottamiseen tähtäävissä toimenpiteissä. Yleisen elämänkokemuksen perusteella voisi olettaa, että perisuomalaisten kansanpiirteet – kateus ja vastahankaisuus – saisivat kansanääänestysuurnille nimen omaan kaikkien hankkeiden ja uudistusten vastustajat.

Pantaisiin samalla kansanäänestyksellä päätettäväksi pakolaisasian lisäksi, kyläkoulusten kohtalo, Klaukkalan monitoimitalohanke, Rajamäen terveysasema, salibändyhalli, pääkirjaston laajennus ja yksityistieavustukset. Luulenpa, että aika moni noista kustannuseristä menisi jäihin ja saataisiin kunnan taloutta hieman kestävämmälle pohjalle. Tuollaisia äänestystalkoita voisin minäkin kannattaa – siinä olisi kokonaisuudessaan jo kohtuullisen tärkeästä asiasta kysymys..

Vihreiden valtuustoryhmästä eronnut Sari Sompajoki on ilmoittanut liittyvänsä Keskustan valtuustoryhmään sitoutumattomana. Tässä suhteessa Nurmijärvellä palataan kunnallisvaalien jälkeisiin asemiin. Nythän on tapahtunut yhden valtuutetun siirtymä molempiin suuntiin Vihreiden ja Keskustan välillä. Toivon, että Sari sai neuvoteltua oikeuden pidättäytyä aiemmin oikeaksi katsomallaan linjalla kyläkoulujen suhteen, eikä joudu taipumaan raudanlujan ryhmäkurin edessä, mikäli asia joskus valtuustossa päätöksentekoon tulee.

Kunnanhallitus näyttää valinneen talousjohtajan viran hakijoiden haastatteluryhmän. Tasa-arvon nimissä haastatteluryhmään on valittu viisi luottamushenkilöä – kaikki naisia. Perusteluissa ei mainittu, mitä tällä erikoisella kombinaatiolla tavoitellaan ja mitä sillä halutaan viestittää hakijoille.

Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokouksessa tiistaina 24.6.2014 on ennätys pitkä  ja ennätystukeva asialista. Täytyy ihmetellä miten virkaihmiset ovat onnistuneet kasaamaan alkuvuoden viimeiseen kokoukseen tällaisen lastin. Käsiteltävänä ovat kaikki Nurmijärven merkittävimmät vireillä olevat asemakaavahankkeet: Kylänpää, Metistö, Uusiniitty, Ali-Tilkka, Järvimaa ja Ilvesvuori Pohjoinen. Joukon jatkona myös useita pieniä asemakaavamuutoshankkeita ja oikaisupyyntöjä, joiden käsittelyaika ei suinkaan aina ole suhteessa asian merkittävyyteen. Vast’ikäänhän tehtiin äänestyspäätös yhdestä Herusten puistoalueelle haetusta lisätontista, johon kunnanjohtaja käytti ns. otto-oikeutta. Päätös ei kuitenkaan äänestyksen jälkeen kunnanhallituksessakaan muuttunut, joten nyt on mielenkiintoista nähdä tuleeko vastaavat hakemukset lisääntymään. Kovin kaukana kun ei ole tulkinta, että vastaavat hakemukset tulisi kuntalaisten yhdenvertaisuuden vuoksi hyväksyä – eli avasivatko jotkut pajatson?

Ja tässä se kohtalaisen huima asialista – ei taida kaksi tai kolmekaan tuntia tuon käsittelemiseen riittää. Toivottavasti lautakunnan jäsenet ovat asiakirjoihin Juhannuksen aikaan paneutuneet.

Dynasty tietopalvelu

84		RAJAMÄEN LOGISTIIKKAPUISTO OY:N RAKENNUSLUPAHAKEMUS TEOLLISUUSRAKENNUKSEN LAAJENTAMISEKSI (543-1-403-2)
85		PKT-KIINTEISTÖT OY:N/PERUSTETTAVAN YHTIÖN LUKUUN RAKENNUSLUPAHAKEMUS KOLMEN RIVITALON RAKENTAMISEKSI (543-414-3-170-M601, 543-414-3-170-M602, 543-414-3-169 JA 543-414-3-155)
86		ASEMAKAAVAN LAATIMINEN JA MUUTTAMINEN METISTÖNTIEN SEKÄ SUOTIEN ALUEELLA
87		ASEMAKAAVAN LAATIMINEN UUDENNIITYNTIEN ALUEELLE RAJAMÄESSÄ
88		RAJAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN KYLÄNPÄÄN ALUEELLA
89		KLAUKKALAN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN ALI-TILKAN ALUEELLA
90		KLAUKKALAN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN TILOILLA 2:1127 , 3:491 JA 3:553 LIINALAHDENTIEN VARRESSA
91		KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN KORTTELISSA 105 ENVALLINTIEN VARRESSA
92		KAAVANLAATIMISSOPIMUS ASEMAKAAVAN MUUTTAMISESTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN KORTTELISSA 2440 KIINTEISTÖN 543-402-1-457 ALUEELLA
93		ILVESVUORI POHJOISEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
94		KAAVANLAATIMISSOPIMUS ASEMAKAAVAN MUUTTAMISESTA KLAUKKALAN ASEMAKAAVAN MAATALOUSALUEELLA KIINTEISTÖN 543-403-3-67 ALUEELLA
95		KAAVANLAATIMISSOPIMUS ASEMAKAAVAN MUUTTAMISESTA KLAUKKALAN ASEMAKAAVAN KORTTELISSA 3306 JA MAATALOUSALUEELLA KIINTEISTÖJEN 543-403-19-36, 543-403-19-31 JA 543-403-19-47 ALUEELLA
96		KAAVANLAATIMISSOPIMUS ASEMAKAAVAN MUUTTAMISESTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN KORTTELISSA 2061 KIINTEISTÖN 543-402-2-229 ALUEELLA
97		RAKENNUSKIELLON JATKAMINEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTTAMISEKSI KIRKONMÄEN ETELÄPUOLELLA
98		JESSICA ELGIN RAKENTAMISTA KOSKEVA POIKKEAMISPÄÄTÖS KIRKONKYLÄSSÄ
99		ULLA-MAIJA PAASOSEN JA ESKO LAHDEN OIKAISUVAATIMUKSET
100		KIINTEISTÖN 543-414-2-94 HAKEMUS ASEMAKAAVAN MUUTTAMISESTA RAJAMÄEN ASEMAKAAVA-ALUEELLA LINNANTIEN JA MUURINTIEN RAJAAMASSA KORTTELISSA 1218
101		KIINTEISTÖN 543-402-1-462 HAKEMUS ASEMAKAAVAN MUUTTAMISEKSI KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEELLA IHANTOLAN PUISTOALUEELLA
102		KIINTEISTÖJEN 543-402-1-217 JA 543-402-1-218 HAKEMUS ASEMAKAAVAN MUUTTAMISEKSI KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEELLA KORTTELISSA 328 JA IHANTOLAN PUISTOALUEELLA
103		KIINTEISTÖN 543-414-1-76 HAKEMUS ASEMAKAAVAN MUUTTAMISEKSI RAJAMÄEN ASEMAKAAVA-ALUEELLA KORTTELISSA 1226 PUISTOTIEN VARRESSA
104		KIINTEISTÖN 543-3-108-1 HAKEMUS ASEMAKAAVAN MUUTTAMISEKSI KLAUKKALAN ASEMAKAAVA-ALUEELLA KORTTELISSA 3108 GUNNARINTIEN VARRELLA
105		VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT
106		ILMOITUSASIAT
107		KEHITYS- JA KESKUSTELUASIAT

 

 

Nurmijärven kunnanvaltuusto piti tänään ke 18.6.2014 alkuvuoden viimeisen kokouksen ja siirtyi kakkukahvien saattelemana kesätauolle.

Hyvinvointisuunnitelmista kuultiin muutama pitkähkökin puheenvuoro.

Tammi-huhtikuun osavuosikatsaukseen liittyen piti Vihreiden ryhmäpuheenvuoron Hanna Kuusela. Totesin, että puhe oli kerrassaan käänteentekevä – siinä muuttuivat velat saataviksi. Kunta kun ennustaa kuluvan vuoden tuloksen painuvan pakkaselle -7,7 miljoonaa euroa ja tuloksen siis huonontuvan viidellä miljoonalla eurolla. En käsitä, enkä voi sulattaa puheita kunnan hyvästä taloudesta ja mahdollisuuksista uusiin menoeriin samalla, kun tulevaisuuden näkymät ovat kaikin puolin negatiiviset. Kunnanjohtaja Behm ilmaisi loppupuheessaan jälleen kerran huolestumisensa samasta asiasta ja kertoi olevansa erityisen huolestunut siitä, että näillä näkymin ollaan menossa myös vuodelle 2015 alijäämäisellä budjetilla – siis jo toista vuotta peräkkäin. Jaan 100%:sti kunnajohtajan huolen. Myös Behm kiinnitti huomiota siihen, että tämänkin iltaisessa valtuustossa esitettiin taloustilanteen vakavuutta vähätteleviä mielipiteitä.

Jotain radikaalia täytyy kuntataloudessamme tehdä. Palaan aiheeseen pikimmiten – viimeistään Juhannuksen jälkeen.

Ennakoidusti eniten aikaa ja energiaa käytettiin Perussuomalaisten tekemän aloitteen käsittelyyn. Kyseessä oli siis valtuustoaloite neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä koskien kiintiöpakolaisten vastaanottoa. Asia käsitteli siis kansanäänestystä, mutta saimme kuulla monenkirjavia puheita ja kannanottoja pakolaisasiasta yleensä. Sopan hämmentämisen aloitti Vihreiden Kuusela, joka ilmoitti ryhmän ottavan ilolla vastaan aloitteen kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien lisäämisestä – siis ikään kuin yleisesti, mutta erityisesti ei tässä nimenomaisessa pakolaisasiassa. Tavoistaan poiketen Kuusela ilmaisi myös huolensa kunnan taloudesta ja piti arvioitua 90 tuhannen euron kustannusta liian suurena asian merkittävyyteen verrattuna. Suurimman haloon hän sai kuitenkin aikaiseksi ilmoittamalla Perussuomalaisten aloitteen olevan rasistinen. Kuuselan puhe ja etenkin R-kortin heilauttelu aiheutti kohtalaisen kalabaliikin Perussuomalaisten riveissä. Tavallisesti tasaisen rauhallisen valtuutettu Niinistönkin päreet, jos eivät ihan palaneet niin ainakin kärähtivät.

Valtuutettu Tapiolinna muisteli parinkymmenen vuoden takaisia valtuustokeskusteluja ja veti esiin mm. silloisen Kokoomus-valtuutettu Göta Kirkkarin puheet. Ajattelin huomauttaa, että tuskinpa silloin neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä on ollut keskustelua – siitähän meidän olisi asialistan mukaan pitänyt keskustella, eikä pakolaisten vastaanottamisesta. Ujona poikana olin hiljaa – ja puhetta tuntui riittävän ilman minuakin.

Kansanäänestystä koskevassa keskustelussa kuulimme myös puheenvuoroja liittyen mm. orjakauppaan, lähimmäisiin, Karjalan evakoihin ja Ruotsin sotalapsiin. Toivottavasti – mutta luultavasti ei – tässä tuli kuultua suurin osa aiheesta. Mitä ilmeisimmin keskustelu jatkuu samantasoisena ja -kaltaisena myös itse pakolaisasiasta päätettäessä loppuvuonna. Yleensä mallikelpoisesti ohjat käsissään pitävällä puheenjohtajalla olisi ehkä ollut tällä kertaa syytä ohjata puheenvuroja itse asiaan – siihen kansanäänestykseen.

Tavallista kiihkeämmän keskustelun ja harvinaisten välihuutelujen jälkeen Perusuomalaisten aloite hylättiin murskaäänin 43-8. Myös ponsi, jossa ehdotettiin muunlaisen mielipidemittauksen suorittamista, hylättiin selvin äänin 40-10-1poissa. Äänestin sekä aloitetta että pontta vastaan. Mielestäni asia ei ole tärkeydeltään kansanäänestyksen väärti. Jotenkin myös vierastan tällaisessa vastakkainasettelutilanteessa minkäänlaisten kyselyjen käyttöä. Valtuutetut ovat saaneet valtakirjan ja käyttäköön sitä harkintansa mukaan. Eli tässä suhteessa mielipiteeni yhtyy Vihreiden kokouksessa esittämään.

Ilmoitusasioissa kuultiin Sari Sompajoen ilmoitus siitä, että hän eroaa Vihreiden valtuustoryhmästä. Vihreiden ryhmä kutistuu siten viiteen valtuutettuun. Infoa mahdollisesta uudesta ryhmästä ei kuultu.

Perinteiseen tapaan valtuuston kokouksen nauhoite on nähtävillä lähipäivinä kunnan web-sivuilla: http://www.nurmjarvi.fi

Leppoisaa Juhannusta.

 

Lions Club Rajamäki ja Nurmijärven Golfkeskus järjestivät perinteiseen tapaan viikkoa ennen Juhannusta Lions Golf Open hyväntekeväisyyskisan.

Tapahtuma järjestettiin jo neljättätoista kertaa ja osallistujia oli tänä vuonna 80. Nyt oli ensimmäistä kertaa käytössä yhteislähtö ja se tuntui toimivan. Ainakin kisan jälkeen tunnelma oli klubitalolla tiivistä, kun porukka pysyi kasassa odottamassa tuloksien julkistamista. Viihtymistä edesauttoi  taiteilija Erkki Liikasen esiintyminen.

Kisassa oli mukana myös kiekkolegenda Ville Peltonen, jota ehätin hieman haastatellakin palkintojen jakoa odotellessa. Ville oli tullessa tyhjentänyt hieman garderobiaan, joten pääsin huutokauppaamaan #16:n  nimmareilla varustetun lippiksen ja pelipaidan.

Tänä vuonna tapahtuman tuotto ohjataan lyhentämätömänä Uuden Lastensairaalan hyväksi ja lahjoitettavaa summaa kasvatti tuon huutokaupankin tuotto mukavasti.

Tilaisuus oli jälleen kerran hengeltään ja tunnelmaltaan parasta luokkaa. Vaikka kilpailu ei olekaan pääasia, niin julkaistaan tässä myös hieman tuloksia.

Pisimmän avauksen suoritti naisista Asta Peltoniemi ja miehistä Mikko Malin. Lähimmäs lippua avasi naisista Anneli Rolig ja miehistä Timo Hyvättinen.

Miesten tasoituksellinen lyöntipeli:

1. Pasi Kaskinen 71   2. Marko Julin 74  3. Martti Sedergren 74   4. Hannu Mäkelä 74

Naisten tasoituksellinen lyöntipeli:

1. Arja Salminen 71  2. Kirsti Romppainen 75  3. Aulikki Mäkelä 77  4. Leena Hyvättinen 77

Miehet pistebogey

1. Harri Kolehmainen 43p   2. Mikael Lindholm 35p   3. Juha Koivisto 34p  4. Arto Hägg 34p

Naiset pistebogey

1. Tyyne Lehtimäki 39p   2. Irene Suomi 38p   3. Aila Mäkelä 31p

Kilpailun johtaja Erkki Oila ohjeistaa. Tj Esa Meriläinen ja Ville Peltonen taustatukena.

Marja ihmettelee palkintopöydän runsautta.

LC Rajamäen Petri Huhtanen availee palkintojenjakotilaisuutta haitarin säestyksellä.

Ensi vuonna uudestaan!

Seuraaviin eduskuntavaaleihin on aikaa kymmenisen kuukautta, joten lienee sopivaa aloittaa spekulaatiot ja pohdinnat asian tiimoilta. Puolueissakin kun viritellään jo ehdokasasetteluja ja jäsenäänestyksiä tuleviin vaaleihin liittyen.

Yksi mielenkiintoisin – mahdollisesti Nurmijärveäkin sivuava – yksityiskohta tulee olemaan Perussuomalaisten ehdokasasettelu kevään 2015 eduskuntavaaleissa.

Perussuomalaiset saivat edellisissä vaaleissa Helsingin vaalipiiristä läpi kolme kansanedustajaa ja ylivoimaisena ääniharavana oli Jussi Halla-aho 15074 äänellä. Tom Packalen sai 4380 ääntä. Halla-ahon äänimäärä riitti vetämään läpi vielä Juha Väätäisenkin, jonka henkilökohtainen äänimäärä oli vain 2914. Helsingin vaalipiirissä muissa puolueissa tarvittiin läpimenoon yli 4000 ääntä.

Uudenmaan vaalipiirissä Perussuomalaisilla oli samanlainen tilanne vuoden 2011 vaaleissa. Timo Soini jytkäytti peräti 43437 henkilökohtaisen äänisaaliin. Kakkosena ollut Jussi Niinistö sai tukevat 4911 ääntä, mutta muut viisi läpimennyttä perussuomalaista saivat ääniä vain 3100-2553 per ehdokas. Missään muussa puolueessa Uudellamaalla ei noilla henkilökohtaisilla äänimäärillä olisi menty läpi.

Perussuomalaisten vaalimenestyksen edellytyksenä näyttääkin olevan suvereenin ykkösehdokkaan saaminen molempiin pääkaupunkiseudun vaalipiiriin. Kun Halla-aho nyt siirtyy europarlamenttiin, niin keskeinen kysymys kuuluukin: Kuka tulee olemaan Perussuomalaisten ykkösehdokas kevään 2015 eduskuntavaaleissa Helsingin vaalipiirissä?

Kun puolueen tämän hetken kaksi valovoimaisinta kansanedustajaa Soini ja Niinistö olivat vielä viime vaaleissa molemmat Uudenmaan vaalipiirin ehdokkaita, niin arvaukseni on, että toinen heistä siirtyy ehdokkaaksi Helsingin vaalipiiriin.

Ja jos villejä arvauksia saa jatkaa, niin oletan, että siirtyjä tulee olemaan nimenomaan Jussi Niinistö. Uusimaa on isompi ja tärkeämpi vaalipiiri ja siellä tarvitaan puolueen nokkamiestä, joka pystyy vetämään perässään liudan perussuomalaisia Arkadianmäelle. Voisi myös otaksua, että juuri Niinistö kelpaisi kohtalaisesti perimään Halla-ahon mittavaa ääniperimää Helsingissä. Ehkä on muitakin tekijöitä, jotka eivät ainakaan haittaa tällaista invaasiota.

Tälläinen operaatio ei suinkaan tarkoita sitä, että Nurmijärveltä tulisi yksi kansanedustaja vähemmän valituksi ensi keväänä. Edellä uumoiltu tapahtumaketju tarkoittaisi myös sitä, että Niinistön melkein 5000 ääntä jäisivät etsimään uutta isäntää – tai emäntää. Ja kun edellisissä vaaleissa perussuomalaisille riitti siis läpimenoon alle 3000 ääntä, niin jo ehdokkaaksi pääsy voi taata realistisen mahdollisuuden läpimenoon jollekin nurmijärveläiselle Perussuomalaisten listalta. Tämä siis sillä edellytyksellä, että puolueiden kannatukset pysyvät suunnilleen viime vaalien tasolla.

Hyvää alkanutta kesää ja mielenkiintoisia spekulointeja.

——————————————————————-

Osa 1a eli päivitys 12.6.2014

Länsiväylä-lehti uutisoi aiheesta otsikolla “Niinistö pyrkii jatkokaudelle eduskuntaan”.

Uutisessa Jussi Niinistö toteaa, että “Päätöstä ehdokkaaksi ryhtymisestä ei tarvinnut pitkään harkita. Aion asettua ehdolle kansaneustajaksi Uudeltamaalta, ja miköli tulen valituksi, haluan jatkaa työtäni turvallisen Suomen puolesta.”

Mikälituo päätös ei niin sanotusti “hovissa muutu”, niin jäljelle jää siis se alkuperäinen kysymys: Kuka tulee olemaan Perussuomalaisten ykkösehdokas kevään 2015 eduskuntavaaleissa Helsingin vaalipiirissä?

 

 

 

Viime viikkoinen puheeni kunnanvaltuuston kokouksessa noteerattiin myös paikallislehdissä. Nurmijärvi Tänään nosti rakennushankkeiden määrärahaylitykset ihan ykkösaiheeksi ja siteerasi puhettani monisanaisesti. Myös Nurmijärven Uutisten keskiviikon numerossa 28.5. käytiin läpi puheessani esille nostettuja asioita. Nurmijärven Uutiset tituleerasi minua kerrassaan “kokoomuspoliitikoksi”. Taisi olla ensimmäinen kerta, kun tällaisen tittelin sain. Pitäisiköhän pikku hiljaa huolestua?

Kirjoitukset poikivat myös joitain yhteydenottoja. Mainittakoon tässäkin, että edellä mainituissa lehtikirjoituksissa oli myös ns. toimituksellista aineistoa. Esimerkiksi Kirkonkylän liikuntapuistoa ja pesäpallokenttiä koskevia lausuntoja en ole tässä yhteydessä antanut, enkä niitä ole vast’ikään puheissani tai kirjoituksissani käsitellyt.

Klaukkalan jäähallin loppukustannusten osaltakin on esitetty eriäviä mielipiteitä. Minun esittämät luvut tulevat kunnan asiakirjoista. Vuoden 2013 talousarviossa ja taloussuunnitelmassa Klaukkalan jäähallille oli varattu määräahaa 2,68 (2013) ja 1,98 (2014) miljoonaa euroa – yhteensä siis 4,66 milj.euroa.

Vuoden 2013 lopussa jäähallille myönnettiin ns. hätärahoitusta 0,3 milj.euroa eli vuoden 2013 tavoitearviosumma nousi lopulta 2,98 miljoonaan euroon. Vuoden 2014 talousarvion määräraha hallille nousi lopulta 2,23 milj.euroon. Liikelaitos on viimeisimmässä osavuosikatsauksessaan ilmoittanut kustannusten ylittyvän 500.000 eurolla ja vuoden 2014 määrärahatarpeen olevan nyt peräti 2,73 milj.euroa.

Määrärahatarve näyttää siis nousevan vuoden 2013 lukemasta 4,66 milj.euroa lukemaan 5,71 milj.euroa. Nousua vajassa vuodessa on siis tullut näiden lukemien mukaan reilut 1 milliä. Jäähallin johtokunnan lopullista kokouspöytäkirjaa ei tosin ole vielä julkistettu, eikä osavuosikatsausta ainakaan kunnan verkkosivuilla ole vahvistettu. Onhan olemassa häviähän pieni mahdollisuus, että joku on kalkuloinut lukuja väärinkin.

Nurmijärven kunta järjestää tiistaina 3.6. klo 18.00 asukasillan Klaukkalan kirjastossa. Tilaisuudessa on mahdollisuus kuulla ja keskustella ajankohtaisista asioista koskien kuntaa, Klaukkalaa ja seutuyhteistyötä. Illan aiheina ovat mm. lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, Klaukkalan rakentaminen ja liikenne. Kun kerran rakentamisesta ja liikenteestä keskustellaan, niin harmillista ja hieman käsittämätöntäkin on se, että tilaisuus järjestetään samaan aikaan asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokouksen kanssa eli ainakaan me lautakunnan jäsenet emme tilaisuuteen päästä – eikä myöskään teknisen puolen johtavat virkamiehet, jotka ovat samaan aikaan lautakunnassa esittelijöinä. Kaiken kukkuraksi myös kuntakehityslautakunnan puheenjohtaja on samaan aikaan meidän kokouksessa kunnanhallituksen edustajan ominaisuudessa.

ASRAn tiistain lista ei ole kovinkaan pitkä. Viime kokousten tapaan puramme pieniä kuntalaisten tekemiä asemakaavamuutoshakemuksia, joita on vuosien varrella päässyt kerääntymään. Listalla on myös muutama rakennuslupahakemus.

Eurovaalitulokset alkavat olla kuta kuinkin kasassa. Tarkastellaanpa alustavia tuloksia Nurmijärven näkövinkkelistä.

Suurimpana puolueena jatkaa Kokoomus, joka sai 30% äänistä ja nosti kannatustaan 2% verrattuna viime eduskuntavaaleihin ja 1,2 % edellisiin eurovaaleihin verrattuna.

Toisena oli Keskusta 18,7 %:n ääniosuudella. Nousua edellisistä katastrofaalisista eduskuntavaaleista on 4,7 %, mutta pudotusta eurovaaleista 0,9 %. Keskusta ei ole ainakaan Nurmijärvellä noussut takavuosien kannatuslukuihin.

Kolmannella sijalla Nurmijärvellä oli Perussuomalaiset 16,5 % osuudella. Pudotusta edellisistä vuoden 2011 eduskuntavaaleista on peräti -7,5 %. Vuoden 2009 eurovaaleihin oli nousua 5,5 %. Perussuomalaisten kannatus näyttää vajonneen aikalailla Jytky-tuloksesta, mutta puolue on ajamassa SDP:n ohi Nurmijärvellä.

SDP:n tulos oli melkeinpä katastrofaalinen 11,9 % kannatuksella. Pudotusta eduskuntavaaleista oli -5,9 % ja eurovaaleista -6,9%. SDP on kohtuullisen syvällä niin koko valtakunnassa kuin Nurmijärvelläkin.

Vihreät 8,6%. Vasemmistoliitto 6,2 %. Kristillisdemokraatit 5,0 %. RKP 1,3 %. Ei suuria muutoksia – ne pienet lähinnä positiivisia. Muut saivat joitain kymmeniä ääniä.

Ääniharavia Nurmijärvellä olivat:
– Alexander Stubb 1533
– Jussi Halla-aho 787
– Olli Rehn 688
– Sirpa Pietikäinen 483
– Sampo Terho 442
– Sari Essayah 407
– Paavo Väyrynen 367
– Anneli Jäätteenmäki 366
– Henna Virkkunen 364
– Eija-Riitta Korhola 350
– Merja Kyllönen 335
– Liisa Jaakonsaari 332
– Petri Sarvamaa 280
– Antti Kaikkonen 263
– Heidi Hautala 260

Muutamia poimintoja tuloslistalta Nurmijärven osalta:
– Mitro Repo 71
– Jörn Donner 44
– Tapani Mäkinen 43
– Lisa Sounio-Ahtisaari 39
– Juha Väätäinen 28
– Nils Torvalds 20 (läpi!)
– Peter Fryckman 2

Pidin Nurmijärven kunnanvaltuuston kokouksessa 13.11.2013 puheen kunnan investointihankkeista ja euroista. Kritisoin ja toin esille huoleni siitä, että kolmessa viimeisimmässä kokouksessaan kunnanvaltuusto oli myöntänyt lisämäärärahoja investointihankkeille liki miljoonan euron arvosta, kun talousarvioon varatut määrärahat on hankkeissa ylitetty:

– Syyskuussa 2013 lisärahaa myönnettiin Tiiran uimarannan pukutiloille, kun budjetti paukkui yli 35%.

– Lokakuussa 2013 Ahjolaan useita satoja tuhansia euroja, kun budjetti ylittyy 39%.

– Marraskuussa 2013 todettiin Klaukkalan jäähallin kustannusten ylittävän talousarvion 17%:lla eli yli puolella miljoonalla eurolla.

Klaukkalan jäähallihankkeelle myönnettiin tuolloin 300.000 euron lisämääräraha vuodelle 2013 ja varauduttiin 200.000 euron lisämäärärahaan myös vuodelle 2014.

Puheessani vihjaisinkin, että tarkastuslautakunnalla voisi olla perehtymisen paikka tuohon talon tavaksi tulleeseen investointien ylitykseen.

Tänään 21.5.2014 kunnanvaltuuston kokouksessa merkitsemme tiedoksi tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuodelta 2013. Arviointikertomuksessa on osuvasti kiinnitetty huomiota kasvaneisiin investointeihin ja osoitettu huolestumista kuntastrategiasta poikkeamiseen ja velkaantumisen kasvuun.

Investointihankkeiden mittaviin määrärahaylityksiin ja toistuviin lisäbudjetointeihin ei uusikaan tarkastuslautakunta ole kiinnittänyt huomiota.

Samaan aikaan voimme lukea Klaukkalan jäähalli -liikelaitoksen johtokunnan huomisen kokouksen asialistalta ja uusimmasta osavuosikatsauksesta, että vuodelle 2014 varatut määrärahat tulevat ylittymään 500.000 euroa. Tämä siis viime marraskuussa käsiteltyjen ja myönnetyn puolen miljoonan euron lisäksi. Alun perin alle viiden miljoonan euron hankkeessa on putkahtanut esille kustannusylityksiä puolessa vuodessa miljoonan euron edestä.

Maalailin marraskuun kokouksessa valtuustosalin seinälle piruja pohtiessani millaisiin lukemiin vuodelle 2014 kaavaillut investointieurot voivat paisua, jos tällaiset budjettien ylitykset jatkuvat. Meillä on valitettavasti jälleen yksi syy lisää huolestumiseen.

Jos ja kun tarkastuslautakunta ei kiinnitä asiaan huomiota, niin sitten täytyisi kunnan johdon ryhtyä selvittämään, mikä on syy krooniseen rakennushankkeiden kustannusarvioylityksiin ja lisäbudjetointeihin. Tällainen meno ei voi jatkua.

———————————-

Jälkikirjoitus: Pidin 21.5.2014  kunnanvaltuuston kokouksen asiakohdan 38 “Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2013” yhteydessä puheenvedellä olevan blogikirjoitukseni pohjalta. Puhe on nähtävillä kunnan web-sivuilta, muiden kokousten videotallenteiden tapaan.