Alamittaista taimenta Pärjänjoelta – siis nykyrajoituksilla nuokin kalat olisivat olleet tuolloin alamittaisia. Kuvissa oleva kela on Abu Ambassadeur 5000B. Tuulikki-äidin Artolle 70-luvun alussa ostama. Maksoi kohtuullisen paljon, mutta on nyt 40 vuotta aktiivikäytössä ollut. Tuskinpa on tarvetta enää näillä kilometreillä toista hankkia.
Viikko lomaa on takana. Se tuli pääosin vietettyä Syötteen maisemissa. Päätalopäivien loppuhäppeningit tuli koettua ja Alma Tyni-Viguerin retrospektiivisessä taidenäyttelyssä käytyä Taivalkosken Päätalokeskuksessa. Alma minustakin muotokuvaluonnoksen piirsi, kun varhaisteininä Kostonjärvellä kesää vietin silloisella mökillämme. Täytyypä kaivella se esiin.
Pärjänjoen ja Livojoen rantoja tuli rampattua ihan riittävästi, mutta kalasaalis oli aivan olematonta. Liekö syynä säät vai kalojen vähyys? Taimenen uusi alamitta 60 cm on joka tapauksessa niin suuri, että taitaa omalta kohdalta kalastaminen niiltä vesiltä käydä tulevaisuudessa vähiin. Epäilen vahvasti, että noissa pohjoisen pienissä joissa ei taida taimen edes kasvaa noin mahtavaan pyyntikokoon. 60 sentin mitta vastaa hyvinkin parikiloista taimenta – ja ne ovat todella harvinaisia saaliita. Useasta suusta olen kuullut kommentin, että eihän sellaiset kalat edes mahdu kääntymään noissa vesissä.
Nykyinen systeemi, jossa alamitat on hilattu järjettömän, mutta sallitaan samaan aikaan kalastus todella vaatimattoman valvonnan alla, johtaa siihen, että kalaa otetaan turhautuneena vanhaan tapaan ylös ja pannaan pannuun. Kun lupamaksuille ei ole tarjolla vastinetta, niin oman käden oikeuden käyttäminen ei tunnu kriminaalitoiminnalta. Ja kun kerran ollaan luvattomilla vesillä, niin silloin on käytössä myös luvattomat konstit. Mato-onki sujahtaa koskeen ilman suurempia tunnon tuskia. Kun tätä kutsuu modernisti kansalaistottelemattomuudeksi tai vaikkapa koillismaalaisen tongonongintaperinteen ylläpitämiseksi, niin puuha alkaa kuulostaa suorastaan hyväksyttävältä toiminnalta.
Ainakaan minulle ns. catch and release -kalastaminen ei ole mieleen. Tuntuu hullulta irroitella puolimetrisen taimenen kidasta kolmea koukkua ja päästää syömäkelpoinen saalis vahingoittuneena veteen. Minulle kalastukseen kuuluu oleellisena osana kalan käsittely ja sen nauttiminen.
Tämän hetkinen systeemi, jossa myydän kalastuslupia virkistyskalastusalueille, joissa ei ole juurikaan pyyntikokoista saaliskalaa, on järjetöntä ja suorastaan harhaanjohtavaa toimintaa.
Otaksunkin, että uusi laki aiheuttaa sen, että kalastuslupien myynti tulee pohjoisen pienille joille romahtamaan. Se taas tarkoittaa pienenevää rahoitusta kalakantojen ja kalavesien ylläpidolle ja hoidolle. Järkevämpää olisikin rauhoittaa tietyt joet tai jokialueet vuodeksi tai pariksi totaalisesti kalastukselta ja seurata minkälainen vaikutus tällä on kalakantaan. Tämä helpottaisi myös huomattavasti kalastuksen valvontaa. Jos samaan aikaan lupa-alueita laajennettaisiin, niin otaksun kalastuslupamyynninkin pysyvän nykytasolla.
—————
Seuraava blokkaus on samaa retrospektiivistä linjaa jatkava perinteinen Nurmijärven kunnallispolitiikan puolivuotiskatsaukseni – I/2014.
ARTO HÄGG 