Puolivuotiskatsaus I/2014

Perinteiseen tapaan yhteenvetoa kuluneesta puolivuotiskaudesta. Lähinnä Nurmijärven kunnallispolitiikan ympärillä pyörien.

Heti alkuun täytyy tunnustaa, että painon pudotustalkoot eivät edenneet suunnitellusti. Vaikka tammikuinen polvioperaatio onnistui hyvin, niin rankempi liikkuminen jäi keväällä vähemmälle ja kunto tuntui menneen aika lailla kuralle leikkauksen jälkeen. Kävin keväällä perusteellisessa lääkärintarkastuksessa ja kuntotestissä. Labratuokset olivat kerrassan hyvät – kaikki arvot olivat viitearvojen sisällä. Samoin kroppa tuntui liikkuvan ihan normaalisti – liikeradoissa ei ollut ongelmia. Kuntotesti näyttikin sitten kehnonlaisia tuloksia – tarttis tehdä jotakin. Aloittaminen vaan on niin pirun vaikeaa, kun on pitäisi taas pohjamudista ponnistaa.

Alkuvuoden kiihkeimpiä aiheita olivat kuntaliitosselvitykset ja kyläkouluset. Kuntaliitosseminaareihin, selvityksiin ja lausuntoihin tosin taisi porukka – minä mukaan lukien – jo hieman kyllästyäkin. Sitä huttua riittää vielä jatkossakin. Nyt vain keskustellaan hieman eri pohjalta, kun isommat sote-päätökset saatiin pakettiin.

Kyläkoulujen lakkauttamispäätökset eivät menneet maaliskuun valtuustossa läpi. Äänestys oli juuri niin tiukak kuin ennalta arveltiin. Nummenpään koulu säilyi äänin 26-25, mutta Suomiehen osalta säilyttämispäätös oli niukin mahdollinen eli 25-25 (yksi vaiti) puheenjohtaja Kalmin äänen ratkaistessa. Muutama valtuutettu oli muuttanut mieltänsä budjettivaltuuston jälkeen, jossa kouluilta siis vietiin määrärahat. Kokoomuksen riveissä huomiota herätti se, että KOK-valtuutetut Kaisa Suominen ja  George Kopteff äänestivät ryhmän kannan vastaisesti – käyttipä Suominen jopa kannatuspuheenvuoron Keskustan vastaehdotuksen puolesta. Nyt on mielenkiintoista nähdä ryhdytäänkö alle kahdenkymmenen oppilaan koulujen korjauksiin upottamaan satoja tuhansia euroja. Sellaisia investointeja ne tarvitsevat, jotta niissä pystyttäisiin opetussuunnitelman mukaisesti toimimaan. Jos missä tahansa muualla olisi vastaavat olosuhteet, niin oppilaiden vanhemmat olisivat vaatimassa välittömiä korjaavia toimenpiteitä.

Kuntastrategiaa uudistettiin ja sen yhteydessä järjestettiin myös asukastyöpajoja. Ne tuntuivat onnistuneilta tilaisuuksilta. Itse korostin liikenneväylien kehittämisen tärkeyttä ja asian ottamista myös kunnan strategiassa kärkiasiaksi. Mikäli tieverkostoon ei saada parannusta nopeasti, niin se tekee tyhjiksi kasvuodotukset ja tehdyt satsaukset mm. kaavoitukseen. Palvelujen pysyminen ja kehittyminen etenkin Kirkonkylässä ja Rajamäellä ovat mielestäni riippuvaisia asukasmäärän ja ostovoiman kasvusta. Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa jouduimme toteamaan, että omakotirakennusten lupahakemusten määrä on pudottunut paljon vuodesta 2010.

Rajamäen uutta katusuunnitelmaluonnosta esiteltiin helmikuussa. Hanke siis etenee, vaikka kylillä toista puhutaan.

Mahlamäen kaavamuutoshanke aiheutti melkoisesti kirjoittelua ja kannanottoja paikallislehdissä. Lautakunnassa hyväksyimme ehdotuksen ja kun se myös kunnanhallituksessa – tosin äänestyksen jälkeen – hyväksyttiin, niin ehdotus on tulossa kunnanvaltuustoon hyväksyttäväksi. Kirjoittelujen ja kannanottojen perusteella ei ole kovin kaukaa haettu ajatus, että kaavamuutoksesta valitteaan, jos valtuusto sen hyväksyy.

Huhtikuussa nähtiin sellaine erikoisuus, että kunnanjohtaja käytti otto-oikeutta asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan yhden Herusissa sijaitsevan tontin kaavamuutospäätösasiassa. Päätös lautakunnassakin oli syntynyt äänestyksen jälkeen, jolloin itse olin virkamiehen tekemän kielteisen pohjaesityksen kannalla. Pohjaesitys kuitenkin kaatui, kun äänin 4-7 lautakunnan enemmistö päätti ottaa kaavamuutoshakemukseen myönteisen kannan. Kunnanjohtaja vei sitten asian kunnanhallitukseen, jossa sielläkin äänestyksen jälkeen kaavamuutos hyväksyttiiin.

Toukokuun alussa minut valittiin kolmen vuoden kiinnityksellä Nurmijärven Sähkö Oy:n hallituksen jäseneksi. Kyseessä on erittäin mielenkiintoinen ja mieluisa luottamustoimi.

Loppukeväästä keskusteltiin pakolaisasioista ja äänestettiin Perussuomalaisten aloitteesta myös kuntalaiskyselyn tekemisestä asian tiimoilta. KUntalaisäänestystä ei tule ja pakolaisten ottamisestakin pääteään vasta loppu vuonna.

Kunnanvaltuustossa kritisoin rakennushankkeiden toistuvasti ylitttyvistä kustannuksista. Kokonaisuudessaan vuoden 2014 tulosennuste näyttää painuvan pakkaselle 7,7 milj.euroa. Valitettavasti nämäkään luvut eivät ole lopettaneet joidenkin valtuutettujen suitsutusta kunnan erinomaisesta taloustilanteesta ja velanottokyvystä. Nyt vain ruikutetaan sitä, että veroäyriä ei ole nostettu tarpeeksi.

// // // //