Heavy-listalla varustetusta asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokouksesta tiistaina 24.6. selvittiin lopulta 3,5 tunnissa. Urakkaa helpotti hieman se, että esittelijä veti Kylänpään asemakaavamuutoksen listalta. Kyseinen kaavamuutos olisi ollut listalla hyväksyttävänä maankäyttösopimusneuvottelujen pohjaksi. Kyse ei siis ollut kaavaehdotuksen hyväksymisestä. Oma näkemykseni on, että nähdyssä versiossa on vielä kehittämistä. Asiasta keskusteltiin kokouksen lopuksi keskustelu- ja kehitysasioissa.

Muuten listan asiat menivät kuta kuinkin pohjaesitysten mukaisesti. Vain muutamia täydennyksiä tehtiin.

Sosiaalisessa mediassa on jatkettu viime viikkoisen kunnanvaltuuston kokouksen kuntalaisäänestyksen käsittelyä. Myös Nurmijärven Uutiset repi kokouksesta otsikon “Rasismikorttia vilautettiin valtuustossa”. Nettilehdessä kyseisen otsikon alle oli pläjäytetty kuva Artosta ojentamassa hallintojohtaja Anttilalle jotakin jota voisi äkkinäinen vaikkapa rasistikortiksi luulla. Kuvatekstistä kävi toki ilmi, että otsikolla ja kuvalla ei ollut mitään yhteyttä. Kuva oli napattu tilanteesta, kun ennen kokousta kävin läpi Klaukkalan jäähallin papereita virkamiehen kanssa. Jälleen todistettiin, että yksi kuva kera nasevan otsikon valehtelee enemmän kuin hyvät tavat sallisivat.

Perussuomalaiset ovat nyt herkutelleet Vihreiden Hanna Kuuselan valtuustopuheella ja sillä, että kukaan muu ei kannattanut heidän kansalaisäänestysaloitettaan. Aika moni on taannoin ilmoittanut olevansa kansanäänestyksien lisäämisen kannalla. Näin minäkin olen tainnut joskus sanoa – mikäli kyse on tärkeistä asioista kuten kuntaliitoksista. En todellakaan pidä 25 pakolaisen ottamista sellaisena erityisen tärkeänä asiana, josta olisi syytä pitää kansanäänestys.

Keskustelu sai kuitenkin miettimään mahdollisuuksia käyttää kuntalaisäänestystä talouden tasapainottamiseen tähtäävissä toimenpiteissä. Yleisen elämänkokemuksen perusteella voisi olettaa, että perisuomalaisten kansanpiirteet – kateus ja vastahankaisuus – saisivat kansanääänestysuurnille nimen omaan kaikkien hankkeiden ja uudistusten vastustajat.

Pantaisiin samalla kansanäänestyksellä päätettäväksi pakolaisasian lisäksi, kyläkoulusten kohtalo, Klaukkalan monitoimitalohanke, Rajamäen terveysasema, salibändyhalli, pääkirjaston laajennus ja yksityistieavustukset. Luulenpa, että aika moni noista kustannuseristä menisi jäihin ja saataisiin kunnan taloutta hieman kestävämmälle pohjalle. Tuollaisia äänestystalkoita voisin minäkin kannattaa – siinä olisi kokonaisuudessaan jo kohtuullisen tärkeästä asiasta kysymys..

Vihreiden valtuustoryhmästä eronnut Sari Sompajoki on ilmoittanut liittyvänsä Keskustan valtuustoryhmään sitoutumattomana. Tässä suhteessa Nurmijärvellä palataan kunnallisvaalien jälkeisiin asemiin. Nythän on tapahtunut yhden valtuutetun siirtymä molempiin suuntiin Vihreiden ja Keskustan välillä. Toivon, että Sari sai neuvoteltua oikeuden pidättäytyä aiemmin oikeaksi katsomallaan linjalla kyläkoulujen suhteen, eikä joudu taipumaan raudanlujan ryhmäkurin edessä, mikäli asia joskus valtuustossa päätöksentekoon tulee.

Kunnanhallitus näyttää valinneen talousjohtajan viran hakijoiden haastatteluryhmän. Tasa-arvon nimissä haastatteluryhmään on valittu viisi luottamushenkilöä – kaikki naisia. Perusteluissa ei mainittu, mitä tällä erikoisella kombinaatiolla tavoitellaan ja mitä sillä halutaan viestittää hakijoille.

Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokouksessa tiistaina 24.6.2014 on ennätys pitkä  ja ennätystukeva asialista. Täytyy ihmetellä miten virkaihmiset ovat onnistuneet kasaamaan alkuvuoden viimeiseen kokoukseen tällaisen lastin. Käsiteltävänä ovat kaikki Nurmijärven merkittävimmät vireillä olevat asemakaavahankkeet: Kylänpää, Metistö, Uusiniitty, Ali-Tilkka, Järvimaa ja Ilvesvuori Pohjoinen. Joukon jatkona myös useita pieniä asemakaavamuutoshankkeita ja oikaisupyyntöjä, joiden käsittelyaika ei suinkaan aina ole suhteessa asian merkittävyyteen. Vast’ikäänhän tehtiin äänestyspäätös yhdestä Herusten puistoalueelle haetusta lisätontista, johon kunnanjohtaja käytti ns. otto-oikeutta. Päätös ei kuitenkaan äänestyksen jälkeen kunnanhallituksessakaan muuttunut, joten nyt on mielenkiintoista nähdä tuleeko vastaavat hakemukset lisääntymään. Kovin kaukana kun ei ole tulkinta, että vastaavat hakemukset tulisi kuntalaisten yhdenvertaisuuden vuoksi hyväksyä – eli avasivatko jotkut pajatson?

Ja tässä se kohtalaisen huima asialista – ei taida kaksi tai kolmekaan tuntia tuon käsittelemiseen riittää. Toivottavasti lautakunnan jäsenet ovat asiakirjoihin Juhannuksen aikaan paneutuneet.

Dynasty tietopalvelu

84		RAJAMÄEN LOGISTIIKKAPUISTO OY:N RAKENNUSLUPAHAKEMUS TEOLLISUUSRAKENNUKSEN LAAJENTAMISEKSI (543-1-403-2)
85		PKT-KIINTEISTÖT OY:N/PERUSTETTAVAN YHTIÖN LUKUUN RAKENNUSLUPAHAKEMUS KOLMEN RIVITALON RAKENTAMISEKSI (543-414-3-170-M601, 543-414-3-170-M602, 543-414-3-169 JA 543-414-3-155)
86		ASEMAKAAVAN LAATIMINEN JA MUUTTAMINEN METISTÖNTIEN SEKÄ SUOTIEN ALUEELLA
87		ASEMAKAAVAN LAATIMINEN UUDENNIITYNTIEN ALUEELLE RAJAMÄESSÄ
88		RAJAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN KYLÄNPÄÄN ALUEELLA
89		KLAUKKALAN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN ALI-TILKAN ALUEELLA
90		KLAUKKALAN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN TILOILLA 2:1127 , 3:491 JA 3:553 LIINALAHDENTIEN VARRESSA
91		KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN KORTTELISSA 105 ENVALLINTIEN VARRESSA
92		KAAVANLAATIMISSOPIMUS ASEMAKAAVAN MUUTTAMISESTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN KORTTELISSA 2440 KIINTEISTÖN 543-402-1-457 ALUEELLA
93		ILVESVUORI POHJOISEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
94		KAAVANLAATIMISSOPIMUS ASEMAKAAVAN MUUTTAMISESTA KLAUKKALAN ASEMAKAAVAN MAATALOUSALUEELLA KIINTEISTÖN 543-403-3-67 ALUEELLA
95		KAAVANLAATIMISSOPIMUS ASEMAKAAVAN MUUTTAMISESTA KLAUKKALAN ASEMAKAAVAN KORTTELISSA 3306 JA MAATALOUSALUEELLA KIINTEISTÖJEN 543-403-19-36, 543-403-19-31 JA 543-403-19-47 ALUEELLA
96		KAAVANLAATIMISSOPIMUS ASEMAKAAVAN MUUTTAMISESTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN KORTTELISSA 2061 KIINTEISTÖN 543-402-2-229 ALUEELLA
97		RAKENNUSKIELLON JATKAMINEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTTAMISEKSI KIRKONMÄEN ETELÄPUOLELLA
98		JESSICA ELGIN RAKENTAMISTA KOSKEVA POIKKEAMISPÄÄTÖS KIRKONKYLÄSSÄ
99		ULLA-MAIJA PAASOSEN JA ESKO LAHDEN OIKAISUVAATIMUKSET
100		KIINTEISTÖN 543-414-2-94 HAKEMUS ASEMAKAAVAN MUUTTAMISESTA RAJAMÄEN ASEMAKAAVA-ALUEELLA LINNANTIEN JA MUURINTIEN RAJAAMASSA KORTTELISSA 1218
101		KIINTEISTÖN 543-402-1-462 HAKEMUS ASEMAKAAVAN MUUTTAMISEKSI KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEELLA IHANTOLAN PUISTOALUEELLA
102		KIINTEISTÖJEN 543-402-1-217 JA 543-402-1-218 HAKEMUS ASEMAKAAVAN MUUTTAMISEKSI KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEELLA KORTTELISSA 328 JA IHANTOLAN PUISTOALUEELLA
103		KIINTEISTÖN 543-414-1-76 HAKEMUS ASEMAKAAVAN MUUTTAMISEKSI RAJAMÄEN ASEMAKAAVA-ALUEELLA KORTTELISSA 1226 PUISTOTIEN VARRESSA
104		KIINTEISTÖN 543-3-108-1 HAKEMUS ASEMAKAAVAN MUUTTAMISEKSI KLAUKKALAN ASEMAKAAVA-ALUEELLA KORTTELISSA 3108 GUNNARINTIEN VARRELLA
105		VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT
106		ILMOITUSASIAT
107		KEHITYS- JA KESKUSTELUASIAT

 

 

Nurmijärven kunnanvaltuusto piti tänään ke 18.6.2014 alkuvuoden viimeisen kokouksen ja siirtyi kakkukahvien saattelemana kesätauolle.

Hyvinvointisuunnitelmista kuultiin muutama pitkähkökin puheenvuoro.

Tammi-huhtikuun osavuosikatsaukseen liittyen piti Vihreiden ryhmäpuheenvuoron Hanna Kuusela. Totesin, että puhe oli kerrassaan käänteentekevä – siinä muuttuivat velat saataviksi. Kunta kun ennustaa kuluvan vuoden tuloksen painuvan pakkaselle -7,7 miljoonaa euroa ja tuloksen siis huonontuvan viidellä miljoonalla eurolla. En käsitä, enkä voi sulattaa puheita kunnan hyvästä taloudesta ja mahdollisuuksista uusiin menoeriin samalla, kun tulevaisuuden näkymät ovat kaikin puolin negatiiviset. Kunnanjohtaja Behm ilmaisi loppupuheessaan jälleen kerran huolestumisensa samasta asiasta ja kertoi olevansa erityisen huolestunut siitä, että näillä näkymin ollaan menossa myös vuodelle 2015 alijäämäisellä budjetilla – siis jo toista vuotta peräkkäin. Jaan 100%:sti kunnajohtajan huolen. Myös Behm kiinnitti huomiota siihen, että tämänkin iltaisessa valtuustossa esitettiin taloustilanteen vakavuutta vähätteleviä mielipiteitä.

Jotain radikaalia täytyy kuntataloudessamme tehdä. Palaan aiheeseen pikimmiten – viimeistään Juhannuksen jälkeen.

Ennakoidusti eniten aikaa ja energiaa käytettiin Perussuomalaisten tekemän aloitteen käsittelyyn. Kyseessä oli siis valtuustoaloite neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä koskien kiintiöpakolaisten vastaanottoa. Asia käsitteli siis kansanäänestystä, mutta saimme kuulla monenkirjavia puheita ja kannanottoja pakolaisasiasta yleensä. Sopan hämmentämisen aloitti Vihreiden Kuusela, joka ilmoitti ryhmän ottavan ilolla vastaan aloitteen kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien lisäämisestä – siis ikään kuin yleisesti, mutta erityisesti ei tässä nimenomaisessa pakolaisasiassa. Tavoistaan poiketen Kuusela ilmaisi myös huolensa kunnan taloudesta ja piti arvioitua 90 tuhannen euron kustannusta liian suurena asian merkittävyyteen verrattuna. Suurimman haloon hän sai kuitenkin aikaiseksi ilmoittamalla Perussuomalaisten aloitteen olevan rasistinen. Kuuselan puhe ja etenkin R-kortin heilauttelu aiheutti kohtalaisen kalabaliikin Perussuomalaisten riveissä. Tavallisesti tasaisen rauhallisen valtuutettu Niinistönkin päreet, jos eivät ihan palaneet niin ainakin kärähtivät.

Valtuutettu Tapiolinna muisteli parinkymmenen vuoden takaisia valtuustokeskusteluja ja veti esiin mm. silloisen Kokoomus-valtuutettu Göta Kirkkarin puheet. Ajattelin huomauttaa, että tuskinpa silloin neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä on ollut keskustelua – siitähän meidän olisi asialistan mukaan pitänyt keskustella, eikä pakolaisten vastaanottamisesta. Ujona poikana olin hiljaa – ja puhetta tuntui riittävän ilman minuakin.

Kansanäänestystä koskevassa keskustelussa kuulimme myös puheenvuoroja liittyen mm. orjakauppaan, lähimmäisiin, Karjalan evakoihin ja Ruotsin sotalapsiin. Toivottavasti – mutta luultavasti ei – tässä tuli kuultua suurin osa aiheesta. Mitä ilmeisimmin keskustelu jatkuu samantasoisena ja -kaltaisena myös itse pakolaisasiasta päätettäessä loppuvuonna. Yleensä mallikelpoisesti ohjat käsissään pitävällä puheenjohtajalla olisi ehkä ollut tällä kertaa syytä ohjata puheenvuroja itse asiaan – siihen kansanäänestykseen.

Tavallista kiihkeämmän keskustelun ja harvinaisten välihuutelujen jälkeen Perusuomalaisten aloite hylättiin murskaäänin 43-8. Myös ponsi, jossa ehdotettiin muunlaisen mielipidemittauksen suorittamista, hylättiin selvin äänin 40-10-1poissa. Äänestin sekä aloitetta että pontta vastaan. Mielestäni asia ei ole tärkeydeltään kansanäänestyksen väärti. Jotenkin myös vierastan tällaisessa vastakkainasettelutilanteessa minkäänlaisten kyselyjen käyttöä. Valtuutetut ovat saaneet valtakirjan ja käyttäköön sitä harkintansa mukaan. Eli tässä suhteessa mielipiteeni yhtyy Vihreiden kokouksessa esittämään.

Ilmoitusasioissa kuultiin Sari Sompajoen ilmoitus siitä, että hän eroaa Vihreiden valtuustoryhmästä. Vihreiden ryhmä kutistuu siten viiteen valtuutettuun. Infoa mahdollisesta uudesta ryhmästä ei kuultu.

Perinteiseen tapaan valtuuston kokouksen nauhoite on nähtävillä lähipäivinä kunnan web-sivuilla: http://www.nurmjarvi.fi

Leppoisaa Juhannusta.

 

Lions Club Rajamäki ja Nurmijärven Golfkeskus järjestivät perinteiseen tapaan viikkoa ennen Juhannusta Lions Golf Open hyväntekeväisyyskisan.

Tapahtuma järjestettiin jo neljättätoista kertaa ja osallistujia oli tänä vuonna 80. Nyt oli ensimmäistä kertaa käytössä yhteislähtö ja se tuntui toimivan. Ainakin kisan jälkeen tunnelma oli klubitalolla tiivistä, kun porukka pysyi kasassa odottamassa tuloksien julkistamista. Viihtymistä edesauttoi  taiteilija Erkki Liikasen esiintyminen.

Kisassa oli mukana myös kiekkolegenda Ville Peltonen, jota ehätin hieman haastatellakin palkintojen jakoa odotellessa. Ville oli tullessa tyhjentänyt hieman garderobiaan, joten pääsin huutokauppaamaan #16:n  nimmareilla varustetun lippiksen ja pelipaidan.

Tänä vuonna tapahtuman tuotto ohjataan lyhentämätömänä Uuden Lastensairaalan hyväksi ja lahjoitettavaa summaa kasvatti tuon huutokaupankin tuotto mukavasti.

Tilaisuus oli jälleen kerran hengeltään ja tunnelmaltaan parasta luokkaa. Vaikka kilpailu ei olekaan pääasia, niin julkaistaan tässä myös hieman tuloksia.

Pisimmän avauksen suoritti naisista Asta Peltoniemi ja miehistä Mikko Malin. Lähimmäs lippua avasi naisista Anneli Rolig ja miehistä Timo Hyvättinen.

Miesten tasoituksellinen lyöntipeli:

1. Pasi Kaskinen 71   2. Marko Julin 74  3. Martti Sedergren 74   4. Hannu Mäkelä 74

Naisten tasoituksellinen lyöntipeli:

1. Arja Salminen 71  2. Kirsti Romppainen 75  3. Aulikki Mäkelä 77  4. Leena Hyvättinen 77

Miehet pistebogey

1. Harri Kolehmainen 43p   2. Mikael Lindholm 35p   3. Juha Koivisto 34p  4. Arto Hägg 34p

Naiset pistebogey

1. Tyyne Lehtimäki 39p   2. Irene Suomi 38p   3. Aila Mäkelä 31p

Kilpailun johtaja Erkki Oila ohjeistaa. Tj Esa Meriläinen ja Ville Peltonen taustatukena.

Marja ihmettelee palkintopöydän runsautta.

LC Rajamäen Petri Huhtanen availee palkintojenjakotilaisuutta haitarin säestyksellä.

Ensi vuonna uudestaan!

Seuraaviin eduskuntavaaleihin on aikaa kymmenisen kuukautta, joten lienee sopivaa aloittaa spekulaatiot ja pohdinnat asian tiimoilta. Puolueissakin kun viritellään jo ehdokasasetteluja ja jäsenäänestyksiä tuleviin vaaleihin liittyen.

Yksi mielenkiintoisin – mahdollisesti Nurmijärveäkin sivuava – yksityiskohta tulee olemaan Perussuomalaisten ehdokasasettelu kevään 2015 eduskuntavaaleissa.

Perussuomalaiset saivat edellisissä vaaleissa Helsingin vaalipiiristä läpi kolme kansanedustajaa ja ylivoimaisena ääniharavana oli Jussi Halla-aho 15074 äänellä. Tom Packalen sai 4380 ääntä. Halla-ahon äänimäärä riitti vetämään läpi vielä Juha Väätäisenkin, jonka henkilökohtainen äänimäärä oli vain 2914. Helsingin vaalipiirissä muissa puolueissa tarvittiin läpimenoon yli 4000 ääntä.

Uudenmaan vaalipiirissä Perussuomalaisilla oli samanlainen tilanne vuoden 2011 vaaleissa. Timo Soini jytkäytti peräti 43437 henkilökohtaisen äänisaaliin. Kakkosena ollut Jussi Niinistö sai tukevat 4911 ääntä, mutta muut viisi läpimennyttä perussuomalaista saivat ääniä vain 3100-2553 per ehdokas. Missään muussa puolueessa Uudellamaalla ei noilla henkilökohtaisilla äänimäärillä olisi menty läpi.

Perussuomalaisten vaalimenestyksen edellytyksenä näyttääkin olevan suvereenin ykkösehdokkaan saaminen molempiin pääkaupunkiseudun vaalipiiriin. Kun Halla-aho nyt siirtyy europarlamenttiin, niin keskeinen kysymys kuuluukin: Kuka tulee olemaan Perussuomalaisten ykkösehdokas kevään 2015 eduskuntavaaleissa Helsingin vaalipiirissä?

Kun puolueen tämän hetken kaksi valovoimaisinta kansanedustajaa Soini ja Niinistö olivat vielä viime vaaleissa molemmat Uudenmaan vaalipiirin ehdokkaita, niin arvaukseni on, että toinen heistä siirtyy ehdokkaaksi Helsingin vaalipiiriin.

Ja jos villejä arvauksia saa jatkaa, niin oletan, että siirtyjä tulee olemaan nimenomaan Jussi Niinistö. Uusimaa on isompi ja tärkeämpi vaalipiiri ja siellä tarvitaan puolueen nokkamiestä, joka pystyy vetämään perässään liudan perussuomalaisia Arkadianmäelle. Voisi myös otaksua, että juuri Niinistö kelpaisi kohtalaisesti perimään Halla-ahon mittavaa ääniperimää Helsingissä. Ehkä on muitakin tekijöitä, jotka eivät ainakaan haittaa tällaista invaasiota.

Tälläinen operaatio ei suinkaan tarkoita sitä, että Nurmijärveltä tulisi yksi kansanedustaja vähemmän valituksi ensi keväänä. Edellä uumoiltu tapahtumaketju tarkoittaisi myös sitä, että Niinistön melkein 5000 ääntä jäisivät etsimään uutta isäntää – tai emäntää. Ja kun edellisissä vaaleissa perussuomalaisille riitti siis läpimenoon alle 3000 ääntä, niin jo ehdokkaaksi pääsy voi taata realistisen mahdollisuuden läpimenoon jollekin nurmijärveläiselle Perussuomalaisten listalta. Tämä siis sillä edellytyksellä, että puolueiden kannatukset pysyvät suunnilleen viime vaalien tasolla.

Hyvää alkanutta kesää ja mielenkiintoisia spekulointeja.

——————————————————————-

Osa 1a eli päivitys 12.6.2014

Länsiväylä-lehti uutisoi aiheesta otsikolla “Niinistö pyrkii jatkokaudelle eduskuntaan”.

Uutisessa Jussi Niinistö toteaa, että “Päätöstä ehdokkaaksi ryhtymisestä ei tarvinnut pitkään harkita. Aion asettua ehdolle kansaneustajaksi Uudeltamaalta, ja miköli tulen valituksi, haluan jatkaa työtäni turvallisen Suomen puolesta.”

Mikälituo päätös ei niin sanotusti “hovissa muutu”, niin jäljelle jää siis se alkuperäinen kysymys: Kuka tulee olemaan Perussuomalaisten ykkösehdokas kevään 2015 eduskuntavaaleissa Helsingin vaalipiirissä?

 

 

 

Viime viikkoinen puheeni kunnanvaltuuston kokouksessa noteerattiin myös paikallislehdissä. Nurmijärvi Tänään nosti rakennushankkeiden määrärahaylitykset ihan ykkösaiheeksi ja siteerasi puhettani monisanaisesti. Myös Nurmijärven Uutisten keskiviikon numerossa 28.5. käytiin läpi puheessani esille nostettuja asioita. Nurmijärven Uutiset tituleerasi minua kerrassaan “kokoomuspoliitikoksi”. Taisi olla ensimmäinen kerta, kun tällaisen tittelin sain. Pitäisiköhän pikku hiljaa huolestua?

Kirjoitukset poikivat myös joitain yhteydenottoja. Mainittakoon tässäkin, että edellä mainituissa lehtikirjoituksissa oli myös ns. toimituksellista aineistoa. Esimerkiksi Kirkonkylän liikuntapuistoa ja pesäpallokenttiä koskevia lausuntoja en ole tässä yhteydessä antanut, enkä niitä ole vast’ikään puheissani tai kirjoituksissani käsitellyt.

Klaukkalan jäähallin loppukustannusten osaltakin on esitetty eriäviä mielipiteitä. Minun esittämät luvut tulevat kunnan asiakirjoista. Vuoden 2013 talousarviossa ja taloussuunnitelmassa Klaukkalan jäähallille oli varattu määräahaa 2,68 (2013) ja 1,98 (2014) miljoonaa euroa – yhteensä siis 4,66 milj.euroa.

Vuoden 2013 lopussa jäähallille myönnettiin ns. hätärahoitusta 0,3 milj.euroa eli vuoden 2013 tavoitearviosumma nousi lopulta 2,98 miljoonaan euroon. Vuoden 2014 talousarvion määräraha hallille nousi lopulta 2,23 milj.euroon. Liikelaitos on viimeisimmässä osavuosikatsauksessaan ilmoittanut kustannusten ylittyvän 500.000 eurolla ja vuoden 2014 määrärahatarpeen olevan nyt peräti 2,73 milj.euroa.

Määrärahatarve näyttää siis nousevan vuoden 2013 lukemasta 4,66 milj.euroa lukemaan 5,71 milj.euroa. Nousua vajassa vuodessa on siis tullut näiden lukemien mukaan reilut 1 milliä. Jäähallin johtokunnan lopullista kokouspöytäkirjaa ei tosin ole vielä julkistettu, eikä osavuosikatsausta ainakaan kunnan verkkosivuilla ole vahvistettu. Onhan olemassa häviähän pieni mahdollisuus, että joku on kalkuloinut lukuja väärinkin.

Nurmijärven kunta järjestää tiistaina 3.6. klo 18.00 asukasillan Klaukkalan kirjastossa. Tilaisuudessa on mahdollisuus kuulla ja keskustella ajankohtaisista asioista koskien kuntaa, Klaukkalaa ja seutuyhteistyötä. Illan aiheina ovat mm. lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, Klaukkalan rakentaminen ja liikenne. Kun kerran rakentamisesta ja liikenteestä keskustellaan, niin harmillista ja hieman käsittämätöntäkin on se, että tilaisuus järjestetään samaan aikaan asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokouksen kanssa eli ainakaan me lautakunnan jäsenet emme tilaisuuteen päästä – eikä myöskään teknisen puolen johtavat virkamiehet, jotka ovat samaan aikaan lautakunnassa esittelijöinä. Kaiken kukkuraksi myös kuntakehityslautakunnan puheenjohtaja on samaan aikaan meidän kokouksessa kunnanhallituksen edustajan ominaisuudessa.

ASRAn tiistain lista ei ole kovinkaan pitkä. Viime kokousten tapaan puramme pieniä kuntalaisten tekemiä asemakaavamuutoshakemuksia, joita on vuosien varrella päässyt kerääntymään. Listalla on myös muutama rakennuslupahakemus.

Eurovaalitulokset alkavat olla kuta kuinkin kasassa. Tarkastellaanpa alustavia tuloksia Nurmijärven näkövinkkelistä.

Suurimpana puolueena jatkaa Kokoomus, joka sai 30% äänistä ja nosti kannatustaan 2% verrattuna viime eduskuntavaaleihin ja 1,2 % edellisiin eurovaaleihin verrattuna.

Toisena oli Keskusta 18,7 %:n ääniosuudella. Nousua edellisistä katastrofaalisista eduskuntavaaleista on 4,7 %, mutta pudotusta eurovaaleista 0,9 %. Keskusta ei ole ainakaan Nurmijärvellä noussut takavuosien kannatuslukuihin.

Kolmannella sijalla Nurmijärvellä oli Perussuomalaiset 16,5 % osuudella. Pudotusta edellisistä vuoden 2011 eduskuntavaaleista on peräti -7,5 %. Vuoden 2009 eurovaaleihin oli nousua 5,5 %. Perussuomalaisten kannatus näyttää vajonneen aikalailla Jytky-tuloksesta, mutta puolue on ajamassa SDP:n ohi Nurmijärvellä.

SDP:n tulos oli melkeinpä katastrofaalinen 11,9 % kannatuksella. Pudotusta eduskuntavaaleista oli -5,9 % ja eurovaaleista -6,9%. SDP on kohtuullisen syvällä niin koko valtakunnassa kuin Nurmijärvelläkin.

Vihreät 8,6%. Vasemmistoliitto 6,2 %. Kristillisdemokraatit 5,0 %. RKP 1,3 %. Ei suuria muutoksia – ne pienet lähinnä positiivisia. Muut saivat joitain kymmeniä ääniä.

Ääniharavia Nurmijärvellä olivat:
– Alexander Stubb 1533
– Jussi Halla-aho 787
– Olli Rehn 688
– Sirpa Pietikäinen 483
– Sampo Terho 442
– Sari Essayah 407
– Paavo Väyrynen 367
– Anneli Jäätteenmäki 366
– Henna Virkkunen 364
– Eija-Riitta Korhola 350
– Merja Kyllönen 335
– Liisa Jaakonsaari 332
– Petri Sarvamaa 280
– Antti Kaikkonen 263
– Heidi Hautala 260

Muutamia poimintoja tuloslistalta Nurmijärven osalta:
– Mitro Repo 71
– Jörn Donner 44
– Tapani Mäkinen 43
– Lisa Sounio-Ahtisaari 39
– Juha Väätäinen 28
– Nils Torvalds 20 (läpi!)
– Peter Fryckman 2

Pidin Nurmijärven kunnanvaltuuston kokouksessa 13.11.2013 puheen kunnan investointihankkeista ja euroista. Kritisoin ja toin esille huoleni siitä, että kolmessa viimeisimmässä kokouksessaan kunnanvaltuusto oli myöntänyt lisämäärärahoja investointihankkeille liki miljoonan euron arvosta, kun talousarvioon varatut määrärahat on hankkeissa ylitetty:

– Syyskuussa 2013 lisärahaa myönnettiin Tiiran uimarannan pukutiloille, kun budjetti paukkui yli 35%.

– Lokakuussa 2013 Ahjolaan useita satoja tuhansia euroja, kun budjetti ylittyy 39%.

– Marraskuussa 2013 todettiin Klaukkalan jäähallin kustannusten ylittävän talousarvion 17%:lla eli yli puolella miljoonalla eurolla.

Klaukkalan jäähallihankkeelle myönnettiin tuolloin 300.000 euron lisämääräraha vuodelle 2013 ja varauduttiin 200.000 euron lisämäärärahaan myös vuodelle 2014.

Puheessani vihjaisinkin, että tarkastuslautakunnalla voisi olla perehtymisen paikka tuohon talon tavaksi tulleeseen investointien ylitykseen.

Tänään 21.5.2014 kunnanvaltuuston kokouksessa merkitsemme tiedoksi tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuodelta 2013. Arviointikertomuksessa on osuvasti kiinnitetty huomiota kasvaneisiin investointeihin ja osoitettu huolestumista kuntastrategiasta poikkeamiseen ja velkaantumisen kasvuun.

Investointihankkeiden mittaviin määrärahaylityksiin ja toistuviin lisäbudjetointeihin ei uusikaan tarkastuslautakunta ole kiinnittänyt huomiota.

Samaan aikaan voimme lukea Klaukkalan jäähalli -liikelaitoksen johtokunnan huomisen kokouksen asialistalta ja uusimmasta osavuosikatsauksesta, että vuodelle 2014 varatut määrärahat tulevat ylittymään 500.000 euroa. Tämä siis viime marraskuussa käsiteltyjen ja myönnetyn puolen miljoonan euron lisäksi. Alun perin alle viiden miljoonan euron hankkeessa on putkahtanut esille kustannusylityksiä puolessa vuodessa miljoonan euron edestä.

Maalailin marraskuun kokouksessa valtuustosalin seinälle piruja pohtiessani millaisiin lukemiin vuodelle 2014 kaavaillut investointieurot voivat paisua, jos tällaiset budjettien ylitykset jatkuvat. Meillä on valitettavasti jälleen yksi syy lisää huolestumiseen.

Jos ja kun tarkastuslautakunta ei kiinnitä asiaan huomiota, niin sitten täytyisi kunnan johdon ryhtyä selvittämään, mikä on syy krooniseen rakennushankkeiden kustannusarvioylityksiin ja lisäbudjetointeihin. Tällainen meno ei voi jatkua.

———————————-

Jälkikirjoitus: Pidin 21.5.2014  kunnanvaltuuston kokouksen asiakohdan 38 “Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2013” yhteydessä puheenvedellä olevan blogikirjoitukseni pohjalta. Puhe on nähtävillä kunnan web-sivuilta, muiden kokousten videotallenteiden tapaan.

Keskiviikkona on siis Nurmijärven kunnanvaltuuston kokous, joka totuttuun tapaan myös videoidaan http://www.nurmijarvi.fi -sivun kautta.

Esityslistalla on uuden kuntastrategian hyväksyminen. Aiemmalla vv. 2010-2020 kuntastrategialla voi heittää keskiviikon jälkeen kuikkaa. Tätä vuonna 2009 laadittua ja hyväksyttyä kuntastrategiaa moitittiin liian monisanaiseksi ja laajaksi. Uudistetusta 2014-2020 strategiasta näyttääkin tulevan huomattavasti minimaalisempi ja ympäripyöreämpi, josta saa konkreettisia tavoitteita hakea suurennuslasilla. Tekstissä keskitytään kannustamaan, edistämään, tukemaan ja luomaan edellytyksiä. Nähtäväksi jää, miten uuden strategian toteutumista voidaan yleensäkin mitata tulevina vuosina.

Vahvistamme kunnan tilinpäätöksen vuodelta 2013. Tulos näyttää 0,2 milj.euroa positiivista, mutta lainamäärä on noussut jo liki 100 miljoonaan euroon. Omavaraisuusaste on painunut jo alle kriittisenä pidetyn 50 %:n rajan. Tästä huolimatta tulemme etenkin vihervasemmiston suunnasta kuulemaan kuluvallakin valtuustokaudella, että kunnan talous on vahva ja kunta rikas.

Uusi tarkastuslautakunta esittelee ensimmäisen arviointikertomuksensa.

Listalla on myös kotouttamisohjelman hyväksyminen. Kotouttamisohjelman tavoitteena on varmistaa, että maahanmuuttajat voivat elää ns. kantaväestön kanssa tasavertaisina kuntalaisina sekä saavat kunnalta tarvettaan vastaavat palvelut. Nurmijärvellä asui vuonna 2012 liki tuhat muita kuin suomen- tai ruotsinkielisiä. Ulkomaankansalaisia kunnassa asui noin 750 henkeä. Valtaosa näistä oli virolaisia. Vieraskielisten määrä olikin reilusti alle 500:n vuoteen 2004 saakka, jolloin Viro liittyi EU:n jäseneksi. Tämän jälkeen vieraskielisten ja ulkomaan kansalaisten käyrät lähtivät räjähdysmäiseen nousuun.

Pakolaisasioista valtuusto ei keskiviikon kokouksessa päätä.

Kokous alkaa klo 18.00

————————

Ja sunnuntaina on vuorossa europarlamenttivaalit. Olen Rajamäen pohjoisen äänestysalueen vaalilautakunnan jäsen ja sunnuntai mennee aika tiiviisti äänestyspaikalla touhutessa ja illalla ääniä laskiessa.

 

 

 

 

Tänään matkataan firman kevätjuhlaan Savonlinnaan ja blogikirjoitus tehdään ns. Tien päältä. Nykyvempaimilla tämäkin on mahdollista. Muistan, kun vuonna 1988 sain ensimmäisen tietokoneen työmaalle – lerppukoneen. Yhteys pääkonttorin tietokoneelle otettiin soittamalla lankapuhelimella pääkonttorille ja näpyttelemällä taskulaskimen kokoiseen piippariin koodinumero. Sen jälkeen piippari asetettiin puhelimen luuriin ja piippari antoi koodinumeron äänisignaalina pääkonttorin tietokoneelle. Näin avautui työmaan lerppukoneesta yhteys puhelinlankoja myöten. Nyt näpyttelen 100 km tuntivauhdissa onnikan takapenkillä tabletilla tekstiä pilveen ja näppään kuvan Lahden moottoritiestä. Ja tämä tärkeä informaatio on kaiken maailman saatavilla muutamassa minuutissa.

Ensi viikolla on pitkästä aikaa kunnanvaltuuston kokous. Listalla on osavuosikatsaus, kotouttamisohjelma ja  tarkastuslautakunnan raportti. Pakolaispolitiikasta emme pääse vielä tässä kokouksessa keskustelemaan.