Bosnialainen rakennusperintökohde.

Nurmijärven asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta kokoontuu tiistaina 19.8.

Esityslistalla on lautakunnan osavuosikatsaus ajalta 1.1.-31.7.2014 kymmenkunta muuta asiakohtaa.

Rajamäen Kylänpään alueen asemakaavamuutoksen ns. neuvotteluversio maankäyttösopimusneuvottelujen pohjaksi tulee lautakunnan hyväksyttäväksi.

Klaukkalan Viirinlaakson alueen asemakaavoitukseen liittyvä lisätyötarjousta – summaltaan yli 120.000 euroa – esitetään lautakunnan hyväksyttäväksi.

Viirinlaakson asemakaavamuutos on viimeinkin tulossa hyväksyttäväksi ja edelleen kunnanhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi.

Listalta löytyy myös yksi Ilvesvuoreen sijoittuva asemakaavamuutos, asemakaavamuutoksen vireillepano Klaukkalassa (Arkadian yhteislyseon liikuntatiloihin liittyvä) ja toinen asemakaavamuutosluonnos Klaukkalan Jokirannantiellä.

Rakennuskieltojen jatkamisia on pari kappaletta – toinen Röykässä, toinen Harjulassa.

Oikaisuvaatimuksia ja valituksia on listalla kolme kappaletta.

Rakennuslupia käsitellään tällä kertaa vain yksi. Kirkonkylään haetaan rakennuslupaa kahdelle rivitalolle.

Ilmoitusasioista voi bongata Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen hylätä Kiljavan Sairaala Oy:n tekemä valitus, joka kohdistui Uudenmaan ELY-keskuksen tekemään vaarantamiskieltopäätökseen rakennusperinnön suojelemisesta. Toisaalta hallinto-oikeus on hylännyt myös ELY-keskuksen valituksen lautakuntamme tekemästä päätöksestä, joka koskee Kiljavan Sairaala Oy:lle myönnettyä rakennuslupaa vanhan rivitalon käyttötarkoituksen muuttamiseksi perhetukikeskukseksi. Asian selvittely ilmeisesti jatkuu noilla tiedoilla, mutta voipi olla, että ns. juna on jo mennyt perhetukikeskuksen sijoittamiseksi Kiljavalle. (Tätä kohtaa päivitetty 19.8.2014)

————————–

Kunnanhallituksen kokouksessa 18.8.2014 oli ASRAa sivuava päätös. Klaukkalan Ali-Tilkan asemakaavamuutos oli jätetty pöydälle. Asian eteneminen ja kaavan hyväksyminen on siis toistaiseksi pysähtynyt.

Kunnanhallitus näyttää jättäneen pöydälle myös paljon julkisuudessa olleen Nukarin Tammentuvan päiväkodin hankesuunnitelman. Vääntelyä ja kääntelyä ollaan käyty siitä, että tuleeko Nukarin päiväkotihankeen yhteydessä rakentaa myös muutama koululuokka, jotta Nukarin koulu saataisiin laajennettua tavoitteen mukaisesti ns. yksisarjaiseksi kouluksi. Tämäkin jäi odottamaan lisäselvityksiä.

  Huuhaa Innanen: Horonsuon umpitollo

Postilaatikkoon oli ilmestynyt Nurmijärven Opiston opinto-ohjelma 2014-2015.

Kurssitarjonta näyttää olevan monipuolinen tänäkin vuonna, vaikka taitaa itseltä jäädä osallistuminen väliin muiden kiireiden vuoksi tänäkin vuonna.

Lukuisten asiallisten ja kiinnostavien kurssien joukosta bongasin erikoiskurssin nimeltä Chakrakivi-meditaatio. Kurssiesittelyn mukaan ryhmä tekee meditaatiomatkan selinmakuulla alustalle asettaen chakrakivet chakrojen päälle. Kurssilla löytää sisäisen rauhan ja hyvän olon syventävillä harjoituksilla enkelten ja yksisarvisten kanssa.

Sillä lailla. Uudessakylässä tarhataan kyllä strutseja ja on Nurmijärvellä alpakkatilakin, mutta yksisarviset ovat menneet minulta tyystin ohi.

Helsingin Sanomat 16.8.2014 uutisoi Espoossa tapahtuneen veneyrittäjän häätötapauksen viimeisimpiä vaiheita. Jo sekavan tapauksen aiempi uutisointi herätti mielenkiintoa, joten oli kiintoisaa – ja hiukan hämmentävääkin – lukea jupakan lopullisesta ratkaisusta.

Espoon kaupunkihan oli antanut Espoon Suomenojalla toimineelle venekorjaamoyrittäjä Massimiliano Carbonelle häädön. Häädön ja vuokrasopimuksen irtisanomisen perusteet olivat olleet ihan viimeiseen saakka ilmeisen epäselvät ja pimennossa. Ne saatiin julki vasta Espoon liikunta- ja nuorisopalvelujohtaja ´Merran toimesta. Lopputulemana oli se, että häätö ja vuokrasopimuksen irtisanominen on peruttu, koska Espoon kaupungilla ei ollut riittäviä perusteluja irtIsanoa venekorjaamon vuokrasopimusta. Irtisanomispäätös ei täyttänyt myöskään hallintomenettelylain pykäliä.

Helsingin Sanomat kertoi Espoon kaupungin näkemyksen siitä, miten venekorjaamoyrittäjä oli viranhaltijoiden mukaan toiminut. Lehdessä oli myös korjaamoyrittäjän vastineet kyseisiin asioihin.

Ottamatta kantaa siihen kumman osapuolen näkemykset ja kertomukset olivat enemmän paikkansa pitäviä, niin täytyy hämmästellä sitä uutteruutta ja tarmokkuutta, jonka Espoon kaupungin virkaihmiset ovat tapauksessa osoittaneet. Raportoinnin perusteella kyseinen yrittäjä vaikuttaa olleen viimeisen päälle kyttäyksen kohteena ja tämän tekemisiä ja tekemättä jättämisiä on lehtijutun perusteella seurattu erinomaisella tarkkuudella. Voin kuvitella nyt tehdyn perumispäätöksen aiheuttaman mielipahan asialle omistautuneiden kaupungin työntekijöiden keskuudessa.

Toivottavasti tällaista espoontautia ei ole havaittavissa Nurmijärvellä.

—————————

Saman lehden Kotimaa-osastolla kerrottiin rajamäkeläisen Jorma Hangan kokemuksista ja muistelmakirjoituksesta kesältä 1944. Helsingin Sanomathan on pyytänyt lukijoiltaan muistelmia vuoden 1944 sotakesältä ja julkaissut niitä lehdessä jo 10 osan verran.

Minulla oli jo aiemmin ilo kuunnella ns. “livenä” Jorman muistelmia Ristisaaren työvelvollisuusleiriltä sotakesältä 1944. Lehdessä kerrottu oli vain murto-osa mielenkiintoisista lähihistorian tapahtumista. Ainakin minulle Hangan käsittelemät kotirintaman työvelvollisuusleirit olivat aika lailla tuntemattomia tapahtumia. Todella hienoa, että näitäkin muistoja ja muistelmia saadaan kerättyä.

—————————

Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan tiistain kokousmateriaali on ilmestynyt postilaatikkoon. Täytyypä tutkailla ja laittaa hieman ennakkoinfoa tännekin, jos aihetta ilmaantuu.

—————————

Kuvassa on päivän HS:n lisäksi lehtiharvinaisuus vuodelta 1997 eli Pahkasika-lehteäkin kustantaneen Banana Press Oy:n iltapäivälehti parodia “Daily Planet”. Ideana oli ilmeisesti kirjoittaa mahdollisimman uskomattomia, mauttomia ja paikkansa pitämättömiä “uutisia” sensaationnälkäisten kuluttajien riemuksi.

Lehtihanke tyrehtyi alkuunsa. Ilmeisesti julkaisu ei koskaan saavuttanut perinteisten iltapäivälehtien juttujen “tasoa”, jotka olivat vieläpä nelivärikuvilla höystettyjä.

Superkuu loistaa ja Katuvalot ovat syttyneet Nurmijärvellä. Koululaiset suuntaavat maanantaina koulutielle.

Myös luottamustoimet käynnistyvät. Maanantaina on Nurmijärven Sähkö Oy:n hallituksen kokous ja seuraavalla viikolla kokoontuu asemakaavoitus. ja rakennuslautakunta toisen vuosipuoliskon ensimmäiseen kokoukseen. Kuun loppupuolella kokoontuukin kunnanvaltuusto. Parin kolmen kokouksen kuukausitahtia mennäänkin sitten Jouluun saakka.

Viikonloppuna oli monenlaista aktiviteettia Nurmijärvellä. Markkinoilla ei tullut käytyä, mutta Peräkorpirockissa Rajamäellä tuli tänäkin vuonna vierailtua. Kyseessähän on Peräkorven elävän musiikin yhdistys Pelmu ry:n ilmaistapahtuma ystäville ja kylän miehille, jossa moninaiset rokkibändit soittavat päivän tai pari. Yleensä paikalla on sekä nurmijärvisiä yhtyeitä että vierailijoita kauempaakin – usein lahden takaa Virosta kuten tänäkin vuonna. Tämän kesän kinkereistä jäi mieleen erityisesti rajamäkeläisnuorten  Blue Eyed Sons ja Loimaalta saapunut trio Snake Bait. Isäntänä tapahtumassa toimi perinteiseen tapaan Artelin Tero, joka on kohta 15 vuotta tapahtumaa junaillut.

  Blue Eyed Sons

Rautatiemuseopäivän tiimoilta Rajamäen asemalla vieraili useita museojunia. Kävin ihailemassa sekä Ukko-Pekkaa että Prinsessaa.

 “Ukko-Pekka”

 “Prinsessa”

Kroatian reissun jälkeen hyppäsin harrikan selkään ja karautin Syötteelle kuudensiin Huippuajoihin. Tuli olutta hörsittyä ja pogoiltua ankarasti. Motoristeja oli saapunut paikalle muutamia satoja pyöräkuntia, mutta viime vuotisesta määrästä taidettiin jäädä. Ihan mukavasti Syötteelle on saatu järjestettyä myös kesäaktiviteetteja – juuri näitä motoristitapahtumia, rallisprinttiajoja, rullalaitailutapahtumaa, maastopyöräilyä, suunnistuskilpailuja ja syksyllä on tulossa perinteinen Huippukymppi-juoksu.

Ajattelin ajella takaisin tiistaina, mutta maanantai-iltana saunan jälkeen säätutkaa tutkaillessa totesin, että on kuivempaa hypätä prätkän selkään välittömästi: tiistai-päiväksi oli luvassa sadetta koko matkalle. Niinpä lähdin ajelemaan Syötteeltä ma-iltana kymmenen aikoihin yötä vasten. Puolangan suunnalta nousi samaan aikaan melkoinen ukkosrintama, joten suuntasinkin Taivalkosken kirkolle ja siitä Metsäkyläntietä Näljängälle. Helvetinmoinen ukkonen ryskäsi yösydännä lännen puolella. Koukkasin yhä idemmäs ja suuntasin Suomussalmelle. Salamat vain peileissä välkkyivät.

Olipa hieno ajelle vanhoissa työmaisemissa. Vietin opiskeluaikoina neljä kesää Metsähallituksen rakennustoimen työnjohtajana noilla samoilla kairoilla. Muutaman suunnittelemani metsäautotien risteyksen ohi tuli huristeltua. Hienoa aikoja ne kesät, kun sai kuljeskella koskemattomissa korvissa. pisimmät tiet, joita silloin suunnittelin ja linjasin taisivat olla parikymmen kilometrisiä. No, niiden rakentamisen jälkeen ne eivät niin koskematonta korpea ole sitten olleetkaan. Jollakin konstin ne hakkuuikään tulleet puut metsistä on kuitenkin otettava.

Mieleen tuli juuri yhden Metsäkylältä linjaamani metsätien liepeiltä löytämän asumuksen pohja. Kuljeskelin metsässä ja odottelin takaa tulevia työmiehiä, jotka paaluttivat vetämääni linjaa tai kaarteen tangenttipaaluja veistelivät. Huomasin seisovani jonkinlaisen maatuneen 3×3 metriä kokoisen hirsikehikon sisässä. Vain alimmat hirret enää sammalen alta näkyivät. Tarkemmin katsottuna yhdessä nurkassa oli kivikasa – ilmeisesti vanha tulisija. Mikähän lie piilopirtti tai metsästäjien maja sekin oli ollut. Aivan korven keskellä. Siellä se paikka on edelleen. Olisikohan pitänyt johonkin museoviranomaiselle ilmoittaa?

Yön läpi ajettuani olin aamuyhdeksän aikoihin Rajamäellä. Mittariin oli paluumatkalla kertynyt kaikkine ukkosmutkineen 685 km. Hieno reissu. Persaus oli kyllä kohtalaisen puutunut.

Viikko vierähti Kroatian Dubrovnikissa  Pari vuotta sitten lomailtiin samassa mestassa ja päivittelin jo silloin kuinka Euroopassa on käyty rankkoja sotia ja tehty raakoja etnisiä puhdistuksia vain vajaa parikymmentä vuotta sitten.

Viime viikon lomareissulla tuli käytyä myös Bosnia-Herzegovinassa Mostarissa. Silllä reissulla näkyi edelleen taistelujen tuhoja – autioituneita, hajoitettuja taloja ja ammuksien repimiä talojen seiniä.

Serbien, kroaattien ja bosnialaisten taisteluihin ja etnisiin puhdistuksiin liittyi voimakkaasti myös uskonnolliset taustat. Etniset puhdistukset kohdistuivat paljolti muslimiväestöön ja sitä tehtiin kristittyjen ortodoksien ja katolisten toimesta. Kun seudulla vaikuttaa myös juutalaisia, niin melkoinen ekumeeninen sekamelska alueella on ollut. Ainakaan rauhallista rinnakkaiseloa minkään sortin jumalanpalvonta tai uskonnollisuus ei ole edistänyt. Päinvastoin näyttää, että uskonnot ovat olleet alueen tragedioissa jos ei aivan liikkeelle paneva voima, niin ainakin lähimmäisten tappamista generoiva tekijä.

Kuuluisa Mostarin silta jällenrakennettuna. Taustalla häämöttää muslimien minareetti.

Sama silta toist puolt jokkee. Taustalla pönöttää kristiityjen risti.

Juutalaiset rakensivat Mostariin uutta synagoogaa. Vanhan seinä olikin kuin reikäjuustoa edellisten ekumeenisten hippojen jäljiltä.

Ja sama meininki näyttää jatkuvan tälläkin hetkellä ainaisessa ongelmapesäkkeessä eli Israelin-Palestiinan alueella ja meitä vieläkin lähempänä Ukrainassa. Mätäkuun mätä maailma.

Ja sitten hieman köykäisempiä mätäkuun jorinoita.

Otin kirjastosta tuolle samaiselle lomareissulle hieman lukemista. Valitsin Charles Bukowskin “Pulpin” ja Agatha Christien “Hänet täytyy tappaa”. Pidin erityisesti Bukowskin hurtista dekkarista, joka taisi olla melkeinpä kuolinvuoteella loppuun kirjoitettu.

Toisen kirjan välistä löytyi sattumoisin tuntemattoman henkilön lainauslappu vuoden 2013 tammikuulta. Hämmästyksekseni siinä olit samat kirjat kuin minun lapussa eli nuo edellä mainitut opukset. Mikä on todennäköisyys, että joku lainaa juuri samat opukset kuin minä Nurmijärven pääkirjastosta – niteitä kun on hyllyissä käsittämätön määrä.

Tdennäköisyyttä tuskin alan laskemaan, mutta sitä nostanee se, että

– jollain muulla on yhtä kehittynyt/kieroutunut/huono kirjallisuusmaku kuin minulla

– jos vanha lappu löytyy lainaamani kirjan välistä, niin lapussa on todennäköisesti juuri kyseinen kirja mainittu

– kun toinen kirja on dekkari, niin toinenkin opus edustaa samaa genreä

Siirryn kolmen päivän intohimoisen hellegolfaamisen jälkeen moottoripyöräilyn pariin. Johan tuo händäri nousikin ihan riittävästi sykysn kisoja ajatellen.

Mätäkuun jutuilla tarkoitetaan heinä-elokuussa kerrottavia epämääräisiä uutisia, koska kesällä ei tapahdu mitään muutakaan kirjoittamisen arvoista.

Linjat kuumina

Nuori mies soittaa päräytti voimansa tunnossa Oulu-lehden Kuumalle linjalle ja itseään millään tavalla aliarvioimatta esitti argumenttinsa Alppilassa sijainneen 30-luvulta peräisin olevan suojeluskuntalaisten rakentaman ampumaradan muurin suojelemiseksi. Kansalaisaktivismin vaikutukset jäivät olemattomiksi – muuri purettiin pikimmiten 80-luvun alussa. Kuvan henkilö liittyy oleellisesti tapahtuneeseen.

Tämä arpa voittaa 

Nuori mieshenkilö sai vuoden 1986 Provinssirockissa tapaamaltaan naishenkilötä osoitetiedot. Nuorelle mieshenkilölle ei informoitu tässä yhteydessä, että toimenpide johtaa kolmekymmentä vuotiseen suhteeseen.

Tällaisiin arkistojen aarteisiin voi törmätä, kun kesälomalla kaivelee vanhoja lodjuja.

Perinteiseen tapaan yhteenvetoa kuluneesta puolivuotiskaudesta. Lähinnä Nurmijärven kunnallispolitiikan ympärillä pyörien.

Heti alkuun täytyy tunnustaa, että painon pudotustalkoot eivät edenneet suunnitellusti. Vaikka tammikuinen polvioperaatio onnistui hyvin, niin rankempi liikkuminen jäi keväällä vähemmälle ja kunto tuntui menneen aika lailla kuralle leikkauksen jälkeen. Kävin keväällä perusteellisessa lääkärintarkastuksessa ja kuntotestissä. Labratuokset olivat kerrassan hyvät – kaikki arvot olivat viitearvojen sisällä. Samoin kroppa tuntui liikkuvan ihan normaalisti – liikeradoissa ei ollut ongelmia. Kuntotesti näyttikin sitten kehnonlaisia tuloksia – tarttis tehdä jotakin. Aloittaminen vaan on niin pirun vaikeaa, kun on pitäisi taas pohjamudista ponnistaa.

Alkuvuoden kiihkeimpiä aiheita olivat kuntaliitosselvitykset ja kyläkouluset. Kuntaliitosseminaareihin, selvityksiin ja lausuntoihin tosin taisi porukka – minä mukaan lukien – jo hieman kyllästyäkin. Sitä huttua riittää vielä jatkossakin. Nyt vain keskustellaan hieman eri pohjalta, kun isommat sote-päätökset saatiin pakettiin.

Kyläkoulujen lakkauttamispäätökset eivät menneet maaliskuun valtuustossa läpi. Äänestys oli juuri niin tiukak kuin ennalta arveltiin. Nummenpään koulu säilyi äänin 26-25, mutta Suomiehen osalta säilyttämispäätös oli niukin mahdollinen eli 25-25 (yksi vaiti) puheenjohtaja Kalmin äänen ratkaistessa. Muutama valtuutettu oli muuttanut mieltänsä budjettivaltuuston jälkeen, jossa kouluilta siis vietiin määrärahat. Kokoomuksen riveissä huomiota herätti se, että KOK-valtuutetut Kaisa Suominen ja  George Kopteff äänestivät ryhmän kannan vastaisesti – käyttipä Suominen jopa kannatuspuheenvuoron Keskustan vastaehdotuksen puolesta. Nyt on mielenkiintoista nähdä ryhdytäänkö alle kahdenkymmenen oppilaan koulujen korjauksiin upottamaan satoja tuhansia euroja. Sellaisia investointeja ne tarvitsevat, jotta niissä pystyttäisiin opetussuunnitelman mukaisesti toimimaan. Jos missä tahansa muualla olisi vastaavat olosuhteet, niin oppilaiden vanhemmat olisivat vaatimassa välittömiä korjaavia toimenpiteitä.

Kuntastrategiaa uudistettiin ja sen yhteydessä järjestettiin myös asukastyöpajoja. Ne tuntuivat onnistuneilta tilaisuuksilta. Itse korostin liikenneväylien kehittämisen tärkeyttä ja asian ottamista myös kunnan strategiassa kärkiasiaksi. Mikäli tieverkostoon ei saada parannusta nopeasti, niin se tekee tyhjiksi kasvuodotukset ja tehdyt satsaukset mm. kaavoitukseen. Palvelujen pysyminen ja kehittyminen etenkin Kirkonkylässä ja Rajamäellä ovat mielestäni riippuvaisia asukasmäärän ja ostovoiman kasvusta. Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa jouduimme toteamaan, että omakotirakennusten lupahakemusten määrä on pudottunut paljon vuodesta 2010.

Rajamäen uutta katusuunnitelmaluonnosta esiteltiin helmikuussa. Hanke siis etenee, vaikka kylillä toista puhutaan.

Mahlamäen kaavamuutoshanke aiheutti melkoisesti kirjoittelua ja kannanottoja paikallislehdissä. Lautakunnassa hyväksyimme ehdotuksen ja kun se myös kunnanhallituksessa – tosin äänestyksen jälkeen – hyväksyttiin, niin ehdotus on tulossa kunnanvaltuustoon hyväksyttäväksi. Kirjoittelujen ja kannanottojen perusteella ei ole kovin kaukaa haettu ajatus, että kaavamuutoksesta valitteaan, jos valtuusto sen hyväksyy.

Huhtikuussa nähtiin sellaine erikoisuus, että kunnanjohtaja käytti otto-oikeutta asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan yhden Herusissa sijaitsevan tontin kaavamuutospäätösasiassa. Päätös lautakunnassakin oli syntynyt äänestyksen jälkeen, jolloin itse olin virkamiehen tekemän kielteisen pohjaesityksen kannalla. Pohjaesitys kuitenkin kaatui, kun äänin 4-7 lautakunnan enemmistö päätti ottaa kaavamuutoshakemukseen myönteisen kannan. Kunnanjohtaja vei sitten asian kunnanhallitukseen, jossa sielläkin äänestyksen jälkeen kaavamuutos hyväksyttiiin.

Toukokuun alussa minut valittiin kolmen vuoden kiinnityksellä Nurmijärven Sähkö Oy:n hallituksen jäseneksi. Kyseessä on erittäin mielenkiintoinen ja mieluisa luottamustoimi.

Loppukeväästä keskusteltiin pakolaisasioista ja äänestettiin Perussuomalaisten aloitteesta myös kuntalaiskyselyn tekemisestä asian tiimoilta. KUntalaisäänestystä ei tule ja pakolaisten ottamisestakin pääteään vasta loppu vuonna.

Kunnanvaltuustossa kritisoin rakennushankkeiden toistuvasti ylitttyvistä kustannuksista. Kokonaisuudessaan vuoden 2014 tulosennuste näyttää painuvan pakkaselle 7,7 milj.euroa. Valitettavasti nämäkään luvut eivät ole lopettaneet joidenkin valtuutettujen suitsutusta kunnan erinomaisesta taloustilanteesta ja velanottokyvystä. Nyt vain ruikutetaan sitä, että veroäyriä ei ole nostettu tarpeeksi.

// // // //

Alamittaista taimenta Pärjänjoelta – siis nykyrajoituksilla nuokin kalat olisivat olleet tuolloin alamittaisia. Kuvissa oleva kela on Abu Ambassadeur 5000B. Tuulikki-äidin Artolle 70-luvun alussa ostama. Maksoi kohtuullisen paljon, mutta on nyt 40 vuotta aktiivikäytössä ollut. Tuskinpa on tarvetta enää näillä kilometreillä toista hankkia.

Viikko lomaa on takana. Se tuli pääosin vietettyä Syötteen maisemissa. Päätalopäivien loppuhäppeningit tuli koettua ja Alma Tyni-Viguerin retrospektiivisessä taidenäyttelyssä käytyä Taivalkosken Päätalokeskuksessa. Alma minustakin muotokuvaluonnoksen piirsi, kun varhaisteininä Kostonjärvellä kesää vietin silloisella mökillämme. Täytyypä kaivella se esiin.

Pärjänjoen ja Livojoen rantoja tuli rampattua ihan riittävästi, mutta kalasaalis oli aivan olematonta. Liekö syynä säät vai kalojen vähyys? Taimenen uusi alamitta 60 cm on joka tapauksessa niin suuri, että taitaa omalta kohdalta kalastaminen niiltä vesiltä käydä tulevaisuudessa vähiin. Epäilen vahvasti, että noissa pohjoisen pienissä joissa ei taida taimen edes kasvaa noin mahtavaan pyyntikokoon. 60 sentin mitta vastaa hyvinkin parikiloista taimenta – ja ne ovat todella harvinaisia saaliita. Useasta suusta olen kuullut kommentin, että eihän sellaiset kalat edes mahdu kääntymään noissa vesissä.

Nykyinen systeemi, jossa alamitat on hilattu järjettömän, mutta sallitaan samaan aikaan kalastus todella vaatimattoman valvonnan alla, johtaa siihen, että kalaa otetaan turhautuneena vanhaan tapaan ylös ja pannaan pannuun. Kun lupamaksuille ei ole tarjolla vastinetta, niin oman käden oikeuden käyttäminen ei tunnu kriminaalitoiminnalta. Ja kun kerran ollaan luvattomilla vesillä, niin silloin on käytössä myös luvattomat konstit. Mato-onki sujahtaa koskeen ilman suurempia tunnon tuskia. Kun tätä kutsuu modernisti kansalaistottelemattomuudeksi tai vaikkapa koillismaalaisen tongonongintaperinteen ylläpitämiseksi, niin puuha alkaa kuulostaa suorastaan hyväksyttävältä toiminnalta.

Ainakaan minulle ns. catch and release -kalastaminen ei ole mieleen. Tuntuu hullulta irroitella puolimetrisen taimenen kidasta kolmea koukkua ja päästää syömäkelpoinen saalis vahingoittuneena veteen. Minulle kalastukseen kuuluu oleellisena osana kalan käsittely ja sen nauttiminen.

Tämän hetkinen systeemi, jossa myydän kalastuslupia virkistyskalastusalueille, joissa ei ole juurikaan pyyntikokoista saaliskalaa, on järjetöntä ja suorastaan harhaanjohtavaa toimintaa.

Otaksunkin, että uusi laki aiheuttaa sen, että kalastuslupien myynti tulee pohjoisen pienille joille romahtamaan. Se taas tarkoittaa pienenevää rahoitusta kalakantojen ja kalavesien ylläpidolle ja hoidolle. Järkevämpää olisikin rauhoittaa tietyt joet tai jokialueet vuodeksi tai pariksi totaalisesti kalastukselta ja seurata minkälainen vaikutus tällä on kalakantaan. Tämä helpottaisi myös huomattavasti kalastuksen valvontaa. Jos samaan aikaan lupa-alueita laajennettaisiin, niin otaksun kalastuslupamyynninkin pysyvän nykytasolla.

—————

Seuraava blokkaus on samaa retrospektiivistä linjaa jatkava perinteinen Nurmijärven kunnallispolitiikan puolivuotiskatsaukseni – I/2014.

 Ilvesvuori eteläinen

Nurmijärven kunnan tekninen lautakunta on viime viikolla käsitellyt vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2016-2017 taloussuunnitelman investointiosan ja lähettänyt sen lausunnolle hallintokuntiin. Lopulliseen päätöksentekoon asia tulee ennen vuoden vaihdetta valtuuston budjettikokouksessa.

Investointeja on esityksessä onnistuttu karsimaan siten, että kokonaisinvestoinnit liikelaitokset mukaan luettuna ovat muuttuneet aiemmasta taloussuunnitelmasta seuraavasti:
2015: 35,1 m€ -> 30,9 m€
2016: 34,2 m€ -> 32,5 m€
2017: 36,1 m€ -> 22,0 m€
Suunta on oikea, mutta merkittävin kurssin muutos ajoittuu vasta suunnittelujakson loppuun kolmen vuoden päähän.

Talonrakennuksen osalta luvut ovat muuttuneet seuraavasti:
2015: 13,8 m€ -> 9,2 m€
2016: 16,0 m€ -> 13,6 m€
2017: 11,9 m€ -> 5,0 m€
Toivottavasti hermot pitävät, eikä vuoden 2017 budjettia laadittaessa aleta hankkeita listalle lisäämään.

Muutama huomio ehdotuksesta:
– Klaukkalan terveysaseman peruskorjauksen hinta-arvio on noussut 0,55 miljoonasta eurosta 1,3 milj.euroon.
– Rajamäen terveysaseman hinta-arvio on noussut 2,8:sta 3,2 miljoonaan euroon.
Sinänsä hyvä, että kustannusarvioita päivitetään hankesuunnittelun edetessä, eikä mennä samoilla vanhoilla luvuilla. Toivottavasti jatkossa vältytään lisämäärärahojen pyöritykseltä ja investoinnin koko on tiedossa jo päätöstä tehtäessä..
– Kirkonkylän terveyskeskusken C-osan peruskorjaus on heivattu vuoden 2018 alkuun.
– Samoin työterveyshuollon lisätilat.
– Omppulinnan julkisivut saavat odottaa toimenpiteitä vuoten 2019.
– Klaukkalan uusi 5-sarjainen päiväkoti on tempaistu investointilistalta kokonaan pois.
– Monitoimitalon kustannusarvio on paisunut 12 miljoonasta 13,2 miljoonaan euroon.
– Eniten porua aiheuttanee se, että Lukkarin koulun määrärahat on siirretty vuodelta 2017 myöhäisempään ajankohtaan. Salibandyhallia ei siis ole investointilistassa lainkaan. Se ei tosin tarkoita sitä, ettei lajin ankarat mittavaatimukset täyttävää hallia Nurmijärvelle saada. Mikään ei estä yksityistä investoria ryhtymään toimeen asiassa.
– Maanhankintamenoja on pienennetty 20 prosenttia tasoon 2 milj.euroa per vuosi.

Kunnallistekniikan rakentamisohjelmasta muutamia hajahuomioita:
– Krannilan alueen infran rakentamista on aikaistettu. Ensi vuodelle ehdotetaan yli miljoonan euron töiden suorittamista aiemman neljännesmiljoonan sijasta. Toivottavasti tontin myynti ja etenkin rakentaminen alueella vilkastuu oleellisesti. Muuten kunnan varoja sitoutuu turhan etukenossa Krannilan maaperään.
– Klaukkalassa Järvimaan ja Vanha-Klaukan infran rakentaminen alkaisi suunnitelman mukaan 2016, mutta Ali-Tilkan osalta suunnittelujaksolle ei ole ehdotettu investointia.
– Viirinlaakson kunnallistekniikaa rakennetaan ensi vuonna yli 1,6 miljoonalla eurolla.
– Rajamäellä alkaa ensi vuonna sekä Kylänpään että Uudenniityn infran rakentaminen. Kylänpään 1,8 milj.euron infrainvestoinnin lisäksi myös vuosille 2017-18 ajoittuva Lintumetsän infrainvestointi on 2,0 milj.euron luokkaa. Näille investointieuroille toivotaan tietysti nopeaa paluuta kunnan kassaan tontinmyyntituloina.
– Ilvesvuoren eteläisen ja pohjoisen työpaikka-alueiden infraan upotetaan vuosina 2015-2018 peräti 8 milj.euroa. Altian alueelle on varattu rahaa jo vuodelle 2015, mutta Mäyränkalliossa suunnitellaan aloitettavan rakennustyöt vasta vuonna 2018.

Katurakentamisen erilliskohteista aiotaan Lepäsämäntien liittymiin satsata 300 kiloeuroa aiempaa enemmän. Rajamäen keskustan liikennejärjestelyjen aloittaminen on pysynyt vuodella 2017, mutta investointia on hieman etupainotettu.

Ns. vanhojen alueiden katutöitä on siirretty systemaattisesti eteenpäin: Pratikankujaa parilla vuodella, Punamullantietä vuodella ja Nahkurintie-Puontilankaari-hanketta jälleen kerran vuodella eteenpäin.

Rajamäen koirapuiston rakentamiseen on vuodelle 2015 varattu se sama vanha 70 kiloeuroa. Toivottavasti inflaatio ei kutista vuosien varrella koirapuistoa ihan olemattomiin.

Liikunta- ja virkistysalueiden osalta kiinnittyy huomio siihen, että Klaukkalan erinomaiset tenniskentät on suunniteltu siirrettäväksi monitoimitalon alta – tähän on varattu rahaa 300.000 euroa. Samoin näyttää monitoimikenttä lähtevän monitoimitalon alta evakkoon ja se kustantaa kuntalaisille satatonnia. Nämä liki 0,5 miljoonan euron kustannukset olisi syytä käsitellä osana monitoimitaloinvestointia tai ainakin siinä yhteydessä esille tuoda.

Ennusteluistani huolimtatta Rajamäen skeittipaikka näyttää etenevän ja sen rakentamiseen on korvamerkitty rahaa vuosille 2015-16.

Tieverkkoon uppoaakin sitten ihan hillittömät euromäärät. Klaukkalan tieverkkoon ounastellaan menevän vuosien 2015-2021 aikana yhteensä yli 40 miljoonaa euroa. Kelpaa siinä sitten huristella.

Valtion kontolle kuuluvia kevyen liikenteen väyliä rakennellaan myös paremman teemisen puutteessa. Kirkonkylä-Rajamäki välille on varattu 3 milj.euroa vuosille 2015-2017 ja Klaukkala-Röykkä kevyen liikenteen väylään peräti 6 milj.euroa vuosille 2020-2021. Ilolla panen merkille, että eläkevuosina minulla on näköjään mahdollisuus ajella Kiljavalta Röykkään pyörätietä pitkin ja mikä parasta – myös takaisin. Eli se hanke on kohtuullisen pitkässä puussa.

Koko asiakirja, joka on siis vielä luonnos, löytyy kunnan nettisivuilta teknisen lautakunnan kokouspöytäkirjoista. Sieltä voi käydä tutkailemassa myös oman asuinalueen katu- ja kunnallistekniikan tulevia toimenpiteitä. Näköjään oman kotitien vesijohdon uudistaminen on siirtynyt taas vuodella eteenpäin.