Lions Club Rajamäki ja Nurmijärven Golfkeskus järjestivät perinteiseen tapaan viikkoa ennen Juhannusta Lions Golf Open hyväntekeväisyyskisan.

Tapahtuma järjestettiin jo neljättätoista kertaa ja osallistujia oli tänä vuonna 80. Nyt oli ensimmäistä kertaa käytössä yhteislähtö ja se tuntui toimivan. Ainakin kisan jälkeen tunnelma oli klubitalolla tiivistä, kun porukka pysyi kasassa odottamassa tuloksien julkistamista. Viihtymistä edesauttoi  taiteilija Erkki Liikasen esiintyminen.

Kisassa oli mukana myös kiekkolegenda Ville Peltonen, jota ehätin hieman haastatellakin palkintojen jakoa odotellessa. Ville oli tullessa tyhjentänyt hieman garderobiaan, joten pääsin huutokauppaamaan #16:n  nimmareilla varustetun lippiksen ja pelipaidan.

Tänä vuonna tapahtuman tuotto ohjataan lyhentämätömänä Uuden Lastensairaalan hyväksi ja lahjoitettavaa summaa kasvatti tuon huutokaupankin tuotto mukavasti.

Tilaisuus oli jälleen kerran hengeltään ja tunnelmaltaan parasta luokkaa. Vaikka kilpailu ei olekaan pääasia, niin julkaistaan tässä myös hieman tuloksia.

Pisimmän avauksen suoritti naisista Asta Peltoniemi ja miehistä Mikko Malin. Lähimmäs lippua avasi naisista Anneli Rolig ja miehistä Timo Hyvättinen.

Miesten tasoituksellinen lyöntipeli:

1. Pasi Kaskinen 71   2. Marko Julin 74  3. Martti Sedergren 74   4. Hannu Mäkelä 74

Naisten tasoituksellinen lyöntipeli:

1. Arja Salminen 71  2. Kirsti Romppainen 75  3. Aulikki Mäkelä 77  4. Leena Hyvättinen 77

Miehet pistebogey

1. Harri Kolehmainen 43p   2. Mikael Lindholm 35p   3. Juha Koivisto 34p  4. Arto Hägg 34p

Naiset pistebogey

1. Tyyne Lehtimäki 39p   2. Irene Suomi 38p   3. Aila Mäkelä 31p

Kilpailun johtaja Erkki Oila ohjeistaa. Tj Esa Meriläinen ja Ville Peltonen taustatukena.

Marja ihmettelee palkintopöydän runsautta.

LC Rajamäen Petri Huhtanen availee palkintojenjakotilaisuutta haitarin säestyksellä.

Ensi vuonna uudestaan!

Seuraaviin eduskuntavaaleihin on aikaa kymmenisen kuukautta, joten lienee sopivaa aloittaa spekulaatiot ja pohdinnat asian tiimoilta. Puolueissakin kun viritellään jo ehdokasasetteluja ja jäsenäänestyksiä tuleviin vaaleihin liittyen.

Yksi mielenkiintoisin – mahdollisesti Nurmijärveäkin sivuava – yksityiskohta tulee olemaan Perussuomalaisten ehdokasasettelu kevään 2015 eduskuntavaaleissa.

Perussuomalaiset saivat edellisissä vaaleissa Helsingin vaalipiiristä läpi kolme kansanedustajaa ja ylivoimaisena ääniharavana oli Jussi Halla-aho 15074 äänellä. Tom Packalen sai 4380 ääntä. Halla-ahon äänimäärä riitti vetämään läpi vielä Juha Väätäisenkin, jonka henkilökohtainen äänimäärä oli vain 2914. Helsingin vaalipiirissä muissa puolueissa tarvittiin läpimenoon yli 4000 ääntä.

Uudenmaan vaalipiirissä Perussuomalaisilla oli samanlainen tilanne vuoden 2011 vaaleissa. Timo Soini jytkäytti peräti 43437 henkilökohtaisen äänisaaliin. Kakkosena ollut Jussi Niinistö sai tukevat 4911 ääntä, mutta muut viisi läpimennyttä perussuomalaista saivat ääniä vain 3100-2553 per ehdokas. Missään muussa puolueessa Uudellamaalla ei noilla henkilökohtaisilla äänimäärillä olisi menty läpi.

Perussuomalaisten vaalimenestyksen edellytyksenä näyttääkin olevan suvereenin ykkösehdokkaan saaminen molempiin pääkaupunkiseudun vaalipiiriin. Kun Halla-aho nyt siirtyy europarlamenttiin, niin keskeinen kysymys kuuluukin: Kuka tulee olemaan Perussuomalaisten ykkösehdokas kevään 2015 eduskuntavaaleissa Helsingin vaalipiirissä?

Kun puolueen tämän hetken kaksi valovoimaisinta kansanedustajaa Soini ja Niinistö olivat vielä viime vaaleissa molemmat Uudenmaan vaalipiirin ehdokkaita, niin arvaukseni on, että toinen heistä siirtyy ehdokkaaksi Helsingin vaalipiiriin.

Ja jos villejä arvauksia saa jatkaa, niin oletan, että siirtyjä tulee olemaan nimenomaan Jussi Niinistö. Uusimaa on isompi ja tärkeämpi vaalipiiri ja siellä tarvitaan puolueen nokkamiestä, joka pystyy vetämään perässään liudan perussuomalaisia Arkadianmäelle. Voisi myös otaksua, että juuri Niinistö kelpaisi kohtalaisesti perimään Halla-ahon mittavaa ääniperimää Helsingissä. Ehkä on muitakin tekijöitä, jotka eivät ainakaan haittaa tällaista invaasiota.

Tälläinen operaatio ei suinkaan tarkoita sitä, että Nurmijärveltä tulisi yksi kansanedustaja vähemmän valituksi ensi keväänä. Edellä uumoiltu tapahtumaketju tarkoittaisi myös sitä, että Niinistön melkein 5000 ääntä jäisivät etsimään uutta isäntää – tai emäntää. Ja kun edellisissä vaaleissa perussuomalaisille riitti siis läpimenoon alle 3000 ääntä, niin jo ehdokkaaksi pääsy voi taata realistisen mahdollisuuden läpimenoon jollekin nurmijärveläiselle Perussuomalaisten listalta. Tämä siis sillä edellytyksellä, että puolueiden kannatukset pysyvät suunnilleen viime vaalien tasolla.

Hyvää alkanutta kesää ja mielenkiintoisia spekulointeja.

——————————————————————-

Osa 1a eli päivitys 12.6.2014

Länsiväylä-lehti uutisoi aiheesta otsikolla ”Niinistö pyrkii jatkokaudelle eduskuntaan”.

Uutisessa Jussi Niinistö toteaa, että ”Päätöstä ehdokkaaksi ryhtymisestä ei tarvinnut pitkään harkita. Aion asettua ehdolle kansaneustajaksi Uudeltamaalta, ja miköli tulen valituksi, haluan jatkaa työtäni turvallisen Suomen puolesta.”

Mikälituo päätös ei niin sanotusti ”hovissa muutu”, niin jäljelle jää siis se alkuperäinen kysymys: Kuka tulee olemaan Perussuomalaisten ykkösehdokas kevään 2015 eduskuntavaaleissa Helsingin vaalipiirissä?

 

 

 

Viime viikkoinen puheeni kunnanvaltuuston kokouksessa noteerattiin myös paikallislehdissä. Nurmijärvi Tänään nosti rakennushankkeiden määrärahaylitykset ihan ykkösaiheeksi ja siteerasi puhettani monisanaisesti. Myös Nurmijärven Uutisten keskiviikon numerossa 28.5. käytiin läpi puheessani esille nostettuja asioita. Nurmijärven Uutiset tituleerasi minua kerrassaan ”kokoomuspoliitikoksi”. Taisi olla ensimmäinen kerta, kun tällaisen tittelin sain. Pitäisiköhän pikku hiljaa huolestua?

Kirjoitukset poikivat myös joitain yhteydenottoja. Mainittakoon tässäkin, että edellä mainituissa lehtikirjoituksissa oli myös ns. toimituksellista aineistoa. Esimerkiksi Kirkonkylän liikuntapuistoa ja pesäpallokenttiä koskevia lausuntoja en ole tässä yhteydessä antanut, enkä niitä ole vast’ikään puheissani tai kirjoituksissani käsitellyt.

Klaukkalan jäähallin loppukustannusten osaltakin on esitetty eriäviä mielipiteitä. Minun esittämät luvut tulevat kunnan asiakirjoista. Vuoden 2013 talousarviossa ja taloussuunnitelmassa Klaukkalan jäähallille oli varattu määräahaa 2,68 (2013) ja 1,98 (2014) miljoonaa euroa – yhteensä siis 4,66 milj.euroa.

Vuoden 2013 lopussa jäähallille myönnettiin ns. hätärahoitusta 0,3 milj.euroa eli vuoden 2013 tavoitearviosumma nousi lopulta 2,98 miljoonaan euroon. Vuoden 2014 talousarvion määräraha hallille nousi lopulta 2,23 milj.euroon. Liikelaitos on viimeisimmässä osavuosikatsauksessaan ilmoittanut kustannusten ylittyvän 500.000 eurolla ja vuoden 2014 määrärahatarpeen olevan nyt peräti 2,73 milj.euroa.

Määrärahatarve näyttää siis nousevan vuoden 2013 lukemasta 4,66 milj.euroa lukemaan 5,71 milj.euroa. Nousua vajassa vuodessa on siis tullut näiden lukemien mukaan reilut 1 milliä. Jäähallin johtokunnan lopullista kokouspöytäkirjaa ei tosin ole vielä julkistettu, eikä osavuosikatsausta ainakaan kunnan verkkosivuilla ole vahvistettu. Onhan olemassa häviähän pieni mahdollisuus, että joku on kalkuloinut lukuja väärinkin.

Nurmijärven kunta järjestää tiistaina 3.6. klo 18.00 asukasillan Klaukkalan kirjastossa. Tilaisuudessa on mahdollisuus kuulla ja keskustella ajankohtaisista asioista koskien kuntaa, Klaukkalaa ja seutuyhteistyötä. Illan aiheina ovat mm. lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, Klaukkalan rakentaminen ja liikenne. Kun kerran rakentamisesta ja liikenteestä keskustellaan, niin harmillista ja hieman käsittämätöntäkin on se, että tilaisuus järjestetään samaan aikaan asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokouksen kanssa eli ainakaan me lautakunnan jäsenet emme tilaisuuteen päästä – eikä myöskään teknisen puolen johtavat virkamiehet, jotka ovat samaan aikaan lautakunnassa esittelijöinä. Kaiken kukkuraksi myös kuntakehityslautakunnan puheenjohtaja on samaan aikaan meidän kokouksessa kunnanhallituksen edustajan ominaisuudessa.

ASRAn tiistain lista ei ole kovinkaan pitkä. Viime kokousten tapaan puramme pieniä kuntalaisten tekemiä asemakaavamuutoshakemuksia, joita on vuosien varrella päässyt kerääntymään. Listalla on myös muutama rakennuslupahakemus.

Eurovaalitulokset alkavat olla kuta kuinkin kasassa. Tarkastellaanpa alustavia tuloksia Nurmijärven näkövinkkelistä.

Suurimpana puolueena jatkaa Kokoomus, joka sai 30% äänistä ja nosti kannatustaan 2% verrattuna viime eduskuntavaaleihin ja 1,2 % edellisiin eurovaaleihin verrattuna.

Toisena oli Keskusta 18,7 %:n ääniosuudella. Nousua edellisistä katastrofaalisista eduskuntavaaleista on 4,7 %, mutta pudotusta eurovaaleista 0,9 %. Keskusta ei ole ainakaan Nurmijärvellä noussut takavuosien kannatuslukuihin.

Kolmannella sijalla Nurmijärvellä oli Perussuomalaiset 16,5 % osuudella. Pudotusta edellisistä vuoden 2011 eduskuntavaaleista on peräti -7,5 %. Vuoden 2009 eurovaaleihin oli nousua 5,5 %. Perussuomalaisten kannatus näyttää vajonneen aikalailla Jytky-tuloksesta, mutta puolue on ajamassa SDP:n ohi Nurmijärvellä.

SDP:n tulos oli melkeinpä katastrofaalinen 11,9 % kannatuksella. Pudotusta eduskuntavaaleista oli -5,9 % ja eurovaaleista -6,9%. SDP on kohtuullisen syvällä niin koko valtakunnassa kuin Nurmijärvelläkin.

Vihreät 8,6%. Vasemmistoliitto 6,2 %. Kristillisdemokraatit 5,0 %. RKP 1,3 %. Ei suuria muutoksia – ne pienet lähinnä positiivisia. Muut saivat joitain kymmeniä ääniä.

Ääniharavia Nurmijärvellä olivat:
– Alexander Stubb 1533
– Jussi Halla-aho 787
– Olli Rehn 688
– Sirpa Pietikäinen 483
– Sampo Terho 442
– Sari Essayah 407
– Paavo Väyrynen 367
– Anneli Jäätteenmäki 366
– Henna Virkkunen 364
– Eija-Riitta Korhola 350
– Merja Kyllönen 335
– Liisa Jaakonsaari 332
– Petri Sarvamaa 280
– Antti Kaikkonen 263
– Heidi Hautala 260

Muutamia poimintoja tuloslistalta Nurmijärven osalta:
– Mitro Repo 71
– Jörn Donner 44
– Tapani Mäkinen 43
– Lisa Sounio-Ahtisaari 39
– Juha Väätäinen 28
– Nils Torvalds 20 (läpi!)
– Peter Fryckman 2

Pidin Nurmijärven kunnanvaltuuston kokouksessa 13.11.2013 puheen kunnan investointihankkeista ja euroista. Kritisoin ja toin esille huoleni siitä, että kolmessa viimeisimmässä kokouksessaan kunnanvaltuusto oli myöntänyt lisämäärärahoja investointihankkeille liki miljoonan euron arvosta, kun talousarvioon varatut määrärahat on hankkeissa ylitetty:

– Syyskuussa 2013 lisärahaa myönnettiin Tiiran uimarannan pukutiloille, kun budjetti paukkui yli 35%.

– Lokakuussa 2013 Ahjolaan useita satoja tuhansia euroja, kun budjetti ylittyy 39%.

– Marraskuussa 2013 todettiin Klaukkalan jäähallin kustannusten ylittävän talousarvion 17%:lla eli yli puolella miljoonalla eurolla.

Klaukkalan jäähallihankkeelle myönnettiin tuolloin 300.000 euron lisämääräraha vuodelle 2013 ja varauduttiin 200.000 euron lisämäärärahaan myös vuodelle 2014.

Puheessani vihjaisinkin, että tarkastuslautakunnalla voisi olla perehtymisen paikka tuohon talon tavaksi tulleeseen investointien ylitykseen.

Tänään 21.5.2014 kunnanvaltuuston kokouksessa merkitsemme tiedoksi tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuodelta 2013. Arviointikertomuksessa on osuvasti kiinnitetty huomiota kasvaneisiin investointeihin ja osoitettu huolestumista kuntastrategiasta poikkeamiseen ja velkaantumisen kasvuun.

Investointihankkeiden mittaviin määrärahaylityksiin ja toistuviin lisäbudjetointeihin ei uusikaan tarkastuslautakunta ole kiinnittänyt huomiota.

Samaan aikaan voimme lukea Klaukkalan jäähalli -liikelaitoksen johtokunnan huomisen kokouksen asialistalta ja uusimmasta osavuosikatsauksesta, että vuodelle 2014 varatut määrärahat tulevat ylittymään 500.000 euroa. Tämä siis viime marraskuussa käsiteltyjen ja myönnetyn puolen miljoonan euron lisäksi. Alun perin alle viiden miljoonan euron hankkeessa on putkahtanut esille kustannusylityksiä puolessa vuodessa miljoonan euron edestä.

Maalailin marraskuun kokouksessa valtuustosalin seinälle piruja pohtiessani millaisiin lukemiin vuodelle 2014 kaavaillut investointieurot voivat paisua, jos tällaiset budjettien ylitykset jatkuvat. Meillä on valitettavasti jälleen yksi syy lisää huolestumiseen.

Jos ja kun tarkastuslautakunta ei kiinnitä asiaan huomiota, niin sitten täytyisi kunnan johdon ryhtyä selvittämään, mikä on syy krooniseen rakennushankkeiden kustannusarvioylityksiin ja lisäbudjetointeihin. Tällainen meno ei voi jatkua.

———————————-

Jälkikirjoitus: Pidin 21.5.2014  kunnanvaltuuston kokouksen asiakohdan 38 ”Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2013” yhteydessä puheenvedellä olevan blogikirjoitukseni pohjalta. Puhe on nähtävillä kunnan web-sivuilta, muiden kokousten videotallenteiden tapaan.

Keskiviikkona on siis Nurmijärven kunnanvaltuuston kokous, joka totuttuun tapaan myös videoidaan http://www.nurmijarvi.fi -sivun kautta.

Esityslistalla on uuden kuntastrategian hyväksyminen. Aiemmalla vv. 2010-2020 kuntastrategialla voi heittää keskiviikon jälkeen kuikkaa. Tätä vuonna 2009 laadittua ja hyväksyttyä kuntastrategiaa moitittiin liian monisanaiseksi ja laajaksi. Uudistetusta 2014-2020 strategiasta näyttääkin tulevan huomattavasti minimaalisempi ja ympäripyöreämpi, josta saa konkreettisia tavoitteita hakea suurennuslasilla. Tekstissä keskitytään kannustamaan, edistämään, tukemaan ja luomaan edellytyksiä. Nähtäväksi jää, miten uuden strategian toteutumista voidaan yleensäkin mitata tulevina vuosina.

Vahvistamme kunnan tilinpäätöksen vuodelta 2013. Tulos näyttää 0,2 milj.euroa positiivista, mutta lainamäärä on noussut jo liki 100 miljoonaan euroon. Omavaraisuusaste on painunut jo alle kriittisenä pidetyn 50 %:n rajan. Tästä huolimatta tulemme etenkin vihervasemmiston suunnasta kuulemaan kuluvallakin valtuustokaudella, että kunnan talous on vahva ja kunta rikas.

Uusi tarkastuslautakunta esittelee ensimmäisen arviointikertomuksensa.

Listalla on myös kotouttamisohjelman hyväksyminen. Kotouttamisohjelman tavoitteena on varmistaa, että maahanmuuttajat voivat elää ns. kantaväestön kanssa tasavertaisina kuntalaisina sekä saavat kunnalta tarvettaan vastaavat palvelut. Nurmijärvellä asui vuonna 2012 liki tuhat muita kuin suomen- tai ruotsinkielisiä. Ulkomaankansalaisia kunnassa asui noin 750 henkeä. Valtaosa näistä oli virolaisia. Vieraskielisten määrä olikin reilusti alle 500:n vuoteen 2004 saakka, jolloin Viro liittyi EU:n jäseneksi. Tämän jälkeen vieraskielisten ja ulkomaan kansalaisten käyrät lähtivät räjähdysmäiseen nousuun.

Pakolaisasioista valtuusto ei keskiviikon kokouksessa päätä.

Kokous alkaa klo 18.00

————————

Ja sunnuntaina on vuorossa europarlamenttivaalit. Olen Rajamäen pohjoisen äänestysalueen vaalilautakunnan jäsen ja sunnuntai mennee aika tiiviisti äänestyspaikalla touhutessa ja illalla ääniä laskiessa.

 

 

 

 

Tänään matkataan firman kevätjuhlaan Savonlinnaan ja blogikirjoitus tehdään ns. Tien päältä. Nykyvempaimilla tämäkin on mahdollista. Muistan, kun vuonna 1988 sain ensimmäisen tietokoneen työmaalle – lerppukoneen. Yhteys pääkonttorin tietokoneelle otettiin soittamalla lankapuhelimella pääkonttorille ja näpyttelemällä taskulaskimen kokoiseen piippariin koodinumero. Sen jälkeen piippari asetettiin puhelimen luuriin ja piippari antoi koodinumeron äänisignaalina pääkonttorin tietokoneelle. Näin avautui työmaan lerppukoneesta yhteys puhelinlankoja myöten. Nyt näpyttelen 100 km tuntivauhdissa onnikan takapenkillä tabletilla tekstiä pilveen ja näppään kuvan Lahden moottoritiestä. Ja tämä tärkeä informaatio on kaiken maailman saatavilla muutamassa minuutissa.

Ensi viikolla on pitkästä aikaa kunnanvaltuuston kokous. Listalla on osavuosikatsaus, kotouttamisohjelma ja  tarkastuslautakunnan raportti. Pakolaispolitiikasta emme pääse vielä tässä kokouksessa keskustelemaan.

Nurmijärven Sähkö Oy:n yhtiökokous on nimennyt yhtiölle uuden hallituksen. Erovuoroisten tilalle hallituksen jäseneksi valittiin myös minut kolmeksi vuodeksi.

Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Jari Vainio.

Yhtiön liikevaihto on yli 30 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa oli viime vuoden vaihteessa liki 40 henkilöä.

Kaukolämmöstä tuotettiin viime vuonna yli 90 % kotimaisella polttoaineella kuten puulla ja turpeella.

Yhtiö on osakkaana Suomen Voima Oy:ssä, jonka kautta sillä on osakkuuksia vesivoimalaitoksista ja tuulivoimapuistoista.

Mielenkiintoisin lähiajan hanke on Fennovoiman ydinvoimahanke, josta odotteaan päätöksiä kuluvan vuoden aikana.

 

 

 

 

 

Lehdistötiedotteen mukaan kunnanjohtaja on käyttänyt ns. otto-oikeuttaan kunnanhallituksen kokouksessa 28.4.2014.

Vaikka eletäänkin Vapun aikoja, niin otto-oikeudella ei tarkoiteta lupaa nauttia väkijuomia, vaan kyseessä on kuntalain antama mahdollisuus ottaa luottamuselimen tekemä päätös ylemmän toimielimen käsiteltäväksi.

Kunnanjohtaja on siis käyttänyt kuntalain 51 §:n mukaista oikeuttaan ja ilmoittanut käyttävänsä otto-oikeutta asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan 8.4.2014 tekemään päätökseen (§ 46), jolla lautakunta päätti, että Herusten asemakaava-alueella aloitetaan yhtä tonttia koskevan asemakaavamuutoksen laatiminen. Lautakunnan tekemä päätös näin ollen raukeaa ja päätös asiassa tullaan tekemään myöhemmin kunnanhallituksessa.

Päätös lautakunnassakin syntyi siis äänestyksen jälkeen. Itse olin virkamiehen tekemän kielteisen pohjaesityksen kannalla, mutta äänin 4-7 lautakunnan enemmistö päätti ottaa kaavamuutoshakemukseen myönteisen kannan. Olin siis äänestyksen hävinneessä vähemmistössä. Mielestäni muutoshakemuksia käsitellessä ja päätöksiä tehtäessä tulee kiinnittää erityistä huomiota kuntalaisten yhdenvertaisuuteen. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli yhdelle hakijalle myönnetään alueella oikeus puistoalueen muuttamiseksi asuintontiksi, niin tämä on sallittava myös muille myöhemmille hakijoille. Tästä voi aiheutua hyvinkin hallitsematonta kaavoitustoimintaa. Ns. postimerkkikaavoitusta  tulisi välttää ja kehittää alueita isompina kokonaisuuksina – ei tontti kerrallaan. Tästä vinkkelistä katsottuna otto-oikeuden käyttäminen ei mikään yllätys ollut.

Jäämme odottamaan lopullista päätöstä.