Tag: Nurmijärvi

Kuntavaalit 2017 Nyt!

004

Kuntavaalien 2017 ennakkoäänestys alkaa kahden kuukauden päästä 29.3. ja varsinainen vaalipäivä on 9.4.

Nurmijärven Kokoomus aloittaa vaalikampanjoinnin lauantaina 28.1. Kirkonkylän S-marketilla klo 10-13. Paikalla on kuntavaaliehdokkaita – uusia ja vanhoja tuttuja.      Oma kansanedustajamme Outi Mäkelä on paikalla klo 11-12.

Vaalikampanjointi ei ole ihan jokapäiväistä touhua. Itse olen touhuun kaksi kertaa ryhtynyt eli vuosien 2008 ja 2012 kuntavaaleissa. Nyt olen siis kolmatta kertaa asialla.

Kukin kampanjoi omalla tyylillänsä ja tavallansa. Osa keskittyy  ankaraan facebook-kirjoitteluun, osa innostuu kirjoittamaan paikallislehteen vaalien alla. Jotkut kirjoittavat aktiivisesti omille nettisivuilleen tai herättävät kesannolla olleet sivustonsa eloon vaalien alla. Jos jonkinlaista vaalimenestystä haluaa, niin jollakin tavalla ehdokkuuttaan on tuotava julki.

Omaan vaalitouhuuni kuuluu monien muiden tavoin lehtimainosten suunnittelua ja oman flyerin/esitteen rustaaminen. Sellaisen olen aiempina kertoina tehnyt ja varmaan näissäkin vaaleissa. Vaalikoneisiin vastaaminen alkaa olla väistämätöntä ja niille täytyy varata aikaa ja ajatusta. Viime vaaleissa taisi paikallislehden lisäksi vaalikonekysymyksiä nurmijärveläisiltä ehdokkailta tivata ainakin yle, hesari ja mtv3.

Itse kirjoittelen blogiini samaan vanhaan tapaan ja samalla tiheydellä kuin viimeiset 9 vuotta. Kuten jo aiemmin totesin – tiheämpi tahti vaatisi jo puolipäiväiseksi blogistiksi ryhtymistä. Paikallislehtiin olen kirjoitellut aina kun on asiaa ollut. Näinä viikkoina lehtien mielipide- ja vaalikirjoittelupalstat alkavat olla niin täynnä ehdokkaiden tekstejä, että voipi olla viisaampaa jättää omat kirjoitukseni jopa vaalien jälkeiseen seesteiseen aikaan. Silloin niillä on ehkä jotain huomioarvoakin.

Paras osa vaalikampanjointia on kuitenkin teltoilla ja kaduilla tehtävä jalkatyö. On tosi mukavaa ja mielenkiintoista keskustella ihmisten – tuttujen ja tuntemattomien – kanssa marketin edustalla tai Kokoomuksen teltalla. Kun melkein vuosikymmenen jo ollut kunnallisissa luottamustehtävissä, niin pikku hiljaa alkaa jo tietämään ja ymmärtämään kunnan asioista. Kykenee vastaamaan ja vähintään tietää mistä ja miten asioita voi selvittää, jos kuntalaisilta tulee kysymyksiä.

Kunnanvaltuustovuosien ja asemakaavoitus- ja rakennuslautakuntakokemukseni vuoksi maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyvät asiat ovat luonnollisesti ne joista tulee eniten kysymyksiä ja joihin keskustelut yleensä kääntyvät. Yksi seikka, joka innosti lähtemään kolmansiin kuntavaaleihin oli juuri se, että sote-uudistuksen jälkeen juuri nuo parhaimmat osaamisalueet nousevat kuntapolitiikassa ja päätöksenteossa entistä tärkeämpään rooliin.

Tavataan teltalla! Laukussa on muutama Pitkänokka-albumi. Hihasta vetämällä voi kysäistä näytekappaletta, jos on jäänyt hankkimatta.

006

Vielä on varaa vaalikuumelukeman nousta.

Vielä kerran kyläkoululinjauksista

004

Luulin kyläkoulukirjoittelun jo päättyneen omalta osaltani, mutta lukiessani Kallepekka Toivosen asiaa koskevan kirjoituksen paikallislehdessä, niin koin pakonomaisen tarpeen kirjoittaa muutaman rivin asiasta. Kirjoitukseni julkaistiin tämän päivän lehdessä. Toimitus oli sen otsikoinut:”Fakta jäi kertomatta, valtuusto linjasi koulujen minimikoon ja se meni näin:

Viitaten Kallepekka Toivosen kirjoitukseen Nurmijärven Uutisissa 18.1.2017, jossa hän oikoi kuntalaisten esittämiä väitteitä Nurmijärvellä tehdyistä päätöksistä mm. kyläkouluihin liittyen. Oikaisut ja oikean informaation jakaminen on aina paikallaan.

Oudompaa oli se, että kirjoituksessa kerrottiin myös siitä, mitä valtuusto jätti aikoinaan päätökseen kirjaamatta. Tosi asia – pöytäkirjoihin dokumentoituna – on, että Nurmijärven kunnanvaltuusto teki 25.5.2016 selkeän linjauksen koulujen tavoitteellisista 100 oppilaan vähimmäiskoosta ja ns. 1-sarjaisista kouluista. Tämän uuden linjauksen mukaisesti valtuusto teki 9.11.2016 johdonmukaisen ja yksimielisen päätöksen kahden alle 20 oppilaan kyläkoulun lakkauttamisesta palveluverkkotoimikunnan suosituksen mukaisesti. Nämä päätökset olivat suorastaan käänteentekevä linjamuutos vuosikymmenen jatkuneen odottelun, veivaamisen ja viivyttelyn jälkeen.

Noilla päätöksillä toivottavasti turvattiin elinkelpoisten ja nykyiset vaatimukset täyttävien kyläkoulujen säilyminen ja kehittäminen. Samalla kirjattiin linjaus, että luovutaan rakennuksista, jotka eivät sovellu opetussuunnitelman mukaisen opetuksen järjestämiseen ja joissa ei ole asianmukaisia tiloja oppilashuoltohenkilöstön toiminnalle. Tuskin kukaan toivoo yhdenkään elinkelpoisen ja toimivan kyläkoulun lakkauttamista jatkossa ja jokaisen hiipuvankin kyläkoulun kehittämismahdollisuudet tutkitaan – aivan kuten valtuusto viime vuonna päätti. Toisaalta tehdyillä päätöksillä linjattiin myös se, mitä tapahtuu, jos toimenpiteet eivät taantuvan kyläkoulun elvyttämiseksi auta. En näe kenenkään kannalta järkeväksi aiemmin koettua vuosikausia jatkunutta epätietoisuuden tilaa.

Palveluverkkotoimikunta, johon itsekin kuuluin, käsitteli aikanaan myös lukioita ja päiväkotiverkostoa. Näidenkin osalta toimikunta esitti toimenpiteitä, joilla saavutettaisiin monikäyttöisempiä, joustavimpia ja taloudellisempia ratkaisuja. Jälleen kerran ja jopa melkein vuosi toimikunnan loppuraportin julkistamisesta vain kyläkouluasiat keskusteluttavat.

Toivonen toi kirjoituksessaan esille myös sen, että Nurmijärvi on yksi harvoista kunnista, joissa koko haja-asutusalue on ns. suunnittelutarvealuetta. Niin, Nurmijärvi on yksi harvoista valtakunnan metropolin kehyskunnista, jossa haja-asutusalueen rakentamista on tarpeen erityisellä tavalla säännellä ja säädellä. Suunnittelutarvemenettely ei varmasti ole paras ratkaisu, mutta niin kauan kun kunnasta puuttuu riittävän kattava osayleiskaavaverkosto, se on tarpeellista. Mikäli haja-asutusalueita oltaisiin vuosikymmenten aikana rakennettu suunnittelemattomasti ja ilman viranomaisohjausta, uusien asuin- ja työpaikka-alueiden asemakaavoitus ja liikenneväylähankkeiden edistäminen olisi tänä päivänä huomattavasti vaikeampaa. Toivottavasti osayleiskaavoja saadaan yhä nopeammalla tahdilla valmiiksi ja lainvoimaisiksi, jotta tarve suunnittelutarveratkaisumenettelylle vähenee. Kuntapäättäjät voivat tahtoessaan asiaa vauhdittaa.

Toivosen tapaan olen vakuuttunut, että kylien elinkelpoisuuden säilyttäminen on kuntapäättäjiemme tavoitteena. Ei tule kuitenkaan unohtaa, että kunnanvaltuusto on maankäyttöä koskevassa päätöksenteossaan linjannut, että kasvu ohjataan jatkossakin kolmeen päätaajamaan ja hajarakentamista ohjataan tehokkaalla tavalla nykyistä enemmän taajamiin. Kyläkeskuksiin tehdyt osayleiskaavat ovat juuri tätä ohjausta.

 Arto Hägg

kunnanvaltuutettu (KOK)

ASRA 11.10.2016 eli Heinojan kaavan toinen tuleminen

015

Nurmijärven asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan ensi tiistain lista jatkaa viime aikojen minimalistista suuntausta. Listalla on yksi purkamiskehotus, kaksi asemakaava-asiaa ja yksi poikkeamispäätös. Mikäli tilanne jatkuu samanlaisena jatkossakin, niin pelkokuvat organisaatiouudistuksen yhteydessä muodostuvan kaavoituksen superlautakunnan ylipitkistä asialistoista ovat turhia.

Heinojan asemakaava tulee nyt melkein vuoden hiljaiselon jälkeen lautakuntaan uudelleen käsiteltäväksi. Kunnanhallitushan päätti äänestyksen jälkeen tammikuussa 2016 palauttaa lautakunnan vuonna 2015 hyväksymän kaavaluonnoksen uudelleen valmisteltavaksi. Palautusta vastustivat kh:ssa Schildt, Sivula ja Toivonen. Muut 7 palautuksen puolesta. Vaulamo poissa.

Saatesanoiksi maitojunalla lautakuntaan palautettuun luonnokseen kirjattiin SDP:n Juha Peltosen esityksestä, että “Raalantien ja Rajamäentien välisen uuden tielinjauksen houkuttelevuutta läpiajoliikenteelle lisätään. Raalantietä lähinnä olevan liikenneympyrän siirtoa etelämmäksi selvitetään. Uusi valmistelu ei saa myöhentää hankkeen tavoiteaikataulua. Lisäksi laaditaan kaavarunkotasoinen suunnitelma uudesta tielinjauksesta Rajamäentielle asti.”

Nyt 10 kuukauden uurastuksen jälkeen meillä on päivitetty kaavaluonnosehdotus käsittelyssä. Päivitykset ja tarkistukset eivät kuitenkaan liity kunnanhallituksen kommentteihin, vaan ne ovat allekirjoittaneen ja Sami Virtasen esityksiä, jotka lautakunta yksimielisesti hyväksyi ja kehotti ottamaan huomioon seuraavassa vaiheessa.

Kunnanhallituksen kommentit eivät ole käytännössä johtaneet mihinkään muuhun kuin ajan ja rahan palamiseen. Selvityksiä on toki käskystä tehty – ja päädytty melko lailla samoihin johtopäätöksiin, jotka kirjoitin blogiini välittömästi  kunnanhallituksen palautuspäätöksestä kuultuani 20.1.2016. Näin raapustin tuolloin:

“Ohikulkuyhteys on jo nyt suunnitelmassa ja mielestäni sellaisessa muodossa, että se ei aiheuta ongelmaa uuden asuinalueen sisäiselle liikenteelle.  Kunnanhallituksen vonkaama kiertoliittymän siirtokin on todellista hienosäätöä, koska kiertoliittymän eteläpuolella on luonnonsuojelukohde rajoittamassa siirtoa. Tuokin tutkailu olisi voitu aivan hyvin tehdä seuraavassa valmisteluvaiheessa – ei missään nimessä sellainen asia, että vaatisi luonnosvaiheen jatkamista.

Korneinta tuossa Peltosen esityksessä ja kunnanhallituksen päätöksessä on loppukaneetti, että uusi valmistelu ei saa myöhentää hankkeen tavoiteaikataulua. Esitys – etenkin, jos kiertoliittymän sijaintia muutetaan – tarkoittanee sitä, että Kattilamäentien linjausta joudutaan muuttamaan. Tämä johtaa siihen, että kaava-alueen eteläosaan suunniteltu AP eli asuinpientalojen korttelialue pienenee, eikä enää soveltune ko. tarkoitukseen. Ja jos Kattilamäentietä siirretään edes sijaansa etelämmäs, niin se aiheuttaa dominoefektin pohjoispuolisille tonteille eli koko kaava menee uusiksi siltä osin.

Tämä kaikki pitäisi tehdä samassa ajassa kuin on alun perin aikataulutettu. Hallelujaa!”

Viranhaltijat ovat nyt myös kalkuloineet kunnanhallituksen edellyttämän “läpiajoliikennettä houkuttelevan tielinjauksen” aiheuttamia lisäkustannuksia. Ne aiheuttaisivat peräti 2,2 milj.euroa lisäkustannuksia tai saamatta jääviä tonttituottoja. Syynä mm. tuo tuoreeltaan arvioimani AP-korttelialueen häviäminen.

Tielinjauksiakin on karkealla tasolla tutkittu, vaikka ne eivät edes sisälly kaavoitettuun alueeseen. Niissäkin tutkielmissa on päädytty alkuperäiseen linjaukseen. Yksi merkittävä peruste valinnalle on ollut se, että tavoitteena on se, että liikennettä suunnitellaan alueen ehdoilla – ei siten, että kaava-aluetta suunnitellaan liikenteen ehdoilla. Selvitysten mukaan alueen kokoojakadun tärkein tehtävä on välittää liikennettä alueelle ja sen halki uusille laajennusalueille.

Kaavahankkeen viivästymisen suhteen myönnän olleeni väärässä. Arvioin viiveen olevan noin 4 kk  luokkaa. Se tulee olemaan 2-3  kertaa enemmän eli Heinojan kaavan vahvistuminen viivästyy vähintään vuodella alkuperäisestä aikataulusta.

Asiakohta on sillä tavalla mielenkiintoinen ja poikkeuksellinen, että lautakuntaan tuodaan esitys, jota ei ole tehty kunnanhallituksen nimenomaan edellyttämällä tavalla eli lisäämällä tielinjauksen houkuttelevuutta läpiajoliikenteelle. En usko, että lautakunnassa tuottaa ongelmia hyväksyä nyt esitettävä luonnos, joka on tässä suhteessa muuttumaton. Meneekö se läpi myöhemmin kunnanhallituksessa jää nähtäväksi. Voihan olla, että kh tekee päätöksen palauttaa asia toisenkin kerran lautakuntaan saatteella: uskokaa nyt, että uuden tielinjauksen houkuttelevuutta läpiajoliikenteelle tulee lisätä, vaikka se maksaa 2,2 miljoonaa euroa ja on yleisten aluesuunnittelun tavoitteiden vastaista.

Toinen kaavamuutosasia on Haikalan pohjoispuolelle sijoittuva ja ohikulkutien rakentamiseen liittyvä. Siinä kumotaan nykyistä asemakaava-aluetta ohikulkutien linjauksen alta ja mahdollistetaan Kirkkotien muutokset.

Syksyn lukulistalla on Kuuban matkaoppaiden, Kinnusen Lopotin ja Mentulan Jääkauden lisäksi Tasapainoitettu esitys talousarvioksi 2017 ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2018-2019.