Tag: Nurmijärven kunnanvaltuusto

Mestarikokin muistelmat: Talousarviovaltuusto 15.11.2023

Valtuustovuoden huipentuma eli talousarviovaltuusto koettiin Nurmijärvellä keskiviikkona 15.11.2023.

Alta naputeltiin varsin tiukkaan tahtiin pienempiä asiakohtia pois. Vihreiden Sami Virtasen aloite Rajamäen uimahallin joukkoliikenteen lipputuotekokeilusta ottikin sitten hieman enemmän aikaa. Kunnanhallitus oli hyväksynyt äänin 8-3 kunnanjohtajan esityksen siitä, että ehdotusta ei sisällytetä vuoden 2024 talousarvioesitykseen. Valtuustossa Vihreiden muutosesitys meni kuitenkin läpi äänin 22-26-3poissa, joten pääsemme arvioimaan kokeilun loputtua sen onnistumista ja vaikutusta uimahallin käyttäjämääriin. Itse olin kunnanhallituksen esityksen kannalla.

Myös varhaiskasvatuksen työntekijöiden työvaatetuksesta äänestettiin. Sivistys- ja hyvinvointitoimialan talousarviokehityksessä siihen oli varattu 47.000 euroa, mutta se oli poistettu kunnanjohtajan talousarvioesityksestä NUUKA-ohjausryhmän esityksen mukaisesti. Äänestyksessä aloite ei mennyt läpi: äänet 29-19-2poissa. Perusteluina pohjaesitykselle mainittiin mm. se, että nyt ei haluta avata uusia pysyviä menoeriä ja keskustelua siitä, mille henkilöstöryhmälle vastaava etu eli vaateraha seuraavaksi myönnetään. Tuotiin myös esille näkökanta, että asia on luonteeltaan sellainen, joka tulisi käsitellä työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen välisissä neuvotteluissa laajemmin. Tässäkin olin kunnanhallituksen pohjaesityksen kannalla.

Varsinaisen talousarviokäsittelyn ulkopuolelta odotetuin päätösasia oli alkuluokkatoiminnasta luopuminen lukuvuoden 2025-26 loppuun mennessä. Luopumisesta oli jo kertaalleen päätetty kesäkuussa valtuustossa osana talouden sopeuttamisohjelmaa ja se oli talousvaikutuksiltaan yksi merkittävimmistä päätetyistä toimenpiteistä. Avasin puheenvuorossani hieman alkuluokkakokeilun historiaa: kokeilu oli aloitettu varsin pienimuotoisena vuonna 2018 ja laajentunut sitten nurmijärveläisittäin todella isoksi kokeiluksi. Kun luottamuselimissä ryhdyttiin käsittelemään alkuluokkatoiminnan vakinaistamista, havahduttiin siihen, että toiminta edellyttää 15 henkilötyövuoden panostusta jokaisena vuotena. Kuten puhujapöntöstä totesin – tämä tuli melkoisena yllätyksenä suurimmalle osalle luottamushenkilöitä, koska kokeiluista ei oltu koskaan laadittu selkeää projekti- tai hankesuunnitelmaa ja sen raportointi ja väliarviointi oli kokonaan tai hyvin kevyesti tehty. Sivistyslautakunta teki sittemmin – vaikutusarvioinnit saatuaan – päätöksen, että myös ns. yhdistelmämallista laaditaan päätösesitys ja ennakkovaikutusten arviointi. Lopulta sivistyslautakunta päätti, että kunnassa jatketaan esi- ja alkuopetusta kyseisellä yhdistelmämallilla. Kunnanhallitus puolestaan päätti esittää valtuustolle, että asiassa edetään kunnanvaltuuston kesäkuisen linjauksen mukaan eli alkuluokkatoiminta ajetaan hallitusti alas. Päätös syntyi kunnahallituksessa niukasti 5-4-2vaiti eli ennalta oli odotettavissa tiukka äänestys myös talousarviovaltuustossa. Näin myös tapahtui. Valtuusto hyväksyi pohjaesityksen yhden äänen enemmistöllä 24-23-3tyhjää-1poissa. Totesin puheessani, että kyseessä on niin iso yksittäinen talouden sopeutustoimi, yli puoli miljoonaa euroa jokaisena vuotena vuodesta 2027 lähtien, että muutosesityksen mennessä läpi, se romahduttaisi koko NUUKA-ohjelman. Totesin myös, että kunnassa olisi syytä ottaa opiksi se, että jokaisesta kehitys- ja kokeiluhankkeesta pitää tehdä jatkossa kunnolliset projekti/hankesuunnitelmat ja raportoida tuloksista suunnitelmallisesti ja säännöllisesti. Ei näin, että neljän-viiden vuoden päästä todetaan kasvatetun kuluja 15 henkilöllä. Todettakoon sekin, että myös henkilöstössä mielipiteet asiassa jakautuvat puolesta ja vastaan. Ja myös se, että jos mihin tahansa toimintaan kunnassa satsataan 15 henkilön työpanos, niin vaikutukset ovat mittavia – ja mitä ilmeisemmin myönteisiä. Se mihin ne suunnataan pitää kuitenkin olla suunnitelmallista – lopputulemaan ei pidä ajautua. Vastaavasti nyt, kun kyseiset panostukset poistetaan, niin varmasti vaikutukset näkyvät. Yhtä kaikki varhaiskasvatusta ja esisopetusta toteutetaan jatkossakin aivan kuten sadoissa muissakin kunnissa aivan määräysten mukaisesti.

Päivän ja illan sana oli nuuka. Tuntuu, että se mainittiin lähes jokaisessa puheenvuorossa ja jokaisessa asiayhteydessä. Ei ihme sillä NUUKA-ohjelman päivitystä oli käsitelty liki vuoden verran ohjausryhmässä, johon kuului edustaja jokaisesta valtuustoryhmästä ja lisäksi puheenjohtajat kunnanvaltuustosta ja -hallituksesta. Ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimin, otti tavoitteeksi saavuttaa käyttötalouteen pysyvät vuosittaiset 9 milj.euron säästöt ja sopeutukset. Tehtävä tuntui todella vaikealta, jopa mahdottomalta, mutta kesäkuussa kyettiin – muistaakseni 12 pitkän istunnon jälkeen – esittämään valtuustolle toimenpiteet, joilla tuohon tavoitteeseen liki päästiin. Ohjausryhmän työtä onkin kiitelty useaan otteeseen ja monesta suusta. Talousarviovaltuustossa tuli viimein hieman kritiikkiä tai ihmettelyä. Vihreiden Niinimäki oli kirjoittanut puheen, josta seuraava sanatarkka lainaus: “Ryhmässä oli huomioitu kaikkien ryhmien edustus, hyvä niin! Kummalista oli sen sijaan ryhmän jäsenille asetettu ehdoton kielto kertoa omalle valtuustoryhmälle kokouksissa esitetyistä säästötoimista. Käytännössä siis yksittäinen Nuuka-ohjausryhmän jäsen saattoi esittää säästöjä jopa oman ryhmänsä tai valtuustoseminaarissa esiin tulleen mielipiteen tai toiveen vastaisesti. Enemmistöpäätöksellä tehdyt säästöesitykset tuotiin sitten muun ryhmän tietoon ja tämän jälkeen saatiin varsin tiukoilla saatesanat, että koska näistä on yhdessä sovittu tässä linjassa tulee pysyä. Avoimen päätöksenteon nimissä olisi ollut oikein tuoda myös kuntalaisille julki ne asiat, joista ryhmä oli erimielinen myös tiedonannoissa, eikä vasta tässä salissa.”

Avaan nyt hieman ohjausryhmän toimintatapaa. Jo sen vuoksi, että siitä voi ottaa oppia ja mallia, jos joku joutuu vetämään vastaavanlaista proggista tulevina vuosina. Olen aivan varma, että monella muulla metodilla ohjausryhmän työ olisi tiukassa aikataulussa ajautunut karille ja tavoitteet jääneet saavuttamatta. Heti alussa todellakin ehdotin, että ohjausryhmä tekee itsenäistä työtä, paneutuu asioihin, pyytää lisäselvityksiä ja muodostaa oman käsityksen viranhaltijoiden valmistelemista – eikä asioista lähdetä siinä vaiheessa informoimaan ohjausryhmän ulkopuolelle. Ei edes omille valtuustoryhmille. Tämä toimintamalli hyväksyttiin yksimielisesti. Ohjausryhmä halusi työrauhan. Olen täysin varma, että jos jo tuossa vaiheessa olisimme tiedustelleet ryhmien kantoja keskeneräisiin ideoihin, niin työ olisi jumiutunut välittömästi. Tällä kokemuksella toimisin asiassa täsmälleen samalla tavalla. Onneksi en puheenjohtajana edes muuta harkinnut alkuunkaan – sen verran on ymmärrystä julkisuuden hyväksikäytöstä, painostuksesta ja eri osapuolten edunvalvonnasta. Kun olimme saaneet jonkin asiakokonaisuuden vaiheeseen, jossa meillä oli selkeitä sopeutus- ja topimenpide-ehdotuksia, niin ne informoitiin jokaiseen valtuustoryhmään ja pyydettiin ryhmiltä mielipidettä jokaisesta toimenpiteestä. Saadun palautteen ja kysymysten mukaan annettiin myös lisätietoja. Ryhmillä oli mahdollisuus ottaa kantaa jokaikiseen toimenpiteeseen, kysyä lisäselvityksiä ja ilmoittaa kantansa. Kuten olen moneen kertaan todennut: käsitellyt toimenpide-ehdotukset tulivat käytännössä kaikki viranhaltijoilta eli ne oli koeponnistettu ja valmisteltu ihan virkavastuulla kunnanvirastolla. Tästä työstä on myös annettu julkisesti kiitos kunnan työntekijöille. On omituista, että ongelmana olisi ollut se, että ohjausryhmässä olisi merkittävissä määrin viritelty joitain jäsenten omia säästö- tai leikkausajatuksia. Ohjausryhmällä oli täysi työ perehtyä ja arvioida viranhaltijoiden valmistelemaa materiaalia. Toki joitain avauksia tuli myös ohjausryhmän jäseniltä. Muistaakseni luottamushenkilöpalkkioiden leikkaaminen oli tällainen ohjausryhmästä noussut ehdotus, joka ei sitten miellyttänyt kaikkia luottamushenkilöitä ja oli seminaarin koeäänestyksessäkin saanut alle 50 % kannatuksen. Ohjausryhmä kuitenkin katsoi tämänkin tarpeelliseksi ja asialliseksi säästötoimenpiteeksi ja piti sen esityksessään – tosin seminaaripalautteen johdosta hieman nitistettynä. Valtuustoryhmillä oli mahdollisuus myös tuoda omia ehdotuksia sopeutustoimiksi – sitä ei oltu millään tavalla kielletty. Päinvastoin, kun ohjausryhmä joutui syksyllä tekemään 0,9 milj.euron lisäsopeutuksen, niin valtuustoryhmiltä varta vasten kysyttiin myös omia uusia ajatuksia ja ehdotuksia. Eipä niitä ryhmiltä juurikaan tullut. Ryhmillä oli siis kaikki valta ja voima ottaa kantaa esitettyihin toimenpiteisiin sen jälkeen, kun ehdotukset olivat sen verran jäsenneltyjä, että ne voitiin esittää.

Toinen asia, josta ohjausryhmässä keskusteltiin ja tavoiteltiin oli se, että mikään valtuustoryhmä ei lähtisi revittelemään – tekemään ns. politiikkaa – kesken prosessin, eikä mielellään esityksen jälkeenkään. Kun ryhmiltä saatujen palautteiden jälkeen kävi odotetusti ilmi, että useasta asiasta ei löydetä yksimielisyyttä, niin linjattiin, että ohjausryhmän esityksestä todetaan vain, että se ei syntynyt yksimielisesti. Minkään ryhmän ei toivottu lähtevän keräämään ns. irtopisteitä kuuluttamalla, minkä ohjausryhmän toimenpiteen kannalla ei ollut – yhteisellä asialla kun kokonaisuutta oltiin esittämässä. Ohjausryhmä sai valtuustoryhmien vastauksista varsin hyvän ymmärryksen siitä, mitkä toimenpiteet tulevat saamaan enemmistön ja menevät valtuustossa läpi. Tämä arvio piti. On huomattavaa, että ohjausryhmä toimi ja teki ehdotuksen itsenäisesti kunnanvaltuuston toimeksiannosta. Kunnanvaltuusto tai kunnanhallitus ei ohjeistanut, miten tehtävä suoritetaan. Sekin, että ohjausryhmä yleensäkin piti valtuustoryhmät informoituna ja kysyi valtuustoryhmien mielipiteitä, oli täysin ohjausryhmän oma päätös. Toki se oli varsin järkevää ja älyllistä – jopa itsestään selvää, mutta joku toinen taitamattomampi kokoonpano olisi voinut toisinkin toimia.

Ohjausryhmän esitys oli siis kokonaisuus, joka vastasi kunnanvaltuuston antamaan tehtävään. Minusta on täysin luonnollista, että kun lähdetään hakemaan ratkaisua noin vaativaan ja vaikeaan ongelmaan ja sille oli haettu valtuustoryhmien enemmistön tuki, niin se myös viedään sellaisenaan yhtenäisenä ja yhdessä läpi. Kuten valtuustosalissa totesin, niin mielestäni sopimisen ja yhdessä tekemisen kulttuuriin kuuluu myös se, että yhdessä tehtyjen päätösten takana ollaan yhdessä ja jokainen kärsii omat tappionsa tykönänsä ja jättää hehkuttamasta saavuttamiansa voittoja. Kun oli tiedossa, että joudutaan tekemään todella vaikeita päätöksiä, niin ryhmien kantoja ei haluttu tuoda julkisuuteen, vaan esitys tehtiin nimenomaan ohjausryhmän esityksenä. Olen sitä mieltä, että tämä ajatusmalli oli yksi tekijä sille, että NUUKA-työ yleensäkin onnistui ja saatiin päätökseen. Kaikenlainen ennakkorevittely, julkisuuden haku ja vastakkainasettelu valtuustoryhmien välillä olisi todennäköisesti jumiuttanut tilanteen ja tavoite jäänyt saavuttamatta. Kuntalaisten osallistaminen on järkevä ja hyvä ajatus, mutta se toimii aivan toisenlaisissa tapauksissa – ei rankoissa säästötoimissa. Tässä asiassa valtakirja oli annettu vaaleilla valituille kunnanvaltuutetuille ja heidän siitä oli vastuu loppukädessä otettava. Todettakoon sekin, että NUUKA-hankkeessa oli mukana tiivisti myös kunnan tiedotus. Tiedottaminen oli jokaisen kokouksen asialistalla ja tarkkaan harkittua. Ehkä prosessin aikana oli havaittavissa, että osa ohjausryhmän ulkopuolelle jääneistä johtavista luottamushenkilöistä kipuili sen vuoksi, että eivät saaneet on line -informaatiota ohjausryhmän työstä, eivätkä päässeet vaikuttamaan asioihin valmisteluvaiheessa kuten normaalissa päätöksenteossa. Toki saa olla myös sitä mieltä, että “väärin sammutettu”. Ohjausryhmällä oli kuitenkin vain yksi tavoite – toteuttaa vaikeaakin vaikeampi kunnanvaltuuston antama tehtävä. Se tehtiin. Se tehtiin hyvässä hengessä ja hyvällä yhteistyöllä.

Sittemmin kyllä valtuustosalissa muutama ryhmä ja yksittäiset valtuutetutkin pääsivät purkamaan pettymystänsä siitä, että valtuuston enemmistö oli eri mieltä heidän kanssaan ja pääsivät esittelemään kohderyhmilleen, mitä mieltä he olivat olleet asioista. Se heille suotakoon, kun demokratiassa eletään. Itse olen tyytyväinen varsin tyytyväinen lopputulokseen. NUUKA-toimenpiteistä karsittiin ainoastaan koulukuljetusten rajaaminen vain yhteen osoitteeseen ja liikunnanohjaajan vakanssin lakkauttaminen. Nämä taisivat vieläpä kuulua syksyllä tehtyyn 0,9 milj.euron kokonaisuuteen, jota ei samalla tavalla ehditty valtuustoryhmissä koeponnistaa kuten iso 9,0 milj.euron paketti, vaan ohjausryhmä kysyi valtuutettujen näkemystä valtuustoseminaarin kautta.

Verojen puitiin aika pitkään ja perusteelllisesti. Tuloveroesityksenä oli kunnanhallituksen 7,50 % ja vastaehdotuksia tuli useita. Perussuomalaisten 0-linjan mukainen 7,10 %, joskin PS esitti ensin tuloveroksi 7,11 %, joka ei olisi nykylainssännön mukaan ollut edes mahdollista. Kokoomuksen Mattila teki ehdotuksen 7,30 %. SDP:n valtuustoryhmän esitys oli 7,60 % ja sitä enempää ei kukaan nokittanut. Ensimmäisenä tippui PS:n esitys. Sitten SDP:n esitys ja lopulta vastakkain olivat kunnanhallituksen 7,50 % ja Mattilan 7,30 %. Kunnanhallituksen esitys voitti varsin selvästi äänin 30-21. Pidin veroasioistakin puheen – ties kuinka monennen tässä kokouksessa. Totesin, että olen aiemmin ollut 14 kertaa päättämässä Nurmijärven veroista ja suhtautunut 14 kertaa nihkeästi tai kielteisesti veronkorotuksiin. En sen takia, että minulla olisi jokin periaate vastustaa veronkorotuksia, vaan perustelluista syistä. Periaatteet kun otetaan käyttöön, kun järkiperusteet loppuvat. Nyt 15:llä kerralla kerroin olevani kunnanhallituksen esittämän veronkorotuksen takana, koska kunnalla on edessä ennennäkemätön, jättimäinen ja välttämätön investointiohjelma. Samoin kunnalla erääntyy lähivuosien aikana todella paljon lähes nollakorkoisia lainoja, jotka joudutaan uudelleen järjestämään korkeammilla koroilla. Vuosittaiset rahoituskustannukset tulevat nousemaan merkittävästi eli useiden miljoonien verran per vuosi.

PS esitti myös rakentamattomien rakennuspaikkojen kiinteistöveron korottamisen 5,00 %:iin. Ilmoitin vastustavani tällaista raippaveroa tilanteessa, jossa rakentaminen on muutenkin pahoissa vaikeuksissa, eikä rakennushankkeita päästä aloittamaan kysynnän puutteessa ja heikossa markkinatilanteessa. Tuon veron nosto voi olla paikallaan ja perusteltua, jos esim. asuntomarkkinassa on kysyntää ja hankkeilla realistisia aloittamismahdollisuuksia, mutta ei missään tapauksessa nyt. Ex-pääministeri, valtuutettu Vanhanen naapuripulpetista antoi samankaltaisen tuomion Perussuomalaisten ehdotukselle. Esitys kaatuikin selvin luvuin 39-10-2tyhjää.

Lopullisessa tuloveroäänestyksessä oli varsin selkeät rintamalinjat ja yhtenäiset äänestyskäyttäytymiset puolueittain. Vain suuressa ja moniarvoisessa kokoomuksen valtuustoryhmässä äänet jakautuivat. Oletan, että sekä “punaiset” että “vihreät” äänestivät mielestään vastuullisemmin.

Rakentamattomien rakennuspaikkojen suhteen äänestystulos oli selkeämpi. Perussuomalaiset paria tyhjää ääntä lukuunottamatta räväkän veronkorotuksen kannalla kokoomuksen Tarikan ryydittämänä. Muut vastustivat korotusta.

Lopuksi palaamme tämän kirjoituksen ehkä hieman hämmentävään otsikkoon. Hämmentävä ja hämmästyttävä oli myös SDP:n valtuustoryhmän ryhmäpuhe asiakohdassa “Nurmijärven kestävä kasvu -ohjelman (NUUKA) päivittäminen”. Edellä jo kirjoitin minkälaisesta lähtökohdasta, minkälaisella toimeksiannolla ja minkälaisella harkitulla menettelytavalla NUUKA-ohjausryhmä lähti toteuttamaan hyvässä yhteistyössä vaikeaa tehtäväänsä. SDP-ryhmä päätti kohdistaa heti ryhmäpuheensa alussa huomion jostain syystä suoraan ja sumeilematta allekirjoittaneeseen. Puheenpitäjä Rousu toi julki SDP-ryhmän kokeneen NUUKA-esityksen olevan jonkinlainen kulinaristinen buffet-nautinto, jonka oli kattanut kokoomuksen Arto Hägg. Ote Rousun lausumasta: “Nyt meille tarjotaan Nuuka-buffetpöytää, josta kaikki tarjolle valitut on pakko valita, vaikka ei ole tietoa, miten tarjolla olevat tulevat vaikuttamaan olotilaan. Tämän näytelmän on meille kattanut kokoomuksen Arto Hägg ja meidän kaikkien tulee valita, mitä tarjolle on laitettu.”

Pääsin omassa puheenvuorossani toteamaan, että Rousu antoi turhan kovaa tunnustusta allekirjoittaneen vaikutusvallasta. Siitähän NUUKA-työssä ei todellakaan ollut kysymys vaan päinvastoin ja nimenomaan yhdessä tekemisestä ja sopimisen kulttuurista, jonka toivoin jatkuvan tulevaisuudessakin. Kokoomuksen Takalo-Eskola kommentoi Rousun puhetta tuoreeltaan mm. toivomalla kaikissa tilanteissa kunnioittavaa kohtaamista ja suhtautumista toisten tekemisiin, eikä pitänyt yhden henkilön esille nostamista toivottavana. Rousulta kieltämättä erikoinen ja outo ulostulo nimenomaan ryhmäpuheessa ja kohdistettuna ehdotukseen ja toimintaan, jota on poikkeuksellisen laajalla kaikkien puolueiden yhteisellä ohjausryhmällä valmisteltu. En muista, että ryhmäpuheessa olisi aiemmin lähdetty osoittelemaan nimeltä toisen ryhmän edustajaa. On käsittämätöntä miten NUUKA-ohjausryhmän toiminnan ja tuloksen pystyy yleensäkin tuossa valossa – tai miten niin väärää todistusta pystyy vakavalla naamalla esittämään. Jäin miettimään myös, että minkälaisen viestin SDP-ryhmä halusi lähettää NUUKA-ohjausryhmän muille jäsenille sekä kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajille. Onko SDP-ryhmä sitä mieltä, että liki vuoden työ olisi ollut ikään kuin yhden miehen show ja muut ohjausryhmän jäsenet jonkinlaisia statisteja – vai mikä oli omituisen lausuman takana? Jälkeenpäin keskusteltuna tuota ei tuntunut moni muukaan ymmärtävän. Muutama vuosi sitten hyväksyimme pelisäännöt valtuustolle. SDP:n ryhmäpuheen aloitus ei tainnut mennä ihan niiden nuottien mukaan. Ehkäpä vuosi vuodelta kutistuva demariryhmä yksinkertaisesti kipuilee pienenevän vaikutusvaltansa kanssa ja sitä, että demokraattinen päätöksenteko kunnassa johtaa yhä useammin muiden tekemiin päätöksiin. Tuskin se vaikutusvalta ja arvostus sillä kasvaa, että huutaa lujempaa ja karkeammin.

Eli sellaiseksi mestarikokiksi demariryhmä halusi minut leimata. Otetaan vastaan ja todetaan, että ilmeisesti on jotain on tullut oikein tehtyä, kun siltä suunnalta tulee tuollaista palautetta.

Talousarvio- ja tuloveroesitys 2024

Viime vuosien tapaan Nurmijärven kunnanhallituksen talous- ja veroesitys vuodelle 2024 ja taloussuunnitelma vuosille 2025-26 syntyi varsin kivuttomasti ja erinomaisen nopeasti. Kokous tiistaina 23.10. kesti neljä tuntia ja siinä ajassa ehdittiin käsitellä tukku muitakin pykäliä.

Takana ovat ajat jolloin talousarvioesitystä ruodittiin useampana päivänä ja iltamyöhään. Tällä kertaa tehtävää helpotti tarkkaan käännelty ja käsitelty NUUKA-esitys, jota poliittinen ohjausryhmä kunnanviraston väen kanssa valmisteli liki vuoden verran. Ensimmäinen isompi NUUKA-esityshän hyväksyttiin kunnanvaltuustossa jo kesäkuussa 2023 ja sitä täydentävä 2-osa kunnanhallituksessa edellä mainitussa kokouksessa 23.10. Eli noin 9 miljoonan euron sopeuttamisehdotukset oli siis pääosin jo kertaalleen käsitelty ja hyväksytty NUUKA-prosessissa ja ne oli huomioitu myös kunnanjohtajan talousarvioesityksessä. Tietoisuus talouden tilasta oli kunnanhallituksessa myös sen verran hyvällä tasolla, että talousarvioesitykseen ei tehty määrärahamuutosehdotuksia.

Sen sijaan kunnanjohtajan tuloveroesityksestä keskusteltiin ja äänestettiin. Kunnanjohtajan pohjaesityksenä oli kunnallisveron nostaminen 0,49 %-yksiköllä tasolle 7,6 %. Sote- ja aluehallintouudistuksen jäljiltähän Nurmijärven tulovero-% on tällä hetkellä 7,11.

Perussuomalaisten Tapiolinna teki saman ryhmän Pirkkalan ja Maijalan kannattamana muutosehdotuksen siitä, että kunnan tuloveroprosenttia ei nostettaisi lainkaan. Esitykseen liittyi mm. se, että kunnanjohtajan ja viranhaltijoiden olisi etsittävä muita keinoja veronkorotustarpeen kattamiseksi ja esitettävä ne kunnanvaltuustolle. Lisäksi Tapiolinnan muutosesityksessä todettiin, että kuntaorganisaation tehostamiseksi ja säästöjen löytymiseksi tulisi kunnassa käynnistää muutosneuvottelumenettely, kuten toimitaan yksityisomisteisissa yrityksissä. Tämä oli perusteluiltaan sikäli erikoinen esitys, että olimme varsin laajalla luottamushenkilöjoukolla liki vuoden käyneet läpi juuri noita kuntaorganisaation tehostamis – ja säästämistoimia. Tuloksena liki 7 miljoonan euron säästöt, jotka oli nyt viety talousarvioesitykseen. Myös muutama vuosi sitten sama operaatio tuotti muutaman miljoonan pysyvän tasapainotuksen kuntatalouteen eli varsin lyhyellä ajanjaksolla näitä tehostamisia on tehty noin 10 miljoonalla eurolla. Tosiasia on se, että itse asiassa kunnanjohtaja ja viranhaltijat ehdottivat huomattavasti merkittävämpiä ja vaikuttavampia sopeutus- ja tehostamistoimia kuten kouluverkon tiivistäminen (pikkukoulut), kotihoidontuen kuntalisän uudelleentarkastelu ja muutamat muut sivistystoimialalle esitetyt säästöt, mutta nämä esitykset eivät menneet läpi luottamushenkilöiltä. Suurimmat säästötoimenpiteet voi tehdä vain suurimmalla toimialalla – sivistyksessä. On hieman outoa ja epäuskottavaakin vaatia uusia säästöesityksiä, kun luottamushenkilöt eivät ole edellisille todella merkittäville sivistystoimialan tehostamisehdotuksille lämmenneet. Vastaavia säästöpotteja kun ei enää yksinkertaisesti ole tarjolla. Toinen omituisuus oli muutosesityksen kirjaus muutosneuvottelumenettelyn käynnistämisestä kunnassa. Muutosneuvottelumenettelyjä (YT) kun on jo käyty koko ajan pitkin vuotta osana NUUKA-prosessia ja näistä on myös tiedotettu useasti.

Myös Vaulamo (kok) teki Rädyn (myös kok) kannattamana muutosesityksen siitä , että kunta ei nosta lainkaan tuloveroprosenttia. Sen Vaulamo veti kuitenkin pois ja teki uuden muutosesityksen siitä, että kunnanjohtaja valmistelee kunnan johtoryhmän kanssa esityksen siitä, miten veronkorotus voidaan välttää tai kohtuullistaa tasolle 0,19 prosenttiyksikköä esim. mitä investointeja tulisi karsia tai missä kunta voisi parantaa tuottoja, mitä maksuja tulisi korottaa, kun täsmennetty verotuloennuste 2024 on valtuuston käytössä. Räty kannatti tätäkin.

Olen 15 vuotta varsin nihkeästi ellen jopa torjuvasti suhtautunut tuloveron korotuksiin. Nyt olemme kuitenkin tilanteessa, jossa kunnalla on seuraaville viidelle vuodelle vv. 2024-2028 jonossa olevia investointeja yli 240 miljoonan euron edestä. Valitettavasti nämä ovat pääosin täysin välttämättömiä investointeja, jotka on pakko tehdä. Kyseessä ei siis ole minkäänlaiset vetovoima- tai viihtyvyysinvestoinnit vaan lähinnä välttämättömät suuret kouluinvestoinnit, kun useampi pitkään palvellut koulukiinteistö on tullut samalla vuosikymmenellä elinkaarensa päähän. Kun samaan aikaan lainojen korot ovat nousseet myös kunnille, niin olemme täysin poikkeuksellisessa tilanteessa. Tätä ei ole ennen koettu Nurmijärvellä ja kyse on nimenomaan investointien ja rahoituskustannusten aiheuttamasta paineesta kuntataloudelle, johon on reagoitava. Tein esityksen kunnan tuloveron nostamisesta 0,39 %-yksiköllä eli siis kymmenyksen kunnanjohtajan esitystä pienempänä. Sivula (kesk) kannatti erinomaista ja perusteltua muutoesitystäni.

Sitten äänestettiin kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti:

Tapiolinnan esitys vs. Vaulamon esitys 3 – 8.

Häggin esitys vs. Vaulamon esitys niukasti 6 – 5.

Ja lopuksi pohjaesitys vs. Häggin esitys 4 – 5 ja kaksi tyhjää.

Esitykseni mukaisesti kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle tuloveron tasoksi 7,5 %, joka on edelleen varsin kilpailukykyinen muihin kehyskuntiin verrattuna.

Todettakoon tässä yksi seikka, joka taisi monelta kunnanhallituksen jäseneltä unohtua – ja joka kannattaa marraskuussa kunnanvaltuustossa huomioida. Kun kunnanvaltuusto kesäkuussa päätti isommista NUUKA-toimenpiteistä, niin 9 miljoonan euron tavoitetta ei saatu täyteen mm. juuri siksi, että luottamushenkilöiden enemmistö ei hyväksynyt edellä mainittuja sivistystoimelle ehdotettuja säästöjä (kouluverkko, pikkukoulut etc.). Kunnanvaltuusto päätti tuolloin, että osa säästötavoitteesta katetaan noin 2,2 milj.euron verorahoituksen lisäyksellä, joka tarkoitti noin 0,2 %-yksikön tuloveron korotusta. Korjauksena alkuperäiseen tekstiin: Kunnanvaltuusto päätti, että tämä 0,2 %-yksikön veronkorotus tehdään vuonna 2027 – ei vuonna 2024, kuten aiemmin kirjoitin. Tähän liittyvä muu virheellinen teksti on myös poistettu.

Marraskuun 15. jatketaan.

Valtuustokuulumisia hyvinvointialueelta ja kunnasta

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuusto piti vuoden neljännen kokouksensa syyskuun loppupuolella. Kyseessä oli todellakin tälle vuodelle vasta neljäs kerta, jolloin hyvinvointialueen ylin päätöksentekoelin kokoontui päättämään alueensa asioista. Kokouksessa menikin sitten neljä ja puoli tuntia vajaalta 70 valtuutetulta ja liki 20 viranhaltijalta. Aluevaltuuston kokous ei tosiaan ole mikään pieni tapahtuma, vaan liikuttaa melkein satakunta ihmistä – tällä kertaa Hyvinkäälle.

Aluevaltuusto käsitteli kuluvan vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon osavuosikatsauksen. Talouden osalta tilanteen voi tiivistää kaikessa yksinkertaisuudessaan ja karmeudessaan pariin numeroon. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden
tulos tulee olemaan miinuksella 55 milj.euroa, vaikka valtionrahoitus tulee olemaan laskelmien mukaan noin 30 milj.euroa talousarviossa arvioitua suurempi. Kokoanaisuudessaan valtakunnan hyvinvointialueille syntyy alijäämää vuonna 2023 yhteensä 1,2 miljardia euroa ja tämä alijäämä tulee pyöräyttää nollaksi vuoteen 2026 mennessä. Tällainen monsteri on synnytetty ja tehtävä on mahdoton. Nyt Suomen kunnissa on kauhukuvana, että rahoitusta siirretään hyvinvointialueiden järjettömän suuren alijäämän kattamiseksi kuntien valtionosuuksia leikkaamalla.

Aluevaltuusto käsitteli ja hyväksyi myös hyvinvointialueohjelman, jonka sisältö oli kovin yleisellä tasolla. Alueen asukkaiden ja päättäjienkin odottamia linjauksia palvelujen ja erityisesti palvelupisteiden mahdollisista muutoksista ei sisältynyt ohjelmaan. Niiden vuoro tulee myöhemmin ja keskustelu sekä käsittely tulee olemaan taatusti värikästä. Toki jo tätä hyvinvointialueohjelmaakin käsitellessä pidettiin lukuisia puheenvuoroja ja tehtiin useita muutosehdotuksia, joista jouduttiin äänestämään.

Vaikka aikaa on ollut runsaasti, niin asian valmistelussa näkyi prosessin loppupäässä realisoitunut kiire. Kuntien lausunnoissa kritisoitiinkin sitä, että lausuntopyynnöt oli ajoitettu kesälomakaudelle ja kommentointiin oli niukasti aikaa. Kun annettujen lausuntojen käsittelylle hyvinvointialueellakin jäi todella lyhyt aika, niin prosessin mielekkyyttä ja todellista merkitystä ja vaikutusta voi hyvällä syyllä kyseenalaistaa. Ei lupaa hyvää kuntayhteistyölle, jos meno jatkuu samanlaisena häsläämisenä.

Hieman häsläämiseksi meni myös äänestykset hyvinvointilalueohjelmasta, kun äänestyksiä ryhdyttiin suorittamaan yksinkertaisesti siinä järjestyksessä kuin muutosesityksiä oli tullut. Pienen älinän ja harjoitteluäänestyksen jälkeen muutettiin äänestysjärjestys perinteiseen tapaan, jossa äänestysjärjestyksessä huomioidaan erikseen pohjaesitys ja tästä eniten eroavat muutosesitykset.

Sen verran aikaa meni edellisten pykälien käsittelyyn, että tuotannon järjestämisen periaatteet jätettiin ns. pöydälle ja asia käsitellään seuraavssa kokouksessa. Asialistalla oli myös useita eron myöntämisiä ja uusien jäsenten/varajäsenten nimeämisiä. Ilmeisesti aika moni ero liittyi siihen, että henkilölle oli ryhmässä sovittu luottamuspaikka vain kahdeksi vuodeksi ja nyt haettiin eroa ja paikkaa saman toimielimen varajäsenä. Lähtökohta on kuitenkin se, että luottamuspaikat ovat vaalikauden mittaisia, eikä niitä palastella.

Nurmijärven kunnanvaltuusto kokoontui puolestaan 4.10. Itselläni oli harmillisesti ennen valtuuston kokousta Keski-Uudenmaan pelastuslautakunnan kokous ja saavuin kunnanvaltuuston kesken kokouksen. Valtuustosalissa oli käynnissä yksi valtuustokauden tärkeimmistä asioista – ainakin some-kirjoittelun perusteella. Kyse oli pysäköinninvalvonnan järjestämisestä Nurmijärvellä. Katsoin, ettei ole älyllistä mennä saliin kesken äänestysten, vaan annoin varavaltuutetun hoitaa pykälän loppuun. Tallenteesta jälkikäteen katsellen näytti olleen varsin vilkas ja värikäs keskustelu, jossa oli tunteen paloa ja äänenpainotkin välillä nousivat. Välihuudoltakaan vasemmalta laidalta ei vältytty. Tuli mieleen vanhat hyvät ajat, kun SDP:n Peltonen heitti välispiikkiä lupia kyselemättä. Monenlaisia argumentteja kuultiin puolesta ja vastaan. Eräänlaisena ääriskenaariona kuultiin näkemys siitä, että kunta olisi kustantamassa ilmaiset katuparkkipaikat jokaiselle kuntalaiselle. Liioittelu voi olla hyvä tehokeino, mutta voi toisaalta viedä uskottavuuden puheesta. Kunta on Ali-Tilkkaan rakentamassa muutamia kymmeniä yleisiä autopaikkoja. Ollaan vähintään kahden valovuoden päässä tilanteesta, että autopaikoitus perustuisi Nurmijärvellä maksuttomaan kadunvarsipaikoitukseen. Vuorisalo (KOK) huomautti osuvasti, että kunta ei pysty yksipuolisesti määräämään mihin mahdollinen pysäköinninvalvonta tultaisiin kohdistamaan, vaan pysäköinninvalvojat viranhaltijoina toimisivat tasapuolisesti – koko kunta toimialueena. Usean vastaehdotuksen ja äänestyksen jälkeen kunnanhallituksen pohjaesitys voitti äänin 22-22-6tyhjää-1poissa. Tasatilanteessa puheenjohtaja Toivosen ääni ratkaisi. Erikoista oli se, että ratkaisevassa äänestyksessä annettiin 6 tyhjää ääntä (Niinimäki, Pasanen, Virtanen ja Virolainen Vihreistä sekä Mattila ja Takalo-Eskola kokoomuksesta. Viimeisessä äänestyksessä kun ei oikein voi enää taktikoidakaan, niin olisi luullut, että pohjaesitystä vastassa ollut Suhosen (KESK) esitys olisi saanut kannatusta pysäköinninvalvonnan kannalla olleista. Suhosen vastaehdotuksessa kun oli klausuuli, että vuonna 2024 tehtävien selvitysten jälkeen tarkastellaan uudelleen tarvetta kunnallisen pysäköinninvalvonnan aloittamiselle. Tämä oli ilmeisesti tyhjää äänestäneille “nyt tai ei koskaan” -asia ja niinpä tuota tarkastelua ei tehdä ensi vuonna.

Osavuosikatsauksen yhteydessä tein ponsiesityksen samalla sisällöllä kuin olin tehnyt esityksen jo kunnanhallituksessa. Esitykseni siitä, että merkittävimmistä investontihankkeista ryhdyttäisiin raportoimaan myös kokonaiskustannukset ei saanut jostain syystä edes kannatusta kunnanhallituksessa, vaan se raukesi. Jotenkin esitys meni silloin ilmeisesti ohi hallitusväeltä. Kunnassahan on tapa, että esim. osavuosikatsauksissa raportoidaan vain yhden vuoden kustannuksia ja määrärahojakin muutellaan vuositasolla. Kun ison hankkeen kustannukset saattavat jakautua neljällekin vuodelle, niin olisi kuntalaisten ja päättäjien kannalta tarpeen, että koko ajan raportoitaisiin myös hankkeiden kokonaiskustannuksia ja ennustetta, jotta olisi ymmärrys, onko hanke pysymässä budjetissa. Nyt isojenkaan hankkeiden kokonaiskustannuksia ei esitetä raporteissa – ei välttämättä edes tilinpäätöksissä. Kunnanvaltuustossa ponsiesitykseni ei mennyt ohi, vaan se hyväksyttiin yksimielisesti.

Puolivuotiskatsaus I/2023

Alkaa hieman lipsua, mutta pienellä viiveellä jälleen yhteenvetoa vuoden 2023 ensimmäisestä puolikkaasta. Näitä olen rustannut vuodesta 2009 saakka, joten kyseessä on ilmeisesti 29. puolivuotiskatsaus blogissani. Jos ei tiennyt Kalle Päätalo aloittaessaan Iijoki-sarjaansa, minkälainen määrä teoksia tulee, niin enpä minäkään kuvitellut vuoden 2009 alussa, että näitä sinänsä vaatimattomia puolivuotisraportteja tällainen määrä syntyisi.

Helmikuun 2023 kokouksessa jätin valtuustoaloitteen, jossa ehdotin, että Nurmijärven kunta selvittää ja hakee kunnan metsille FSC-sertifiointia. Perustelin ehdotusta sillä, että FSC-sertifioidulle metsälle on kasvava kysyntä ja useat alan toimijat maksavat sertifioidusta puusta lisähintaa. Sertifiointi on metsänomistajalle myös taloudellisesti järkevää. Puulle on suurempi kysyntä ja siitä saa suuremmat tulot. Tuo aloite ei syntynyt hetken mielijohteesta. Olin keskustellut asiasta useaan kertaan viime keväällä edesmenneen nurmijärveläisen metsäalan asiantuntija Heikki Kiurun kanssa. Heikki kannusti vahvasti laatimaan kyseisen valtuustoaloitteen ja antoi asiantuntevaa apua, kun asiaan perehdyin.

Aloitteeseen ei ole tullut vielä vastausta. Allekirjoittaneeseen ei ole oltu myöskään yhteydessä, kuten valtuustoaloitteiden osalta kunnassa on tapana tehdä. Tosin edellinenkin aloitteeni on edelleen samassa tilassa. Kyseessä on aloitteeni yksityisteihin liittyen ja ehdotus selvittää Uotilan koulutien ja Sahamäentien tiekuntien kanssa, olisiko kyseisten yksityisteiden luovuttaminen kunnalle molempien osapuolien kannalta tavoiteltavaa. Tämä aloite on ollut valmisteltavana jo yli 2,5 vuotta, eikä senkään osalta kunnasta ole oltu yhteydessä aloitteen tekijään. Hieman kohtuutonta etenkin kun en varsinaisesti mikään aloitetehtailija ole vuosien varrella ollut. Oikeastaan päinvastoin – olen pitänyt rimaa varsin korkealla valtuustoaloitteiden laatimiselle.

Helmikuussa paikallislehti tiedusteli nurmijärveläisiltä aluevaltuutetuilta, miten sotekuluista voidaan säästää. Olin varsin pessimistinen 70 miljoonan säästötavoitteen toteutumiseta. Edellinen sosialistihallitushan väsäsi sote- ja aluehallintouudistuksen ja perusti valtakuntaan peräti 21 hyvinvointialuetta, joka tarkoittaa melkoista määrä uutta hallintoa ja suurta määrää päätöksentekijöitä. Kun kaikki hyvinvointialueet olivat jo lähtiessä rahoitusvajeessa, niin otaksuin, että jossakin vaiheessa järki ja realismi voittaa – ja hyvinvointialueiden määrää tullaan supistamaan. Nyt runsaat puoli vuotta myöhemmin olemme Keusoten toimien kanssa pitkälti samassa pisteessä – ainakin näin rivialuevaltuutetun ja kansalaisen näkökulmasta katsottuna. Elokuun loppuun mennessä Keusoten aluevaltuusto on kokoontunut kerrassaan kolme kertaa ja käsiteltävät asiat ovat olleet niissäkin aika lailla kortilla. HUSin järjestämisopimus, hyvinvointisuunnitelma ja edellisen kauden arviointikertomus taisivat olla alkuvuoden merkittävimmät lista-asiat aluevaltuustossa. Hallintosäännössä korostuu aluehallituksen rooli, joten se on avainasemassa Keusoten päätöksenteossa ja asioiden valmistelussa.

Jotakin on kuitenkin Keusostessa saatu aikaiseksikin. Aluehallitus lähetti hyvinvointialueohjelman luonnoksen kuntiin lausunnolle juuri kesälomakauden alussa. Nurmijärven kunnanhallitus antoi kokouksessaan 14.8.2023 kyseisestä asiakirjasta mm. seuraavan lausunnon.

Hyvinvointialueohjelmassa esitetyt yleispiirteiset tavoitteet ovat hyvät ja kannatettavat, mutta konkreettiset vaikutukset puuttuvat, mikä haastaa suunnitelmasta lausumista. Ohjelma on varsin yleisellä tasolla eikä ohjelmasta selviä, mihin palveluihin muutoksia ollaan suunnittelemassa ja millaisella sisällöllä.
Kunnat eivät ole päässeet osallistumaan ohjelman laadintaan hyvässä vuorovaikutuksessa hyvinvointialueen kanssa. Ohjelman jatkovalmistelussa konkreettiset vaikutukset tulee avata tarkemmalla tasolla ja ennen lopullista päätöksentekoa kuntien kanssa tulee järjestää neuvottelut palvelurakenteen muutoksista.
Lausuntoaikataulu on ollut tiukka ja ajoittunut kesälomakaudelle, jolloin lausunnon yhteinen
valmisteluaika on jäänyt liian lyhyeksi. Myös hyvinvointialueen päätöksenteko hyvinvointiohjelmasta tulee nopealla aikataululla ja kyseenalaista onkin, mikä on lausuntomenettelyn todellinen vaikuttavuus päätöksentekoon, mikäli lausuntoja ei ehditä perusteellisesti käymään läpi ennen päätöksentekoa.

Onhan tuo surullista luettavaa ja ymmärtääkseni palaute on ollut samanlaista myös muista hyvinvointialueen kunnista – tai jopa vielä ankeampaa.

Maaliskuussa järjestettiin vireille tulleesta Metsäkylän osayleiskaavasta asukastilaisuus Metsäkylän koululla. Kyseisen osayleiskaavan valmistelu etenee ja siihen liittyvän päätöksenteon yhteydessä tehdään merkittäviä linjauksia yleisestikin haja-asutusalueen rakentamiseen liittyen. Toki huomioiden se, että kunnan jokaisella osayleiskaava-alueella on omanlaisensa luonteenpiirteet ja ominaisuudet. Yhdellä sapluunalla ei voida tulevaisuudessakaan yleiskaavoja laatia. Kunnanhallitus teki aikanaan erinomaisen hyvän päätöksen, kun se edellytti osayleiskaavan rakennuspaikkojen tarkastelun tehtäväksi useammalla mallilla. Seuraavassa vaiheessa kuntalaisilla onkin mahdollisuus konkreettisesti nähdä, miten rakennuspaikat jakautuisivat kussakin mallissa, minkälaista ympäristöä ne muodostaisivat ja miten erilailla ne kohtelevat joitain yksittäisiä tiloja tai kiinteistöjä. Asiaa mallinnetaan esim. mallilla C, joka suosisi selkeästi isoja tiloja, koska rakennuspaikat jaettaisiin suoraan tilojen pinta-alojen mukaan. Mallissa C suuret tilat saisivat valtaosan rakennuspaikoista ja pienimmät tilat jäisivät kokonaan ilman. Toista ääripäätä edustaa malli A, joka perustuu edullisuusvyöhykkeisiin suosien esim. tiestön ja koulun läheisyyttä sekä kyläkeskusta. Se antaisi rakennuspaikkoja selvästi enemmän myös pienille tiloille eli useampi maanomistaja saisi rakennuspaikkoja. Kuntalaisten ja erityisesti Metsäkylän asukkaiden kannattaa olla hereillä, kun vaihtoehtovertailut tulevat julkisiksi. Rakennuspaikkojen jakamiseen liittyy todella suuret taloudelliset intressit. Jos Nurmijärvellä tuotetaan lähivuosina osayleiskaavoituksella esim. 2000 uutta rakennuspaikkaa, niin se tarkoittaa käsittämätöntä 100 miljoonan euron arvonnousua niille tiloille/kiinteistöille, joille noita rakennuspaikkoja osoitetaan. Ja tuokin on laskettu varsin maltillisella 50.000 euron hinnalla rakennuspaikkaa kohti. Itse soisin, että tuollainen jättipotti jakaantuisi mahdollisimman monelle kiinteistölle ja sitä kautta myös realisoituisi tehokkaammin haja-asutuslueella rakentamiseksi.

Huhtikuun alussa käytiin eduskuntavaalit. Kokoomus oli Nurmijärvellä ykkönen 6234 äänellä, joka oli peräti 1865 ääntä enemmän kuin vuonna 2019. Perussuomalaisetkin kasvattivat äänimäärää yli 1500:lla ja kokonaissaldo oli 6071. Kolmanneksi tullut SDP:kin sai 700 äänen kasvun, mutta jäi selvästi kolmanneksi 4149 äänellä. Sekä Keskustan että Vihreiden tappio oli rumasti yli 1000 ääntä. Keskusta on taantunut Nurmijärvellä kaksissa viimeisissä eduskuntavaaleissa 4300 kannattajan puolueesta hieman yli 2000 äänen puolueeksi. Ikävintä oli se, että Nurmijärvi jäi näissä vaaleissa ilman omaa kansanedustajaa. Sellaista ei ole tapahtunut mies- tai naismuistiin. Sittemminhän valtakuntaan on saatu myös uusi Orpon johtama oikeistohallitus, joka on ryhtynyt toteuttamaan hallitusohjelmaa, joka poikkeaa varsin merkittävästi edellisen hallituksen velkavetoisesta hallitusohjelmasta. Roomaa ei rakennettu päivässä, mutta valtiontaloutemme rapautettiin yhdessä hallituskaudessa. Sen kuntoon saattaminen ei onnistu yhdessä hallituskaudessa, mutta olisi ollut anteeksiantamatonta, jos toimeen ei olisi nyt ryhdytty.

Toukokuussa totesin, että olen toiminut kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajana yhtäjaksoisesti keväästä 2018. Päätin, että en asetu enää ehdolle kyseiseen tehtävään. Hieman yli viisi vuotta suurimman valtuustoryhmän puheenjohtajana oli mielenkiintoinen ja haastava pesti, josta suoriuduin ymmärtääkseni varsin hyvin. Jatkossa toimin valtuustosalissa rivivaltuutettuna – sen aseman tuomin eduin ja vapauksin. Kunnanhallituksessa toimin aiempaan tapaan seuraavat kaksi vuotta. Olisin toki ollut käytettävissä myös vapautuneeseen kunnanhallituksen puheenjohtajan pestiin, mutta valtuustoryhmämme päätyi toisenlaiseen ratkaisuun.

Alkuvuonna toimin myös ns. NUUKA-ohjausryhmän puheenjohtajana, kun etsimme ja haarukoimme 9 miljoonan euron sopeuttamsitoimenpiteitä kunnan talouden tasapainottamiseksi. Työ saatiin jokseenkin kunniallisesti maaliin ja vähäisin veronkorotusehdotuksin vasta vuodelle 2027. Valitettavasti heti ohjausryhmän saatua työnsä tulokset esitettyä, kunnanvirastolta viestitettiin, että on ns. ilmaantunut pari muuttujaa ja sopeuttamista onkin tullut 0,9 m€ lisää. Valtuusto päätti jatkaa ohjausryhmän toimintaa ja tuon 0,9 milj.euron sopeuttamisen parissa tehdään nyt työtä.

Yksityistieasioista on saatu joitakin päätöksiä. Kesäkuussa saimme tiedoksi Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomion koskien Nurmijärven Kirkkotien tiekunnan päätöksiä käyttömaksun asettamisesta Nurmijärven Linja Oy:lle. Käräjäoikeus katsoi reitin 3 liikenteen olevan tieosakkaiden liikennettä, eikä ulkopuolista liikennettä. Käräjäoikeuden tuomiolla tiekunnan päätökset käyttöluvan myöntämisestä ja käyttömaksun perimisestä julistettiin pätemättömiksi. Myös tiekunnan päätökset hylätä enemmälti näitä koskeneet oikaisuvaatimukset julistettiin pätemättömiksi.

Lomien jälkeen saatiin puolestaan Helsingin hallinto-oikeudesta päätös 4403/2023, 9.8.2023 eli ratkaisut yksityistieasioihin liittyvistä kunnallisvalituksista valtuuston päätökseen § 46, 25.5.2022. Hallinto-oikeus hylkäsi valitukset.

Vast’ikään on saatu siis kaksi oikeuden tuomiota, jotka ovat päätyneet kunnan kannalta myönteisesti. Luultavasti siitä huolimatta joiltakin tahoilta paheksutaan edelleen sitä, että “kunta käy oikeutta joitakin kuntalaisia vastaan”.

Merkittävien päätösten viikko

Kesäkuinen viikko #24 sisälsi monia merkittäviä ja mielenkiintoisia päätöksiä.

Keskiviikon ylimääräisessä kunnanhallituksen kokouksessa käsiteltiin Nurmijärven kestävä kasvu -ohjelman (NUUKA) päivittämistä. Pohjaesityksenä oli NUUKA-ohjausryhmän esitys sopeutustoimenpiteistä. Esityksessä todettiin kunnan talouden sopeutustarpeen olevan 9,0 milj. euroa vuosille 2023-2026. Ohjausryhmän esittämä keinovalikoiman säästövaikutukseksi oli arvioitu 6,7milj.euroa, joten verorahoituksen kautta katettavaksi jäi 2,2 milj.euroa. Ohjausryhmän esitys oli, että 0,2 veroprosenttiyksikön korotus tehtäisiin vasta vuonna 2027. Valitettavasti keskiviikon kunnanhallitukseen tuli uutena tietona se, että Nurmijärven Vesi -liikelaitoksen osalta tulopuolta joudutaan pienentämään 1,2 milj. eurosta 0,3 milj. euroon. Tämä tarkoitti yllättäen 0,9 milj.euron vajetta NUUKA-ohjausryhmän 9 milj.euron sopeutusesitykseen. Helpointa olisi ollut tietysti aikaistaa ja veronkorotus ja tehdä se suurempana kuin tuo 0,2 prosenttiyksikköä. Tein kuitenkin esityksen, että asiassa ei mennä helpointa reittiä, vaan tuo yllättäen ja pyytämättä tullut 0,9 milj.€:n lisävaje käsitellään talousarvion yhteydessä. Äänestyksen jälkeen esitykseni myös hyväksyttiin.

Muuttuneen tilanteen vuoksi kunnanhallitus totesi, että NUUKA-ohjausryhmän on syytä jatkaa toimintaansa elokuussa, jotta loputkin sopeutustoimenpiteet voidaan käsitellä samalla järjestelmällisellä ja kaikki valtuutetut osallistavalla tavalla kuin tähänkin asti. Hetken jo luulin, että pestini ohjausryhmän puheenjohtajana olisi jo päättynyt – ei päättynyt.

Erityisesti alkuluokkatoiminnan lakkauttaminen oli nostattanut kiivastakin keskustelua ja mielipiteiden ilmaisuja – lehtikirjoituksia ja vetoomuksia sekä yksittäisiltä kuntalaisilta että eri yhteisöiltä ja järjestöiltä. Kannanottoja alkuluokkatoimintaan tuli matkan varrella sekä puolesta että vastaan, mutta ohjausryhmän esitys oli tältä osin yksiselitteinen: Alkuluokkatoiminnasta luovutaan asteittain. Tälle ohjausryhmän esitykselle oli saatu valtuustoryhmien tuki – muutenhan ohjausryhmä ei sitä olisi esittänyt. Asia kuitenkin keskustelutti myös kunnanhallituksessa. Päädyttiin kuitenkin vain tekemään tähän liittyen tekstimuutos: ”Alkuluokkatoiminnasta luopumiseen asteittain valmistellaan suunnitelma syksyn 2023 aikana. Alkuluokkatoiminnasta tuodaan syksyllä raportointi alasajon kustannusvaikutuksista ja vaikutukset opetuksen järjestämiseen kouluissa sekä tilojen riittävyydestä koko kunnassa. Arvioinnin jälkeen alkuluokan toimintaan liittyvä selvitys tuodaan luottamuselimiin tiedoksi/päätettäväksi syksyn aikana ennen talousarviokäsittelyä.” Mielestäni tuo kuuluu normaaliin päätöksentekoprosessiin, mutta ei sen kirjaaminen toki haitaksikaan ole. Ohjausryhmän esitys toimenpiteestä meni siis läpi ja sillä tavoitellaan 0,5 m€:n kustannussäästöä, joka on todella merkittävä summa talouden tasapainottamisen osalta.

Torstaina saimme tiedon, että tasavaltaan on syntymässä kokoomuksen johdolla oikeistohallitus. KOK, PS, RKP ja KD -puheenjohtajat ilmoittivat saavuttaneensa yhteisymmärryksen hallitusohjelmasta. Perjantaina julkaistiin myös yli 200 -sivuinen hallitusohjelma. Sen mitä ehdin hallitusohjelmaa tutkailla, niin se sisälsi monia hyviä ja tarpeellisia uudistuksia ja niin ikään välttämättömiä säästötoimenpiteitä, jotka kirpaisevat varmasti aikaa useaa kansalaista. Mediassa hallitusohjelmaa kuvailtiin mm. kaikkien aikojen oikeistolaisimmaksi hallitusohjelmaksi. Se on varsin luonnollista, koska tuleva hallitus on selkeästi oikeistohallitus – aivan vaalituloksen mukaisesti. Edellinen hallitus oli puolestaan selkeästi vasemmistohallitus – ilmeisesti vasemmistolaisin koskaan tai ainakin pitkään aikaan. Sen hallitusohjelma oli vasemmistolainen. Uudella oikeistohallituksella onkin epäkiitollinen tehtävä reivata tasavalta uudelle kurssille järjettömän velkavetoisuuden jälkeen. Tiedossa on varmasti äänekästä arvostelua, kun valtakuntaa ohjataan kestävämmälle taloudenpidolle ja kansalaisille luodaan turvallisempaa kotimaata. Molempien osalta toimiin ryhdyttiin aivan viime hetkillä. Jos edelliset neljä vuotta oltaisiin toimittu hieman vastuullisemmin, niin muutostarve ei olisi näin suuri.

Kotikuntaan Nurmijärvelle saatiin torstaina tieto Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomiosta koskien Nurmijärven Kirkkotien tiekunnan päätöksiä käyttömaksun asettamisesta Nurmijärven Linja Oy:lle. Käräjäoikeus katsoi reitin 3 liikenteen olevan tieosakkaiden liikennettä, eikä ulkopuolista liikennettä. Käräjäoikeuden tuomiolla tiekunnan päätökset käyttöluvan myöntämisestä ja käyttömaksun perimisestä julistettiin pätemättömiksi. Myös tiekunnan päätökset hylätä enemmälti näitä koskeneet oikaisuvaatimukset julistettiin pätemättömiksi. Selkeä päätös.

Ensi viikolla on viimeiset kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston kokoukset ennen kesätaukoa.

Tinki täysi ryhmyrin pestissä

Valtuustovuoden viimeinen kokous pidettiin 31.5.2023. Nykyisinhän valtuustovuosi vaihtuu kesken kalenterivuoden – kesän kynnyksellä.

Valtuuston listalla oli siten kaksivuotisten luottamushenkilöpaikkojen täyttäminen eli kunnanvaltuuston puheenjohtajiston ja kunnanhallituksen valinnat. Äänestyksiä ei valtuustosalissa tarvittu tälläkään kertaa. Asioita oli käsitelty puolueiden kunnallisjärjestöissä ja viime kädessä valtuustoryhmissä. Jonkinlaista kierrätystä tapahtui eli Riina Mattila valittiin valtuuston 1. varapj:ksi. Kunnanhallitukseen ja sen pj:ksi valittiin Virpi Räty, joka kerran aiemminkin on noussut tehtävään kesken valtuustokauden. Tällä kertaa syynä oli Petri Vaulamon hieman yllättäväkin luopuminen puheenjohtajuudesta jo kahden vuoden jälkeen. Perussuomalaiset ja SDP vaihtoivat hallituksen mies- ja naispaikkoja viime vaalien jälkeen sovitulla tavalla, joten PS:stä nousi hallitukseen Markku Vierelä ja SDP:stä Jenni Sandberg. Muilta osin valtuuston puheenjohtajisto ja kunnanhallitus jatkoivat aiemmalla kokoonpanolla.

Omalta osaltani kyseessä oli viimeinen valtuuston kokous kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajana. Minut valittiin ns. ryhmyriksi keväällä 2018, joten toimin tehtävässä hieman yli viisi vuotta. Totesin, että en ole enää käytettävissä kyseiseen pestiin, vaikka se on mitä mielenkiintoisin tehtävä. Ei vähiten sen vuoksi, että siinä pääsee kontaktoimaan säännöllisesti muiden valtuustoryhmien vetäjien kanssa. Kokoomuksen valtuustoryhmässä ei minun aikana ole kolmea vuotta pidempiä jaksoja ryhmänvetäjillä ollut, joten ajattelin, että nyt oli korkea aika vaihtaa henkilöä.

Ryhmän puheenjohtajan yhtenä vakiotehtävänä on pitää ryhmäpuhe tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä, joten seuraava puhe jäi minun osalta viimeiseksi sellaiseksi. Hieman oli haikeutta ilmassa ja tunnustan , että valtuustokamraattien spontaanit aplodit puheen lopuksi lämmittivät mieltä.

Arvoisa pj, kj, muut kuulijat

Kahtena vuotena peräkkäin olen joutunut toteamaan KOK-ryhmän tilinpäätökseen liittyvässä ryhmäpuheessa, että poikkeuksellisesta vuodesta syntyy poikkeuksellinen tilinpäätös. Tämäkään vuosi ei tee poikkeusta. Kunnanjohtajan sanoin – vuosi 2022 oli vitsauksien vuosi. On erinomaista, että vitsauksien keskelläkin kunta pystyi tekemään positiivisen ja tavoitetta paremman tuloksen.

Yhtenä positiivisen tuloksen mahdollistajana oli verotulojen kasvu kaikilla osa-alueilla – niin kunnallis-, yhteisö- kuin kiinteistöverojen osalta. Ansiotulokertymä on kehittyi myönteisesti ja työttömyys väheni viime vuonna.

Kunnan väkiluvun kasvu jäi selkeästi alle valtuuston strategiaan kirjaamasta 1,5 % kasvutavoitteesta. Kestävän kasvun NUUKA-ohjelman päivitystyössä tarkasteltiinkin tuota kasvutavoitetta ja esitettiin kysymys, mikä on kasvun hinta Nurmijärvelle. Ehkä viime vuonna toteutunut alle 1 %:n kasvu oli talouden kannalta jopa positiivinen asia. Tämä on relevantti kysymys jatkossakin. Kannattanee aika ajoin tarkastella kuinka paljon, miten ja missä kunnan on järkevää kasvaa.      

Tämänkin tilinpäätöksen yhteydessä on syytä katsoa enemmän eteen- kuin taaksepäin. Viime vuodelta siirtyi merkittäviä investointeja tuleville vuosille ja näiden lisäksi ilmeni uusia suuria ja todella kiireellisiä investointitarpeita erityisesti koulujen osalta. Kyse on kunnan kannalta todella merkittävästä investointimäärästä ja tässä tilanteessa on tärkeää tarkastella investointeja myös kokonaisuutena yksittäisten rakennusten ja osaoptimoinnin sijaan.

Kuntamme talouden vaikeimmat vuodet ovat valitettavasti vasta edessäpäin – ei vähiten edellä mainittujen jätti-investointien vuoksi. Tässä tilanteessa on erittäin tärkeää tehdä NUUKA-ohjelman päivitykseen liittyvät päätökset vähintään ohjausryhmän ehdottamalla tasolla. Pari vuotta sitten talouden tervehdyttämistoimenpiteet valitettavasti vesittyivät merkittävästi tässä samaisessa salissa. Tällä kertaa siihen ei ole varaa. Tilinpäätösaineistosta on nähtävissä, että viime vuodelle sovituista NUUKA-säästöistä jäi toteutumatta liki 30%. Se osoittaa, että tehdyistä toimenpiteistä ja henkilöstön sitoutumisesta huolimatta tehtävä on vaikea ja säästöt realisoituvat usein viiveellä. Jatkossa tehtävä vaikeutuu entisestään.

Todettakoon tässä yhteydessä, että veronkorotukset ovat Kokoomus-ryhmälle se viimeinen keino talouden tasapainottamiseksi.

Tilinpäätöksen yhteydessä ei voi olla huomioimatta kunnan henkilöstöä. Mennyt vuosi oli työmarkkinoilla vilkasta ja kilpailu osaavasta henkilöstöstä ehkä poikkeuksellisenkin kiihkeää monella alalla – näin myös kunnissa. Nurmijärvelläkin henkilöstön vaihtuvuus kasvoi viime vuonna. Kuntamme oli kuitenkin edelleen haluttu ja kiinnostava työnantaja ja työpaikka. Tyytyväisyydellä voi todeta myös sen, että viime vuosina kunta on pystynyt tarjoamaan mahdollisuuksia urakehitykseen ja tehtävämuutoksiin omalle henkilöstölle. Työntekijöiden jaksamiseen ja pysyvyyteen tulee edelleen kiinnittää huomiota. Toimitaan siten, että viime vuoden sairauspoissaolojen kasvu oli väliaikainen ilmiö ja saamme asian paremmalle tasolle.

Onnistunut ja valtakunnallisesti palkittu rekrytointikampanjamme #ilmiöntekijät toi kuntaa positiivisesti ja laajasti esille. Myös me luottamushenkilöt voimme ottaa mallia kunnan työntekijöiden positiivisesta toiminnasta ja viestinnästä. Vähäiselläkin yrittämisellä kykenemme viestimään Nurmijärvestä positiivisesti – epäkohtien ja ongelmien luettelemisen sijaan. Me luottamushenkilöt olemme monella tapaa kuntaviestinnän eturivissä ja voimme tuoda perustellusti ja ylpeydellä esille upeaa kotikuntaamme.

Kokoomus-ryhmän puolesta kiitän kunnan työntekijöitä jaksamisesta ja erinomaisesta työssä viime vuonna.

Kiitokset myös muille valtuustoryhmille hyvästä yhteistyöstä. Kehitetään kuntaa jatkossakin kokonaisuutena ja tasapuolisesti. Muistetaan, että himottuja ja haluttuja asuinpaikkoja ei ole kunnan sisällä yhtä tai kahta, vaan sellaisia on meillä jokaisella omamme – niin taajamissa kuin kylissäkin. 

Tämä oli omalta osaltani viimeinen ryhmäpuheeni kokoomus-ryhmän puheenjohtajana. Olen toiminut ryhmyrinä nyt kuudetta vuotta ja tänään on viimeinen päivä siinä toimessa. Katsoin, että se on riittävä jakso omalta osaltani, enkä ollut käytettävissä seuraavalle valtuustokaudelle. Kiitän kokoomus-ryhmää minua kohtaan osoitetusta luottamuksesta menneinä vuosina. Erityisen lämpimät kiitokseni muiden valtuustoryhmien puheenjohtajille vuosien varrelta lukuisista hyvässä hengessä käydyistä keskusteluista ja kokouksista. Riikka, Harri, Sami, Hannu, Maiju, Ina ja kaikki muut – kiitos.           

Aloite kunnan metsien FSC-sertifioinnista

Nurmijärven kunnanvaltuusto kokousti keskiviikkona 8.2.2023.

Kokouksen alussa luovutettiin tasavallan presidentin Itsenäisyyspäivänä myöntämät kunniamerkit kuudelle ansioituneelle kunnan työntekijälle ja luottamushenkilölle.

Asialista ei suuremmin nostattanut keskustelua. SDP:n Lepolahti piti totuttuun tapaan puheenvuoron valtuusto- ja kuntalaisaloitteista. Lepolahti nosti esiin muutaman kehitysehdotuksen aloitteisiin liittyen: Aloitteet vastauksineen voisi avoimemmin tuoda esille esim. kunnan web-sivuilla ja aloitteiden käsittelylle voitaisiin antaa määrä- tai tavoiteaika esimerkiksi kunnanhallituksen toimesta.

Kuntakriitikkonakin tunnettu Marko Salo oli pyytänyt henkilökohtaisten syiden perusteella eroa asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan jäsenyydestä. Valtuusto myönsi eron. Uudeksi jäseneksi lautakuntaan nimettiin Jenni Viitanen (SDP).

Aloitteita jätettiin tasan yksi kappale eli allekirjoittaneen aloite kunnan metsien FSC-sertifioinnista. Olen keskustellut usein metsäasioista nurmijärveläisen metsäasiantuntija Heikki Kiurun kanssa ja ajatus aloitteen tekemiseen nousi näistä keskusteluista. Aloitteen allekirjoitti ymmärtääkseni noin 40 valtuutettua ja sen teksti kokonaisuudessaan on seuraava:

FSC-SERTIFIOINTI NURMIJÄRVEN KUNNAN METSIIN

Metsien sertifioinnilla varmistetaan niiden kestävä vastuullinen hoito ja käsittely. Käytössä on kaksi metsäsertifiointijärjestelmää, joista FSC-sertifioinnin hyötyjen on arvioitu olevan metsien monimuotoisuudelle suuremmat.

FSC-sertifioidussa metsässä kiinnitetään huomiota mm. metsän monimuotoisuuden turvaamiseen lehtipuiden avulla, lahopuiden säästämiseen hakkuiden ja metsänhoitotoimenpiteiden yhteydessä, vesistöjen suojavyöhykkeisiin, ns. säästöpuiden huomioimiseen ja arvokkaiden elinympäristöjen jättäminen metsien käytön ulkopuolelle. FSC-sertifioidfussa metsässä huomioidaan myös riistanhoidolliset näkökohdat sekä olemassa olevat polut ja ulkoilureitit.

FSC-sertifioidulle metsälle on kasvava kysyntä ja useat alan toimijat maksavat sertifioidusta puusta lisähintaa. Sertifiointi on siis metsänomistajalle myös taloudellisesti järkevää. Puulle on suurempi kysyntä ja siitä saa suuremmat tulot.

Nurmijärven kunnan metsäsuunnitelmassa (2017-2026) ei ole käsitelty metsäsertifiointia.

Ehdotan, että Nurmijärven kunta selvittää asiaa ja hakee kunnan metsille FSC-sertifiointia.

Myös Nurmijärven Uutiset noteerasi aloitteen ja uutisoi rehvakkaasti, että Hägg vaatii kunnan metsiin FSC-sertifiointia. Toki aloitteessa tätä ehdotetaan, mutta systeemiin kyllä kuuluu, että valmistelussa selvitetään tarkemmin, onko tämä mahdollista, järkevää ja missä laajuudessa.

Metsäasioista on viime vuosina jätetty pari muutakin aloitetta. Vuonna 2021 Esa Laitinen (PS) jätti valtuustoaloitteen liikunnan ja metsänhoidon yhdistämisestä. Vuonna 2020 Leni Pispala (nyk. Niinimäki) jätti aloitteeen siitä, että kunta luopuu avohakkuista ja muista voimaperäisistä metsätaloustoimista ja siirtyy metsissään jatkuvan kasvatuksen menetelmiin.

Arkistojen aarteita: Kuntavaalien 2008 jälkinäytös Nurmijärvellä

Nurmijärven pääkirjaston piippuhyllyosastolta löytyy vanhojen paikallislehtien vuosikertoja paksuiksi kovakantisiksi kirjoiksi sidottuna.

Pysähdyin hetkesi selailemaan taannoisen Vartti-lehden numeroita vuoden 2008 lopulta ja 2009 alusta. Ensimmäiset kuntavaalini kun käytiin lokakuussa 2008 ja vuoden alussa osallistuin ensimmäistä kertaa kunnanvaltuuston kokoukseen.

Noissa vuoden 2008 vaaleissa kokoomuksesta tuli Nurmijärven suurin puolue. Valtuutettuja se sai 16 eli yhtä paljon kuin Keskusta, mutta ääniä oli kokoomuksella 85 enemmän. Kahden suurimman puolueen järjestys Nurmijärvellä on pysynyt samana kaikissa myöhemmissäkin kuntavaaleissa. Vuoden 2008 vaalit olivat sikäli merkitttävät, että Perussuomalaiset tekivät tuolloin läpimurron saamalla kolme valtuustopaikkaa. Muuttuvasta maailmasta kertoo se, että persujen toisesta vuoden 2008 ääniharavasta tuli sittemmin sininen ja toisesta SMP:läinen.

Vuonna 2008 valituista 51:stä valtuutetusta ovat tänä päivänä edelleen kunnanvaltuuston jäseniä 12 henkilöä. Kokoomuksesta Vaulamo, Räty ja Hägg. Vuonna 2008 valituista keskustalaisista valtuustosalin jakkaroita kuluttaa edelleen peräti viisi valtuutettua: Vanhanen, Toivonen, Sivula, välivuosia pitänyt Korhonen ja nykyisin perussuomalaisissa vaikuttava Tapiolinna. SDP:ltä Markkanen ja Lepolahti. Vihreiltä Kopsala ja Vasemmistoliitosta Toikkanen.

15 vuotta vanhaa paikallislehteä selatessa törmäsin myös noiden 2008 vaalien erikoiseen jälkinäytökseen. SDP:n ääniharava oli 518 äänen Päivi Meros. Vaalien jälkeen kuitenkin todettiin, että sekä hän että valtuustoon valittu isänsä olivat siirtyneet Vihreiden valtuustoryhmään kasvattaen siten kolmen hengen Vihreiden valtuustoryhmän viisihenkiseksi. 10-henkinen demariryhmä puolestaan kutistui oktetiksi. Poikkeuksellinen loikkaus aiheutti spekulointia siitä, miten voimistunut vihreä liike tulee käyttäytymään valtuustossa, kun luottamushenkilöpaikkoja ryhdytään jakamaan. Tyytyvätkö he alkuperäisen vaalituloksensa oikeuttamaan paikkamäärään lautakunnissa vai hakevatko SDP-reservistä nostetuilla vahvistuksilla äänestysten kautta jotain mutta lopputulosta.

Paikallislehti Vartti uutisoi asiasta otsikolla “Merosten puoluevaellus päättyi Vihreisiin”. Artikkelin mukaan kaksikko oli käynyt koputtelemassa jo ennen Vihreitä kolmen muun valtuustoryhmän ovea. Keskustan Petri Kalmi totesi, että jonkinlaista joukkouhoa Vihreissä on havaittu.

Ja niinhän siinä kävi, että Vihreät äänestyttivät kunnanhallituksen ja jokaisen lautakunnan kokoonpanosta valtuuston ensimmäisessä kokouksessa. Näin he saivat yhden kunnanhallituspaikan ja paikan isompiin lautakuntiin, mutta menettivät useita pienempien lautakuntien jäsenyyksiä ja muita luottamushenkilöpaikkoja. Kommentoin tuolloin tuoreeltaan blogissani liki 7-tuntiseksi venyneitä kunnanvaltuuston äänestyssulkeisia, että menetetyt paikat olisivat menneet ilmeisesti etupäässä Vihreiden pitkäaikaisille rivijäsenille, kun taas manööverillä saavutetun kunnanhallituspaikan pokkasi tuore demariloikkari.

Puoluevaihdoksia on Nurmijärvellä toki tapahtunut vuoden 2009 jälkeenkin ainakin Keskustasta Vihreisiin, Keskustasta Perussuomalaisiin, Vihreistä Keskustaan, SDP:stä Kokoomukseen ja Perussuomalaista SMP-ryhmään, mutta nämä siirtymät ovat tapahtuneet joko valtuustokauden sisällä tai vaaleissa, eikä vuoden 2009 tammikuun kaltaista vaalituloksen uudelleenjärjestelyä ole sen koommin tapahtunut. Luottamuspaikkaneuvottelut on hoidettu varsin sivistyneesti viimeaikaisissa vaaleissa.

Täytynee käydä selailemassa toistekin noita menneitä vuosikertoja, josko tällaisia erikoisuuksia muistuisi mieleen enemmänkin.

Vuosikatsaus 2022

14 vuoden ajan kirjoitin blogiini puolivuosittain yhteenvedon edellisen kuuden kuukauden touhuista. Jostain syystä viime heinäkuussa tämä jäi tekemättä. Vedetään nyt nippuun tiivistetysti kerrtalla koko vuosi 2022.

Vuosi 2022 oli jälleen vaalivuosi, kun tammikuussa pidettiin historian ensimmäiset aluevaalit. Tulin valituksi Keski-Uudenmaan aluevaltuustoon 498 äänellä. Myöhemmin sain toiveeni mukaisesti paikan myös Keski-Uudenmaan pelastuslautakunnan jäsenenä. Kokoomuksesta tuli hyvinvointialueen suurin valtuustoryhmä 18 jäsenellä.

Kirkonkylän osayleiskaavaa käsiteltäessä vuoden alussa perään kuulutin vuotta aiemmin tekemäni valtuustoaloitteen käsittelyä. Olin tehnyt aloitteen siitä, että selvitettäisiin pikaisesti minkälainen prosessi olisi muuttaa Perttulan osayleiskaavaa merkitsemällä Uotilan koulutie ja Sahanmäentie liikenneväyliksi. Kunnalla olisi sen jälkeen halutessaan yksipuolinen oikeus ottaa nuo merkittävät läpiajotiet yleisiksi liikenneväyliksi ja hoitoonsa. Mainitsin aloitteeessa myös, että MRL 92§:n antama mahdollisuus on hyvä tiedostaa tulevissa osayleiskaavahankkeissa. Nyt tuo aloite on ollut lepotilassa hävyttömästi jo yli kaksi vuotta, eikä kukaan ole aloitteen tekijään ollut yhteydessä, eikä sen käsittelystä ole ollut minkäänlaisia merkkejä. Kun aloite ei ollut johtanut mihinkään toimenpitekisiin, niin Kirkonkylän osayleiskaavaa kunnanhallituksessa käsiteltäessä tein ehdotuksen, että Kirkkotie merkitään kyseisen osayleiskaavan alueella MRL § 92:n mukaiseksi liikenneväyläksi. Perusteena se, että kunnalla on tulevaisuudessa maankäyttöön liittyviä suunnittelutarpeita alueella ja kunta on vastikään päättänyt käyttää etuosto-oikeutta kyseisellä alueella. Näin tapahtuikin ja osayleiskaavaehdotuksessa Kirkkotie on nyt liikenneväyläksi merkitty ja kunnan on mahdollista se tarvittaessa ottaa haltuun ja hoitoon.

Alkukeväällä -22 Nurmijärven kunnanhallitus antoi Jätelautakunta Kolmenkierrolle lausunnon uusista jätehuoltomääräyksistä. Tein ehdotuksen kunnan kannaksi, että määräyksistä poistetaan biojätteen erilliskeräysvelvoite 1-4 huoneiston asuinkiinteistöiltä yli 5 000 asukkaan taajamissa eli mentäisiin jäteasetuksen mukaan, jossa rajana on 10000 asukkaan taajamat. Kunnanhallitus hyväksyi esitykseni ja se merkittiin lausuntoon kunnan kantana. Valitettavasti Jätelautakunta Kolmenkierto ei myöhemmin noteeranut Nurmijärven kunnan kantaa ja tulevaisuudessa alueella pientaloasukkaita rasitetaan jätehuoltokustannuksilla enemmän kuin laki ja asetus edellyttävät.

Maaliskuussa kunnavaltuusto kokoontui pitkästä aikaa läsnäolokokoukseen kunnanviraston valtuustosalissa. Listalla oli mm. uuden teknisen johtajan valinta ja uuden kuntastrategian hyväksyminen. Suurimman huomion sai kuitenkin se, että perussuomalaisten valtuutettu Matti Putkonen vaati vakavasti harkitsemaan kunnanjohtajan vaihtamista. Ihan puun takaa asia ei tullut, koska paikallislehden nettiversiossa oli uutisoitu jo ennen valtuuston kokousta otsikolla “Matti Putkonen vaatii valtuuston kokouksessa kunnanjohtajan vaihtamista.” Raju kannanotto päätyi myös valtakunnallisen iltapäivälehden sivuille. Yön yli nukuttuani otin yhteyttä muiden ryhmien puheenjohtajiin ja totesimme, että on aiheellista ja tarpeen tuoda julki valtuustoryhmien yhteinen kannanotto asiaan liittyen – sen verran räävitön esitys oli. Ryhmien kannaotto oli seuraavanlainen ja sen allekirjoittivat myös valtuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajat:

Nurmijärvellä kunnioitetaan kunnanvaltuutettujen ja muiden luottamushenkilöiden oikeutta esittää mielipiteitä ja antaa avointa palautetta tarpeellisiksi katsomissaan asioissa.

Valtuutettu Matti Putkosen kunnanvaltuuston kokouksessa 23.3.2022 kunnanjohtajaa kohtaan ilmaiseman kritiikin ja epäluottamuksen osoituksen johdosta allekirjoittaneet valtuustoryhmien puheenjohtajat haluavat tuoda julki seuraavaa.

Valtuustoryhmissämme ei ole keskusteltu tai käsitelty kunnanjohtajaan kohdistuvaa epäluottamusta. Valtuustoryhmien yhteistyö kunnanjohtajan kanssa on toimivaa. Kunnanjohtaja ja muu kuntajohto nauttivat valtuustoryhmiemme luottamusta.

Perussuomalaisten ryhmän pj ei ollut mukana laatimassa tuota kannanottoa. PS:ltä tuli sittemmin ihan oma julkilausuma asiasta.

Venäjä hyökkäsi brutaalisti Ukrainaan alkuvuodesta 2022. Operaatiosta ei tullut muutaman päivän paraatimarssia Kiovaan, kuten itänaapurimme valtionpäämies oli ajatellut. Tuli mieleen Talvisodan tapahtumat, kun torvisoittokunta ja muutama neuvostodivisioona koki kohtalonsa Raatteen tiellä. Ukrainan tapahtumat saivat aika monen suomalaisenkin muuttamaan suhtautumisensa Suomen liittymisestä NATOon.

Totesin yhtenä esimerkkinä tästä muutoksesta viime eduskuntavaalien nurmijärveläisten ehdokkaiden kannat Natoon liittymisestä. Vuoden 2019 alussa YLEn vaalikoneessa kysyttiin ehdokkailta vastausta väittämään “Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.” Tarjolla oli viisi vaihtoehtoa väliltä “Täysin eri mieltä” – “Täysin samaa mieltä”. Olin vuoden 2019 alussa Nurmijärven 15:sta eduskuntavaaliehdokkaasta ainoa, joka vastasi väittämään myönteisesti. Kaikkien muiden 14 eduskuntavaaliehdokkaan mielestä NATO-jäsenyys ei olisi vahvistanut Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Silmät ovat varmasti auenneet vuoden aikana muiltakin – myös pääministeri Marinilta, joka vain muutamia viikkoja ennen Venäjän hyökkäystä totesi, että on “hyvin epätodennäköistä, että Suomi hakisi sotilasliitto Naton jäsenyyttä hänen pääministerikautensa aikana”. NATO ei ollut Marinin asialistalla, vaikka jo tuolloin Yhdysvaltojen presidentti toi julki arvionsa siitä, että Venäjä aikoo vallata Ukrainan. Olisi pitänyt olla. Sittemminhän ilahduttavan moni on kääntänyt takkinsa – myös Marin ja Suomi on jättänyt NATO-hakemuksen yllättävänkin yksimielisenä. Oli ehkä siunaus, että maassa oli sosialistihallitus, kun NATO-jäsenyys tuli ajankohtaiseksi. Epäilen, että kokoomusvetoisen oikeistohallituksen aikana vasemmiston saaminen runsaslukuisena NATO-hakemuksen taakse ei olisi ollut mikään läpihuutojuttu, vaan keskustelu mm. sotapsykoosista olisi ollut huomattavasti äänekkäämpää.

Kesäkuussa suuntasin puoluekokoukseen Kalajoelle. Henkilövalintojen osalta puoluekokouksessa ei koettu yllätyksiä. Vuoden 2023 vaalivoittoa päätettiin lähteä hakemaan samalla porukalla kuin aiemmin. Tulin valituksi puoluevaltuuston varajäseneksi kahdeksi vuodeksi.

Oman paikallisyhdistykseni Kokoomus Nurmijärvi ry:n puoluekokousedustajat Kalajoella: Suomela, Hägg, Ahonen ja Malkamäki.

Uusi valtuustokausi alkoi elokuussa ja kokoomuksen valtuustoryhmä valitsi minut jatkamaan ryhmän puheenjohtajana. Olin jo keväällä päättänyt, että en tule pyrkimään eduskuntavaaliehdokkaaksi vuoden 2023 vaaleihin. Minut nimitettiinkin kyseisten vaalien Uudenmaan Kokoomuksen ehdokasvalintoja valmistelemaan komiteaan. Tällä hetkellä komitean työ on loppusuoralla – vain kaksi ehdokasta on nimeämättä. Viimeisin julkaistu eduskuntavaaliehdokkaamme on toimittaja Susanne Päivärinta. Koossa on jo nyt todella edustava ehdokaskaarti ja komiteamme saikin tunnustusta hyvästä työstä eli se nimettiin Vuoden kokoomusteoksi Uudellamaalla.

Syyskuussa hyvinvointialueen valtuusto suoritti ensimmäisen hyvbinvointialuejohtajan vaalin. Pienenä yllätyksenä kahden äänen erolla Pirjo Laitinen-Parkkoseen valituksi tuli Mikko Komulainen. Hämmennystä aiheutti se, että tarkastuslautakunnan nurmijärveläinen puheenjohtaja Korkiakoski (KESK) ilmoitti, että lautakunta tulee ottamaan hyvinvointialuejohtajan rekrytointiprosessin erillistarkastuksen kohteeksi. Tästä erillistarkastuksesta ei ole sen koommin kyllä mitään kuulunut. Sittemmin Komulaisen valinnasta on jätetty Helsingin hallinto-oikeudelle kaksi valitusta. Valitusten tekijät ovat anestesiologi Harri Tohmo ja nurmijärveläinen hyvinvointialueen valtuutettu ja hallituksen jäsen Sirkka Rousu (SDP). Hallinto-oikeuden ratkaisua ei ole vielä saatu.

Marraskuussa käsiteltiin kunnanvaltuustossa vuoden 2023 talousarvio. Sen verran tiukalla kuntatalous on, että talousarvioesitys meni melkeinpä muutoksitta läpi. Olin kunnanhallituksessa saanut läpi startegian mittareihin ja tavoitteisiin mitättömältä tuntuvan tekstilisäyksen “…kaavoituksen kehittämisen työryhmän loppuraportin mukaisesti.” Harmittavasti tämä tekstilisäys poistettiin valtuustokäsittelyssä. Näin valtuustotasolla ei edelleenkään ole tehty miltään osin kirjausta kaavoituksen kehittämisen työryhmän esitysten hyväksymisestä. Marraskuussa kunnanhallitus kyllä päätti käynnistää Metsäkylän osayleiskaavan valmistelun ja tarkastella prosessissa kolmea vaihtoehtoista mallia rakentamismahdollisuuksien jakamisperiaatteiksi. Tämä vaihtoehtojen tarkasteleminen oli erinomaisen järkevä päätös. Olihan sellaisiakin mielipiteitä esiintynyt, että oltaisiin uudeksi Nurmijärvi-malliksi valittu suoraan vain yksi vaihtoehto – se, joka olisi suosinut isoja tiloja ja suurten kiinteistöjen omistajia pienempien kustannuksella. Nyt kuntalaiset ja päätöksentekijät pääsevät konkreettisesti vertailemaan useampaa vaihtoehtoa. Yhdestä vaihtoehdosta voi valita vain yhden – kolmesta voi valita parhaan. Kunnanhallitus linjasi kaavakehitystyöryhmän ehdotuksen mukaisesti myös, että osayleiskaavatarkastelussa luovutaan ns. emätilatarkastelusta.

Marraskuussa käytiin myös OP Uusimaan edustajiston vaalit. Totesin jo ennen vaaleja, että vaikka edustajiston toiminta on pitkälti sääntömääräisten asioiden päättämistä, niin esim. fuusiopäätöksissä pääsi edellisellä kaudella käyttämään tosiasiallisesti päätösvaltaa ja vaikuttamaan pankin ja sen omistaja-asiakkaiden tulevaisuuteen. Edustajiston jäsenenä saa myös erinomaista informaatiota ja koulutusta pankki- ja rahoitusalasta, pankin toiminta-alueesta ja sen elinkeinoelämästä. Koen, että tuosta informaatiosta on hyötyä myös toiminnassani kunnanvaltuutettuna ja aluevaltuutettuna. Erinomainen asia on myös se, että pankin edustajistossa tutustuu alueen muihin päättäjiin ja luottamushenkilöihin. Olin siis ehdolla ja tulin valituksi toiselle kaudelle edustajistoon.

Kunnanvaltuusto päätti marraskuussa käynnistää Nurmijärven kestävän kasvun (NUUKA) -ohjelman päivitystyön. Tavoitteena saada työ valmiiksi keväällä 2023. Samalla nimettiin 7-henkinen ohjausryhmä ja minut sen puheenjohtajaksi.

Budjettivaltuusto 2022 – Valtuusto ei ollut valmis emätilatarkastelusta luopumiseen

Nurmijärven kunnanvaltuusto  kokoontui 16.11. vuoden 2022 tärkeimpään kokoukseensa eli käsittelemään vuoden 2023 talousarviota. Heti kärkeen täytyy todeta, että asialistaa kasattaessa ei aiemmista vuosista oltu otettu oppia.  Vuoden kolmas osavuosikatsaus ja NUUKA -ohjelman päivitystyö käsiteltiin toki nopeasti, mutta niiden jälkeen asialistalle nostettujen peräti yhdeksän valtuustoaloitteen käsittely talousarviokokouksessa oli aikatauluriski. Se riski toteutui. Jo asialistan alkupään käsittelyyn meni aikaa yli kolme tuntia. Valtuustoaloitteista käytiin keskustelua ja useamman kohdalla jouduttiin myös äänestämään. Vasta tämän jälkeen päästiin käsiksi kokouksen pääaiheeseen eli talousarvioon 2023 ja taloussuunnitelmaan 2023-2025. Kokous päättyi noin puoli tuntia ennen keskiyötä eli kokonaiskestoksi taukoineen tuli kunnioitettavat 10 ja puoli tuntia. Aloitteet olisi voinut käsitellä aivan hyvin vaikkapa joulukuun kokouksessa.

Valtuusto päätti käynnistää Nurmijärven kestävän kasvun (NUUKA) -ohjelman päivitystyön vielä vuoden 2022 aikana. Tavoitteena saada valmista kevääksi 2023. Työlle nimettiin poliittinen ohjausryhmä ja sen jäseniksi edustajat jokaisesta valtuustoryhmästä:  Ina Kuula (KD), Arto Hägg (KOK), Riikka Raekannas (KESK), Harri Lepolahti (SDP), Matti Putkonen (PS), Sanna Pasanen (VIHR) ja Hannu Toikkanen (VAS) sekä lisäksi  puheenjohtajat valtuustosta ja kunnanhallituksesta.

Aloitteiden käsittelystä ja äänestystuloksista on tiedotettu jo varsin laajasti, joten en niitä ryhdy tässä kertaamaan. Kunnanvaltuuston ensi vuoden kokouksista päätettäessä toin terveiset kokoomuksen ryhmässä todetusta ja ryhmien puheenjohtajien palaverissakin keskustellusta ongelmasta liittyen Nurmijärven kokousaikatauluihin. Muualla hyvinvointialueella valtuustojen kokoukset ovat pääsääntöisesti maanantaina ja mahdolliset kyselytunnit torstaisin. Nurmijärvellä kunnanvaltuuston kokouspäivä on perinteisesti keskiviikkona ja kyselytunti maanantaina. Nurmijärveläinen tapa on toiminut hyvin ja sen etuna luottamushenkilön kannalta on se, että valtuuston kyselytunti ja varsinainen kokous ovat samalla viikolla. Muita menoja ja lomia on helpompi sovittaa kalenteriin, kuin valtuustoasiat eivät jakaudu kahdelle viikolle. Kun uudella hyvinvointialueella on valtuuston ja hallituksen lisäksi myös lukuisia lautakuntien ja jaostojen kokouksia, niin niiden ajoittaminen on ongelmallista erityisesti nurmijärveläisten kannalta. Meidän kokouskalenteri käy eri tahtia muiden kanssa. Päätettiinkin tarkastella syksyn kokouspäiviä myöhemmin.

Talousarviokäsittely alkoi kunnanhallituksen 1. varapj Riikka Raekannaksen alustuksella, jonka jälkeen aloitin suurimman ryhmän pj:nä ryhmäpuheiden pitämisen. Tietoisena pitkästä kokouksesta olin perinteiseen tapaani laatinut Kokoomuksen ryhmäpuheen varsin lyhyeksi. Tässä se:

Arvoisa puheenjohtaja, kunnanjohtaja, muut kuulijat

Käsittelemme nyt kunnanvaltuuston koko vuoden tärkeintä asiakohtaa. Talousarviokokousten päätöksiä ja äänestyslistoja on usein muisteltu ja tutkailtu vuosienkin päästä. Talousarvioita käsitellessään valtuusto tekee tärkeintä työtä, johon se on valittu: mitä vastinetta kuntalaiset saavat verorahoille, minkälaisia palveluita kuntalaisille tuotetaan ja mihin kunta tulee panostamaan tulevina vuosina. Jokainen valtuutettu pääsee käyttämään täysimääräisesti sitä valtaa, jonka ovat kuntalaisilta saaneet.

Kunnan talous on luonnollisesti keskiössä tässä asiakohdassa. Viime vuosien tapaan tänäkin vuonna on odotettavissa varsin jouheva kokous. Odotettavissa ei ole massiivisia määrärahalisäysesityksiä – niukkuutta on helppo ja nopea jakaa tänäkin vuonna.

Tämä ei tarkoita, etteikö jokaisella valtuutetulla olisi tiedossa erinomaisia ja tarpeellisia kohteita määrärahalisäyksille  – aivan jokaisella. Parinsadan tuhannen määrärahalisäys hyvään tarkoitukseen ei varmasti kaada kunnan taloutta, mutta kun sen kertoo 51:llä, niin talousarvio paisuisikin yli 10 miljoonalla eurolla. On helppo yhtyä talousjohtajan vetoomukseen siitä, että lisämäärärahojen esittäjän olisi hyvä esittää myös keinot, joilla kasvavat kulut katetaan.

Kuntataloutemme ennustettavuus tulee varmasti paranemaan, kun sote-kustannukset siirtyvät vuoden vaihteessa hyvinvointialueelle. Kroonisia – tänäkin vuonna koettuja –  loppuvuoden miljoonaluokan soten ja erikoissairaanhoidon lisämäärärahatarpeita ei ensi vuonna nähdä.  Toisaalta kunnan verotulot tulevat vähenemään oleellisesti tilanteessa, jossa kasvavalla kunnalla on suuret investointipaineet. Kasvavaa lainakantaa pitää pystyä hoitamaan pienenevillä verotuloilla. Kokoomus-ryhmä näkee järkevänä päivittää Nurmijärven kestävä kasvu -ohjelmaa ja odottaa tämän yhteisen työn kääntävän osaltaan kuntatalouttamme oikealle kurssille.

Kunnan kiinteistöomaisuus on tärkeä osa kuntatalouden tervehdyttämistä tulevanakin vuonna. Luopumista ei strategisista – kiinteistöistä tulee jatkaa.  Erityisen tärkeässä asemassa ovat juuri sote-kiinteistöt, jotka jäävät velkoineen edelleen kunnan taseeseen, vaikka toiminnot siirtyvät vuoden vaihteessa hyvinvointialueelle. Olisikin tärkeää, että hyvinvointialue näkisi ja ymmärtäisi kunnan tärkeyden yhteistyökumppanina ja sitoutuisi pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin strategisesti tärkeiden sote-kiinteistöjen osalta. Ei ole kunnan eikä hyvinvointialueen edun mukaista, että jatkuvaa ylläpitoa ja perusparannuksiakin vaativissa kiinteistöissä toimitaan vuokrasopimuksilla, joissa on lyhyet – jopa muutamien kuukausien irtisanomisajat.

Kokoomus-ryhmä jakaa huolen yritystonttien puutteesta – erityisesti kunnan eteläisen osassa. Sudentullin työpaikka-alueen kaavahankkeen edistäminen on tärkeä asia. Toisaalta täytyy muistaa, että kunta on kaavoittanut yritystontteja myös yksityisille toimijoille ja yrittäjät ovat tervetulleita myös näihin kohteisiin. Yhtä kaikki jokainen uusi yrittäjä ja uudet työpaikat kasvattavat kunnan elinvoimaa – olipa tontti sitten kunnan tai yksityisen.

Valtio on tällä hallituskaudella velkaantunut ennätysvauhtia. Edellisellä hallituskaudella laskussa ollut valtionvelan määrä on tällä hallituskaudella kääntynyt rajuun kasvuun. Ongelmia –  jopa erimielisyyksiä –  on epäröimättä ratkottu velanotolla. Tiedetään jo nyt, että uusi ja kallis aluehallinto tulee olemaan rahoituskriisissä. Kun myös kuntien talousvaikeudet ja velkaantuminen jatkuvat, niin jokaisella hallinnon tasolla ollaan ongelmissa talouden kanssa. Tässä tilanteessa olisi tärkeää, että Nurmijärven kaltaisia kasvavia ja koko valtakunnalle elinvoimaa tuottavia kuntia ei rangaistaisi. Päinvastoin kasvava ja lapsirikas kasvukunta tarvitsisi erityishuomiota, kun kasvun tuomat investointipaineet rasittavat rankasti kuntataloutta.

Hyvää on kuitenkin, että Nurmijärvellä on yhteinen tahtotila ja päämäärä kuntatalouden korjausliikkeelle. Kokoomus on tässä työssä vahvasti mukana.

Kiitämme ryhmiä ja viranhaltijoita hyvästä yhteistyöstä. Erityiskiitokset ansaitsee tuore talousjohtaja hyvästä ja päämäärätietoisesta työstä.

Ihan ilman muutosesityksiä ei mennyt varsinainen talousarvion käsittely tänäkään vuonna.

Diakiten (KOK) muutosesitys strategisiin tavoitteisiin hyväksyttiin yksimielisesti kuten myös Toikkanen & Anttila -duon teknisluonteinen, mutta oleellinen tekstilisäys sitovista tavoitteista.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä esitti poistettavaksi kahden vuoden määräaikaista matkailukoordinaattorin virkaa. Esitys kaatui äänin 33-18. Perustelin jo salissa omaa myönteistä kantaani sillä, että Nurmijärvellä matkailuelinkeino ei perustu mammuttimaisiin huvipuistoihin tai jättimäisiin ostoshelv..paratiiseihin, vaan pieniin yrityksiin ja yksittäisiin yrittäjiin. Juuri nämä pienet toimijat tarvitsevat kunnan tukea tässä vaiheessa. Yrittäjiltä on tullut erinomaista palautetta nyt tehdystä työstä.

Jenni Sandberg (SDP) teki määrärahaesityksen työllistämispalkkojen palauttamisesta 140.000 euroa korkeammalle tasolle.  Hallintojohtaja totesi ennen äänestystä, että aiemmin ylimitoitettua määrärahaa on pudotettu nyt kohti aiempia toteutumasummia, joten päädyin äänestämään pohjaesityksen mukaisesti. Sinänsä asiallinen ehdotus hyväksyttiin äänin 24-27. Tämän määrärahaesityksen kokonaisvaikutus oli +/-0, vaikka muutosesityslomakkeessa oli tuo 140 k€:n lisämäärä.

Vihreät esitti uutta yksikön päällikköä nuorisopalveluihin. Tässä asiassa käänsin takkini salissa ja äänestin muutosesityksen puolesta, kun olin kuullut Niinimäen hyvät perustelut asiassa. Esitys kuitenkin kaatui äänin 32-19.

Mira Lappalaisen (PS) esitys opettajien työpuhelimista (kulut 54.900€/vuosi) hyväksyttiin yksimielisesti. Todettiin, että työntekijöillä täytyy olla työkalut työnantajan puolesta jo turvallisuusnäkökohdat huomioiden.

Visa Tarikka (KOK) esitti 100.000 euron määrärahaa joukkoliikenteeseen. Esitys kaatui äänin 32-19. Äänestin esitystä vastaan talouskurin hengessä.

Pääosa muutosesityksistä tuli tänä vuonna Diakiten kynästä. Edellä mainitun tekstimuutoksen lisäksi hän teki seuraavat muutosesitykset, jotka kaatuivat selvin äänimäärin. Oli aistittavissa, että valtuusto ei oikein lämpene taajamakohtaisille lisämäärärahoille tässä vaiheessa talousarviokäsittelyä. Talouskurin nimissä äänestin itsekin näissä säästöjen puolesta ja lisämäärärahoja vastaan.

  • Poistetaan yksityistieavustuksiin tehty 60 000 euron määrärahalisäyksen.
  • Klaukkalan alueen katujen kunnossapitoon lisämääräraha 50.000 € ympäristötoimialalle. 
  • Klaukkalan alueen viheralueiden kunnossapitoon lisämääräraha 10.000 €. 
  • Klaukkalantien kohennussuunnitelman määrärahat tiivistetään kolmelle vuodelle: 100.000 € vuodelle 2023, 50.000 € vuodelle 2024 ja 50.000 € vuodelle 2025.

Riina Mattila (KOK) esitti investointiosassa Urheilupuiston koulun aikaistamista yhdellä vuodella. Äänestys oli tiukka 26-25 eli valtuusto hylkäsi muutosesityksen. Äänestin pohjaesityksen mukaisesti. Klaukkalan alueella on tarve ja tarkoitus tehdä nopealla aikataululla rajoitettu palveluverkkoselvitys. Ei ole järkevää ryhtyä ennen sitä toimenpiteisiin jossakin osaa aluetta. Jokaisessa päätaajamassa on ongelmia vanhojen koulujen osalla – tätä sumaa ei voi valitettavasti purkaa yhdellä kertaa.

Keskustan Jukka Anttila ja Kirsti Handolin esittivät kullekin kolmelle vuodelle 25.000 euron lisämäärärahaa osallistuvalle budjetoinnille. Hyväksyttiin äänin 20-31. Vastustin lisämäärärahaa. Osallistuvaa budjetointia oli tarkoitus joka tapauksessa jatkossa tutkailla.

Joona Suomi (KOK) esitti hieman yllättäen, että yksi strategian vuositavoiteteksti ”Maaseutualueen osayleiskaavan vireille tulo kaavoituksen kehittämisen työryhmän loppuraportin mukaisesti” muutetaan tekstiksi ” Haja-asutusalueen rakentaminen ja osayleiskaavojen laatiminen toteutetaan uudistettujen toimintaperiaatteiden mukaisesti, huomioiden kaavoituksen kehittämisen työryhmän ja seurantaryhmän työ”. Esitys tuli tosiaan hieman puskista, koska se ei ollut esillä ennalta edes omassa ryhmässämme.   Muutosesitystä perusteltiin sillä, että sillä vain selkeytetään kunnanhallituksen esitystä. En ollut ainoa, joka totesi, että esitys päinvastoin aiheuttaa lisäkysymyksiä. Esitys meni läpi äänin 16-35.

Tuo kunnanhallituksen pohjateksti oli minun kynästä. Sen muuttaminen harmittaa. Pohjatekstillä kunnanvaltuusto olisi siunannut sen, että Nurmijärvi luopuu ns. emätilatarkastelusta. Kaavoituksen kehittämisen loppuraportissa nimenomaan esitettiin siirtymistä osayleiskaavojen vireilletuloajankohtaan siten, että rakennusmahdollisuuksiin ei vaikuta kiinteistön tilajaotushistoria. Alkuperäinen teksti olisi siis tarkoittanut yksiselitteisesti valtuuston päätöstä emätilatarkastelusta luopumisesta. Harmi, että valtuuston enemmistö ei halunnut vielä tässä vaiheessa luopua emätilatarkastelusta, vaikka mahdollisuus oli käden ulottuvilla äänestysnapissa ja vaikka tämän mahdollisuuden toin puheenvuorossani esille. Tämä tosiaan harmitti ja hieman hämmästyttikin – onhan emätilatarkastelusta luopumista odotettu kuin kuuta nousevaa.

Samassa asiakohdassa käytiin laajemminkin keskustelua haja-asutusalueiden rakentamisperiaatteista ja linjauksista. Esille nousi mm. näkemyksiä siitä, että asian tärkeys edellyttää jatkossa valtuustotason päätöksiä linjauksista. Todettiin myös epäkohta, että muutosesityksessä viitataan seuranta(ohjaus)ryhmän työhön ja raportteihin, vaikka valtuustolle ei ole tuotu näistä raporteista minkäänlaista informaatiota tai esitystä. Oikeutetusti kysyttiin, olivatko valtuutetut tietoisia, mitä he päättivät. Keskustelussa tuotiin esille myös epäilys sekoittuuko asiassa yksityinen ja yleinen etu ja toivottiin jatkokäsittelyssä esteellisyyksien arviointia. Kenties tämä maininta liittyi taannoin esille tuomaani huomioon, että pitkässä juoksussa asiassa on valtavat, jopa 50-100 miljoonan euron taloudelliset intressit Nurmijärvellä.

Verot säilyivät ennallaan.

Tämänkertaisen kokouksen erikoisuutena oli se, että osa valtuutetuista ryhtyi käyttämään repliikkipuheenvuoroja ikään kuin ohituskaistana puheenvuoropyyntöjen jonossa. Puheenjohtaja joutui useaan kertaan huomauttamaan, että repliikki on tarkoitettu lyhyeen – muutaman sanan – kommenttiin, joka liittyy edelliseen puheenvuoroon. Nyt kerta toisensa jälkeen osa jopa kokeneimmista valtuutetuista käytti repliikkipuheenvuoron kannatuksen tai mielipiteiden esittämiseen. Tämä villitys täytyy lopettaa lyhyeen.

Keskiyöllä kotiin ajaessani mietiskelin, että oliko muutoslomakkeet joskus aiemmin selkeämpiä ja esitettiinkö niissä sekä plussat että miinukset selkeästi numeroina taulukossa. Tänä vuonna muutosesityksistä sai poimia säästölukuja selitysteksteistä ja jopa muutosesityksen aiheitakin sai hakemalla hakea selitysteksteistä.

Sellainen oli neljästoista budjettivaltuustoni. Muut kertonevat omista tunnoistaan ja päätösperusteluistaan.