On viidensien kuntavaalieni aattopäivä. Ensimmäiset pidettiin lokakuussa 2008 ja tulin valituksi ensikertalaisena valtuustoon 123 äänellä. Itse asiassa tuolloin järjestettiin kunnallisvaalit – ei kuntavaalit kuten nykyisin.
Nykyisessä kunnanvaltuustossa istuu tuolloin vuonna 2008 valituista valtuutetuista Keskustasta Matti Vanhanen, Virpi Korhonen ja Kallepekka Toivonen sekä tuolloin Keskustan listoilta valittu ja PS:n kautta kokoomukseen tullut Maiju Tapiolinna. SDP:ltä vuoden 2008 rosterista ovat jäljellä Aulikki Markkanen ja Harri Lepolahti. Vasemmistosta Hannu Toikkanen. Perussuomalaisten valtuutetut ovat vaihtuneet kokonaan. Vuonna 2008 PS:llä oli vain kolme valtuutettua ja puolue on sen jälkeen kerran jakaantunutkin, kun Siniset perustettiin. Samoin Kristillisten (KD) valtuutettu on vaihtunut. Vihreiden nykyinen valtuutettu Maritta Kopsala valittiin valtuustoon jo vuonna 2008. Kokoomuksesta vuoden 2008 vaaleissa valituista on edelleen kunnanvaltuutettuina lisäkseni vain Petri Vaulamo ja Virpi Räty. Väki on vaihtunut ja sunnuntain vaalien jälkeen lista lyhenee entisestään jo sen vuoksi, että näissä vaaleissa osa istuvista valtuutetuista ei ole enää ehdolla. Demokratia toimii ja valtuutetut vaihtuvat. Uusia kuntapäättäjiä tulee mukaan jokaisessa vaalissa ja toisaalta myös kokemusta säilyy vanhojen valtuutettujen kautta.
Edellisiä kuntavaaleja varjosti koronarajoitukset – tuolloinhan kokouksetkin pidettiin pääosin etänä. Perinteistä vaalihurmosta ei taidettu vuonna 2021 kokea – kuten ei tänäkään keväänä. Johtuneeko nyt sitten vaalien runsaudesta, uudesta sekavasta tuplavaalista tai hieman epäonnistuneesta Nurmijärven vaalitorikonseptista, mutta takavuosien reipashenkisetä ja kuntalaisiakin kiinnostanutta vaalikevättä ei nähty. Voihan olla, että tämänkin osalta on tapahtumassa muutos ja tulevaisuuden vaalitorit käydään virtuaalimaailmassa – ei kasvokkain kuntalaisten ja ehdokkaiden kesken. Jos näin, niin ei välttämättä muutos parempaan.
Aluevaalien ja kuntavaalien pitäminen yhtä aikaa ei ole saanut varauksetonta hyväksyntää. Päinvastoin olen aistinut hieman enemmän kritiikkiä kuin myönteistä palautetta. Järjestely koetaan osin sekavaksi. Toisaalta samanaikaiset vaalit laittavat pohtimaan sitä, kuinka järkevää on valita samoja henkilöitä kahdelle eri hallinnon tasolle – sekä hyvinvointialueelle että kuntaan. Onko yhdellä henkilöllä sellaista tietotaitoa ja osaamista, jolla on käyttöä ja arvoa molemmissa vai ehkä vain toisella päätöksentekotasolla? Onko henkilöllä aikaa ja energiaa toimia molemmilla päätöksentekotasoilla? Onko yleensäkään hyvä, että luottamustoimet keskitetään yksille ja samoille henkilöille?
Molemmissa vaaleissa ehdolla olevien joukosta löytyy varmasti useita henkilöitä, joiden osalta voi vastata myöntävästi edellä esitettyihin kysymyksiin. Näin ainakin valtuustotasolla – onko toimiminen hallitustasolla tarkoituksenmukaista ja järkevää samaan aikaan sekä hyvinvointialueella että kunnassa onkin mielestäni ison harkinnan paikka. Useiden kuntalaisten kanssa keskusteltuani tein havainnon, että moni oli tehnyt jo etukäteen päätöksen äänestää vaaleissa kahta eri henkilöä tai jopa jättää toinen vaali väliin. Syntyi ajatus, että olisiko mielekästä tuoda esille parina kahta ehdokasta – toinen ehdolla vain aluevaaleissa ja toinen kuntavaaleissa. Totesimme ex-kunnanjohtaja Kimmo Behmin kanssa että voisimme hyvinkin esiintyä tällaisena ehdokasparina, joilla on vieläpä aika lailla samanlainen profiili. Molemmat ovat varttuneita ja oman alansa kokeneita ehdokkaita.
Vaalipäivänä 13.4. voi hajauttaa äänensä kahdessa vaalissa kahdelle ehdokkaalle. Esimerkiksi aluevaalissa Kimmolle 2007 ja kuntavaalissa Artolle 77.
Kunnanvaltuutetun luottamustehtävässä ei välttämättä pysty vaalikauden saati kalenterivuoden jälkeen nimeämään erityisiä henkilökohtaisia saavutuksia tai yksittäisiä onnistumisia. Valtuutettujen ja muiden luottamushenkilöiden saavutukset ovatkin pääosin päätöksentekoon osallistumista ja yhteistyötä muiden luottamushenkilöiden kanssa. Myös muiden luottamushenkilöiden hyvien ehdotusten kannattaminen on arvokasta ja vaikuttavaa.
Jokaisella luottamushenkilöllä on kuitenkin omat huippuhetkensä tai tekemiset, joita voi tuntea jonkinlaisiksi onnistumisiksi. Näin vaalien alla selailin vanhaa vaalikansiotani, kun etsin kunnan päätaajamien jakelualuekarttoja. Eteen kääntyi paperi, johon olin vuosia sitten listannut tuollaisia hetkiä omalta kohdaltani. En muista mihin tarkoitukseen tuollaista listaa olin väsännyt, mutta jatkoin sitä tuoreimpien muistikuvien ja tuntemusteni pohjalta. Tässä asioita, joita olen neljän valtuustokauden ja 17 vuoden aikana edistänyt ja välillä onnistumisen hetkiäkin kokenut Nurmijärvellä:
Monipuolisen tonttitarjonnan edistäminen. Toiminta sen puolesta, että Nurmijärvellä ei määritetä omakotitonteille minimikokoa, vaan mahdollistetaan kaiken kokoisten tonttien kaavoittaminen – isoja, pieniä ja kaikkea siltä väliltä.
Valtuustoaloite Rajamäen vanhan tehdasyhdyskunnan hyödyntämisestä kunnan markkinoinnista. Aloite poiki sittemmin Altian tehdasmuseon avaamisen ns. suurelle yleisölle. Museohan oli aiemmin avoinna vain ryhmille erillisjärjestelyillä. Tykkitornit ovat osa tehdasyhdyskunnan historiaa ja mainittu myös aloitteessa. Niiden kunnostustyöt alkavat tänä vuonna.
Valtuustoaloite, joka johti kunnanvaltuuston kokouksien videoimiseen ja live-lähetyksiin.
Esitys valtuustoaloitteiden saatepuheenvuorojen sallimisesta valtuuston kyselytunnilla. Tämä on nykyisin vallitseva käytäntö valtuuston työskentelyssä.
Aktiivinen osallistuminen kunnan palveluverkkotoimikunnan työhön vv. 2015-16.
Osallistuminen päätöksentekoon alle 20 oppilaan minikoulujen lakkauttamiseksi ja elinkelpoisten yksisarjaisten kyläkoulujen säilyttämiseksi.
Kunnan investointihankkeiden selvityksiä ja selvittelyjä. 2010-luvun puolivälissä paneuduin erityisesti Rajamäen uimahallin laajennusprojektiin ja Arkadian hallihankkeeseen.
Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan puheenjohtajana vv. 2012-17 tutustuin paikan päällä maastossa jokaiseen lautakunnan asialistalla olleeseen asemakaavahankkeeseen – yksittäisten tonttien kaavamuutoksista suuriin kaava-alueisiin. Samoin osallistuin asemakaavojen yleisötilaisuuksiin ja sidosryhmien järjestämiin tilaisuuksiin.
Jätekuljetuskilpailutuksen palauttaminen uudelleen valmisteluun. Kunnan ja kuntalaisten etujen huomioiminen paremmin ja laajemmin lopullisessa sopimuksessa.
Kaavoituksen kehittämisen työryhmän puheenjohtajuus vv. 2022-23. Työryhmän loppuraportti antoi alkutahdit haja-asutusalueiden rakentamisen edistämiselle, emätilatarkastelusta luopumiselle ja koko kunnan laajuisen suunnittelutarvealueen lakkauttamiselle.
Nurmijärven kestävä kasvu -ohjausryhmän puheenjohtajuus vv. 2022-23. Ohjausryhmällä oli vaativa ja osin epäkiitollinenkin tehtävä tehdä esitys käyttötalouden yhdeksän miljoonan euron vuotuisista kustannussäästöistä. Vaikka alkuperäistä euromääräistä tavoitetta ei täysin saavutettu, niin valtuustossa hyväksytyn ns. NUUKA-päätöksen vaikutukset kuntatalouteen näkyvät jo vuoden 2024 tilinpäätöksessä – ja pitkään tulevien vuosien tilinpäätöksissä.
Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajuus yli viisi vuotta vv. 2018-23. Oman ryhmän osoittama luottamus lämmitti aidosti mieltä. Ymmärtääkseni vedin noina vuosina myös valtuustoryhmien väliset palaverit jokseenkin sivistyneesti ja kunnialla.
Kuntavaalien 2017 ja 2021 jälkeiset luottamuspaikkaneuvottelut. Etenkin jälkimmäiset neuvottelut vietiin läpi nopeasti ja tehokkaasti varsin hyvässä yhteisymmärryksessä. Naapuripitäjässäkin ihasteltiin nurmijärveläistä tapaa hoitaa asia.
Ehkä listaa olisi voinut jatkaakin ja epäonnistumisiakin on varmasti vuosien varrelle osunut. Se on kuitenkin päivänselvää, että mitään edellä mainituista en voi laskea vain omiksi saavutuksikseni ja ottaa täysin omalle kontolleni. Erityisesti työryhmien osalta ansio ja onnistuminen jakautuu kaikille työryhmän jäsenille ja yhteistyölle valtuustoryhmien muiden vetäjien kanssa. Ja jokaisen valtuustoon tuodun päätösasian taakse on täytynyt löytyä enemmistö eli vähintään 26 valtuutettua – he ovat olleet viime kädessä päättäjinä. Kunnalliseen päätöksentekoon ja vaikuttamiseen kuuluu sekin, että osalle kuntalaisista ja päättäjistä jotkin edellä mainituista asioista eivät ole “saavutuksia” vaan epäonnistumisia ja vääriä valintoja. Näitäkin näkökantoja ja mielipiteitä tulee ymmärtää.
Nurmijärven kunnanvaltuusto kokousti keskiviikkona 12.3. Kunnan tiedotusspesialistien konseptiin kuuluu lähettää livenä jo juuri ennen kokousta tunnelmia valtuustosalista. Olin haastateltavana jo aivan ensimmäisessä kunnanvaltuuston etko-lähetyksessä, jolloin konsepti ei ollut vielä aivan hioutunut. Live-lähetyksessä nimittäin striimattiin pelkästään hyvin kehittynyttä vatsaani. Kun kunnan tiedotuspäällikkö Teemu Siltanen tuli nyt mikin ja kuvauskaluston kanssa kysymään fiiliksiä, niin suostuin sillä ehdolla, että ei tarvitse tällä kertaa vatsasta puhua.
Varsinaisia valtuutettuja oli ehkä tavallista enemmän poissa, joten varavaltuutettuja oli kutsuttu paikalle. Erikoisuutena se, että Vasemmistoliiton kuntavaaliehdokkaana oleva Pauliina Pukarinen istui Vihreiden varavaltuutetun statuksella valtuustosalissa.
Alkuun kunnanvaltuusto päätti, että Nurmijärven Yhteiskoulu ja Nurmijärven lukio sijoitetaan Krannilaan rakennettavaan uudisrakennukseen ja toteutetaan elinkaarimallilla. Valtuutettu Räty (KOK) esitti ensimmäisenä puheenvuorona yhteistyössä tekoälyn kanssa laatimansa runon. Keskustan Virpi Korhonen muisteli kymmenen vuoden takaista lukiotyöryhmää – asiaa on tosiaan puitu ja pyöritelty vuosikymmenen ajan. Seuraavaksi ryhdytään virittämään asemakaavamuutosta Krannilaan. Keskustan Tofferi piti puheenvuoron puurakentamisen eduista – nähtäväksi jää, mikä materiaali valikoituu rakennuksen runkoon ja juilkisivuihin. Vuorisalo (KOK) korosti turvallisuuden, liikennejärjestelyjen ja saattoliikenteen tärkeyttä jo suunnnittelussa.
Luottamushenkilöorganisaatio uudistus saatiin tällä kertaa maaliin. Valtuustohan oli helmikuussa palauttanut asian uudelleen valmisteluun, kun asiasta ei näyttänyt olevan riittävää yksimielisyyttä. Nyt yritettiin uudelleen, mutta tälläkin kertaa jouduttiin äänestämään Perussuomalaisten esittäessä, että liikelaitosten johtokuntia ei yhdsitettäisi. Perusteena PS:llä oli mm. se, että johtokunnan jäseniksi valittavilta vaaditaan laajaa substanssiosaamista, jota voi olla vaikea löytää halukkaista luottamushenkilöistä. Ilmoitin olevani pohjaesityksen kannalla ja totesin näkemyksenäni, että yhtiöiden hallitusten tapaan liikelaitosten johtokunnatkin vastaavat osaamis- ja pätevyysvaatimuksiin kollektiivisesti – ei yksilöinä. Johtokunnassa olisi hyvä olla mm. talousosaamista, juridista osaamista, henkilöstöosaamista ja toki myös liiketoimintaosaamista, mutta sitä ei voi edellyttää jokaiselta jäseneltä. Näen, että yhdistetty Aleksian ja Veden liikelaitosten johtokunta on myös kiinnostavampi toimielin. SDP:n Rousu totesikin varsin osuvasti, että luottamushenkilöneuvotteluissa tulisikin tarkastella uuteen johtokuntaan ehdolla olevien kompetenssia ja osaamisia eli hyvin samanlaiset ajatukset asiassa kuin minulla. Perussuomalaisten muutosesitys kaatui äänin 40-11.
Päästiin hallintosääntöuudistuksen käsittelyyn. Ryhmät eivät olleet päässeet yhteisymmärrykseen hallintosäännön luottamushenkilöpalkkioista, joten niistä äänestettiin aivan kuten aiemmin kunnanhallituksessakin. Kannatin Keskustan Rantalan muutosesitystä, jossa ei lähdetty puheenjohtajien vuosipalkkiota ihan 33 %:lla korottamaan. Muutosesitys kuitenkin hävisi äänin 30-21. Pidin asiassa seuraavan puheenvuoron:
Luottamushenkilöuudistuksen keskeinen tavoite oli alun perin organisaation tiivistäminen ja kustannusten alentaminen.Vaikka lopputulos sisältää hyviäkin elementtejä, niin kustannussäästöjä se ei valitettavasti tuota – ehkä jopa päinvastoin.Tästäkin syystä kantani on, että luottamushenkilöpalkkioiden nostamisella tai laajentamisella ei tulisi lisätä kuluja entisestään.
Hallintosääntöön on kirjattu kerran valtuustokaudessa – siis neljän vuoden välein – tehtävät indeksikorotukset kokouspalkkioihin. Se on hyvä asia, eikä vaadi erillisiä päätöksiä. Näin pidetään huolta palkkioiden pysymisestä sovitulla kohtuullisella tasolla.
En ole ns. poliittisella urallani kovin montaa päätöstä jälkeenpäin harmitellut. Yksi sellainen oli, kun olin aikoinaan mukana päättämässä hyvinvointialueemme luottamushenkilöjärjestelmästä ja -palkkioista. Hyvinvointialueellehan muodostui erilainen ja korkeammalle taksoitettu järjestelmä.En halua, että lähestymme Nurmijärvellä tässä asiassa hyvinvointialueen tai edes muiden palkkiotilastojen kärjessä olevien kuntien käytäntöjä.
Olen usein vastannut vanhaan hokemaan ”luottamushenkilöpalkkioilla ei pääse rikastumaan”, että ei kyllä pääse köyhtymäänkään. Olemme pysyneet Nurmijärvellä tähän asti järkevällä ja riittävällä tasolla palkkioissa.
Toivon, että tuleva uusi valtuusto tulee keskustelemaan ajoissa ja rakentavasti myös kunnanvaltuuston koon pienentämisestä. Sillä olisi suora kustannusvaikutus ja mahdollisesti myös joitain muutakin positiivisia vaikutuksia – toki myös kielteisiä.Tässä vaiheessa tyydyn kannattamaan valtuutettu Rantalan tekemää muutosesitystä.
Äänestys meni näin eli maltillisempien korotusten puolesta äänestivät Keskusta yhtä lukuunottamatta, Vihreät ja Kokoomuksesta Lehtimäki, Hägg, Vuorisalo, Taipale ja Ahonen.
Hallintosäännön uudistus tarkoittaa siis, että tulevalla valtuustokaudella ei ole enää elinvoimalautakuntaa eikä asemakaavoitus- ja rakennuslautakuntaa. Näiden tehtäviä hoitavat jatkossa Maankäyttölautakunta ja Tulevaisuusvaliokunta.
Kokouksen alussa hallintojohtaja totesi joitain teknisiä muutoksia esitettyyn hallintosääntöön. Tätä kirjoittaessa totesin, että ainakin verkossa olevassa Hallintosääntö 1.6.2025 -asiakirjassa on edelleen tekstimainintoja mm. asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnasta sekä elinvoimalautakunnasta. Näinhän ei pitäisi olla, koska tuo uusi hallintosääntö ei sellaisia toimielimiä enää tunne. Voiko olla mahdollista, että tällainen virhe on mennyt läpi lukuisilta viranhaltijoilta ja meiltä 51 valtuutetulta?
Edit 13.3. Korjattu tekstiä siten, että valtuutettu Rädyn runo ei ollut tekoälyn laatima, vaan sen kanssa yhteistyössä laadittu.
Järjestyksessään jo 32. luottamustoimieni puolivuotiskatsaus. Jos joku olisi tällaista ennustanut syksyn 2008 kuntavaalien alla, niin olisin itsekin epäillyt.
Tässä siis katsausta menneeseen vuoteen. Kevään kohokohta oli eittämättä presidentinvaalit. Nurmijärvelläkin teimme uutterasti työtä oman ehdokkaamme Alexander Stubbin valinnan eteen. Nurmijärven Kirkonkylällä järjestettiin vaalitilaisuus helmikuun alussa ja Alex veti kirjaimellisestri torin täyteen kansalaisia. Ennustin ensimmäisen kierroksen jälkeen, että kakkoskierroksella Stubb saa 52,8% äänistä. Tämä olikin tismalleen ennakkoäänten saldo. Äänestyspäivän jälkeen lopulliseksi vaalitulokseksi tuli 51,6 % äänistä. Nurmijärvellä Stubbin kannatus oli peräti 58,9%.
Vuoden lopulla Kokoomuksen Uudenmaan piirihallitus valitsi oman paikallisyhdistyksemme Kokoomus Nurmijärvi ry:n vuoden uusmaalaiseksi paikallisyhdistykseksi. Hieno tunnustus hienolle porukalle. Aktiivisuutemme niin kunnallispolitiikassa kuin mm. eurovaali- ja presidentinvaalikampanjassa eivät jääneet huomiotta.
NYKin lukion jo keväällä 2021 hyväksytty hankesuunnitelma tuotiin uuteen käsittelyyn keväällä 2024. Kun meitä päättäjiä usein moititaan jälkiviisastelusta, niin en malttanut muistuttaa varoituksensanoistani keväältä 2021: “Riski kustannusarvioiden noususta on korkeahko johtuen hankesuunnitelmien tasosta. Tämä on hyvä tiedostaa.” Tämäkin muistuttelu sitten aiheutti muutaman kitkerän katkeran kommentin tyyliin “Sekö on tärkeätä, että kuka on ollut joskus oikeassa.” NYKin hankesuunnitelma käsiteltiin kunnanvaltuuston kokouksessa toukokuussa. Eräillä tahoilla oli vielä halukkuutta sekoittaa jo entisestään hankalaa lukiotilannette siten, että selvitettäisiin Arkadian yhteislyseon halukkuus laajentaa toimintaansa ja kunnan oman lukio-opetuksen lakkauttamista. Tein kunnan valtuustossa vastaesityksen, joka voitti selkeästi äänin 14-35-1vaiti-1poissa. Oma kokoomusryhmämme mielipiteet hajosivat äänestyksessä, mikä ei ole sinänsä harvinaista, kun kyse on pohjoisen tai keskisen Nurmijärven kouluasioista. Omassa ryhmässä olimme vähemmistössä, mutta siis voittaneen esityksen takana – Nurmijärvellä ei selvitetä kunnallisen lukiotoiminnan lakkauttamista ja lukio jatkaa Kirkonkylällä.
NYKin lopullinen sijoituspäätös on edelleen tekemättä. Olen näillä näkymin kallistumassa Krannila-vaihtoehdon kannalle.
Kesäkuussa pidettiin kokoomuksen puoluekokous Tampereella, jossa olin puoluekokousedustajana. Tampereella päättyi tältä erää kuusi vuotta kestänyt pestini puoluevaltuustossa – yksi kausi varsinaisena jäsenenä ja kaksi kautta varajäsenenä. Puolueen sääntöjen mukaan kolme peräkkäistä on enimmäismäärä. Puoluekokous oli uusmaalaisille sikäli pettymys, että piiristä ei valittu ketään ns. puoluejohtoon. Piirin ehdokas puolueen varapuheenjohtajaksi oli ministeri Sari Multala. Kun ehdolle asettui yllätteän myös uusmaalainen kansanedustaja Limnell, niin äänet hajautuiovat sen verran, että Uusimaa jäi ilman edustusta puoluejohdossa. Hämmentävä tapaus. Limnell jäi äänestyksessä peränpitäjäksi, mutta vaikutti ymmärrykseni mukaan ratkaisevasti lopputulokseen.
Kesän kuuma keskustelunaihe Nurmijärvellä oli valokuituoperaattoreiden kaivutouhut ja erityisesti niiden jälkijättöiset ja puutteelliset ennallistamistyöt. Kirjoitin aiheesta kesäkuussa Nurmijärven Uutisiin seuraavasti:
Nurmijärven Uutiset uutisoi 12.6.2024 valokuituhankkeiden ennätyksellisestä määrästä. Valokuitutyömaita on ollut kunnassa parhaimmillaan liki 200 eli yksittäisiä kaivantoja ja roiloja lähinnä kunnan päätaajamissa on ollut pahimmillaan tuhansia. Kaivantojen paikkaaminen ja asfaltointi on ollut paikoin tuskallisen hidasta. Ilman päällystettä olevat keskeneräiset kaivannot menevät montuille, laajenevat ja pölisevät.
Olen ottanut esille sekä kunnanhallituksessa että teknisessä lautakunnassa sen, että kaivulupien valvontaan kuntaan voisi ottaa muutaman infrapuolen insinööriopiskelijan/teekkarin kesätöihin. Mikäli valvonnan hoitaa kunnolla, niin kaivantojen ja roilojen tarkastuksia on tehtäväksi tuhansia ja jälkitarkastukset siihen päälle. Savotta on täysin mahdoton kunnan vähäiselle vakituiselle henkilökunnalle, joka luonnollisesti pitää lomiansa juuri silloin, kun mainitut työt käyvät kuumimmillaan. Kun jokaisessa naapurikunnassa on sama valokuitubuumi meneillään, niin työt tehdään ajallaan ja kunnolla siellä, missä valvonta toimii. Valvonta ei puolestaan toimi ilman valvojia.
Kun aikoinaan itse opiskelin rakennusinsinööreiksi, niin valtionhallinto ja kunnat tarjosivat runsaasti eri vaatimustason kesätyöpaikkoja alan eri vuosikurssien opiskelijoille. Nurmijärveläisille alan opiskelijoille nämä työpaikat olisivat tärkeitä sekä työkokemuksen että ansainnan kannalta. Kunnalle opiskelijoiden kesätyöpaikat olisi kustannustehokas tapa varmistaa, että kaivutöiden tekijät suorittavat velvoitteensa kunnolla ja ajallaan. Haitat kuntalaisille vähenisivät merkittävästi.
Ehdotus ei taida enää tälle suvelle johtaa mihinkään toimenpiteisiin, mutta toivon, että siitä otettaisiin kunnanvirastolla koppia ilman byrokraattista valtuustoaloitemenettelyäkin. Allekirjoittanut tunnetaan ankarana ja vastuullisena talousihmisenä. Väitänkin, että ehdotukseni olisi taloudellinen, tehokas ja yhteiskuntavastuullinen tapa huolehtia kunnan infraomaisuudesta ja kuntalaisten tyytyväisyydestä.
Sittemmin olemme kunnanhallituksessa ja teknisessä lautakunnassa käsitelleeet asiaa ja kunnassa on lisätty valvontaresursseja ja järkeistetty kaivulupiin liittyviä käytäntöjä.
En ole ollut intohimoinen valtuustoaloitteiden laatija, vaikka niitäkin on tullut jätettyä jonkin verran vuosein mittaan. Olen yrittänyt pitää kiinni siitä, että en esitä näinä tiukkoina kuntatalouden aikana ainakaan menoja lisääviä aloitteita. Jostakin syystä tekemieni aloitteiden käsittelyajat ovat olleet viime vuosina kestämättömän pitkiä. Uotilan Koulutietä ja Sahanmäentietä koskevan aloitteeni valmistelu kunnanvaltuuston käsittelyä varten kesti käsittämättömät 3 vuotta ja 4 kuukautta. Helmikuun alussa 2023 tein aloitteen siitä, että selvitetään kunnan metsien FSC-sertifiointi. Arvioni oli, että sertifioinnilla jopa lisättäisiin kunnan tuloja. Tämän aloitteen käsittely on kestänyt nyt liki kaksi vuotta. Kaiken huippuna oli kokoomuksen valtuustoryhmän nimissä tehty aloite kunnan asemakaavoittamisen sujuvoittamisesta. Olin aloitteen allekirjoittaja ryhmän puheenjohtajana. Aloite tuli joulukuussa 2024 kunnanhallituksen käsittelyyn ällistyttävän viiden ja puolen vuoden valmistelun jälkeen. Kun vastauskin oli varsin pintapuolinen, niin ehdotin asian palauttamista uudelleen valmisteluun ja näin kunnnahallitus myös päätti. Mikäli käsittely jatkuu samalla kiireellä, niin aloite tulee uudelleen käsittelyyn kesäkuussa 2030.
Syyskuussa kirjoitin blogissani mm. kunnan toimielinrakenteesta. Toimielinrakenteen uudistaminenhan on tulossa kevätkaudella pääätöksentekoon. Linjasin omia näkemyksiäni seuraavasti:
– Lautakuntarakennetta ja luottamushenkilöorganisaatiota pitää tarkastella.
– Kunnanhallituksessa ja lautakunnassa riittää hyvin 9 jäsentä. Näin on mm. Nurmijärveä suuremmassa Hyvinkäällä.
– Kolme teknisen puolen lautakuntaa on paljon.
– Hyvinvointilautakunnan tarpeellisuus on nykyisellään kyseenalainen. Käsiteltäviä asioita on varsin vähän – useita kokouksia, joissa vain muutama käsiteltävä asia. Tehtävät voidaan jakaa esim. sivistyslautakuntaan ja/tai kunnanhallitukselle tai yhdistää elinvoimalautakuntaan.
– Mielestäni pitäisi rohkeasti ja ennakkoluulottomasti tarkastella myös kunnanvaltuuston kokoa. Valtuutettujen määrää voidaan vähentää, kun päätösvaltaa ja asioita on siirretty hyvinvointialueelle. Esim. 47 tai 45 valtuutettua riittää. Demokratia ei jää siitä kiinni.
– Toiminta tehostuu ja syntyy kustannussäästöjä.
Syksyn kohutuin ja keskustelluin aihe oli Klaukkalan minipalveluverkko. Mini-statuksesta huolimatta kyse oli nurmijärveläisittäin mammuttimaisesta yli 70 miljoonan euron investointihankkeesta. Kun tarjolla oli liki 10 miljoonaa euroa edullisempi ja ainakin johtavien viranhaltijoiden mukaan pedagogiikan ja opetuksenjärjestämisen kannalta parempi vaihtoehto, niin tein kunnanvaltuustossa muutosesityksen kalleinta tarjolla ollutta vaihtoehtoa vastaan. Esitykseni hävisi äänin 36-15. Jälleen tuli yritettyä vaikuttaa kunnan talouden tasapainottamiseen vaihtoehdolla, joka olisi kuitenkin tarjonnut hyvät puitteet opetuistoimelle ja oppilaille, mutta ei onnistunut tällä kertaa.
Syyskuussa yhdistyksemme Kokoomus Nurmijärvi ry vietti 100-vuotisjuhlaa Kirkonkylän Ahjolassa. Juhlapuhujina olivat Ben Zyskowicz ja Heikki Vestman. Minulle luovutettiin Kokoomuksen Kultainen Leijona tunnustuksena pitkästä ja ansiokkaasta toiminnasta Kansallisen Kokoomuksen päämäärien hyväksi. Tätäkään en osannut ennustaa vuonna 2008, kun lupauduin ehdolle kuntavaaleihin.
Kun noinkin hieno tunnustus tuli saatua, niin lupauduin ehdolle myös vuoden 2025 kuntavaaleihin. Ne tulevat olemaan viidennet kuntavaalit osaltani. Aluevaaleihin en ole lähdössä.
Kokoomusryhmämme kasvoi vuoden lopulla 16 valtuutetun kokoiseksi, kun Tapiolinna ja Lehtimäki siirtyivät ryhmämme jäseniksi perussuomalaisista.
Kunnanvaltuuston vuoden tärkein kokous on yleensä marraskuussa pidettävä talousarviokokous. Silloin päätetään seuraavan vuoden talousarviosta ja yleensä myös veroista. Tänä vuonna kokous pidettiin keskiviikkona 13.11. eli silloin lyötiin lukkoon vuoden 2025 rahat ja tavoitteet. Omalta kohdaltani kyseessä oli jo kuudestoista budjettivaltuusto. Kokouksen tärkeydestä kertoo myös se, että niistä kinkereistä en ole koskaan ollut pois.
Kokous oli kokoomukselle sikäli historiallinen, että valtuustosalissa istui 16 kokoomuslaista kunnanvaltuutettua, kun molemmat Perussuomalaisista siirtyneet valtuutetut Tapiolinna ja Lehtimäki olivat paikalla. Viimeksi kokoomusryhmä oli näin suuri vuoden 2008 kuntavaalien jälkeen, jolloin itsekin aloittelin kunnanvaltuutettuna.
Kun valtuustoryhmään tulee uusia jäseniä, niin sillä on luonnollisesti vaikutusta istumajärjestykseen valtuustosalissa. Kunnan hallintosäännön mukaan ryhmien sijoittumisesta salissa päättää kunnanvaltuuston puheenjohtaja. Hän siis päättää istuuko esim. vasemmisto vasemmalla laidalla puheenjohtajan jakkaralta katsottuna ja onko perussuomalaisten paikka oikealla laidalla. Edellisestä istuttamisesta en ole koskaan kuullut napinaa, mutta jälkimmäinen istutus poiki eräiden kuntavaalien jälkeen keskustelua. Valtuustoryhmän sisäisestä istumajärjestyksestä päättää hallintosäännön mukaan kunkin valtuustoryhmän puheenjohtaja. Kokoomus-ryhmässä on perinteisesti pulpetit jaettu siten, että valtuustoiältään vanhimmat henkilöt asettuvat etuosaan ja uudet valtuutetut salin takaosaan. Hienosäätöä tehdään edellisten vaalien äänimäärän perusteella. Toki paikat voidaan jakaa muullakin perusteella esim. aakkos- tai öökkösjärjestyksessä tai tikkaa heittämällä – jokaisella valtuustoryhmällä on omat käytäntönsä. Kokoomusryhmän uusi istumajärjestys herätti tuoreeltaan kiinnostusta ainakin yhdessä kuntalaisessa. Muinaisessa Neuvostoliitossa ns. kremnologit tarkkailivat, missä järjestyksessä neuvostojohtajat pönöttivät Punaisen Torin reunalla ottamassa vastaan Voiton Päivän paraatia. Henkilöiden sijainnista korokkeella vedettiin johtopäätöksiä ja arvioita näiden kulloisestakin asemasta kommunistipuolueen hierarkiassa – kuka oli nosteessa ja kuka jo puoleksi luiskalla. Saapa nähdä syntyykö tästä uusi tieteenala myös Nurmijärvellä.
Valtuuston asialistalla oli ensimmäisenä kohtana MAL-sopimusen 2024-35 hyväksyminen. Aiempina vuosina MAL-sopimuksiin on liittynyt nykyistä enemmän intohimoja. Vaikka valtio kohdentaa edelleen valtion tukemaa asuntotuotantoa maankäytön ensisijaisille vyöhykkeille (Nurmijärvellä Kirkonkylä, Klaukkala ja Rajamäki), niin tuetun asuntotuotannon osuutta ei ole kuitenkaan enää määritetty tarkemmin. Valtio ei myöskään tarjoa aiempien vuosien tapaan rahallista tukea kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon. Nurmijärvikin sai aiemmin merkittäviä avustuksia mm. infran rakentamiseen. Nurmijärvelle ei ole luvassa myöskään rahaa väylähankkeisiin. Valtion rahoituksen fokus on vahvasti pk-seudulla ja sen raideliikenteessä. Nurmijärvelle tipahtelee siitä kakusta lähinnä murusia.
Menneinä vuosina talousarviokäsittelyssä saatettiin tehdä kymmenittäin määräraha- ja jopa tekstimuutosehdotuksia talousarviokirjaan. Muutosehdotusten paperinippu saattoi olla sentin paksuinen. Vuosi vuodelta talousarvion käsittely on muuttunut nopeammaksi ja muutosesitysten määrä on pienentynyt oleellisesti. Tänä vuonna muutosesityksiä tuli vain viisi kappaletta ja niistäkin osa päällekkäisiä, saman sisältöisiä. Arvelen, että tähän muutokseen on useita syitä.
Ymmärrys kunnan talouden tilasta on kasvanut – kuten myös ymmärrys vastuullisesta talouden pidosta.
Aiemmin nähtyjä todella pieniä, jopa hieman yli tuhannen euron määrärahaesityksiä, ei enää juurikaan esitetä. Menneinä vuosina tällaisiakin ehdotuksia joskus tuli. Ajat muuttuvat. Nykyään tonnin määrärahaesitys katsottaisiin lähinnä populistiseksi vedoksi, vaikka toki valtuutetulla on täysi oikeus sellainen tehdä.
Suurin syy muutokseen on ollut ehkä se, että jokainen valtuustoryhmä on ollut mukana viime vuosina kestävän kasvun -ohjelmatyössä ja sitoutunut prosessissa tehtyihin linjauksiin. Vaikka ns. NUUKA koetaan joskus kirosanana tai kielteisenä asiana, niin se on mielestäni nimenomaan kunnan ja kuntalaisten parhaaksi tehtävää työtä. Kutsutaanpa tätä työtä millä tahansa termillä, niin se on aivan välttämätöntä perusasiaa, jota viranhaltijoiden ja päättäjien tulee tehdä jatkuvasti ja koko ajan – kaikissa toimissa. Kunnan tulee täyttää lakisääteiset tehtävänsä, mutta tehokkaasti ja taloudellisesti järkevällä tavalla. Perussuomalaisten Pirkkala toi budjettivaltuuston kokouksessa hyvin esille näitä samoja ajatuksia, joita olen useaan kertaan itsekin julki tuonut.
Ilman äänestyksiä ei kuitenkaan tänäkään vuonna budjettivaltuustosta selvitty. Vaikka Onnenkimpale ry:n Klaukkalan Kissankellon allasavustuksesta tehdyt määrärahaesitykset vedettiin pois, niin siihen liittyvästä ponsiesityksestä äänestettiin. Olin itse ponsiesitystä vastaan. Mielestäni kunnanvaltuuston ei ole tarpeellista lausua ja ottaa kantaa, kun asiasta on vielä neuvottelut kesken. Asia tuodaan joka tapauksessa myöhemmin kunnanvaltuustoon. Ponsiesitys meni kuitenkin läpi äänin 22-29.
Kokoomuksen Riina Mattila teki muutaman kymmenentuhannen euron määrärahaesityksen nuorten työpajatoimintaan. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Vaikka itse määrärahaesitys oli pieni, niin oleellisempaa esityksessä oli se, että päätöksellä päätettiin työpajatoiminnan jatkumisesta vuonna 2025. Yhtenä perusteena oli se, että nykymuotoisen työpajatoiminnan lakkauttaminen ei ole järkevää samaan aikaan, kun TE-uudistus astuu voimaan vuoden 2025 alussa. Asiaa arvioidaan tulevan vuoden aikana.
Kuin kaikuna vanhoista paremman kuntatalouden ajoista ja joidenkin mielesträ ehkä hieman siltarumpupolitikoinnistakin Diakite (KOK) teki esityksen 10.000 euron määrärahasta vuodelle 2025 ja samansuuruisesta summasta myös suunnitteluvuosille 2026-27. Määräraha kohdistui Klaukkalan teiden siisteyteen ja lisäselvityksenä oli maininta, että summalla saadaan esim. yksi leikkaus-/niittokerta Klaukkalantielle taajamamerkkien väliin. Valtuusto ei lämmennyt esitykselle äänin 35-16. Kuten jo aiemmin mainitsin, niin valtuutetuilla on täysi oikeus esittää pieniäkin määrärahalisäyksiä. Kuitenkin – jos jokainen kunnanvaltuutettu esittää juuri itselleen tärkeään asiaan kymppitonnin määrärahaa, niin se tarkoittaa käyntiä kuntalaisten kukkarolla yli 0,5 miljoonan euron edestä. Oli sitten asiat kuinka hienoja, hyviä tai tarpeellisia, niin kustannukset olisivat tuota luokkaa.
Yhtä asiaa tutkailin kokouksen aikana. Koulukuljetusten piirissä on kunnassa 1415 oppilasta ja määrärahaa tähän on varattu yli 3,6 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa liki 2600 euroa per kuljetettava oppilas eli 13,5 euroa/oppilas/koulupäivä. Summa tuntuu aika suurelta. Tulevina vuosina tuota ja koulukuljetussysteemiä on syytä tutkailla.
Talousarvio käsiteltiin oletettavasti ihan ennätysajassa – aivan kuten kunnanhallituksessakin teimme. Talousjohtaja Erno Kontio pystyi päässä laskemaan, että hyväksytyt muutokset eivät aiheuta toimenpiteitä rahoituslaskelman suhteen. Menneinä vuosinahan muutosten vaikutuksia mm. lainanottotarpeeseen laskettiin ihan vimmalla kokouksen väliajalla ja ne vaativat myös kunnanhallituksen käsittelyn kesken valtuuston kokouksen.
Parin viikon takainen kirjoitukseni Nurmijärven Uutisissa poiki sen verran paljon palautetta ja kommentteja, että laitoin runosuonen sykkimään vielä kertaalleen asiasta. Pientä aasinsiltaa käyttäen pääsoin myös muutaman sanan kirjoittamaan tärkeästä asiasta – luottamushenkilöiden koulutuksesta. Useamman vuoden – jopa kaudenkin – jälkeen joitakin keskeisiä menettelytapoja ja kokouskäytäntöjä voi joutua itse kukin kertaamaan. Erityisesti puheenjohtajan roolissa asiat on syytä olla hallussa, vaikka kokouksissa voi aina turvautua toimielimen sihteerin ammattitaitoon ja tietämykseen. Muutama valtuustokausi sitten luottamushenkilöiden perehdyttäminen jäi vähiin tai viivästyi ja se kyllä näkyi työskentelyssä. Siitä otettiin oppia.
Kirjoitukseni 9.10.2024 Nurmijärven Uutisissa oli tällainen:
Kuppikunnista ja taustaryhmistä, osa 2
Kunnanvaltuutettu Tapiolinna jatkoi keskustelua kuppikunnista ja taustaryhmistä sekä myös kumileimasinkoulutuksesta, jota hänelle oli viranhaltija aikoinaan esittänyt. En ole joutunut tai edes kuullut tällaisesta kumileimasinkoulutuksesta. En, vaikka olen useinkin kyseenalaistanut ja haastanut viranhaltijaesityksiä – aivan kuten luottamushenkilöiden tarvittaessa tuleekin.
Kuntapäättäjien koulutus yleisesti sen sijaan on tärkeä asia – etenkin aloitteleville uusille luottamushenkilöille heti, kun luottamustoimet alkavat. Luottamushenkilötkin toimivat virkavastuulla ja tätä on syytä heille korostaa. Eräät lautakunnat vastaavat myös joistain viranomaistehtävistä – toimivat siis viranomaisena. Erityisesti näissä toimielimissä toimivien luottamushenkilöiden on tärkeää ymmärtää, että viranomaisena tehtävissä päätöksissä, esimerkiksi tietyissä lupa-asioissa, ei voi käyttää poliittista harkintaa. Viranomaispäätöksiä ohjaa vain ja ainoastaan lainsäädäntö ja tämä koskee myös lautakuntaa ja sen jäseniä. Tämä seikka voi välillä hämärtyä.
Kirjoitin aiemmin näkemyksestäni, että tällä valtuustokaudella tehtyihin päätöksiin on jätetty poikkeuksellisen paljon eriäviä mielipiteitä niin viranhaltijoiden kuin luottamushenkilöiden taholta. Olen saanut palautetta, että näin ei olisi ainakaan joidenkin lautakuntien osalta. Tapiolinnakin mainitsi, että koko kuluvan valtuustokauden aikana viranhaltijat ovat jättäneet vain muutaman eriävän mielipiteen. Tarkistin, että voiko minulla olla noin väärä käsitys asian tilasta. Pikaisella tarkistuksella kävi ilmi, että jo pelkästään elinvoimalautakunnan 29:ssä viimeisessä kokouksessa – ei siis edes valtuustokauden alusta laskien – viranhaltijat ovat jättäneet lautakunnan päätöksiin 21 eriävää mielipidettä ja luottamushenkilöt liki 40. Olen edelleen sitä mieltä, että tämä on poikkeuksellisen ja jopa hälyttävän suuri määrä.
Tapiolinnakin mainitsi kirjoituksessaan vuosikymmenen takaisen kassakaappisopimuksen Klaukkalan monitoimihallista (tarkoittanee Monikkoa), Kirkonkylän liikuntapuistosta ja Rajamäen uimahallin laajennuksesta. Juuri alkuviikosta kuulin toiselta pitkän linjan kuntapoliitikolta, että sopimus olisi sisältänyt kuitenkin vain Kirkonkylän urheilupuiston ja ns. kyläkoulujen säilyttämisen. Näyttää siltä, että tapaus jää mysteeriksi, ellei joku porukoihin kuulunut joskus muistelmissaan asiaa yksiselitteisesti paljasta.
Olen kirjoittanut Nurmijärven kunnallispolitiikasta ja kunnanvaltuuston kokouksista säännöllisesti noin 16 vuotta. Kun aika hämärtää muistot ja muistikuvat, niin omasta blogista löytyy aina kussakin ajassa tuoreeltaan kirjattuja huomioita ja tuntemuksia. Niistä on hyötyä, kun vanhoja pöytäkirjoja ja lehtijuttuja ei tahdo menneiltä ajoilta vaivatta löytää. Otaksun, että eilinen 2.10.2024 valtuuston kokous on yksi niistä, joihin tullaan vielä palaamaan. Niinpä kirjaan tähän omia havaintojani tuoreeltaan – kuten niin monesti aiemminkin.
Kokouksen odotettu kohokohta oli sijoitettu aivan asialistan kärkeen: Klaukkalan minipalveluverkkoon liittyvän hankesuunnitelman hyväksyminen. Klaukkalan palveluverkkohan nousi yhdeksi tarkastelukohteeksi kunnan talouden tervehdyttämiseksi käynnistetyssä NUUKA-työssä. Tarkoituksena oli nimenomaan saavuttaa järkevillä ratkaisuilla myös taloudellista hyötyä. Vaikka tätä minipalveluverkkotarkastelua on tituleerattu myös superpalveluverkoksi, niin se käsittää tosiaan vain yhden kunnan taajamista, vaikka on investoinniltaan merkittävän kokoinen.
Taustalla oli sivistyslautakunnan ja teknisen lautakunnan lausunnot asiasta sekä kunnanhallituksen käsittely. Sivistyslautakunta lausui puoltonsa vaihtoehdolle 2B ja tekninen lautakunta vaihtoehdolle 4. Pohjaesitykseksi kunnanhallitukseen tuli VE2B, jonka takana olivat sekä sivistystoimialan että teknisen toimialan johtavat viranhaltijat. Kunnanhallitus päätti äänin 3-8 esitttää vaihtoehtoia 4. Olin kunnanhallituksessa VE2B:n kannalla.
Valtuustossa asian käsittelyssä käytettiin odotetusti poikkeuksellisen paljon puheenvuoroja. Olin pyytänyt etukäteen kirjallisesti puheenvuropyynnön, joten pääsin ääneen heti toisena esittämään muutosesityksen. Tässä puheenvuoroni kokonaisuudessaan:
Arvoisa kj, pj, muut läsnäolijat
Teen seuraava muutosesityksen:
1. Klaukkalan minipalveluverkon toteutusvaihtoehdoksi valitaan vaihtoehto 2B ja rahoitusmalliksi valitaan taserahoitus. Klaukkalan yhtenäiskoulu toteutetaan elinkaarimallilla. Viirinlaakson päiväkoti ja Isoniitun koulun laajennus toteutetaan perinteisellä urakkamallilla esim. KVR-urakkana.
2. Valtuusto merkitsee tiedoksi, että vuoden 2024 talousarvion investointisuunnitelmasta 2024-2028 poistetaan päätöksen myötä seuraavat talonrakennushankkeet: Syrjälän päiväkodin peruskorjaus Syrjälän koulun peruskorjaus Urheilupuiston koulu, uudishanke Klaukkalan koulun peruskorjaus
Poistettujen hankkeiden tilalle tulevat päätöksen myötä seuraavat hankkeet: Klaukkalan yhtenäiskoulu Viirinlaakson päiväkoti (aiemmin “Klaukkalan uusi päiväkoti”) Isoniitun koulun laajennus
3. Vuoden 2024 talousarviota ja sen yhteydessä olevaa investointisuunnitelmaa muutetaan seuraavasti:
Talonrakennuksen määrärahoihin tehdään seuraavat muutokset: Taulukko
Ehdotin vaihtoehtoa, jota ovat esittäneet sekä sivistystoimialan että teknisen toimialan johtavat viranhaltijat. He ovat minun papereissani myös kunnan parhaita ja laaja-alaisimman näkemyksen omaavia asiantuntijoita tässä asiassa.
VE2B:n valinnan perusteluissa korostuukin käyttäjien, eheän koulupolun, opetuksen järjestämisen ja opetuksen tuen näkökulmat ja kunnan palveluverkkosuunnitelman mukaiset tavoitteet.
VE2B:ssä kritiikkiä on aiheuttanut lähinnä yhtenäiskoulun koko. Esille on nostettu myös kysymyksiä ja arveluja mm. paikoitusalueista, saattoliikenteen ohjauksesta, välituntipihojen koosta, väistötiloista ja vesijohtojen saneerauksista tai tarkasteltu hankesuunnitelmatasoisten viitepiirustusten yksityiskohtia ja ikkuna-aukotuksista. Opetuksen järjestämisen, pedagogiikan tai tilojen soveltuvuuden osalta en ole noteerannut varteenotettavaa kritiikkiä VE2B:stä.
En minäkään ole jättikoulun kannattaja. Sen vuoksi en ehdottanut suurinta yhtenäiskoulua.
Oletettavasti seuraavissa puheenvuoroissa mainitaan se, että nyt päätetään investoinnista, jolla vaikutusta vuosikymmenien ajan. Näin on yleensä aina, kun päätetään rakennusinvestoinneista. Aivan samalla tavalla nyt päätetään myös investoinnin talousvaikutuksista – käyttö- ja ylläpitokustannuksista sekä pääoma- ja rahoituskustannuksista, jotka vaikuttavat kunnan ja kuntalaisten talouteen vuosikymmenien ajan.
Pohjaesityksenä oleva VE 4 aiheuttaa joka ikinen vuosi 750 k€:n ylimääräiset kustannukset verrattuna VE 2B:een. 20 vuodessa tämä merkitsee siis 15 milj.euron lisäkustannusta. Vuosien varrella summa vielä kasvaa inflaation ja indeksien vaikutuksesta.
Noissa luvuissa ei ole mukana tontin myyntituloja, jotka jäävät saamatta, mikäli valinta on VE4. Nekin kyllä kunnan kassaan jonain päivänä kilahtavat, joskin toteutuvat vasta myöhemmin.
Se, että nyt valittaisiin vaihtoehto, joka tuo kunnalle ja veronmaksajille vuosittain 0,75 milj.euron lisäkustannukset olisi suorastaan irvokasta. Olemme useita vuosia tehneet hartiavoimin töitä, jotta olemme saaneet hillittyä käyttötalousmenojamme. Jokainen NUUKA-työssä puristettu säästöeuro on ollut tuskainen tehtävä. Jos ja kun tuota edellä mainittua 750 k€:a vastaavia vuotuisia säästöjä lähdetään hakemaan talousarviosta, niin voin vakuuttaa, että ei tule olemaan helppoa. Tuskin onnistuu, kun säästöpaineita on jo ennestään valmiina. Luultavammin joudumme kuntalaisten kukkarolle eli veronkorotuksiin.
Lopuksi totean, että mielestäni kunnallisen päätöksenteon tulee uudistua ja kehittyä. Toivon kuitenkin, että täällä valtuustosalissa käytävällä keskustelulla ja debatilla on jatkossakin merkitystä – ja vaikutusta jopa valtuutettujen lopulliseen kannanmuodostukseen. En ole, enkä tule allekirjoittamaan luottamushenkilönä minkäänlaisia vetoomuksia tai adresseja, jos asian käsittely on kesken luottamuselimissä.
Esitystäni voi kannattaa vapaasti.
Puheita pidettiin sen verran paljon, että kaikkia on turha ja mahdotonkin lähteä referoimaan. Useassa puheessa tuotiin esille samoja asioita ja kuten olin ennalta aavistellut – aivan samoja argumentteja käytettiin täysin päinvastaisen lopputuloksen perustelemiseen. Puheiden kirjo oli laaja ja niissä oli sekä tunnetta että tunnelmointia pienistä koululaisista jättiläisiin ja runsaasti erilaisia uhkakuvia. Pandemiatkin taisi tulla mainituksi – vain heinäsirkat puuttuivat.
Muutosesitystäni kannattaneiden puheenvuoroista jäi päällimmäisenä mieleen Niinimäen, Vuorisalon ja Taipaleen puheet. Vihreiden Leni Niinimäki piti puheen, jossa hän toi julki VE4:ssä Viirinlaaksoon 1-12 vuotiaille lapsille esitetyn yli 400 oppilaan koulu- ja päiväkotiyhdistelmän ongelmallisuudet. Leni ilmoitti huolensa tällaisessa ratkaisussa erityisesti kaikkein pienimmistä ja erityistä tukea tarvitsevista lapsista. Aivan samoja ajatuksia oli itsellänikin – etenkin, kun varhaiskasvatuksen puolelta oli aiemmin esitetty huolta noin suuresta ja hallinnoltaan monimutkaisesta yhdistelmästä. Rajoitettu puheaika kuitenkin jätti asian pois omasta puheestani, mutta Niinimäki varmasti selkeämmin ja asiantuntevammin sen toi esille. Edelleenkin hieman hämmästyttää, että isompien lasten ja nuorten osalta isoa yksikköä arvosteltiin monella tapaa, mutta aivan pienimpien kuntalaisten kohdalla tuota Viirinlaakson paketin ongelmallisuutta ei taidettu nostaa esille kuin Niinimäen ja Virpi Korhosen puheenvuoroissa. Vuorisalo piti selkeän puheenvuoron, jossa käsitteli omaa osaamisaluettaaan turvallisuutta ja hänkin korosti vaihtoehtojen suuria eroja talouden kannalta. Taipale piti rakentavan puheen, jonka päätteeksi nosti esille ajatuksen erilliskoulujen hallinnollisesta yhdistämisestä, mikäli valtuusto päätyy osoittamaan epäluottamusta tehtyyn valmisteluun ja päätyy valitsemaan vaihtoehto 4:n.
Äänestys päättyi VE4:n eduksi äänin 36-15.
On mielenkiintoista nähdä minkälaiset vaikutukset nyt tehdyllä päätöksellä on seuraavaan isoon koulupäätökseen eli lopulliseen päätökseen NYKin eri vaihtoehdoista. Jos valtuuston linja arvottaa Kirkonkylänkin kohdalla tontin koon aivan kärkeen päätöksenteossa, niin se johtaa todennäköisesti lukion sijoittamiseen Kirkonkylällä Krannilaan tai jopa koko yläkoulu&lukiokompleksin siirtämiseen pois ahtaalta keskustan tontilta. En keksi perusteluita, miksi nämä tapaukset eroaisivat perusteiltaan – oikeastaan vain siten, että NYKin nykyinen tontti on vielä huomattavasti ahtaampi kuin Klaukkalan VE2B:ssä ollut tontti.
Kunnanvaltuutettu Matti Putkonen ilmoitti muuttaneensa pois paikkakunnalta ja jättäneensä eronpyynnön Nurmijärven luottamustoimistaan. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kallepekka Toivonen totesi jäähyväispuheessaan, että “Matti teki lyhyen mutta ytimekkään valtuustouran Nurmijärvellä ja kun häntä ja hänen tyyliään oppi tuntemaan, kaikki muu tuntui lattealta.” Luonnehdinta oli varsin osuva. Kun Putkonen totesi omassa puheenvuorossaan huumorilla, että “Kyllähän välillä osa teistä on puhunut ihan mahdottomia.”, niin näkemys oli varmasti molemmin puoleinen. Vaikka valtuustosalissa haastoimme toisiamme muutaman kerran, niin NUUKA-ohjausryhmässä yhteistyömme sujui hyvin. NUUKA-työskentely oli myös yksi niistä positiivista asioista, jonka Putkonen mainitsi loppusanoissaan. Yksi Matin valtuustopuheenvuoroissa kerta toisensa jälkeen esiintynyt aihe oli Nurmijärven kunnan organisaatiokaavio, jota hän penäsi puhujapöntöstä lukemattomia kertoja. Totesinkin, että kehystetty kunnan organisaatiokaavio olisi ollut erinomainen läksijäislahja Matille.
Kunnan entistäkin vaikeamman talousarvion laatimisen ja NYK-päätöksen ohella seuraava iso asia on MATA-päätöksenteko. Maankäytön tavoiteohjelman (MATA) päivitys on ensi maanantain kunnanhallituksen asialistalla. Asiaan liittyy mielestäni Metsäkylän osayleiskaavasta kunnan ulkopuolelta juuri tulleet lausunnot. Sekä Uudenmaan liitto että ELY-keskus ovat antaneet poikkeuksellisen kriittiset – jopa tyrmäävät lausunnot kyseiseen osayleiskaavaan. Mielestäni on vakavan selvittelyn ja harkinnan paikka, että onko kunnan jossain määrin tarkistettava kantojaan asiaan liittyen. Tavoitteena on saada haja-asutusalueen osayleiskaavat etenemään – ei ryhtyä käymään käräjiä. Kunnanjohtajan esitys maanantain kunnanhallituksessa tulee olemaan se, että MATAn valmistelun tueksi asetetaan poliittinen ohjausryhmä.
Nurmijärven kunnanvaltuusto seminaarasi pe ja la Röykkä Resortissa. En valitettavasti päässyt nauttimaan uniikista ympäristöstä ja hyvästä seurasta. Otaksun, että jälleen käytiin hyviä keskusteluja.
Seminaarin työpajojen asisalistalla oli:
MATA eli Maankäytön tavoiteohjelma
Klaukkalan minipalveluverkko eli Klaukkalan kouluverkko
Toimielinrakenteen uudistaminen
Sen verran olin hengessä mukana, että kirjasin lyhyesti ja ytimekkäästi omia ajatuksiani noista aiheista. Päädyin seuraaviin tiivistyksiin.
Maankäytön tavoiteohjelma – MATA
– Keskitytään olennaisiin asioihin.
– Kasvun ja rakentamisen alueellinen tarkastelu on tärkeää: Minne kunta haluaa kasvua ja kuinka paljon? Missä se on tavoiteltavaa ja toisaalta missä realistista?
– Kasvun on oltava kannattavaa myös taloudellisesti. Kasvutavoite ei saa olla pelkkä prosenttiluku.
Klaukkalan minipalveluverkko
– Keskustelussa ja esitetyissä mielipiteissä on jäänyt vähemmälle painoarvolle se, miten hyvin mikäkin vaihtoehto palvelee opetusta, opetussuunnitelmaa ja palveluverkkosuunnitelman tavoitteiden toteutumista – pohjaesityksen perusteluissa fokus oli näissä tekijöissä. Asiaa on tarkasteltu mm. kuntalaisten kokoontumis- ja kohtaamispaikkojen näkökulmasta ja paljolti liikennejärjestelyistä esitetyillä arvioilla.
– Teknisen lautakunnan olisin toivonut keskittyvän lausunnossaan oman toimialansa kysymyksiin.
– Kustannukset on tärkeä tekijä kunnan talouden ja velkaantumisen näkökulmasta. Kaikki esitetyt vaihtoehdot tarjoavat vähintään hyvät ja turvalliset toimintaan soveltuvat tilat.
– Käyttö- ja ylläpitokustannukset ovat oleellinen tekijä elinkaarikustannusten kannalta. Voimakkaasti hajautetussa vaihtoehdossa on huomattavasti enemmän neliömetrejä. Nämä kustannukset rullaavat koko rakennuksen käyttöiän ja ovat pois sivistystoimen palvelutuotannosta.
Toimielinrakenne
– Lautakuntarakennetta ja luottamushenkilöorganisaatiota pitää tarkastella.
– Kunnanhallituksessa ja lautakunnassa riittää hyvin 9 jäsentä. Näin on mm. Nurmijärveä suuremmassa Hyvinkäällä.
– Kolme teknisen puolen lautakuntaa on paljon.
– Hyvinvointilautakunnan tarpeellisuus on nykyisellään kyseenalainen. Käsiteltäviä asioita on varsin vähän – useita kokouksia, joissa vain muutama käsiteltävä asia. Tehtävät voidaan jakaa esim. sivistyslautakuntaan ja/tai kunnanhallitukselle tai yhdistää elinvoimalautakuntaan.
– Mielestäni pitäisi rohkeasti ja ennakkoluulottomasti tarkastella myös kunnanvaltuuston kokoa. Valtuutettujen määrää voidaan vähentää, kun päätösvaltaa ja asioita on siirretty hyvinvointialueelle. Esim. 47 tai 45 valtuutettua riittää. Demokratia ei jää siitä kiinni.
– Toiminta tehostuu ja syntyy kustannussäästöjä.
Mielenkiintoista nähdä, minkälaisia ajatuksia, ulostuloja ja terveisiä seminaarista saadaan kasattua. Jokainen noista agendalla olleista asioista on tulossa päätöksentekoon – ja osin jo lautakunnissa ollutkin.
Elinvoimalautakuntakin oli käsitellyt MATAa jo aiemmin ja päätynyt varsin erilaiseen päätökseen, mitä esittelijä oli esittänyt. Lautakunta päätti äänin 7-4 hyväksyä huomattavasti viranhaltijan tekemää pohjaesitystä yksityiskohtaisemman ja detaljikkaamman sisällön maankäytön tavoiteohjelmalle. Osa lautakunnan jäsenistä jätti eriävän mielipiteen – tämähän on melkeinpä perinteeksi muodostunut käytäntö lautakunnassa.
Aiemminhan kunnassa laadittiin Maankäytön kehityskuva 2040 ja ns. MATO eli Maankäytön toteutusohjelma. Nyttemmin nämä on korvattu Maankäytön tavoiteohjelma MATO:lla, jobnka ensimmäinen versio hyväksyttiin vuonna 2020. Esittelytekstinmukaan Maankäytön tavoiteohjelman tarkoituksena on ohjata ja aikatauluttaa strategisella tasolla Nurmijärven maankäytön kehittämistä pitkällä aikavälillä.
Jäin miettimään, että vastasiko elinvoimalautakunnan tekemä yksityiskohjtainen ja monisyinen sisältömuutos tuohon tavoitteeseen strategisen tason ohjauksen ohjelmasta. Vai onko viranhaltijoilla ja elinvoimalautakunnan enemmistöllä eri käsitys koko MATAn tarkoituksesta? Asia etenee kunnanhallitukseen – eiköhän sekin siellä selviä.
Suomussalmen Hukkajoella tapahtuneen raakkujen tuhoamiskohun yhteydessä tuli ilmi myös se, että hakkuita tehtiin metsässä, joka ei ollut metsäsertifioinnin piirissä. Siinä, että maanomistaja jättää metsänsä sertifioimatta, ei ole mitään laitonta. Kuinka järkevää sertifioinnin laistaminen on, onkin jo toinen asia.
Suomen metsistä on yli 90 % sertifioituja – joko PEFC- tai FSC-järjestelmässä.
Myöskään Nurmijärven kunnan metsäomaisuus ei ole sertifioinnin piirissä. Tein helmikuussa 2023 valtuustoaloitteen asian korjaamiseksi. Aloitteesta tai asian etenemisestä ei ole kuulunut mitään yli puoleentoista vuoteen. Siinä ei ole sinänsä mitään uutta. Edellisen Uotilan Koulutietä ja Sahanmäentietä koskevan aloitteeni valmistelu kunnanvaltuuston käsittelyä varten kesti käsittämättömät 3 vuotta ja 4 kuukautta.
Saapa nähdä saadaanko tuohon metsäsertifiointialoitteeseeni vastausta tämän valtuustokauden aikana. Asia ei ole ainakaan vielä mitenkään vanhentunut ja se on ajankohtainen edelleen.
Tässä puolentoista vuoden takainen aloitteeni kaikessa yksinkertaisuudessaan:
FSC-SERTIFIOINTI NURMIJÄRVEN KUNNAN METSIIN
Metsien sertifioinnilla varmistetaan niiden kestävä vastuullinen hoito ja käsittely. Käytössä on kaksi metsäsertifiointijärjestelmää, joista FSC-sertifioinnin hyötyjen on arvioitu olevan metsien monimuotoisuudelle suuremmat.
FSC-sertifioidussa metsässä kiinnitetään huomiota mm. metsän monimuotoisuuden turvaamiseen lehtipuiden avulla, lahopuiden säästämiseen hakkuiden ja metsänhoitotoimenpiteiden yhteydessä, vesistöjen suojavyöhykkeisiin, ns. säästöpuiden huomioimiseen ja arvokkaiden elinympäristöjen jättäminen metsien käytön ulkopuolelle. FSC-sertifioidfussa metsässä huomioidaan myös riistanhoidolliset näkökohdat sekä olemassa olevat polut ja ulkoilureitit.
FSC-sertifioidulle metsälle on kasvava kysyntä ja useat alan toimijat maksavat sertifioidusta puusta lisähintaa. Sertifiointi on siis metsänomistajalle myös taloudellisesti järkevää. Puulle on suurempi kysyntä ja siitä saa suuremmat tulot.
Nurmijärven kunnan metsäsuunnitelmassa (2017-2026) ei ole käsitelty metsäsertifiointia.
Ehdotan, että Nurmijärven kunta selvittää asiaa ja hakee kunnan metsille FSC-sertifiointia.
Nurmijärven kunnanvaltuusto kokoontui valtuustokauden viimeiseen kokoukseen 29.5.2024 ja jäi perinteisten kakkukahvien jälkeen kesätauolle. Ennen kakkuiluja kuitenkin tehtiin tukku päätöksiä todella tukalassa valtuustosalissa.
Perttulan vesisosuuskunnan liiketoimintakauppa hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuutettu Putkonen kritisoi pakkoliittymisiä vesiosuuskuntiin. Liittymispakkohan tulee laista, joka velvoittaa liittymään vesiosuuskuntaan, kun sen toiminta-alue on vahvistettu. Luottamushenkilöurani alkuvuosina käsittelimme ympäristölautakunnassa aika paljonkin omakotiasujien vapautushakemuksia liittymisestä kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon. Aika monella taajamassa asuvalla oli oma porakaivo ja vesijohtoon liittyminen tuntui tarpeettomalta. Silloin vapautuksia myönnettiin erityisesti ikääntyneille henkilöille. Vesiosuuskuntien kohdalla on ollut eroja. Jossakin vesiosuuskunnan toiminta-alueeseen on haluttu liittää kaikki halukkaat ja haluttomat, jotta maksajia olisi maksimi tai ainakin riittävä määrä. Muistaakseni Numlahden vesiosuuskunta puolestaan piirsi toiminta-alueensa rajat pitkälti sen mukaan kuin kiinteistönomistajilla oli halua liittyä. Otaksun, että jälkimmäisessä tapauksessa naapurisopu ei järkkynyt vesiosuuskunnan vuoksi.
Kuuman kokouksen odotetuin asiakohta oli Nurmijärven Yhteiskoulun ja ja Nurmijärven lukion päivitettyjen hankesuunnitelmien hyväksyminen. Kunnanhallituksessa asian käsittely oli hieman tavallisuudesta poikkeava. Keskustelun kuluessa kävi ilmi, että esittelijän pohjaesityksen kannalla ei ollut kukaan hallituksen jäsenistä. Otto Suhonen teki muutosesityksen kera pitkien perusteluiden. Toisen muutosesityksen, jossa esitettiin selvittää Arkadian yhteislyseon halukkuutta laajentaa toimintaansa ja siten kunnallisen lukion lakkauttamista, teki varajäsen Joona Suomi. Seuraavaksi molemmat vetivät esityksensä pois ja laativat sen jälkeen yhteisen muutosesityksen. Kun tämä uusi ja ainoaksi jäänyt muutosesitys sisälsi edellä mainitun Arkadia-selvityksen, niin en voinut sitä kannattaa. Asia meni siis äänestykseen, jossa vastakkain olivat pohjaesitys ja uusi muutosesitys. Kun en ollut pohjaesityksen, enkä muutosesityksenkään kannalla, niin äänestin luonnollisesti tyhjää. Saman päätöksen tekivät Sandberg ja Niinimäki, jolloin kunnanhallitus hyväksyi muutosesityksen äänin 0-8-3vaiti.
Kunnanhallituksen päätöksen jälkeen olisi luullut, että asia olisi ollut läpihuutojuttu valtuustossa, mutta toisin kävi. Kunnanvaltuustosta käytiinkin asiasta vilkasta keskustelua – hieman henkilökohtaisuuksiinkin menevää. Itse pidin valtuustosalissa seuraavan puheen, johon sisältyi myös muutosesityksen tekeminen.
Arvoisa pj, kj, muut kuulijat
Nurmijärven kunnalliseen lukioon liittyvä päätöksenteko on ollut tuskallisen hidasta ja monimutkaista.
Lukiovaihtoehtoja on käsitelty ainakin vuodesta 2017 saakka. Välillä lukiota on yritetty kytkeä pääkirjaston saneeraushankkeeseen ja sijoittaa se kunnanviraston tontille. Välillä on tuotu julki idea lukion sijoittamisesta Maaniitun koulun yhteyteen. Itse olen tyytyväinen, että pääkirjaston saneeraushanke erotettiin aikanaan lukiosta omaksi hankkeekseen ja kuntalaiset pääsivät kaksi vuotta sitten käyttämään uudistetun pääkirjaston palveluita.
Lukiohanke ei ole edennyt yhtä nopeasti. Lukion sijainnista kuntakartalla ja toimipisteiden määrästä käytiin vilkasta keskustelua. Vääntö päättyi vuoden 2020 lopulla, kun asiasta tehtiin päätös tiukan äänestyksen jälkeen. Päätöksenä oli keskittää lukio Kirkonkylälle. Seuraavana keväänä kunnanvaltuusto päätti hankesuunnitelman hyväksynnän yhteydessä lukion tarkemmaksi sijoituspaikaksi Kirkonkylällä Nurmijärven yhteiskoulun tontin. Poikkeuksellisella kiireellä tehdyssä hankesuunnitelmassa kouluhankkeen laajuus oli tuolloin 8.086 hum2. NYK:n tontin eduksi katsottiin se, että rakennuspaikalla oli vahva asemakaava, joka mahdollisti opetustoiminnan järjestämisen. Muut vaihtoehdot olisivat edellyttäneet kaavamuutosta.
Sittemmin kävi ilmi, että tuossa kiireellä tehdyssä hankesuunnitelmissa oli merkittäviä puutteita ja tilojen tarve oli kasvanut. Vuonna 2023 tilaohjelmaa päivitettiin. Tätä päivitystä ei tuotu pykäläasiana päätöksentekoelimiin, mutta asiasta annettiin informaatiota luottamushenkilöille. Kun itse kuulin, että tilojen laajuus oli kasvanut tuolloin noin 2000 m2:llä, niin pohdin ääneen, että onko aiemmat päätökset enää valideja. Tilojen kasvu noin 25%:lla tuntui todella suurelta. Samalla selvisi, että hanke edellytti myös rankempaa asemakaavamuutosta – senkin osalta hanke mutkistui.
Varsinainen pommi tuli tänä keväänä. Hankkeen laajuus on kasvanut yli 4300 hum2:llä eli se on 1,5-kertainen aiempaan verrattuna. Hankkeen arvioitu kustannus oli kasvanut 17,9 milj.eurolla eli yli 80% alkuperäisestä.
Todettakoon tässä, että nykyiset teknisen puolen viranhaltijat eivät olleet vastuussa tuosta aiemmasta varsin puutteelliseksi osoittautuneesta hankesuunnitelmasta. Henkilöt ovat vaihtuneet matkan varrella.
Ymmärtääkseni päättäjillä on nyt melko yhtenevä näkemys siitä, että hanke on tällä hetkellä jotain aivan muuta kuin se, miltä pohjalta hankesuunnitelma hyväksyttiin vuonna 2021. Asia on syytä käsitellä uudelleen.
Tilannetta on luonnehdittu niin vakavaksi, että asiassa on käännettävä jokainen kivi. No, ei ole. Ei ole tarpeen selvittää Arkadian yhteislyseon halukkuutta ja mahdollisuutta laajentaa toimintaansa ja sitä, että kunta ei itse järjestäisi jatkossa lukiokoulutusta.
Meitä valtuutettuja arvostellaan – jopa valtuuston sisältä – siitä, että emme kykene tekemään pitäviä päätöksiä ja etenemään niiden mukaan pitkäjänteisesti. Arkadia-selvitys olisi juuri tällainen vanhojen päätösten kyseenalaistaminen ja askel valtuuston aiemmin tekemän päätöksen avaamiseen. Kunnanvaltuusto on päättänyt kokouksessaan 16.12.2020, että kunnallinen lukiokoulutus järjestetään keskitetyllä mallilla siten, että lukion toimipiste on Kirkonkylällä. Kyseessä on nimenomaan palveluverkkoon liittyvä valtuuston päätös, jolla turvataan keskisen ja pohjoisen Nurmijärven lukio-opetus. Päätös on osa Nurmijärven kunnan palveluverkkosuunnitelmaa 2020-2040. Ei ole mitään perustetta sille, että yhden hankesuunnitelman tarkistamisen varjolla ryhdytään selvittämään ratkaisuja, jotka ovat Nurmijärven kunnan palveluverkkosuunnitelman vastaisia. Arkadia-selvitys on kivi, jota ei kannata, eikä tule kääntää.
Toinen samanlainen kivi olisi esimerkiksi sijottaminen Perttulaan.
Teen seuraavan muutosesityksen.Päätösesityksestä poistetaan seuraava teksti:
”Selvitetään Arkadian yhteislyseon halukkuus ja mahdollisuus laajentaa toimintaansa lisäoppilasmäärällä, joka vastaa viime vuosien aikaista kunnallisessa lukiossa olleiden oppilaiden määrää. Vaihtoehdossa kunta ei itse jatkossa järjestäisi lukiokoulutusta. Valmistelussa selvitetään toteutusvaihtoehtoja, niiden kustannuksia, rahoitusosuuksia, mahdollisia muita oleellisia tekijöitä sekä laaditaan hankesuunnitelma.”
Todettakoon, että päätösesitykseen jää kirjaus ”Mikäli kokonaisuuden toteuttamiseksi löytyy jokin muu kustannustehokas ja kokonaisuutena toteuttamiskelpoinen vaihtoehto, tuodaan ne kunnanhallitukselle tiedoksi.” Tämä mahdollistaa myös muut tarkastelut esim. lukion sijoittamisen Krannilaan ja yläkoulun jättämisen NYK:in tontille tai valtuutettu Anttilan tekemän ponnen mukaisen jatkovalmistelun.
Valtuutetuille ilmoitettiin, että ryhmyreiden palaverissa oli ennen kokousta käsitelty asiaa ja nämä olivat tulleet jo ennalta johtopäätökseen, että asiassa olisi syytä pitää keskustelun jälkeen neuvottelutauko. Ihmettelin syvästi, mikä oli syy neuvottelutaukoon tällaisessa asiassa. Kaikille oli selvää, että kolmen suurimman valtuustoryhmän sisällä mielipiteet tulevat jakautumaan. Mistä ja millä mandaatilla ryhmyrit olisivat neuvotelleet? Tämä oli yksi käsittämättömimpiä virityksiä, jota olen valtuustossa kokenut. Puheeni lopuksi toin kantani varsin selvästi julki – ei mitään neuvotteluja tällaisessa asiassa, vaan äänestämään. Juhani Vuorisalo (KOK) kannatti esitystäni. Myös Sami Virtanen (VIHR) ilmaisi mielipiteensä neuvottelutauon tarpeettomuudesta ja kannatti muutosesitystäni. Sitten KOK-ryhmän pj Suomi ilmoitti, että neuvottelutaukoa ei pidetäkään.
Äänestettiin ja esitykseni voitti selkeästi äänin 14-35-1vaiti-1poissa. Hyvä ja johdonmukainen päätös. Kun halutaan mennä eteenpäin, niin ei tule ottaa taka-askelia ja harhailla sivupoluille.
Kokoomuksen valtuustoryhmässä äänet jakautuivat. Arkadia-selvitystä vastustivat ja siis esitystäni kannattivat Hägg, Malkamäki, Vuorisalo, Taipale ja Ahonen. Omassa ryhmässä olimme vähemmistössä, mutta äänestyksessä voittaneen esityksen takana. Myös Keskustassa äänet jakautuivat, mutta sieltä pohjaesitys sai vain pari kannattajaa. Perussuomalaisten äänet jakautuivat melkein tasan. Muut ryhmät: SDP, Vihreät, VAS ja KD olivat yksimielisesti muutosesitykseni kannalla.
Jukka Anttila (KESK) teki ponsiesityksen, jonka keskeinen sisältö oli, että päivitetään NYK:n hankesuunnitelma lukion osalta 300 oppilaan kouluksi ja vähennetään asemakaavaluonnoksessa parkkipaikkojen määrää, jotta parkkihallista voidaan luopua. Kiihkeän keskustelun tiimellyksessä Anttilan ponsiesitys ei saanut kannattajaa, joten se raukesi.
Asian käsittelyn jo päätyttyä Vaulamo (KOK) teki ponsiesityksen siitä, että kunnanhallituksen puheenjohtajistolla olisi läsnäolo-oikeus kaikkiin niihin kokouksiin, jotka liittyvät päätettyyn asiaan. Kyseessä olisi ollut ilmeisesti jonkinlainen ohjausryhmä. Onhan noita ohjausryhmiä toisinaan asetettu, mutta aivan eri tarkoituksessa ja aivan eri käsittelyn vaiheessa – ei koskaan prosesssin loppuvaiheessa. Suoraan sanoen en käsittänyt, mikä idea olisi asettaa tuollainen ryhmä, joka sekaantuisi noin vahvasti viranhaltijoiden valmistelutyöhön – jopa jokaisessa asiaa käsittelevässä kokouksessa. Erikoisuutena ehdotuksessa oli vielä se, että kaikki kolme kunnanhallituksen puheenjohtajistoon kuuluvaa eli Räty, Raekannas ja Tapiolinna olivat kaiken lisäksi äänestäneet vastoin voittanutta esitystä. Aika huono lähtökohta minkään sortin ohjaukselle. Valtuuston puheenjohtaja Toivonen kuitenkin totesi, että asian käsittely oli päättynyt, eikä ehdotusta otettu käsitteleyyn. Vältyimme mielenkiintoiselta jatkokeskustelulta.
Tilinpäätös ja tarkastuslautakunnan arviointikertomus eivät innoittaneet erityisen kiihkeään keskusteluun. Jättivätpä eräät valtuustoryhmät ryhmäpuheetkin käyttämättä.
Päivälleen kolme vuotta ja neljä kuukautta aiemmin jättämäni valtuustoaloite “Maankäyttö- ja rakennuslain 92 § käyttämisestä Nurmijärven kunnassa” sai viimeinkin vastauksen. Me 20 aloitteen allekirjoittajaa olimme odottaneet vastausta siis liki kolme ja puoli vuotta ehdotukseen, että Uotilan Koulutien ja Sahanmäentien osalta oltaisiin harkittu MRL 92§ käyttämistä ja sen kunnalle antamaa oikeutta ottaa kyseiset poikkeukselliset yksityistiet hoitoonsa. Olin aikoinaan bongannut kyseisen lakipykälän, kun valtuustolle oli ilmoitettu huhtikuussa 2020, että kunnalla ei ole mitään lainmukaisia edellytyksiä lunastaa aiemmin hoitosopimuksen piirissä olleita yksityisteiden tiealueita. Tuo Maankäyttö- ja rakennuslain pylälä sen kuitenkin jollain edellytyksillä olisi mahdollistanut. Vastauksesta tosin käy ilmi, että olin löytänyt varsin erikoisen lakipykälän: Se on juridisesti epäselvä. Sen tulkinta ei ole yksiselitteinen ja siitä ei ole olemassa oikeuskäytäntöä. Varsinainen löytö. En hyvällä tahdollakaan voinut ilmoittaa olevani erityisen tyytyäinen aloitteen käsittelyyn. Aloite oli aikanaan hyvinkin ajankohtainen. Reilussa kolmessa vuodessa ajankohtaisuus oli kuitenkin jo kärsinyt inflaation. Maiju Tapiolinna esitti, että asia palautetaan valmisteluun. Omassa puheesani ilmoitin, että minun puolesta voidaan asia katsoa loppuunkäsitellyksi. Äänin 38-12-1poissa asian käsittely laitettiin pakettiin. Räty ilmoitti painaneensa väärää nappia.
Valtuustokauden viimeinen äänestys.
Varsinaisia kokouksia ei ennen lomakautta ole, mutta yksi valtuuston iltakoulu löytyy vielä kalenterista.
ARTO HÄGG 