Yleisradio kysyi viime viikolla maisteri Frangenilta “Oletko se sinä, Simo Frangén?”. Kyse oli siitä, että Ylen Satakunnan toimituksen mukaan jääkiekon MM-kisojen käynnistyttyä moni jääkiekkofani on kiinnittänyt huomiota Ruotsin maajoukkueen päävalmentajan ulkonäköön. Pär Mårts kun YLEn toimituksen mukaan muistuttaa kovasti juontaja-koomikko Simo Frangénia.

Tästä uutisesta palautui mieleeni kevään 2000 jääkiekon MM-kisat Pietarissa. Olin ahertanut puolitoista työn täyteistä vuotta projektipäällikönä Pietarin uuden MM-areenan rakennusprojektissa. Tiukasta aikataulusta ja haasteellisista olosuhteista huolimatta – ja “asiantuntijoiden” epäilyistä huolimatta – saimme urakan valmiiksi eli lätkän MM-kisat vietiin läpi ajallaan ja onnistuneesti. Uusi upea areena sai hyvää palautetta, niin katsojilta kuin pelaajiltakin.

Pari viikkoa tuli isännöityä aitiota uudessa hallissa ja katsottua melkein kaikki ottelutkin. Jossakin välissä ehdin pistäytyä myös vanhemmassa Jubilee-jäähallissa katsomassa alkusarjan ottelua Ruotsi-Suomi. VIP-teltassa ruokaillessani ja asiaan kuuluvia juomia nauttiessani minulle tuli esittäytymään ja juttelemaan herra Arne Norberg, Sweden Hockey Poolin presidentti. Aikansa joristuamme tämä herrasmies tempaisi päästäni silmälasini, joita tuohon aikaan vielä käytin ja totesi, että onpa hämmästyttävän paljon Mats Sundinin näköinen mies.

Arne jemmasi silmälasini povariinsa ja kehotti minua seuraamaan. Hän halusi kuulemma esitellä minut jollekin ruotsalaiselle kiekkomiehelle. Seuraavan tunnin aikana hän oli esitellyt tämän hämmästyttävsti Mats Sundinin näköisen miehen kaikille paikalla olleille ruotsalaisille jääkiekkoalan avainhenkilöille. Kävin pitkät keskustelut mm. legendaarisen maalivahti Leif “Honken” Holmqvistin kanssa.

Enpä ole asiaa juurikaan muistellut ennen tuota viime viikkoista maisteri Frangenia koskevaa uutista. Nyt kun itseltänikin on sekä tukka että ne silmälasitkin lopullisesti hävinneet, niin voi todeta ettei Arne ihan väärässä ollut.

Klaukkalan kirjastossa pidettiin 13.5.2013 kyläilta.

Kunnanjohtaja Behm kertoi palveluverkkosuunnitelmasta, Klaukkalan osayleiskaavasta sekä kuntarakenne ja sote-uudistuksesta. Yllättäen juuri sote- ja kuntauudistus puhututti ehkä eniten

Eniten kysymyksiä ja keskustelua herätti odotetusti tie- ja liikenneasiat. Ne ovat keskeinen huolenaihe ja ongelma Klaukkalassa. Suunnittelupäällikkö Oksanen kertoikin Klaukkalantien parannushankkeista ja risteyksien muutoshankkeista. Mielenkiintoisin hanke lienee Klaukkalantien muuttaminen 4-kaistaiseksi välillä Kolmostie – Lahnuksentie. Tästä on jo alustava selvitys tehty, joskaan ei tarkempaa tiesuunnitelmaa. Kehitysjohtaja Kononen kertoi, että Klaukkalan ohitustietä ei saatu mukaan MAL-aiesopimukseen ja sitä yritetään uudelleen vuoden 2016 hankkeisiin ja sitä myötä valmistuminen olisi nahdollista vasta vuonna 2020. Ohitustien viivästyminen luo painetta laittaa Klaukkalantien leventämiseen vauhtia. Liikenne on muuttumassa sen verran katastrofaaliseksi, että sillä tulee olemaan vaikutus Klaukkalan vetovoimaan asuinalueena. Epäilen, että kasvu hidastuu ja tontit eivätkä asunnot mene entiseen tapaan kaupaksi, jos liikennejärjestelyjä ei saada kuntoon. Tosiasia on, että Kirkonkylälle ajaa ruuhka-aikana Kolmostieltä Klaken risteyksestä nopeammin kuin Klaukkalan keskustaan. Jotenkin pitäisi saada hanke eteenpäin ja ELY toimiin – siinä olisi hieman kotiseutuaskareita kunnan kahdelle kansanedustajalle. Sen varaan ei kyllä kannattane paljon pistää toivoa – onhan kunnasta ollut aiempina vuosina sekä pääministeri että valtionvarainministeri, mutta tiehankkeet eivöt ole nytkähtäneet mihinkään suuntaan. Pieni pekkarointi olisi ollut paikallaan aikanaan.

Tekninen johtaja Ruutu informoi Viirinlaakson kaavoituksesta ja Nurmijärven monitoimitalosta. Yllätyksekseni kaavoitusasioista ei muuten keskusteltu lainkaan, vaikka Klaukkalassa on vireillä useita merkittäviä kaavahankkeita.

Muuten pamistiin muun muassa liito-oravista, uimarannoista ja kiinteistöveroista. Esimerkiksi kouluasioista ei tullut yhtä ainutta kysymystä yleisöstä.

Jengiä oli paikalla kohtuullisen mukavasti ja luottamushenkilöitä kohtuullisen vähän. Paikalla olleiden keski-ikä oli korkeahko. Paikalla oli silmiin pistävän vähän nuoria tai edes keski-ikäisiä.

Merkittävimmät valtiomiehet ja -naiset jättävät nimensä historian kirjoihin aktiivisen ja ansiokkaan uransa ansiosta. Ulkopoliittista toimintaamme kutsuttiin pitkään edesmenneitten presidenttiemme mukaan Paasikiven-Kekkosen linjaksi. Maalaisliiton ja nykyisen Keskustan kannattajista aika useat tietävät mitä merkitsee alkiolaisuus – vielä nykyäänkin Nurmijärvellä palkitaan vuosittain “alkiolainen teko”.

Poliitikko voi jättää nimensä historian kirjoihin myös muulla tapaa. Perustuslakiamme muutettiin aikoinaan ministerien kelpoisuusehtojen osalta. Aiemminhan ministerinä pystyi toimimaan vain syntyperäinen suomalainen. Uusi laki tunnetaan Benin mukaan “Lex Zyskowiczinä”.

Myös Vihreiden kansanedustaja ja ministeri Heidi Hautalan toiminta on saanut arvoisensa huomion. Hautalan nimi on nyt monen suomalaisen huulilla ja pysynee eräänlaisena tuotemerkkinä vielä pitkään.

Pimeän työn tekijät ilmaisevat nykyään sivistyneesti suorittavansa työn “Hautalan tyyliin”.

———————

Vero- ja työnantajamaksuepäselvyyksien vuoksi Hautalaa on arvosteltu osallistumisesta ns. harmaan talouden vastaiseen työryhmään. En yhdy näihin arvostelijoihin.

Hautala jos kuka on asiantuntija niissä asioissa.

Päässä alkoi soida yksi Mikko Alatalon biisi. Oli pakko lähteä tuulettamaan nuppia ja antaa hiusten hulmuta. + 23 C upea ajokeli.

Illemmalla selailin läpi Vantaan kaupunginhallituksen lausunnon metropolialueen esiselvitykseen. Asiaan oli paneuduttu Vantaalla kohtuullisella tarmolla ja lausunnossa oli tekstiä peräti 37 sivun verran.

Joitkin hajahuomioita lausunnosta ensiselailun perusteella:

– Melkein kaikki liitos- ja selvitysmahdollisuudet tuntuvat Vantaata kiinnostavan. Pelko jäädä yksin tai seurustelemaan Helsingin kanssa kaksin kasaa Vantaalle paineita.

Vantaalle kelpaavat vaihtoehdoiksi:

– Keravan ja Tuusulan eteläosan liittäminen Vantaaseen

– Selvitys Keski-Uudenmaan kuntien kanssa

– Osaliitokset eli Tuusulan ja Nurmijärven eteläosien liitttäminen Vantaaseen

– Vantaa korostaa metropolikaavan tarpeellisuutta ja tärkeyttä

– Vantaa ratsastaa monessa perustelussa lentoasemallaan ja sen ympäristön yhtenäisen suunnittelun tarpeella

– Osaliitoksilla ei Vantaan mielestä saavuteta samanlaisia etuja kuin laajemmilla kuntaliitoksilla.

Nurmijärven osalta lausunnossa on pari mielenkiintoista toteamusta:

– Lausunnossa todetaan, että Klaukkalan lisärakentaminen vaatii ohitustien rakentamista. Tämä on ihan oleellinen huomio ja on myös Nurmijärven kunnan kantana hieman toisella tapaa kirjattu MAL-aiesopimuksen yhteydessä. Ehdotuksestani kunnan kannaksi aikanaan kirjattiin, että Nurmijärvi ei voi sitoutua asuntotuotantotavoitteisiin, mikäli valtio ei edistä Klaukkalan ohitustiehanketta. Nyt vireillä olevien Klaukkalan uusien kaavojen jälkeen Nurmijärvellä onkin ajankohtaista miettiä kaavoitusohjelman painotuksia.

– Lausunnossa todetaan myös, että Klaukkalan liittäminen Vantaaseen mahdollistaisi Kivistön alueen sivistystoimenpalveluissa Klaukkalan tarpeiden huomioiminen. Tämän voi tulkita myös siten, että Vantaalle olisi ensisijainen tavoite keskittää palvelut Kivistöön ja näille palveluille saataisiin Klaukkalasta väkipohjaa. Klaukkalan status muuttuisi nykyisen Nurmijärven suurimmasta taajamasta ja kaupallisten palveluiden keskuksesta Vantaan nukkumalähiöksi ja laita-alueeksi. Investointeja, monitoimihalleja, uimahalleja ja kulttuuripalveluita saisi sen jälkeen odotella aika pitkään. Klaukkalan irrottamisen vaikutuksia muuhun Nurmijärveen ei ole arvioitu. Nurmjärven osaltahan se tarkoittaisi väistämättä loppuosan kuntaliitosta joko Keski-Uutenmaahan tai ainakin Hyvinkääseen.

————–

Helatorstaina pikavisiitti Syötteelle ja perjantaina on tarkoitus käväistä Liminganlahden luontokeskuksessa ja lintutornilla seuraamassa kevätmuuttoa.

LC Rajamäen perinteisen Vapun lämpötilaveikkauksen tulokset ovat selvillä.

Röykän observatorion lämpötilamittari näytti Vapun päivänä klo 15:00 lukemaa +11.2 C.

Oikean arvauksen oli tehnyt peräti 12 henkilöä. Pääpalkinnon eli 600 euron matkalahjakortin saaja jouduttiin siten arpomaan oikein veikanneiden kesken. Muut joutuivat tyytymään kiloon Presidentti kahvia, mutta pääpalkinnon vei hämmästyttävästi jo toisena vuotena peräkkäin Sirkka Granroth Rajamäeltä.

Sirkkaa voitaneen kutsua perustellusti Rajamäen sääprofeetaksi. Viime vuonnakin Vapun lämpötila-arvaus osui tismalleen oikeaan lukemaan. Vai pitöisikö tässä yhteydessä puhua arvaamisen sijasta lämpötilatietämisestä. Paikallislehti voisi ottaa tavakseen kysyä Sirkalta etukäteen Juhannuksen ja muiden merkkipäivien sääennusteet – näyttöä osaamisesta on.

Vappu on poliittisten puheiden ja kirjoitusten aikaa.

Aloitin oman blogini pitämisen 31.8.2008 eli vuoden 2008 kunnallisvaalien alla. Lupasin silloin – monien muiden ehdokkaiden ja valtuutettujen tavoin – pitää yllä blogiani ja tuoda ajatuksiani julki säännöllisesti myös vaalien välillä.

Tähän päivään mennessä – vuoden 2008 elokuusta vuoden 2013 huhtikuuhun – olen kirjoittanut blogiini noin 300 kirjoitusta. Kirjoitukset ovat käsitelleet lähinnä Nurmijärven kunnallispolitiikkaa. Mukaan mahtuu valtuustoaloitteitteni ja valtuustopuheitteni perusteluja sekä paikallislehtikirjoituksieni toisintoja – toki myös muita, lähinnä nurmijärveläisiä koskevia raapustuksia.

Rohkenen väittää, että nurmijärveläisiä ammattipoliitikkoja lukuunottamatta olen ollut aktiivisin kirjoittaja tällä ja edellisellä valtuustokaudella. Kirjoitusten sisällöstä toki voi jokainen olla omaa mieltä.

Vuoden vaihteessa 2012/20013 vaihdoin web-sivujeni ylläpitäjää ja samassa yhteydessä netistä katosivat aiemmat blogikirjoitukseni ja siinä sivussa kymmenittäin ellei sadoittain Pitkänokka -sarjakuva strippejäni. Ne ovat toki tallessa. Poliittisimman juhlamme kunniaksi selailin vanhoja blogikirjoituksiani.

Vuodelta 2009 bongasin seuraavia kirjoituksia, joita tässä uusintana:

Kirjoitukseni pvm. 18.10.2009 otsikolla “Pienet koulut, pienet yhteisöt”

“Suuntasin viime viikolla Suomiehen koululle kuulemaan paikallisten asukkaiden ja kunnan virkamiesten ajatuksia pienten koulujen lakkauttamisasiassa. Tilaisuus oli väkirikas, joskin vaikutti välillä enemmän vaali- kuin keskustelutilaisuudelta, kuten Nurmijärven Uutisten toimittajakin jutussaan mainitsi. Moni kunnallispoliitikko julisti olevansa erityisesti lapsien asialla ja syrjäkylien kehittämisen takuuhenkilö. Samalla hieman demonisoitiin koulujen lakkauttamista kannattavia puolustuskyvyttömien riistäjiksi ja syrjäkylien autioittajiksi. Mieleen tuli myös jonkinlainen herätyskokous. Sen verran yhdestä suusta ja yhdellä nuotilla välijoukko puhetta piti – kukin kävi vuorollaan uskonsa asiaan ääneen tunnustamassa. Kaiken kaikkiaan tilaisuus oli kuitenkin hyvin järjestetty ja informatiivinen sekä antoi käyttökelpoista tietoa ja tarjosi mahdollisuuden kuulla asianosaisten mielipiteitä. Kiitos kutsusta.

Tilaisuudesta jäi kuitenkin päällimmäisenä mieleen eräät äänekkäät ja epäkohteliaat – jopa ivalliset – naurahdukset, joita yleisön joukosta kuului, kun virkamiehet ja luottamushenkilöt pitivät paikalle kutsuttuina aivan asiallisia puheenvuorojaan. Vaikka kyseessä oli muutaman yksittäisen henkilön mielenilmaisut, niin mietin kotimatkalla yhteisöllisyyttä ja syrjäytymistä hieman toiseltakin kantilta.

Mietin kuinka monta mielipidettä ja totuutta pieneen yhteisöön mahtuu. Mietin toisinajattelijan asemaa pienessä yhteisössä. Mietin kuinka paljon rohkeutta vaatii Suomiehen pikku-Pekalta julistaa haluavansa isompaan kouluun, jossa saisi pelata kerrankin futista tai lätkää isommalla porukalla ikäistensä kanssa tai tehdä teknisiä töitä kunnon välineillä. Tuumin, että syrjäytymisen ja manipuloiduksi tulemisen riski on suurin ja yksilön kannalta totaalisin juuri pienessä yhteisössä. Tuumin, että pienessä yhteisössä juuri näistä muutamista ääneennaurajista tulee mielipidejohtajia ja jyräävät maan hiljaiset mielipiteillään.

Meillä valtuutetuilla on vielä aikaa lopullisen mielipiteen muodostamiseen Suomiehen ja Nummenpään koulujen suhteen. Jo nyt on niin moni valtuutettu ilmoittanut vastustavansa pienten koulujen lakkauttamista, että niiden toiminta on ilmeisesti jonkin aikaa turvattu. Tulevaa päätöstä – on se sitten tehty syrjäkylien elinvoimaisuuden turvaamiseksi tai perustuen ennusteeseen, että Suomiehen koulussa on muutaman vuoden päästä alle 20 oppilasta – tulee kunnioittaa.

On kuitenkin selvää, että kuntatalouden säästöjen löytäminen käy toivottomaksi, jos jokainen virkamiesten ehdotus nostaa barrikadeille aktiivisen ja asiaansa uskovan vastustajien kaartin, joka kääntää luottamushenkilöiden päät. Vaihtoehdoiksi jäävät vain rajut veronkorotukset tai ylivelkaantuminen sekä kulujen jatkuva hallitsematon kasvu. Näiden seurauksena kunnan vetovoima niin asuinpaikkana kuin yritysalueena tulee kärsimään ja talousvaikeudet kasvavat entisestään.

Välillä tuntuu, että pitäisi lailla kieltää kaksi perättäistä valtuustokautta samalta henkilöltä. Uskon, että näin syntyisi paineettomassa tilassa parempia päätöksiä.”

Pikkukouluasia on edelleen ajankohtainen. Jos lakkautuspäätöksiä olisi tehty viisi vuotta sitten, niin säästöä olisi syntynyt ilmeisesti jo liki miljoona euroa. Kunnanvaltuusto ottaa kesäkuussa 2013 palveluverkkoselvityksen käsittelyn yhteydessä kantaa  siihen, onko älyllistä ja taloudellista pitää yllä 13 koululaisen opinahjoja kuten Nummenpäässä tällä hetkellä pidetään. Toivon, että Keskustakin ymmärtäisi, että pitäisi keskittyä turvaamaan esim. Nukarin ja Karhunkorven koulujen jatkuvuus ja toimivuus.

Vuodelta 2009 toinen lyhykäinen blogikirjoitukseni pvm 19.12.2009 otsikolla “Toinen näkökulma”

Nurmijärven Uutisten yleisönosastossa oli pitkä kirjoitus Nurmijärven demareiden äänestyskäyttäytymisestä kunnanvaltuuston budjettikokouksessa.

Painomusteen säästämiseksi sen olisi voinut tiivistää tällä tavalla.

SDP:n valtuustoryhmän ehdotukset tulojen kasvattamiseksi:

SDP:n valtuustoryhmän ehdotukset menojen leikkaamiseksi:

Olin ilmeisen närkästynyt demarien kunnallispoliittisesta toiminnasta ja siitä käydystä keskustelusta. Kritisoin tuolloinkin vahvasti kunnan investointien lisäämistä ja kuntatalouden tasapainottamisen tärkeyttä. Edellä mainitulla yhteenvedolla kiteytyin Nurmijärven demareiden linjauksia – kaikista puheista ja postuloinneista huolimatta SDP:n ryhmä ei tehnyt yhtä ainutta kunnan tuloja lisäävää ehdotusta, eikä yhtä ainutta menoja leikkaavaa ehdotusta.

Noina vuosinahan päädyttiin kaikkien suhmurointien jälkeen lopputulokseen, jossa jokaiselle kunnan kulmakunnalle tasapuolisuuden vuoksi viriteltiin jotakin investointihanketta.

Seuraavalla kerralla käyn läpi vuoden 2010 parhaat ja pahimmat palat.

Hauskaa Vappua.

Tiistaina 23.4. kokoontuu Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta. Listalla on kolme asuinkerrostalon rakennuslupahakemusta – pari Klaukkalaan ja yksi Kirkonkylälle. Merkittävin asia lienee Altian tehdasalueen kaavamuutos. Muutosalueen pinta-ala on peräti 85 hehtaaria ja tarkoitus on kehittää ja ajanmukaistaa nykyistä asemakaavaa vastaamaan nykyisiä olosuhteita ja tarpeita. Alueen nykyrakenne yhtenäisenä isona kiinteistömassana ei palvele kiinteistönomistajan tarpeita eikä alueen kehittämistä. Vahvistuessaan kaava luo mahdollisuuden kehittää tehdasaluetta pienempinä kokonaisuuksina. Se myös avaa tehtaan alueen yleiselle liikenteelle. Otaksun, että kaavamuutos antaa melkoisen sysäyksen Pohjois-Nurmijärven kehitykselle ja työpaikkojen lisääntymiselle. Varjopuolena alueen liikenne tulee lisääntymään melkoisesti tulevina vuosina – myös raskas liikenne. Liittymien ja kevyen liikenteen väylien suunnittelu ja toteutus tulee olemaan tärkeää jatkossa.

Kunnanvaltuston kokouksen vuoro on keskiviikkona 24.4. Listalla on muutama asemakaavoitusasia ja yksi maa-alueen ostosopimus Rajamäen keskustassa Rajamäentien molemmin puolin S-marketin takana. Maakauppa antaa mahdollisuuden Rajamäen risteysalueen ja Kylänpään alueen todelliseen kehittämiseen. Taajaman keskeisin risteysaluehan on tällä hetkellä maatalousalueena. Ilmeisesti mikään maraton-kokous ei ole tällä kertaa tiedossa.

Valtuustoseminaarissa 15.4. saatiin esimakua Nurmijärven kunnan viranhaltijoiden laatimasta palveluverkkosuunnitelmasta, joka tuodaan kesäkuun kunnanvaltuustoon.

Palveluverkkosuunnitelmalla on tarkoitus määrittää missä taajamissa, milloin ja millaisissa tiloissa kunta tuottaa ja tarjoaa palveluita kuntalaisille. Kuumimpia puheen- ja päätöksenaiheita tulevat ilmeisesti kevään ja kesän aikana olemaan…

Rajamäen terveysaseman kohtalo. Vaihtoehtoina ovat:
– Nykyisten tilojen saneeraus ja laajennus 4 lääkärin tiimiä varten.
– Palvelupisteen perustaminen esim. uimahallin yhteyteen ja varsinaisen terveysaseman lakkauttaminen.
– Toimintojen siirto Kirkonkylään eli Rajamäen terveysaseman lakkauttaminen.

Rajamäen neuvolan kohtalo. Vahtoehtoina ovat:
– Saneeraus ja laajennus.
– Rajamäen neuvolan lakkauttaminen ja siirto Kirkonkylään.

Kunnan kouluverkon päivitys. Selvitys sisältää mm. tällaisia kohtia:
– Ryhmäkokona pidetään max. 25 oppilasta.
– Nykyisten koulujen täyttöaste on 30-101 %. Pienet koulut ovat vajaakäytöllä.
– Tavoitteena on muodostaa kouluista 1-sarjaisia eli oma luokka jokaiselle vuositasolle.
– Karhunkorven koulun sisätilat vaativat saneerausta.
– Kirkonkylässä on tarvetta sisäliikuntatilalle.
Ja tällaisia ehdotuksia on tulossa kouluverkon suhteen:
– Lukkarin koulu ja Kivenpuisto yhdistetään ja näille rakennetaan liikuntasali.
– Karhunkorven ja Nukarin koulut laajennetaan yksisarjaisiksi.
– Nummenpään (13 oppilasta) ja Suomiehen (19 oppilasta) koulut lakkautetaan.
– Isonniityn koulu muutetaan 2-sarjaiseksi
– Rajamäen lukion osalta keskusteluun tullee vaihtoehdot, joissa hallinto yhdisteään Kirkonkylän lukion kanssa tai lukiotoiminnan lopettaminen Rajamäellä.

Liikuntapaikkojen osalta esille nousee suurimpana aiheena täysimittaisen salibandysalin rakentaminen. Salia eräs/eräät valtuutetut ajavat voimallisesti Kirkonkylän liikuntapuiston yhteyteen ja toinen/toiset Arkadian lukion yhteyteen Klaukkalaan. Moni on sitä mieltä, että salia ei ainakaan kunnan varoin tulisi rakentaa.
Kuulimme seminaarissa teknisen johtajan lyhyen, mutta ansiokkaan esitelmän kunnan toimitilastrategiasta, jonka mukaan kunnan omistuksessa olevat kiinteistöt tulisi luokitella:
– strategisesti tärkeiksi ja siten kunnan omassa omistuksessa oleviin
– pidettäviin ja mahdollisesti kehitettäviin kohteisiin
– kiinteistöihin, joista kunta hankkiutuu eroon – myy
Juuri näinhän kiinteistöomistusta ammattimaisesti “salkutetaan” ja saavutetaan omistajan kannalta järkevä taloudellinen lopputulos. Pääoma-, hoito- ja käyttökustannukset saadaan optimoitua ja kunnalle epäkurantista kiinteistömassasta irtaudutaan. Viitaten edellä mainittuun salibandyhalliin – se ei mielestäni kuulu kunnan kannalta strategisiin kiinteistöhankkeisiin. Mikäli sellainen kuntaan tulee, niin kunnan ei mielestäni pidä siihen omistajana lähteä mukaan.

Virkamiehet ovat tehneet ansiokasta työtä, mutta pahoin pelkään, että kunnanvaltuusto ei kykene tänäkään vuonna tekemään suuria päätöksiä, joilla palveluverkkoa kovinkaan muutetaan. Toivottavasti virkamiehet eivät joudu täysin turhautumaan valtuuston nahkapäätösten ja kompromissien jälkeen. Pahimmillaan tuloksena on parin vuoden takainen kaupanteko, jossa kyläkoulujen puolustajat ostavat suojeluääniä salibandyihmisiltä ja tuloksena on kouluverkoston ennallaan pysyminen ja kaupan päälle jälleen uuden miljoonia maksavan liikuntapaikkahankkeen käynnistyminen.

Jos näin käy, niin minäkin turhaudun virkamiesten mukana.

Nurmijärven luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita kokoontui maanantai-iltana Kiljavan Opistolle seminaaraamaan metropoli- ja kuntajakoselvitysasioiden sekä kunnan palveluverkkoselvityksen tiimoilta.

Metropoli-asiassa kuultiin alustuksena kunnanjohtaja Behmiä sekä konsultteja Asikainen ja Kemmi. Työryhmissä arvioitiin eri kuntaselvitysaluevaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia. Juurikaan mitään uutta ei rajoitetussa ajassa saatu asiassa irti. Jonkinlaisen huomion ansainnee se, että hyviäkin puolia joistain vaihtoehdoista löydettiin.

Samalla saatiin infoa kuntalaiskyselyn tuloksesta. Vastanneita oli 256 henkilöä – eniten ikäluokasta 41-60 v (52%). Kiinnostusta riitti myös vanhemmilla eli yli kuuskymppisillä 19% verran. Nuorisoa asia ei juurikaan ollut hetkauttanut – alle 25-vuotiaita vastaajia oli vain 8 %. Naiset olivat miehiä aktiivisempia luvuin 67% – 33%.

Suosituimmat selvitysalueet kuntaliitokselle olivat vastaajien mielestä:
– Nurmijärvi-Hyvinkää n. 41 %
– Ei mikään n. 32 %
– Kunnanjohtajien 8 kunnan malli n. 29 %
– Nurmijärven jakaminen Vantaalle ja Hyvinkäälle n. 19 %
– Vihtijärven liittäminen Nurmijärveen n. 18 %
– Joku muu n. 8 %.
Prosentit huitelevat yli sadan eli myös useampia vaihtoehtoja on voinut valita.

Tuo Nurmijärvi-Hyvinkää-vaihtoehto sai jokaisessa kunnan osassa vähintään 30 %:n kannatuksen. Kunnanjohtajien mallia kannatettiin tasaisesti 25-35 % edestä koko kunnan alueella.

Kirkonkyläläisten suosikit olivat tasapäin “Ei mikään” ja Nurmijärvi-Hyvinkää n. 45 % kannatuksella.
Klaukkalassa ollaan mieltyneitä selvityksestä kunnan jakamiseen Hyvinkäälle ja Vantaalle. Noin 36 % klaukkalalaisista piti tätä järkevimpänä selvitysalueena.
Rajamäkeläisistä perästi 60 % pitää Nurmijärvi-Hyvinkäätä parhaana selvitysalueena.
Muualla kunnassa vaihtoehto “Ei mitään” on ykkönen.

YLE kysyi meiltä Keski-Uudenmaan kuntien valtuutetuilta mielipidettä kahdeksan nykykunnan muodostamasta suurkunnasta. 189 valtuutettua 386:sta vastasi ja tulos kysymykseen “Kannatatko jättikunnan perustamista?” oli:
– 69 EI
– 62 Ei osaa sanoa
– 58 KYLLÄ

Suurinta vastustus on Nurmijärvellä, jonka 33 vastanneesta 25 vastusti, 6 oli vaiti ja vain kaksi kannatti suurkuntaa. Nurmijärven sijainti erillään muista taajamista koetaan ongelmalliseksi. Suurkunnassa Nurmijärvi ja sen pienehköt taajamat jäisivät soittelemaan lehdellä.

Suurinta kannatus on odotetusti Tuusulassa, joka pelkää kunnan jakamista selvitysmiesten ehdotuksen mukaisesti ja Sipoossa, joka pääsisi livahtamaan Helsingin syleilystä

Myös Keravalla ja Pornaisissa suurkunnalle löytyy enemmän kannatusta. Nurmijärven lisäksi Hyvinkäällä, Mäntsälässä ja Järvenpäässä suurkunnan vastustajia oli enemmän.

Tuo tulos vahvistaa aiemmin esittämääni olettamusta, että 8 kunnan yhdistämishanke on vahvasti Tuusula-Kerava-akselin masinoima hanke, jota Sipoo innokkaasti tukee.

Vaikka suurkunnalla olisikin joitakin etuja kuten vahva asema Suomen kolmanneksi suurimpana kuntana, niin itseäni epäilyttää se, että liittoutuman liikkeellepaneva voima ovat ulkoiset uhkakuvat – kenellä se on kunnan pilkkominen Vantaalle, kenellä Helsingin ahnaat aikeet. Jos lähtökohdat ja motiivit olisivat positiivisemmat, niin hankkeeseen voisi hieman uskoakin. Nyt ei sytytä.

————————

Kunnan palveluverkkoselvitykseen palaan blogissani päivän parin päästä. Siinä onkin kunnanvaltuustolla ihmettelemistä ensi kesänä.

————————

Uudella järkkärilläni ottama kuva Myllykoskelta. Tuoksuista päätellen Riihimäeltä on taas tullut terveisiä ylijuoksutusten muodossa.

Kansalaisfoorumi kunnantalolla ei vetänyt ihan salia täyteen, vaan istumapaikkoja jäi vielä käyttämättä.

Tilaisuuden mielenkiintoisinta antia oli kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaaran esitelmä “Toimiva metropoli”. Tässä hajamerkintöjä Vaattovaaran puheesta:
– Hän ei ymmärrä, mistä kuntarakenneuudistuskeskustelussa on kysymys.
– Hallintomallilla ei ratkaista metropolialueen ongelmia.
– Tuettu sosiaalinen asuntotuotanto sijoitettuna reuna-alueille on ongelmallista. Segregaatio (eriytyminen) vain pahenee sillä.
– Kuntaselvitysryhmän ehdotukset vaikuttavat suunnitelmataloudelta.

Video kolmetuntisesta kansalaiskinkereistä on nähtävissä kokonaan kunnan web-sivuilla tiistaista 9.4. alkaen eli osoitteessa http://www.nurmijarvi.fi

Näyttää tosin siltä, että video ei näy kaikille – ilmeisesti vanhan selaimen takia.

————–

Klaukkalan Ali-Tilkan kaavamuutoksesta oli koko sivun kirjoitus viimeisimmässä Nurmijärven Uutisissa. Allekirjottanutkin pääsi muutaman sanasen asiasta sanomaan.

Luettavissa: http://www.nurmijarvenuutiset.fi/artikkeli/231017-ali-tilkka-tuo-klaukkalaan-tuhatkunta-uutta-asukasta