Vappu 2013

Vappu on poliittisten puheiden ja kirjoitusten aikaa.

Aloitin oman blogini pitämisen 31.8.2008 eli vuoden 2008 kunnallisvaalien alla. Lupasin silloin – monien muiden ehdokkaiden ja valtuutettujen tavoin – pitää yllä blogiani ja tuoda ajatuksiani julki säännöllisesti myös vaalien välillä.

Tähän päivään mennessä – vuoden 2008 elokuusta vuoden 2013 huhtikuuhun – olen kirjoittanut blogiini noin 300 kirjoitusta. Kirjoitukset ovat käsitelleet lähinnä Nurmijärven kunnallispolitiikkaa. Mukaan mahtuu valtuustoaloitteitteni ja valtuustopuheitteni perusteluja sekä paikallislehtikirjoituksieni toisintoja – toki myös muita, lähinnä nurmijärveläisiä koskevia raapustuksia.

Rohkenen väittää, että nurmijärveläisiä ammattipoliitikkoja lukuunottamatta olen ollut aktiivisin kirjoittaja tällä ja edellisellä valtuustokaudella. Kirjoitusten sisällöstä toki voi jokainen olla omaa mieltä.

Vuoden vaihteessa 2012/20013 vaihdoin web-sivujeni ylläpitäjää ja samassa yhteydessä netistä katosivat aiemmat blogikirjoitukseni ja siinä sivussa kymmenittäin ellei sadoittain Pitkänokka -sarjakuva strippejäni. Ne ovat toki tallessa. Poliittisimman juhlamme kunniaksi selailin vanhoja blogikirjoituksiani.

Vuodelta 2009 bongasin seuraavia kirjoituksia, joita tässä uusintana:

Kirjoitukseni pvm. 18.10.2009 otsikolla “Pienet koulut, pienet yhteisöt”

“Suuntasin viime viikolla Suomiehen koululle kuulemaan paikallisten asukkaiden ja kunnan virkamiesten ajatuksia pienten koulujen lakkauttamisasiassa. Tilaisuus oli väkirikas, joskin vaikutti välillä enemmän vaali- kuin keskustelutilaisuudelta, kuten Nurmijärven Uutisten toimittajakin jutussaan mainitsi. Moni kunnallispoliitikko julisti olevansa erityisesti lapsien asialla ja syrjäkylien kehittämisen takuuhenkilö. Samalla hieman demonisoitiin koulujen lakkauttamista kannattavia puolustuskyvyttömien riistäjiksi ja syrjäkylien autioittajiksi. Mieleen tuli myös jonkinlainen herätyskokous. Sen verran yhdestä suusta ja yhdellä nuotilla välijoukko puhetta piti – kukin kävi vuorollaan uskonsa asiaan ääneen tunnustamassa. Kaiken kaikkiaan tilaisuus oli kuitenkin hyvin järjestetty ja informatiivinen sekä antoi käyttökelpoista tietoa ja tarjosi mahdollisuuden kuulla asianosaisten mielipiteitä. Kiitos kutsusta.

Tilaisuudesta jäi kuitenkin päällimmäisenä mieleen eräät äänekkäät ja epäkohteliaat – jopa ivalliset – naurahdukset, joita yleisön joukosta kuului, kun virkamiehet ja luottamushenkilöt pitivät paikalle kutsuttuina aivan asiallisia puheenvuorojaan. Vaikka kyseessä oli muutaman yksittäisen henkilön mielenilmaisut, niin mietin kotimatkalla yhteisöllisyyttä ja syrjäytymistä hieman toiseltakin kantilta.

Mietin kuinka monta mielipidettä ja totuutta pieneen yhteisöön mahtuu. Mietin toisinajattelijan asemaa pienessä yhteisössä. Mietin kuinka paljon rohkeutta vaatii Suomiehen pikku-Pekalta julistaa haluavansa isompaan kouluun, jossa saisi pelata kerrankin futista tai lätkää isommalla porukalla ikäistensä kanssa tai tehdä teknisiä töitä kunnon välineillä. Tuumin, että syrjäytymisen ja manipuloiduksi tulemisen riski on suurin ja yksilön kannalta totaalisin juuri pienessä yhteisössä. Tuumin, että pienessä yhteisössä juuri näistä muutamista ääneennaurajista tulee mielipidejohtajia ja jyräävät maan hiljaiset mielipiteillään.

Meillä valtuutetuilla on vielä aikaa lopullisen mielipiteen muodostamiseen Suomiehen ja Nummenpään koulujen suhteen. Jo nyt on niin moni valtuutettu ilmoittanut vastustavansa pienten koulujen lakkauttamista, että niiden toiminta on ilmeisesti jonkin aikaa turvattu. Tulevaa päätöstä – on se sitten tehty syrjäkylien elinvoimaisuuden turvaamiseksi tai perustuen ennusteeseen, että Suomiehen koulussa on muutaman vuoden päästä alle 20 oppilasta – tulee kunnioittaa.

On kuitenkin selvää, että kuntatalouden säästöjen löytäminen käy toivottomaksi, jos jokainen virkamiesten ehdotus nostaa barrikadeille aktiivisen ja asiaansa uskovan vastustajien kaartin, joka kääntää luottamushenkilöiden päät. Vaihtoehdoiksi jäävät vain rajut veronkorotukset tai ylivelkaantuminen sekä kulujen jatkuva hallitsematon kasvu. Näiden seurauksena kunnan vetovoima niin asuinpaikkana kuin yritysalueena tulee kärsimään ja talousvaikeudet kasvavat entisestään.

Välillä tuntuu, että pitäisi lailla kieltää kaksi perättäistä valtuustokautta samalta henkilöltä. Uskon, että näin syntyisi paineettomassa tilassa parempia päätöksiä.”

Pikkukouluasia on edelleen ajankohtainen. Jos lakkautuspäätöksiä olisi tehty viisi vuotta sitten, niin säästöä olisi syntynyt ilmeisesti jo liki miljoona euroa. Kunnanvaltuusto ottaa kesäkuussa 2013 palveluverkkoselvityksen käsittelyn yhteydessä kantaa  siihen, onko älyllistä ja taloudellista pitää yllä 13 koululaisen opinahjoja kuten Nummenpäässä tällä hetkellä pidetään. Toivon, että Keskustakin ymmärtäisi, että pitäisi keskittyä turvaamaan esim. Nukarin ja Karhunkorven koulujen jatkuvuus ja toimivuus.

Vuodelta 2009 toinen lyhykäinen blogikirjoitukseni pvm 19.12.2009 otsikolla “Toinen näkökulma”

Nurmijärven Uutisten yleisönosastossa oli pitkä kirjoitus Nurmijärven demareiden äänestyskäyttäytymisestä kunnanvaltuuston budjettikokouksessa.

Painomusteen säästämiseksi sen olisi voinut tiivistää tällä tavalla.

SDP:n valtuustoryhmän ehdotukset tulojen kasvattamiseksi:

SDP:n valtuustoryhmän ehdotukset menojen leikkaamiseksi:

Olin ilmeisen närkästynyt demarien kunnallispoliittisesta toiminnasta ja siitä käydystä keskustelusta. Kritisoin tuolloinkin vahvasti kunnan investointien lisäämistä ja kuntatalouden tasapainottamisen tärkeyttä. Edellä mainitulla yhteenvedolla kiteytyin Nurmijärven demareiden linjauksia – kaikista puheista ja postuloinneista huolimatta SDP:n ryhmä ei tehnyt yhtä ainutta kunnan tuloja lisäävää ehdotusta, eikä yhtä ainutta menoja leikkaavaa ehdotusta.

Noina vuosinahan päädyttiin kaikkien suhmurointien jälkeen lopputulokseen, jossa jokaiselle kunnan kulmakunnalle tasapuolisuuden vuoksi viriteltiin jotakin investointihanketta.

Seuraavalla kerralla käyn läpi vuoden 2010 parhaat ja pahimmat palat.

Hauskaa Vappua.