Nurmijärven uuden asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan ensimmäinen kokous saatettiin kunnialla loppuun ja pöytäkirja odottaa tarkastajien allekirjoitusta ja julkaisua. Itse känään kunnantalolla nimeni siihen rustaamassa. Päätöksentekoelimien pöytäkirjat allekirjoittaa ensin sihteeri ja puheenjohtaja, jonka jälkeen kaksi pöytäkirjantarkastajaa ne vielä käy läpi ja signeeraa. Tämä jälkeen pöytäkirja on julkaistavissa mm. kunnan web-sivuilla.

Asialista oli kohtuullisen pitkä ja kuten ennakoin – myös kokous venähti kolme ja puoli tuntiseksi. Se alkaa olla tehokkaan kokouksen äärirajpoilla. Väliin asialistoilla on pakollisia vuosikiertoon kuuluvia asioita asioita, joita ei voi lykätä. Niin tälläkin kertaa.

Kuuleman mukaan tekninen lautakunta oli istunut viimeksi melkein neljä tuntia, joten samaa tautia on ollut liikenteessä muuallakin.

Kokouksessa kuultiin myös Ali-Tilkan asemakaavaluonnoksen laatinutta arkkitehtia. Se vei hieman aikaa.

Yksi perusperiaatteista lautakuntatyöskentelyssä on, että lautakunnassa esitettyjä puheenvuoroja ei retostella tai esitetä julkisuudessa.. Tätä tapaa tulen itsekin noudattamaan. Aiempina vuosina olen usein esittänyt oman kantani julkisuudessa listan asioihin ennalta – nyt puheenjohtajana ollessa tulen tällaisiakin ulostuloja tarkkaan harkitsemaan. Tehdyistä päätöksistä kukin voi oman mielipiteensä kertoa, mutta lautakuntien kokoukset ovat pääsääntöisesti suljettuja, eikä siellä esitettyjä puheenvuoroja tuoda julkisuuteen – ei etenkään muiden sanomisia.

Nyt tehdyistä päätöksistä tulee varmaan jonkin verran keksustelua herättämään Kirkonkylän Toimelan kaavaan liittyvä lautakunna päätös. Edellisellä kerrallahan kunnanhallitus päätyi toisenlaiseen ratkaisuun kuin lautakunta – saa nöähdä miten käy tällä kertaa.

Itse kokous meni pitkästä kestosta suhteellisen sujuvasti ja asiat käsiteltiin kohtuullisen ripeästi. Olen tiedostanut, että puheenjohtajan nuijankopautusherkkyys on suoraan verrannollinen kokouksen kestoon. Itse oletan, että jäsenet ovat tutustuneet kokousmateriaaliin ennalta ja tietävät jo kokoukseen tullessa mihin asioihin ittavat kantaa ja mistä haluavat lisätietoa. Kun puheenvuoropyyntöjä ei ole esitetty, niin keskustelu päättyy. Mikäli puheenjohtaja ryhtyy pumppaamaan osallistujilta kannanottoja ja mielipiteitä, eikä osaa lopettaa keskustelua, niin lyhyenkin listan käsittelyyn saa kulumaan useita tunteja. Tällaisestakin on valitettavasti kokemuksia.

Ensi viikolla onkin vuorossa kunnanvaltuuston kokous. Palataan listan asioihin, kun agenda on julkaistu.

Olipa erikoinen lomaviikko. Ensin nelisen päivää Välimeren rannalla Nizzassa ihmettelemässä karnevaalihumua liki kesäisissä lämmöissä. Käytyä tuli pikimmiten myös Cannesissa ja Monacossa, jonka kasinolta kävin hieman matkakassaa kartuttamassa.

Vuorokauden sisällä maisemat muuttuivat melkoisesti, kun loput lomaviikosta hurahti Syötteen hangilla. Sitä herkkua riitti ihan kainalokorkeuteen saakka.

Ensi maanantaina on uuden asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan ensimmäinen kokous, jossa toimin puheenjohtajana. Köykäisempikin asialista olisi kelvannut näin alkajaisiksi. Listalla on nimittäin parikymmentä asiakohtaa ja aika monta merkittävää sellaista.

Käsiteltävänä on mm. lautakunnan toimintakertomus viime vuodelta ja käyttösuunnitelma vuodelle 2013. Lisäksi listalta löytyy rakennuslupa-asioita ja useita merkittäviä kaavamuutoshankkeita esimerkiksi Ilvesvuoresta, Kirkonkylästä ja erityisesti Klaukkalasta Ali-Tilkan kaava-asian tullessa käsittelyyn.

Listalle on päätynyt myös Klaukkalantietä koskeva asemakaavamuutos. Kyseessä ei ole kaavoitusohjelman mukainen kaavahanke. Keskustelua voisi viritellä periaatteista, millä merkittäviä kaavahankkeita nostetaan esille kaavoitusohjelman ulkopuolelta. Merkittävät kaavahankkeet pitäisi kyetä ennakoimaan siten, että ne huomioidaan kuluvan vuoden kaavoitusohjelmassa. Tämä on sekä kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien että kaavoituksen suunnitelmallisuuden ja resurssoinnin kannalta suotavaa. Kaavoitusasioiden etenemistä seurataan ja raportoidaan nimenomaan kaavoitusohjelman toteutumisen näkökulmasta. Ohjelman ulkopuolelta tulevat hankkeet syövät resursseja ja aiheuttavat väistämättä viivettä aikataulutetuille ja julkaistuille kaavahankkeille.

Tulossa on siis pitkä kokous – etenkin, kun kyseessä on todellakin vasta valitun lautakunnan ensimmäinen kokous ja mukana on useita ensikertalaisia lautakunnan jäseninä. Puheenjohtajakin pääsee heti tositoimiin.

Viime päivien suurimpia uutisia oli paavin eroilmoitus. Joissakin lehdissä siitä on kirjoitettu jopa enemmän kuin housuun paskovista toimittajista.

Joidenkin arvioiden mukaan nykyinen paavi Benedictus XVI ei jää historiaan suurena uudistajana. Oma arvioni on, että jos heppu ottaa lopputilin ensimmäisenä kyseisen viran haltijana 600 vuoteen, niin kyseessä on aika merkittävä uudistus. Vapaaehtoisesti paavi on edellisen kerran eronnut tehtävästä liki tuhat vuotta sitten! Kyseessä on uudistus, joka muuttaa suhtautumista paaviin ja tämän asemaan vääjäämättä.

Täytyy nostaa paaville tiaraa siitä, että rohkeni jättää tehtävän vielä, kun ymmärsi sen tehdä. Näinhän ei suinkaan aina ole tapahtunut – muuallakaan kuin Vatikaanissa. Esimerkki löytyy esimerkiksi kotoisesta Suomesta viime vuosituhannen loppupuoliskolta. Ehkäpä yksi syy nykyisen paavin yllättävälle eroilmoitukselle oli juuri se, että hän halusi varmistaa ettei valtaa pääse käyttämään muu kuin tehtävään valittu uusi henkilö. Toimintakyvyttömän vallanpitäjän puolesta, kun joku sitä valtaa kuitenkin käyttää. Esimerkki löytyy esimerkiksi kotoisesta Suomesta viime vuosituhannen loppupuoliskolta.

Istuin pitkästä aikaa koulun penkille koko päiväksi. Paikka oli Rajatiedon Keskus Helsingissä. Kyseessä ei ollut kuitenkaan parapsykologian tai enkelienergian opiskelu, vaan työturvallisuuskortin edellyttämä koulutus ja siihen liittyvä tentti. Koulutuspaikka vain sattui olemaan hieman poikkeuksellinen, eikä liittynyt päivän aiheeseen millään tavalla. Kouluttaja ei suostunut kertomaan edes suojelusenkeleistä, vaikka ne olisivat päivän aiheeseen hyvin sopineetkin.

Työturvallisuuskorttiin liittyvä koulutus ja tentti perustuvat vapaaehtoisuuteen ja siten saa perustiedot työympäristön vaaroista ja työsuojelun merkityksestä. Tentin läpäissyt on oikeutettu viisi vuotta voimassa olevaan Työturvallisuuskorttiin.

Vaikka kyseessä on vapaaehtoinen systeemi, niin monet työnantajat ja tilaajat – etenkin rakennusalalla – edellyttävät, että henkilön tulee suorittaa tentti hyväksytysti ennen kuin voi aloittaa työt työpaikalla. Tämä on erinomainen käytäntö muuttuneessa työympäristössämme. Useista eri maista ja erilaisista lähtökohdista tulleille työntekijöille – etenkin vähäisen työkokemuksen omaaville nuorille – päivän perehtyminen työsuojeluun edes yleisellä tasolla on enemmän kuin paikallaan. Etenkin rakennustyömaa on potentiaalisen vaarallinen työpaikka: työympäristö, olosuhteet, työvälineet, työvaiheet ja työntekijät ympärillä muuttuvat jatkuvasti. Työsuojelu on vakava asia – kuoleman vakava.

Aika paljon tuttua ja kertausta päivä sisälsi, mutta jotain uutta tai unohdettuakin tuli ylös kirjattua. Erityisesti jäi mieleen kuulonsuojeluun liittyvät faktat. Korvassa on kuulemma noin 20.000 kpl värekarvoja, jotka heiluvat ja huojuvat äääniaaltojen mukaan. Rajummat soundit saattavat katkaista värekarvoja ja oikein raju räjähdysääni voi tuhota jopa kaikki värekarvat kerralla. Kerran katkenneet värekarvat eivät koskaan palaudu ennalleen, eikä uusia kasva tilalle. Minkä on kerran menettänyt, ei enää palaa eli kerran menetetty tai heikentynyt kuulo ei enää parane.

Äänen kipuraja on n. 120 dB, mutta jo 85 dB:n melulle altistuminen 8 tunnin ajan aiheuttaa vaurioita. Jokainen 3 dB:n lisäys puolittaa ajan, joka on vahingollinen. Sadan desibelin metakasta ei siis tulisi ilman kuulosuojaimia nauttia enempää kuin 15 minuuttia. 115 desibelissä vaaraton aika on vain 30 sekuntia. Sitä korkeampaa ei juuri kannata kokeilla – tuhot kun ovat korjaamattomat.

Täytynee ladata netistä puhelimeen ilmainen desibelimittari.

Uudet, tuoreet valtuutetut tuovat uusia ajatuksia ja tuulia kunnallispolitiikkaan.

Näin teki myös sujuvasti ja selkeästi Nurmijärven Uutisten Viikon vieras -palstalle 6.2.2013 kirjoittanut Vihreiden tuore kunnanvaltuutettu Hanna Kuusela. Kirjoituksessaan hän mm. arvosteli uuden kunnanvaltuuston päätöstä liittyen ekokylää koskevaan valtuustoaloitteeseen.

Kirjoituksessa jäi mainitsematta, että kunnanvaltuusto teki päätöksen täysin yksimielisesti. Valtuutettu Kuusela ei tehnyt asiassa minkäänlaista esitystä tai edes käyttänyt puheenvuoroa.

Kunnanvaltuutetuilla on Nurmijärvellä erinomaiset mahdollisuudet vaikuttaa päätöksentekoon. Varsinaista valtuuston kokousta edeltää kyselytunti, jossa on mahdollisuus esittää viranhaltijoille kysymyksiä esitysten perusteista. Tämä mahdollistaa esityksen puutteiden ja epäselvyyksien esille tuomisen koko valtuustolle ennalta ja keskustelun herättämisen asiassa hyvissä ajoin ennen asian varsinaista käsittelyä. Varsinaisessa valtuuston kokouksessa voi sitten tuoda julki oman kantansa – tehdä esimerkiksi vastaehdotuksen tai ehdottaa asia palautettavaksi uudelleen käsiteltäväksi. Ei ole mitenkään poikkeuksellisesta, että valtuusto palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi, mikäli pohjaesitys ei sitä tyydytä. Asiallisesti perusteltua ja hyvää vastaehdotusta kannatetaan yli puoluerajojen. Sellainen pitäisi tosin esittää valtuustosalissa asiaa käsiteltäessä – ei seuraavalla viikolla paikallislehdessä.

Uudet, tuoreet valtuutetut tuovat toivottavasti uusia ajatuksia ja tuulia myös kunnanvaltuustoon. Kuuselan kaltaisia sujuva sanaisia kirjoittajia olisi mielenkiintoista kuulla myös varsinaisella päätöksentekoareenalla – livenä valtuustosalissa.

Ekokylä-aloitetta koskeva päätös hyvine ja laajoine perusteluineen on nähtävissä kunnan web-sivuilla. Itse päätöksen kunnanvaltuusto – Kuusela, minä ja ne muut 49 valtuutettua – siis teki täysin yksimielisesti kunnanhallituksen esityksen mukaisesti.

Keskustalle ja keskustalaisille tuntuu vaikealta hyväksyä se tosiasia, että puolue ei kuulu enää kolmen suurimman joukkoon. Eduskuntavaalien jälkeen tappio kyllä tajuttiin ja pyyhe lensi kehään välittömästi – siellä se on edelleen.

Puoleen vuosisataan eduskunnan puhemiehistön valinnassa ei ole nähty tämän päiväisen kaltaista näytelmää. Käsikirjoitus ja ohjaus: Keskusta. Pääosassa Mari Kiviniemi, joka haastoi Joutsenlahden taistoon varapuhemiehen paikasta. Eduskunta arvioi Joutsenlahden Kiviniemeä paremmaksi kyseiseen tehtävään äänin 114-49. Lopputuloksena siis jälleen kerran vaalitappio Kiviniemelle. Keskusta perusteli performanssia sillä, että se halusi vahvistaa demokratian toimivuutta eduskunnassa. Vuosikymmeniin Kepu ei ole tuntenut tarvetta demokratian vahvistamiseen. Nyt, kun puolue on tukevasti opposition kakkosketjussa, tällaiseen on syntynyt tarve.

Soini kommentoi tuoreeltaan, että Keskusta järjesti arvottoman näytelmän.

Vai näimmekö sittenkin vuoden keskustalaisen oppositiopolitiikan järisyttävän huipentuman – tyylittömän kiusantekeleen.

Nurmijärven kunnanvaltuusto jakoi sopuisasti tulevien vuosien luottamushenkilöpaikat.

Kunnanhallituksessa tulee olemaan “akkavalta”. Puheenjohtajana jatkaa Outi Mäkelä ja varapuheenjohtajiksi valittiin Kirsti Handolin sekä Maiju Tapiolinna. Kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi jatkokaudelle valittu Petri Kalmi joutuu pahasti tossun alle puheenjohtajistossa, kun valtuuston varapuheenjohtajiksi valittiin Kaisa Suominen ja Elli Aatela.

Omalle osalleni tuli Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan puheenjohtajuus neljälle seuraavalle vuodelle 2013-16. Tämähän oli paikka, josta jo vaalien jälkeen ilmoitin olevani kiinnostunut. Neljän vuoden “rivijäsenyys” vaihtuu nyt lautakunnan vetäjän pestiksi.

Vesiosuuskuntien maksaman veden hintaa koskeva aloite palautettiin uudelleen valmisteltavaksi, koska muualta maasta oltiin saatu viime käden tietoa liittyen veden myymiseen tukkuhinnalla vesiosuuskunnille. Esittelytekstin mukaan kyseessä olisi laiton tukitoimenpide, mutta nyt olikin syntynyt epäilys tiedon oikeellisuudesta. Asiaan palataan.

Kaisa Suomisen valtuustoaloite Nukarilla sijaitsevan kunnan omistaman kiinteistön peruskorjaamisesta äänestytti valtuustoa. Äänestyksessä esitys päätöksen lykkäämisestä odottamaan kyläsuunnitelman valmistumista ja mahdollista korjaustukirahojen saantia voitti pohjaesityksen 9-35, vaiti 7. Pohjaesitys olisi tarkoittanut talon menemistä purkuun. Rakennuksen kunto ei ole järin hyvä ja edellinen korjaushanke jäi sisätilojen purkuvaiheessa kesken. Talon kunnostaminen kylätaloksi on hyvinkin epävarmaa, mutta en nähnyt järkeä lähteä torppaamaan tarpeettomasti kyläläisten aktiivisesti tuomaa esitystä tutkia kertaalleen uudet vaihtoehdot ja niiden realistisuus. Äänestin siis lykkäämisen puolesta. Päätöksen lykkääminen ei maksa kunnalle mitään, eikä rakennuksen purkamisella ole mikään hengen hätä.

Nurmijärven uusi kunnanvaltuusto pitää ensimmäisen kokouksensa keskiviikkona 30.1.2013.

Päällimmäisenä listalla ovat luonnollisesti kunnanhallituksen ja lautakuntien vaalit, jotka ilmeisesti menevät tänä vuonna läpi ilman rankempaa äänestysruljanssia. Neljä vuotta sittenhän kaksi demaria loikkasi vihreisiin ja tämän johdosta ajauduttiin tilanteeseen, jossa lähes kaikista lautakuntien kokoonpanoista jouduttiin äänestämään – ja suljetulla lippuäänestyksellä, kun kerran vaaleiswta oli kysymys.

Keskiviikkonasitten kuulemme miten paikat ja puheenjohtajuudet jakautuvat, vaikka jotkut puolueet ovat jo ennättäneet omista ehdokasvalinnoistaan infota.

Lisäksi listalla on nippu vanhoja valtuustoaloitteita sekä Krannila ja Klaukkalan jäähallin asemakaavat.

Valtuustoryhmien vetäjät saadaan myös julkisuuteen tuolloin.

——————–

Nyt Tappajahaita katsomaan, vaikka samanlaista yllätysfilistä tuskin koen kuin 70-luvulla.

Matti Nykäs elokuva jäi tänään TV:stä katsomatta. Näin joku aika sitten sen verran hyvän Nykäs-unen, että epäilen ettei elokuvassa päästä samaan. Laskin unessa Matti Nykäsen kanssa Jyväskylän suurmäestä – peräkanaa. Matti meni viisi metriä edellä ja huuteli minulle olan yli ohjeita: “Pidä paketti kasassa!”, “Syvempi kyykky!”.
Sitten leiskautettiin lentoon rinta rinnan ja Nkänen antoi lennonkin aikana ohjeita sivulleen. Hieno yli sadan metrin siivu – ja telemark-alastulo.

Perinteisessä pihabongaus-tapahtumassa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla joko lauantaina 26.1. tai sunnuntaina 27.1. Pihabongaukseen voi osallistua kuka tahansa. Pihabongaus ei ole kilpailu, joten havaittujen lintujen määrä ei ole ratkaisevaa. Osallistumismaksua ei ole eikä ilmoittautumista tarvita.

Pihabongaukseen osallistuminen on helppoa:

– Tunnista tunnin aikana havaitsemasi lintulajit.
– Laske montako yksilöä kutakin lajia on enimmillään näkyvissä samaan aikaan (näin   vältät laskemasta samoja yksilöitä moneen kertaan).
– Ilmoita tunnistamasi lajit ja laskemasi maksimimäärät viimeistään 1.2.2013 web-sivun www.pihabongaus.fi kautta.

Pihabongaukseen osallistuneiden kesken arvotaan helmikuun lopussa lintuaiheisia palkintoja mm.

1 kpl yhden viikon mökkimajoituspaketti Ylläksen yöpuussa (sisältäen rantasaunan) neljälle hengelle ja 5 kpl Kite compact 8×25 -lintukiikareita

Pihabongauksen päätarkoituksena on saada yleisö mukaan tarkkailemaan talvisia lintulaudan ja kotipihan lintuja sekä kiinnostumaan lähiluonnosta. Samalla kerätään arvokasta tietoa maamme talvisesta linnustosta. Pihabongauksen suojelijana toimii tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.

Pihabongaus on järjestetty Suomessa tammikuun viimeisenä viikonloppuna vuodesta 2006. Vuoden 2012 Pihabongauksessa runsaat 15 000 ihmistä tarkkaili lintuja noin 11 000 pihalla. Yhteensä lintuja nähtiin satojatuhansia yksilöitä.

Nurmijärvellä bongaukseen osallistui viime vuonna 84 pihaa, eikä 100 pihan rajaa ole vielä rikottu. Eri lintulajeja Nurmijärvellä on havaittu tasaisesti noin 30 – viime vuonna 32. Oma ennätys taitaa olla vuodelta 2009, jolloin havaitsin 10 eri lajia. Vuosivaihtelut ovat aika suuria – pakkastalvina laji- ja yksilömäärät tippuvat selvästi.

Mukaan ja matkaan. Huonompi idea ei ole houkutella jälkikasvuakin tunniksi hiljentymään luonnon ihmeiden ääreen ja opiskelemaan lintulajeja.

Lisäinfoa: www.pihabongaus.fi ja www.birdlife.fi

Valtionvarainministeriön asettamat selvityshenkilöt Aija Tuimala ja Kirsi Mononen kävivät esittelemässä metropolialueen esiselvitystä Nurmijärven kunnan luottamushenkilöille ja viranhaltijoille 21.1.2013.

Valtuustosalissa oli kohtuullisesti asiasta kiinnostuneita päättäjiä ja viranhaltijoita. Selvityshenkilöt esittelivät aikaansaannostaan ja yleisö esitti kommentteja ja kysymyksiä. Selvityshenkilöt antoivat kiitettävästi ja ymmärtäväisinä vastauksia.

Esitys keskittyi selvityshenkilöiden tehtävän määrittelemiseen, ehdotusten perusteisiin eli ns. metropolikriteereihin. Esittelijät kävivät myös  lyhykäisesti läpi mahdolliset kuntajakoselvitysalueet ja alustavat ehdotukset rakennevaihtoehdoiksi:
A: Vähäiset kuntarakennemuutokset ja vahva metropolihallinto
B: Merkittävät kuntarakennemuutokset ja metropolikuntayhtymä
C: Suurkunnat ja sopimusyhteistyö

Pähkinän kuoressa tyrkyllä on siis:
A – Entisenlainen Nurmijärvi, jolta siirretään päätösvaltaa erikseen valittavalle metropolivaltuustolle. Nurmijärvi saisi tällaiseen metropolivaltuustoon noin 2-3 % edustuksen eli kaksi edustajaa, jos valtuusto koko olisi esim. 65 henkeä.

B – Nurmijärvi liitettäisiin joko kokonaan Hyvinkääseen tai laitettaisiin palasiksi – osa Hyvinkäälle, osa Vantaalle liittäen. Metropoliorganisaatio olisi astetta köykäisempi “Helsingin liitto”.

C – Nurmijärvestä tulisi osa jättimäistä 222 tuhannen asukkaan suurkuntaa, joka käsittäisi lisäksemme Hyvinkään, Tuusulan, Keravan, Järvenpään, Mäntsälän ja Pornaisen. Metropolihallinto olisi tässä utopistisimmassa vaihtoehdossa hyvin löyhä.

Jostain syystä selvityshenkilöt halusivat tuoda esille ongelmana sen, että Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle muuttaa sisään huomattavasti pienempi tuloisia henkilöitä kuin sieltä muuttaa pois. Ympäryskuntiin puolestaan muuttaa parempi tuloisia henkilöitä kuin sieltä lähtee. Kuten salissa useampikin kommentoi, niin näin tulee luonnollisesti tapahtumaan niin kauan kuin jatko-opiskelupaikat sijaitsevat noissa isoissa kaupungeissa. Vähätuloiset opiskelijat siirtyvät sinne ja tänne maalle muuttaa työikäisiä palkan nauttijoita.

Omissa papereissani oli kysymyksenä, että miten esityksellä vastataan tai ratkaistaan Nurmijärven suurin ongelma eli huono työpaikkaomavaraisuus. Sitähän kuntaselvittäjät ovat pitäneet meidän suurimpana paheena. Ongelmaa ei ratkaista kuntauudistuksen tavoittelemalla vuokra-asuntotuotannon lisäämisellä tai haalimalla lisää työntekijöitä Nurmijärvelle – meillähän nimenomaan on ylitarjontaa työvoimasta ja seudun pienin työttömyysaste. Työpaikkoja tänne tarvitaan lisää ja siihen ei ole mitään konsteja esitetty. Ilmeisesti ne tulevat sitten metropolialueen kansainvälisen kilpailukyvyn paranemisen seurauksena – melko visionääristä optimismia.

Suurena ongelmana todettuun pendelöimiseenkään en näe ehdotusten tuovan mitään ratkaisua. Kuntarajojen siirtely ei vähennä yhtään työpaikkaliikennettä niin kauan, kun työpaikat ja työvoimaresurssit sijaitsevat eri paikoissa. Jos kuntarajat poistetaan, niin kuntarajojen ylittävä työpaikkapendelöinti luonnollisesti loppuu, mutta suurikos ilo se on. Saman suuntaisia ajatuksia esitti salissa minua kokeneemmat ja viisammatkin valtuutetut.

Erityisesti jäin miettimään voimakkaasti esille tuotua tarvetta uuden Metropolikaavan käyttöönotosta. Se korvaisi nykyisen maakuntakaavan ja poistaisi nykyiset yleiskaavat, jotka yhdistettäisiin osin metropolikaavaan, osin asemakaavoihin. Miten tällainen temppu tehtäisiin, millä resursseilla ja minkälaisella aikataululla – se jäi epäselväksi ja tätä hämmästeli myös kunnan kehitysjohtaja Kononen. Kysyinkin, miksi nykyistä maakuntakaavan sisältöä ei voida kehittää samaan tapaan kuin esitettyä metropolikaavaa. Selvityshenkilö totesi, että maakuntakaava-asioista ei olla kyetty päättämään tyydyttävällä tavalla, kun kunnat ovat halunneet tuoda liikaa omia näkemyksiään esille. Tätä en ymmärtänyt, koska maakuntavaltuustossa maakuntakaavasta ovat  päättämässä nyt samat luottamushenkilöt kuin olisi tulevassa metropolivaltuustossakin. Tai – kuten epäilin – ei ehkä samat henkilöt, koska nykyisessä maakuntavaltuustossa ympäryskunnilla on huomattavasti suurempi painoarvo kuin olisi suoralla vaalilla valittavassa metropolivaltuustossa.

Nykyisin kolmella suurella kaupungilla (Helsinki, Vantaa, Espoo) on 51 prosenttia maakuntavaltuuston paikoista. Sillä ei vielä sanelupolitiikkaa kyetä maakuntavaltuustossa harrastamaan – Helsingin painoarvokin on vain n. 25%. Systeemiä ollaan muuttamassa – mahdolliseti uusittavan systeemin mukaan näiden kolmen paikkaosuudeksi on tulossa uudella – enemmän asukamäärän huomioivalla laskutavalla – n. 67%. Se on kehyskuntien kannalta jo hieman arveluttavampi tilanne.

Suurin muutos tapahtuisi kuitenkin, mikäli toteutuisi selvitysmiesten esittämä metropolivaltuusto. Kolmen suuren kaupungin ääniosuus on peräti 72% metropolialueen nykyisen 17 kaupungin ja kunnan alueella. Pelkästään Helsingin painoarvo olisi yksin yli 40%. Siinä päätöksenteossa kehyskunnille jää armotta statistin osa. Tavoite, että uudesta maakuntakaavasta pystyttäisiin huomattavasti helpommin päättämään varmaan toteutuisi. Päättäjät, kun tulisivat kolmesta suuresta kaupungista ja me ympäryskuntien nurkkapatriootit emme pääsisi estämään “yhteisen hyvän” edellyttämiä päätöksiä.

Tilaisuuden lopuksi selvityshenkilöt totesivat, että Helsinki tuli sangen monissa puheenvuoroissa esille. Näin minäkin havainnoin – eikä ne puheenvuorot järin positiivisia olleet.