Viime viikon Keski-Uusimaa lehdessä julkaistiin nurmijärveläisen lukijan mielipidekirjoitus, joka koski Klaukkalan Järvimaan kaavamuutoksen katunimikkeistöä. Kirjoituksessa oli nimeltä mainittu Nurmijärven asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnasta Hannele Ruoti ja minut.

Koskapa kirjoittaja oli käsittänyt lautakunnan pöytäkirjan kirjaukset ja etenkin esittelijän liitemateriaalin täysin väärin, niin kirjoitimme Hannelen kanssa lehteen vastineen, joka julkaistiin tämän viikon alussa.

Alla nämä kirjoitukset.

Systeemihän on sellainen, että lautakunnan pöytäkirjojen liitteenä on aina esittelijän tuoma aineisto esimerkiksi kaavaluonnos – tai esitys tai vaikkapa rakennuslupapiirustukset. Näihin asiapapereihin ja esityksiin lautakunta tutustuu ja tekee niiden perusteella päätökset. Lautakunta voi tehdä luonnoksiin tai esityksiin muutoksia, jotka kirjataan lopulliseen päätöstekstiin. Pöytäkirjaliitteitä ei koskaan muuteta, vaan pöytäkirjan liitteenä on alkuperäiset esittelijän tuomat aineistot. Lautakunta voi esimerkiksi poistaa kaavaluonnoksesta yhden tontin ja kirjata sen päätöstekstiin, mutta pöytäkirjaliitteessä ko. tontti näkyy edelleen. Liitteet korjataan päätösten mukaisesti vasta seuraavassa vaiheessa eli esimerkiksi ennen kunnanhalitukseen menoa tai nähtäville panoa.

 

Nurmijärven asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta kokoontuu tiistaina 16.9.

Lista on kohtuullisen lyhyt, mutta painava.

Ilta aloitetaan tarkastuslautakunnan arviointikertomuksella. Lautakuntaa sivuavaa asiaa raportissa on vähäisesti. Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että tavoitteena ollutta taajamien ja asemakaavojen tehokuuden nostoa ei oltu täysin saavutettu.

Seuraavana käsitellään lautakunnan talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2015-17. Asiakohtaan sisältyy myös asemakaavoitusohjelman hyväksyminen. Vuoden 2015 ohjelmassa olisi asemakaavatuotantoa yli 600.000 kerros-m2, josta suurin osa työpaikkarakentamiseen kohdistettua.

Listalla on vain yksi rakennuslupa-asia eli teollisuusrakennuksen lupahakemus Kirkonkylään.

Asemakaavamuutoksia on listalla useita. Yksi on puolitoista vuotta lautakunnan ja kunnanhallituksen välillä sukkuloinut Klaukkalantien liikennealueen kaavamuutos välillä Ropakontie-Järvihaantie. Tarkoitus olisi nyt esittää kaavaehdotus hyväksyttäväksi kunnanhallitukselle ja edelleen nähtäville asetettavaksi. En tosin hämmästyisi, vaikka tämän kaavamuutoksen kohdalla ilmaantuisi kunnanhallituksessa jälleen jokin uusi näkökulma ja ihmeteltäisiin sitä ensi kevääseen saakka.

Kirkonkylän Mahlamäen kaavamuutoshanke on myös listoilla. Tästä on ollut keskustelua ja kirjoittelua paikallislehdissä – tosin  vain muutaman aktiivin toimesta. Samoin lautakunnan jäsenet ovat saaneet suoria yhteydenottoja asiaan liittyen.

Arkadian yhteislyseon laajennushankkeen mahdollistava kaavamuutosluonnos on listalla. Huomattavaa on, että rakennusoikeus on määritetty siten, että se mahdollistaisi tontille myös täysimittaisen salibandyhallin rakentamisen.

Muita asioita on puolenkymmentä. Päätökset tulevat aikanaan kunnan web-sivuille ja jotain voi mahdollisesti lukea tästä blogistakin.

———————-

Uuni tuoreen tiedotteen mukaan kunnanhallitus on tänään 15.9. päättänyt äänestyksen jälkeen hyväksyä Nukarin Tammentuvan päiväkodin hankesuunnitelman alkuperäisessä laajuudessa eli myös kaksi luokkatilaa rakennetaan. Tätä kunnanhallitus siis tulee esittämään valtuustolle. Kunnanjohtajan pohjaesitys oli se, että hankesuunnitelmaan sisällytetään päiväkodin tilojen lisäksi ainoastaan oppilashuollon tilat – ei uusia luokkatiloja. Esittelijän pohjaesityksen kannalla olivat Latva, Peltonen, Schildt ja Vaulamo. Toivosen tekemän vastaesityksen kannalla Toivosen lisäksi olivat Handolin, Kuusela, Kakko, Sivula, Tapiolinna ja Mäkelä.

 

Kunnanjohtaja jättää eriävän mielipiteen asiasta – en ihmettele yhtään. Ensin valtuusto päättää säilyttää viereisen Suomiehen koulun. Kun koulu kerran säilytettiin, niin johdon mukaisesti sinne tulisi nyt ohjata oppilaita harmaalta alueelta läheltä Nukaria ja poistaa Nukarin koulun laajentamistarve. Nyt ollaan investoimassa sekä Suomieheen että Nukariin. On helppoa hehkuttaa säästötoimenpiteistä ja rakenteellisista muutoksista, mutta yllättävän vaikeaa tehdä juuri niitä tarkoittavia päätöksiä. Viimeinen sana on kuitenkin valtuustolla.

Avasiko Toivonen tällä ehdotuksellaan jälleen kerran kyläkoulukeskustelun ja päätöksenteon? Suomiehen koulun mahdolliset investoinnit ja koulun jatkaminen muuttuvat kertaheitolla erittäin kyseenalaisiksi, jos viiden kilometrin päähän Nukarille rakennetaan lisää koulutiloja.

 

 

 

 

Nurmijärven asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta sekä tekninen lautakunta tekivät tänään perinteisen kuntakierroksensa, jossa tutustuttiin ajankohtaisiin rakennus- ja kaavoitushankkeisiin. Kierros vei Kirkonkylältä Rajamäkeen ja edelleen Klaukkalan kautta takaisin kunnantalolle. Kävimme katsastamassa mm. Ahjolan saneerauksen tuloksia ja pysähdyimme Klaukkalan Kisakujalla, jonka kaavamuutosehdotus on tulossa loppuvuodesta lautakuntaan. Paikalla oli myös muutamia asukkaiden ja naapuritaloyhtiöiden edustajia, jotka lyhyesti esittivät oman näkemyksensä hankkeesta.

Pysähdyimme myös Tiiranrannassa tutkailemassa uutta pukutilarakennusta. Olin valtuustossa aikoinaan suhteellisen aktiivi hankkeen vastustaja, mutta siinä se yli puolen miljoonan pukukoppi nyt jökötti. Kovista kustannuksista huolimatta pytinki ei mitenkään pramealta, eikä valitettavasti edes kovin laadukkaasti rakennetulta vaikuttanut. Ikkunoiden vesipellit jäivät käteen, kun ihmettelin niiden olemattomia kallistuksia ja pellitysten vuotokohtia. Julkisivulaudoituksen kanssa otaksun tulevan ongelmia jo ennen  kuin takuuaika on lopussa. Laudat olivat kohtuullisen käppyrällä jo nyt ja maalia ei ollut riittänyt juuri lainkaan lautojen sivuille. Noinkin tumma lautaverhous on avoimella paikalla erityisen kovalla rasituksella, kun aurinko paahtaa täysin suojaamattomaan seinäpintaan ja rakennuksessa ei ole lainkaan räystäitä suojaamassa sadevesiltä. Ettei vaan tapahtunut triplavirhe tämän hankkeen osalta: ensiksi päätettäessä hankkeeseen ryhtyä, sitten suunniteltaessa kallis räystäätön rakennus ja lopputulos kruunattiin huonolla viimeistelyllä.   0,6 milj. euroa

Kirkonkylän liikuntapuiston ohi ajaessa lausuin ääneen sen, mitä olen viime päivinä töihin ajaessa ihmetellyt. Pesäpallokenttä on otettu käyttöön ja talvella alueella käytetään myös luistelutarkoituksiin. Kevyen liikenteen reitit ovat kuitenkin täysin suunnittelematta tai ainakin rakentamatta. Lukkarin koululta päin tullessa voinee käyttää Krannilantietä, mutta suorinta tietä Keskustasta ja Maaniitystä tultaessa ja Rajamäentien kevyen liikenteen väylää käytettäessä reitti katkeaa kuin seinään. Juuri ennen liikuntapuistoa oleva suojatie johtaa vain linja-autopysäkille. Liikuntapuistoon menijä joutuu kävelemään maantien piennarta ja polkupyöräilijä ei pääse – ainakaan laillisesti – ajamaan tästä kohtaa kentälle. Seuraava suojatie ja kevyenliikenteen väylä on jonkun sadan metrin päässä Rajamäelle päin. Tällä elämän kokemuksella epäilen vahvasti, että edes reippaat ja raittiit urheilijanuorukaiset eivät viitsi sellaista lenkkiä tehdä, vaan ylittävät maantien sitä ensimmäistä suojatietä pitkin ja hortoilevat sitten piennarta pitkin liikuntapuistoon. Talvella pientareen lumet tulevat vielä nostamaan riskiastetta. Toivottavasti kunta ottaa asian pikaisesti käsittelyyn.

Suorin reitti Kirkonkylän keskustasta liikuntapuistoon. Suojatien yli ja vasemman puoleista piennarta pitkin…      

Viime eduskuntavaalien tapaan olin mennä viikolla Kokoomuksen Uudenmaan piirin ylimääräisessä piirikokouksessa valitsemassa eduskuntavaaliehdokkaita keväälle 2015.

Kokouksessa valittiin 33 kansanedustajaehdokasta eli muutama paikka jäi vielä täyttämättä. Tulijoita listalle kyllä olisi.

Tällä kertaa piirissä ei järjestetty jäsenäänestystä vaan pohjaesityksen oli tehnyt vaalitoimikunta. Aivan täydellistä kannatusta ei vaalitoimikunnan esitys saanut, vaan demokratian pelisääntöjä noudattaen me kokousedustajat laitoimme listaa hieman remonttiin.

Vaalitoimikunnan esittämistä henkilöistä tipahtivat listalta Joel Harkimo (Sipoo), Marika Niemi (Espoo) ja Quach Thai (Porvoo). Tilalle nimettiin Heikki Vestman (Sipoo), Laura Kiijärvi (Espoo) ja Perttu Tuomaala (Porvoo). Kokousedustajat tekivät selkeän valinnan aktiivisten jäsenten eduksi ja pudottivat listalta henkilöitä, joilla ei ollut kovinkaan näyttöjä aiemmasta aktiivisesta toiminnasta. Mielestäni ihan hyviä muutoksia ja olin niiden kannalla.

Nyt nimetyt kansanedustajaehdokkaat ovat:

Ahlgren	Jukka	Tuusula	1957		Yrittäjä, muusikko
Edelmann	Jan	Vantaa	1977		KTT
Erämaja	Elias	Loviisa	1988		VTK
Graeffe	Petri	Järvenpää	1968		Toimitusjohtaja
Helin	Anna	Mäntsälä	1961		Opettaja
Kaira	Lauri	Vantaa	1957		Apulaisjohtaja, juristi
Kaleva	Atte	Helsinki	1979		Sotatieteiden maisteri
Karhunen	Sanna	Vantaa	1973		Tiedottaja
Kauma	Pia	Espoo	1966		KTM, kansanedustaja
Kiijärvi	Laura	Espoo	1988		Arkkitehti
Knaster	Anne	Espoo	1958		MBA, toiminnanjohtaja
Konttas	Ari	Espoo	1962		Yrittäjä, MMM
Laiho	Mia	Espoo	1969		Lääketieteen tohtori
Lauslahti	Sanna	Espoo	1966		KTM,HTT, kansanedustaja
Lehti	Eero	Kerava	1944		VTM, kansanedustaja
Lepomäki	Elina	Espoo	1981		KTM, DI, kansanedustaja
Matikainen-Kallström	Marjo	Espoo	1965		DI, kansanedustaja
Mustakallio	Kristiina	Espoo	1952		KTM, toimitusjohtaja
Mykkänen	Kai	Espoo	1979		VTM
Mäkelä	Ari	Hyvinkää	1962		Korjaamopäällikkö
Mäkelä	Outi	Nurmijärvi	1974		Kansanedustaja
Mäkinen	Tapani	Vantaa	1965		Kansanedustaja
Orlando	Carita	Vantaa	1970		Yrittäjä
Patshijew	Ann-Mari	Vantaa	1971		Toimitusjohtaja
Sjöblom	Ruut	Tuusula	1976		Teologian maisteri
Stubb	Alexander	Espoo	1968		Kansanedustaja
Sundberg	Tuija	Vihti	1973		Varatuomari
Tolvanen	Kari	Espoo	1961		Kansanedustaja
Tuomaala	Perttu	Porvoo	1973		DI
Vahasalo	Raija	Kirkkonummi	1961		Kansanedustaja
Vestman	Heikki	Sipoo	1985		OTM. Lakimies
Vuornos	Henrik	Espoo	1993		Valt. Yo
Välimäki	Mia	Lohja	1986		VTM

Kuten eilisessä blogikirjoituksessani “Viesti virastoon uumeniin” kerroin: Kysyin Trafi Liikenteen turvallisuusvirastolta, onko Rajamäen Keskusraitin tasoristeyksessä ollut normaalia enemmän varolaitteiden vikatiloja ja jos on, niin mistä johtuu ja mitä on tehty tahi ollaan tekemässä.

Kysymys ei jäänyt kiertelemään byrokratian rattaisiin, vaan vastaus tuli jo seuraavana päivänä Liikennevirastosta.

Liikenteen turvallisuusvirasto oli välittänyt kysymykseni Liikennevirastolle, koska ao. virasto on Suomen rataverkon haltija. Ratojen kunnossapidon Liikennevirasto on puolestaan ulkoistanut ja Rajamäki kuuluu kuulemma Etelä-Suomen isännöintialueeseen ja kunnossapitoalue 2:n (Kpa2) hoitovastuulle.

Vuorokaudessa kysymykseni oli tämän ketjun läpi kulkenut ja tällainen vastaus tuli. (Keskusraitin tasoristeys kulkee radanpitäjän papereissa nimellä Nurmijärventien tasoristeys):

”Nurmijärventie keskusraitti  tasoristeyslaitos ei ole noussut esille  poikkeavan huonon käytettävyytensä johdosta. Kohteella on ollut  toukokuu – syyskuu 2014 ajanjaksolla kuusi vikaa tietokannan mukaan. Kaikki viankorjaukset ovat tietokannassa korjatuiksi luokiteltuja. ”

Rajamäellä on kolme tasoristeyslaitosta integroitu toimimaan toisistaan riippuen, mikä alentaa yksittäisen laitoksen käytettävyyttä häiriön vaikutuksen laajetessa muihin laitoksiin. Integraatiokytkentä on tavanomainen taajamien tasoristeyslaitoksissa. Kunnossapitäjä on palautteen mukaan huomioinut ratatöissä kaikkien kolmen laitoksen yhtäaikaisen käytöstä poiston hallinnan, niin että aiheettomia hälytyksiä ei tapahdu.

Ilkivalta on suhteellisen suurta  Rajamäellä.  Kuudesta  Nurmijärventien keskusraitin tapauksesta neljä saattaa olla johtunut ilkivallasta. Tapauksista joista on vahva viite ilkivallasta (1kpl), on tehty ilmoitus poliisille.  Toistaiseksi ei ole koettu ilmoituksen vaikuttaneen ilkivaltatapausten määrään.  Liikenneviraston  kunnossapidon toimesta vartiointia ei ole toteutettu  kohteilla.  Liikenneviraston kunnossapitoalueen  rata- ja turvalaitekunnossapitosopimukseen ei tällä hetkellä sisälly vartiointia.  Vartiointia harkitaan sisällytettäväksi  rata- ja turvalaitekunnossapidon tarjouspyyntöön Kpa2:lla, syksyllä 2016. Rataverkon laajuudesta johtuen vartioinnin järjestäminen on suhteellisen hankalaa.

Tällä hetkellä ei ole toteutuksessa  Nurmijärventien tasoristeyslaitoksen käytettävyyttä edistäviä suunnitelmia.

 

Eli nopea ja asiallinen vastaus. Ikävämpi seikka on tuo ilkivallan määrä. Siihen olisi syytä puuttua ja asia nostaa esille muutenkin kuin tässä kirjoituksessa.

 

Kyläpäivillä eräs kuntalainen kääntyi puoleeni ja kertoi Rajamäen Keskusraitin rautatietasoristeyksen jatkuvista vikatiloista. Henkilön mukaan varolaitteet ovat epäkunnossa niin usein, että sillä alkaa olla jo vaikutusta liikenneturvallisuuteen. Selväähän on, että jos puomit ja vilkut toimivat epämääräisesti, niin niiden vaikutus vähenee.

Koska olin muualtakin kuullut samanlaisia havaintoja ja mielipiteitä, niin pyynnöstä otin yhteyttä kuntaan. Tiedustelin ollaanko sillä suunnalla tietoisia asian tilasta ja katuverkon vaarallisuudesta tältä osin. Tiemestarilta tuli vastaus, josta päättelin, että asia ei ollut ainakaan siinä osoitteessa tiedoksi saatu.

Niinpä laitoin kyssäriä asiasta vastaavalle taholle (toivottavasti) eli Trafi Liikenteen turvallisuusvirastoon. Kysyin, että onko ko. tasoristeyksessä havaittu normaalia enemmän varolaitteiden vikatiloja ja jos on, niin mistä johtuu ja mitä on tehty tahi ollaan tekemässä. Nyt odotellaan, että kilahtaako sähköpostilaatikko ja minkälaista vastausta viraston uumenista tulee.

Tänään tosin kuulin paikallisella R-kioskilla, että noiden vikatilojen takana on ilmeisesti aika usein pojan koltiaiset, jotka ovat oppineet laittamaan tasoristeykset kellot soimaan ja vilkut päälle. Eipä voisi juuri hölmömpää harrastusta kuvitella.

Rautatieliikenteessä havaitsemista turvallisuuspuutteista voi ilmoittaa Trafille netissä osoitteessa www.trafi.fi

 

 

 

  Ben & Arto. Kuva napattu  Rajamäen kyläpäivien fb-sivulta

Rajamäen kyläpäivät on saatu pakettiin. Päivä meni pääasiassa Kokoomuksen teltalla patsastellessa.

Golf-mailatkin tuli vietyä Leijonien  teltalle – tosin hieman myöhässä. Otin siinä samalla osaa puttauskilpailuun ja tein pohjat eli neljä puttia viidestä kuppiin. Epävirallisten tietojen mukaan tämä piti ihan loppuun asti eli kahvipakettia odotellaan Sörkäntielle. Ensi vuonna pallojen ja puttien määrä kannattaa nostaa kymmeneen, että kisassa pysyy mielenkiinto pitempään vireillä. Lupaan myös itse käydä tekemässä voittotuloksen ja pohjat vasta viime hetkillä.

Kokoomus-teltalla kävi väkeä kiitettävästi, vaikka uimahallityömaan vuoksi alue oli hieman aiempaa hajanaisempi. Nykypäivä-lehdet, makeiset ja ilmapallot loppuivat kesken ja arvatkin melkein kaikki. KOK-valtuutetuista paikalla oli lisäkseni kansanedustaja Outi Mäkelä. Vieraanamme oli myös Ben  Zyskowicz, jonka kanssa kotvasen kiersimme myös alueella.

Vastaan tuli myös ex-pääministeri Paavo Lipponen, jonka kanssa pysähdyin turisemaan. Kysäisin vieläkö Paavo muistaa kevättalven 1999 vierailuansa pääministerinä Pietarin monitoimiareenan työmaalle, jossa hänelle ja seurueellensa esittelin kohtuullisen mittavaa hanketta ja tarjosin kahvia ja kaurakeksejä. Lipponen tosin osoittautui enempi tee-miehiksi.

Pietarin areenatyömaa oli siitä erikoinen mesta, että siellä vieraili kolme pääministeriä: Primakov, Putin ja Lipponen. Putin kävi areenalla kolmessa eri virka-asemassa – ensin pääministerinä, sitten vt. presidenttinä ja viimein vastavalittuna presidenttinä.

Tämän päivän tapaamisesta jäi mielikuva, että Lipponen ei ollut oikein tyytyväinen EU:n toimiin Itäsuunnan kriisin hoidossa. Paavo totesi, että hän ja Helmut Kohl olisivat hoitaneet asiat kuntoon ihan eri tavalla.

Tuuheatukkainen näköapuvälineillä varustettu projektipäällikkö Hägg vastaanottaa pääministeritason vieraan Pietarissa alkuvuonna 1999.

Kuvassa Rajamäen kyläpäiviltä vuonna 2010 ainakin yksi tuleva pääministeri.

Ja tänään mennään Rajamäen Kyläpäiville eli Nurmijärven kiihkeimmille kyläkinkereille.

Olen Kokoomuksen teltalla suurimman osan päivästä. tervetuloa keskustelemaan vaikkapa kunnan kaavoitusasioista.

Rajamäen Lions Klubin teltalla otetaan vastaan vanhoja silmälaseja, josta ne toimitetaan kehitysmaihin näkövälineitä tarvitseville. Leijonien teltalla voi ilmeisesti myös golfputtausta treenata – jos vain muistan aamulla putterin ja muutaman pallon sinne toimittaa. En kuitenkaan tuoreinta pallosettiäni, jonka tänään voitin, kun kukistin ammattilaisgolffari Tapio Pulkkasen lähimmäs lippua skabassa Kotkassa.

Kunnanvaltuuston kokous 27.8.2014 vietiin läpi noin tunnissa.

Keskustelua syntyi lähinnä talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeesta, jonka kunnanhallitus oli tuonut tiedoksi valtuustoon.

Varsinainen yllätysuutinen kuultiin vasta ilmoitusasioissa. Sompajoen siirtyminen Keskustan valtuustoryhmään oli jo tiedossa, mutta aika monelle tuli yllätyksenä Perussuomalaisten Minna Jokisen ilmoitus eroamisesta Perussuomalaisten ryhmästä ja siirtyminen Keskustan valtuustoryhmään.

Kyllä Nurmijärven kunnanvaltuustolla on kykyä tehdä myös rakenteellisia uudistuksia. 🙂

 

 

Syksyn luottamustoimet ovat alkaneet rytinällä.

Viime viikolla kokoontui asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta. Kylänpään asemakaava ja muutama pienempi kaavamuutos saatiin etenemään. Rakennuslupia myönnettiin tällä kertaa vain kahdelle rivitalolle. Rakentamisen tahti – ainakin isompien hankkeiden lupahakemusten – näyttää hiljenevän.

Maanantaina oli valtuuston kyselytunti ja Kokoomuksen valtuustoryhmän kokoontuminen. Kyselytunnin alkajaisiksi Perttu Pölönen esitteli Sävelkello-innovaatiotaan, jolle oli jo kansallisen patentin saanut. Illan tunteina YT-neuvottelujen käynnistäminen oli varmaan puhutuin asia. Kunnanhallitus piti päivän päätteeksi kokouksen, jossa päätettiin aloittaa yhteistoimintaneuvottelut Nurmijärven kunnassa. Tämä on perusteltu päätös, koska kunnan talousennusteet näyttävät huolestuttavilta: on kaikkien osapuolien edun mukaista selvittää yhdessä tilanne ja mitä eri mahdollisuuksia on käytettävissä. Loppupeleissähän tilanteen ratkaisee valtuuston päätökset liittyen ensi vuoden talousarvioon.

Tiistai-iltana osallistuin Järvenpäässä Helsingin seudun maankäyttösuunnitelmaa, asuntostrategiaa 2025 ja Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa HLJ  2015 koskevaan seminaariin. Paikalla oli toista sataa kuntapäättäjää ja virkamiestä pääkaupunkiseudun neljästä kaupungista ja kymmenestä Kuuma-kunnasta. Saimme tietoa edellä mainittujen suunnitelmien tilasta ja etenkin pääsimme antamaan palautetta ja esittämään oman mielipiteen asioista. Itse korostin infra- ja väylähankkeiden etenemisen tärkeyttä, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan. Tällä en tarkoittanut pelkästään Klaukkalan ohikulkutietä, joka oli  hyvin esillä keskusteluissa. Toin esille myös ratahankkeiden edistämisen ja sen tosiasian, että jossakin vaiheessa näidenkin hankkeiden aikatauluja ja  suunnittelupäätöksiä on ryhdyttävä tekemään. Maankäytön suunnitelmissa ja kuntien kaavoitusohjelmissa huomioidaan nämä pitkän tähtäimen hankkeet jo nyt. Jossain lähitulevaisuudessa on niihin liittyviä päätöksiäkin tehtävä.

Suunnitelmien yhtenä perustana näyttää olevan “ajoneuvoliikenteen hinnoittelu”, jolla kerättäisiin varoja alueen väylähankkeisiin ja ehkäistäisiin ruuhkautumista. Kyse on suomeksi sanottuna tietullien tai ruuhkamaksujen käyttöönotosta. Tämä ei kehyskuntalaista kovin innostanut, eikä se saanut muiltakaan ainakaan varauksetonta kannatusta.

Eri väestön ja työpaikkojen tulevaisuusvaihtoehdoista suunnitelmia on viety eteenpäin sellaisen vaihtoehdon pohjalta, jossa väestön ja työpaikkojen kasvu painottuvat vahvasti nykyisille ja tuleville raideliikennevyöhykkeille sekä Kehä I:n sisäpuolelle. Tässä skenaariossa Nurmijärvi ei oikein keskiössä ole. On pidettävä jatkossa huoli, että emme jää täysin huutolaisen asemaan. Siitäkin huolimatta, että Klaukkalan rata jatkoineen sisältyy noihin tuleviin raideliikennehankkeisiin.

Kunnanvaltuusto kokoontuu keskiviikkona. Listalla on mm. Metistön asemakaavan hyväksyminen ja muutama Klaukkalan Järvimaan maankäyttösopimukseen liittyvä sopimusasia. Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohje on listalla. Samoin lausunto kuntalakiehdotuksesta. Enpä taida puheenvuoroja käyttää, ellei joikin äkillinen tarve iske.

Valtuuston kokous suorana videolähetyksenä: http://www.nurmijarvi.fi ke 27.8. klo 18.00 alkaen.