Luhtre turismitalu Raplassa.

Nurmijärven kunnanvaltuusto piti loppuviikosta vuosittaisen valtuustoseminaarinsa, tällä kertaa ystävyyskunnassamme Raplassa Virossa.

Alkuviikon valtuustopuheessani tuskailin kuntapäättäjien rohkeutta ja kykyä tehdä niitä vaikeita päätöksiä, joita itse edellytämme viranhaltijoiden valmistelevan ja vaikka lukuisia päiviä ja viikkoja on vietetty asioiden pohtimiseen erinäisissä seminaareissa ja palavereissa.

Tällä kertaa valtuustoseminaarissa keskityttiin kuntaorganisaation uudistamiseen, joka on väistämättä edessä, kun sote-uudistus tulee kunnan toimintoja ja myös talouden kokoa leikkaamaan.

Paikalla oli kohtuullisen hyvin valtuutettuja ja muutama varavaltuutettu. Mitään päätöksiä ei luonnollisestikaan tehty, mutta käydyissä keskusteluista ja valtuustoryhmien alustavissa esityksistä sai jo jonkinlaisen käsityksen siitä mihin suuntaan kuntaorganisaatiota ollaan viemässä.

Uusi kuntalaki antaisi Nurmijärvelläkin mahdollisuuden pienentää valtuuston kokoa aina 43 valtuutettuun. Näyttää, että valtuuston pienentämiseen ei löydy kannatusta ja jatkanemme kasvavassa kunnassamme nykyisellä 51 kunnanvaltuutetulla.

Lautakuntien määrää tullaan vähentämään. Näillä näkymin lautakuntia tulisi seuraavalla valtuustokaudella olemaan vain neljä nykyisten seitsemän sijasta. Noiden lisäksi tulee toki vielä lakisääteiset tarkastuslautakunta ja keskusvaalilautakunta. Lautakuntien luottamushenkilöpaikat vähenisivät tuolla systeemillä nykyisestä 79:stä 56:een.

Lautakuntien tarkemmasta työnjaosta ja nimistä ei vielä ole täyttä ymmärrystä ja sopua, vaan asiaa pyöritellään ja mutustellaan kesän yli. Päätöksiä päästäneen tekemään syksyllä 2016. Yksi kohtalaista kannatusta saanut vaihtoehto sisältää sivistyslautakunnan, jonka laisuudessa olisi varhaiskasvatus ja koulutus, hyvinvointilautakunnan joka vastaisi sote-asioista, liikunta-, kulttuuri- ja kirjastopalaveluista sekä nuorisoasioista. Sote-osuushan siirtyy pois kuntaorganisaatiosta vuoden 2019 alusta. Kaksi muuta lautakuntaa olisivat suunnittelulautakunta ja tekninen lautakunta. Siitä, että yleis- ja asemakaavoitus, maanhankinta ja tontin myynti siirretään yhden lautakunnan alaisuuteen ja samaan organisaatioon, on yhteinen ymmärrys. Hieman vielä tuntuu olevan erilaisia kantoja siitä. pitäisikö ne olla teknisen lautakunnan ja ympäristötoimialan vai suunnittelulautakunnan  ja suunnittelutoimialan alaisuudessa. Pelkästään luottamushenkilöorganisaatiota ajatellen oma näkemykseni on se, että syntyy aivan liian laaja vastuukokonaisuus, jos teknisessä lautakunnassa käsiteltäisiin nykyisten asioiden lisäksi myös nykyisen asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan asiat ja vielä osia nykyisen kuntasuunnittelulautakunnankin tehtävistä. Kokousten määrä tulisi tuplata ja siltikin kokousten asialistat paisuisivat kohtuuttomiksi. Kolmen tunnit kokoukset alkaisivat olla normikäytäntö ja se on liikaa. Tuollainen tilanne ajaisi luultavasti siihen, että päätöksentekoa siirrettäisiin virkamiehille.

Hyvälle alulle asiassa päästiin. Keskustelut ja neuvottelut jatkuvat ja maaliinkiin varmasti päästään jossakin vaiheessa.

Perinteiseen tapaan suora lähetys valtuuston kokouksesta  Nurmijärven kunnantalolta keskiviikkona 25.5. klo 18.00     www.nurmijarvi.fi

Tarjolla vaihtoehtoisesti joko vastuunottoa tai -pakoilua.

Ohjelmassa mm.

• Klaukkalan ohikulkutien kustannusjako valtion ja Nurmijärven kunnan välillä. Näyttää uhkaavasti siltä, että hanke rytkähtää viimeinkin eteenpäin.
• Valtion ja kunnan välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimus 2016-19. Olisi mielenkiintoista tietää, mikä vaikutus Klaukkalan ohikulkutien etenemiseen oli sillä, että ehdotuksestani kunta asetti tiukan ehdon, että MAL-sopimus on mahdollista vain, jos valtio sitoutuu edistämään Klaukkalan ohikulkutietä.
• Palveluverkkotoimikunnan laatimat palveluverkon kehittämisvaihtoehdot. Takuuvarmasti päästään äänestyskapuloita hiplaamaan.
• Lisäavustus Nurmijärven musiikkiopistolle, Nurmijärven tanssiopistolle ja Nurmijärven opistolle monitoimitalon vuokrakustannuksiin.
• Vuoden 2015 tilinpäätös
• Tarkastuslautakunnan arviointikertomus.
• ja puolikymmentä muuta asiakohtaa.

Voipi tulla pitkä iltapuhde.

Pikkuisen tauon jälkeen myös luottamustoimissa viriää pientä liikehdintää kuluvalla viikolla.

Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta kokoontuu tiistaina 17.5.2016 lyhyttä listaa käsittelemään. Listalla on ensimmäisen vuosikolmanneksen osavuosikatsaus, joka ei tarjoa erityistä dramatiikkaa – tavoitteissa ollaan. Rajamäelle on yksi teollisuusrakennuksen laajentamisen rakennuslupahakemus ja Klaukkalaan yksi pieni poikkeamishakemus. Yksi Kirkonkylän asemakaavamuutosehdotus palaa lautakunnan kautta kunnanhallitukseen ja edelleen valtuustoon, koska ELY-keskukselta tuli oikaisukehotus kaavan sisältöön.

Lyhyt lista merkitsee myös sitä, että Heinojan asemakaavaluonnoksen käsittely menee loppukesään. Lautakuntammehan esitti viime vuoden joulukuun alussa pitkään odotetun Heinojan asemakaavahankkeen luonnoksen hyväksymistä, mutta kunnanhallitus päätti palauttaa luonnoksen pyynnöllä tutkia yhden kadun linjausta. Kunnanhallituksen saatesanat kuuluivat, että uusi valmistelu ei saa myöhentää hankkeen tavoiteaikataulua. Kunnanhallitus olisi voinut samalla kertoa millä mullistavalla innovaatiolla tuo ihmeellinen valmistelu suoritetaan ilman aikatauluviivettä. Tällä hetkellä Heinojan kaavahanke on viivästynyt vähintään puoli vuotta tuon palautuksen ja uudelleen valmistelun  vuoksi. Kunnanhallituksen edellyttämät selvitykset ja tarkastelut olisi voinut aivan hyvin tehdä ehdotusvaiheessa – aivan kuten lautakuntakin edellytti tiettyjä asioita huomioitavan jatkosuunnittelussa. Sillä metodilla hankkeen aikataululle ei olisi merkittävää viivettä syntynyt – jos lainkaan.

Nurmijärven kunnanhallitus on päättänyt esittää kunnanvaltuustolle, että Nurmijärven kunta sitoutuu osallistumaan Klaukkalan ohikulkutien kustannuksiin 10 miljoonan euron hankeosuudella, joka huomioidaan tulevien vuosien investointiohjelmassa. Kyseisestä kustannusjaosta on neuvoteltu valtion kanssa talven ja kevään aikana. Tuon 10 miljoonana euron lisäksi kunta joutuu investoimaan moninkertaisen summan Klaukkalan tieverkkoon. Edellä mainitun kustannusjaon siivittämänä kunnanhallitus tulee ehdottamaan kunnanvaltuustolle myös MAL-aiesopimuksen hyväksymistä eli valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksen hyväksymistä vuosille 2016-2019. Tämä tarkoittanee sitä, että Klaukkalan ohikulkutie realisoituu viimeinkin ja sen arvioidaan valmistuvan viimeistään vuonna 2021. Rakennusajaksi on arvioitu noin 30 kk.

Kunnanhallitus käsitteli myös palveluverkkotyöryhmän esittämiä palveluverkon kehitysehdotuksia. Keskustan edustajien ehdotuksesta kunnanhallitus päätti muuttaa esittelijän esitystä siten, että 100 oppilaan 1-sarjainen koulu on vain tavoitteellinen koko, eikä johda konkreettisiin  lakkautustoimenpiteisiin, vaikka näköpiirissä ei olisi minkäänlaisia  oppilasmäärän kasvuedellytyksiä tai -ennusteita. Kunnanhallitus tulee esittämään valtuustolle asiaa muodossa, että jos kyläkoulun oppilasmäärä laskee selvästi useampana vuotena peräkkäin, tehdään kokonaistarkastelu, jossa selvitetään koulun tilojen kunto, käyttökelpoisuus ja tarpeellisuus paitsi opetuksen myös muiden mahdollisten palveluiden järjestämiseen. Kh ehdottaa, että tässä yhteydessä selvitetään myös, millä kehittämistoimilla voidaan turvata koulun oppilasmäärän pysyminen riittävällä tasolla. Eli aika lailla väljempää ja vähemmän konkreettista systeemiä kunnanhallitus tyrkyttää valtuustolle. Asetetaan kyllä kriteerit ja tavoitteet, mutta ei ryhdytä toimenpiteisiin, jos ne eivät toteudu. Sitten ryhdytään vasta selvittelemään ja tutkailemaan – eli sama vanha epävarmuus jatkuu useiden koulujen kohdalla, jos tuon kh:n esityksen mukaan mennään.

Virkamiehet olivat päätyneet esittämään lukiotyöryhmän esityksen mukaisesti, että Kirkonkylälle rakennetaan uusi lukio, johon Rajamäen lukio yhdistetään. Kunnanhallitus ei tule tätä hyväksynyt, vaan tule ehdottamaan valtuustolle, että lukioverkostoa arvioidaan lähivuosina oppilasmäärän kehityksen perusteella. Kunnanhallitus arvioi päin vastoin  kuin lukiotyöryhmä ja nuorisovaltuusto, että tällä tavalla turvataan parhaiten lukio-opetuksen vetovoimaisuus kunnan alueella sekä luodaan mahdollisuuksia toiminnan kehittämiselle ja erikoistumiselle. Kh ehdottaa, että lukiohankkeen aikataulu määritetään  oppilasmäärän kehityksen pohjalta tulevien vuosien investointiohjelman yhteydessä. Lukiotyöryhmä ja nuorisovaltuustohan olivat arvioineet, että juuri uusi ajanmukainen ja riittävän iso lukio luo vetovoimaa ja mahdollistaa kehittämiselle ja erikoistumiselle. Itseäni hieman arveluttaa se, että minkälaista kasvua esimerkiksi Rajamäen lukion kohdalla kunnanhallitus nyt edellyttää ja mihinkä siellä on realistiset edellytykset asukaspohjan ja tilojen suhteen. Olisin suonut täsmällisempää argumentointia ja kriteeristöä jo tässä vaiheessa – ympäripyöreyksien sijaan.

Kunnanvaltuustoa kokoontuu keskiviikkona 25.5. klo 18.00 ja tämä tapahtuma on nähtävänä perinteiseen tapaan suorana kunnan web-sivuilta http://www.nurmijarvi.fi

Postia on tipahdellut säännöllisesti – tosin jakeluaika näyttää siirtyneen kohti illan tunteja. Sinänsä minulle ihan OK. Työssä käyvänä on aika lailla sama, että koliseeko postilaatikko keskipäivällä vaiko myöhemmin.

Kalle Päätalo -seura ry:n joka keväinen Päätalosanomat ilmestyi huhtikuun lopulla. Aviisiin on präntätty myös viime kesänä Päätaloviikon lukijatapahtumassa pitämäni puhe. Tänä vuonna Päätaloviikkoa vietetään Taivalkoskella 4.-10.7. ja lukijatapahtuman puhujina ovat Gloria-lehden toimituspäällikkö Annaleena Jalava, laulava lauluntekijä aknestikko Jukka Takalo ja historioitsija Teemu Keskisarja.

Nukarin Sanomat lennähti myös Rajamäelle. Tosin vain lämpimäiskappaleena, kun raapustin takasivulle yhden hempeän Pitkänokka-stripin. Hieno juttu, että kyläyhdistys jaksaa lehteä julkaista.

Paikallislehti Nurmijärven Uutiset kirjoitti kuluvalla viikolla Toimelan asemakaavamuutoksesta omituisella otsikolla ”Toimelasta tehtiin väännön jälkeen lainsuojaton”. Omituinen sikäli, että jutussa mainitulla rakennuksella ei ole tällä hetkellä minkäänlaista suojelustatusta. Sekö, että kunnanvaltuusto päätti asettaa rakennukselle lievän suojelumerkinnän, teki siitä lainsuojattoman. Outo näkövinkkeli. Samalla logiikalla rakennukset, joissa ei ole minkään valtakunnan suojelumerkintää ovat varmaankin peräti rikollisia.

Tämän viikonlopun Nurmijärven Uutisissa jutusteltiin palveluverkkotoimikunnan raportista ja kyläilloista. Olin Kirkonkylän tilaisuudessa ja jotakin siellä asiasta lausuin. En kuitenkaan juuri sitä, mitä huulilleni oli lehdessä asetettu. Että kaipailen kuntalaisilta uusia säästöehdotuksia, jotta kyläkoulut voitaisiin säästää. En näe elinkelvottomien ja käyttötarkoitukseen sopimattomien koulujen säästämistä mielekkäänä, vaikka minkälaisia uusia innovatiivisia ideoita nousisi kuntataloutta parantamaan. Niitä ideoita kyllä tarvitaan, mutta ei elinkelvottomien koulujen ylläpitämiseksi.

Maanantaille 2.5. oli saatu mahtumaan kaksi kuntalaistilaisuutta samalle klo 18.00 kellonlyömälle.

Kunta piti Kirkonkylällä valtuustosalissa kyläillan, jossa käsiteltiin palveluverkkotoimikunnan ja lukiotyöryhmän raportteja.

Rajamäen Kyläyhdistys järjesti samaan aikaan keskustelutilaisuuden Rajamäen lukion tulevaisuudesta.

Osallistuin tuohon kunnan järjestämään tilaisuuteen Kirkonkylällä. Kun paikalla valtuustosalissa olivat myös sivistystoimenjohtaja Tiina Hirvonen ja lukiotyöryhmän puheenjohtaja Virpi Korhonen, niin todistettavasti he eivät olleet Rajamäen tilaisuudessa.

Kirkonkylän kyläillassa oli virkamiesten lisäksi 30-40 kuntalaista ja vajaa kymmenkunta luottamushenkilöä. Valkjärven suunnasta oltiin liikkeellä banderollien kanssa. Kehitysjohtaja Kononen kertoi tiivistetysti palveluverkkotoimikunnan ja Hirvonen lukiotyöryhmän tuloksista. Kunnanjohtaja Behm valaisi hieman laajemmin tulevia muutoksia.

Kuulimme kritiikkiä siitä, että toimikunnan esitys tuotiin liian valmiiksi tehtynä kuntalaisten arvioitavaksi. Tuota kritiikkiä en suostunut nielemään. Totesin, että suurempi haloo olisi noussut siitä, että kuntalaisten arvioitavaksi oltaisiin tuotu keskeneräinen ja puutteellinen esitys. Sen vatkaamiseen ja pyörittelyyn ei olisi riittänyt seuraavat kaksi vuottakaan. Juuri toimikunta oma-aloitteisesti ehdotti kuntalaiskyselyn tekemistä netissä ja näiden kyläiltojen pitämistä. Nettikyselyyn tuli hieman yli 300 vastausta – tuloksia ei ole vielä saatavissa.

Totuttuun tapaan keskustelu kääntyi pääasiassa pieniin kouluihin. Niihin liittyen keskusteltiin myös jonkin verran haja-asutusalueiden rakennuspaikoista. Ties monennenko kerran todettiin, että kunta ei haja-asutusalueille ohjaa aktiivisesti rakentamista ja että vaikka kylissä on tälläkin hetkellä rakennuspaikkoja, niin niiden toteutuminen on ensisijaisesti riippuvainen maanomistajien halusta myydä rakennuspaikkoja.

Turhan vähälle huomiolle on jäänyt se tosiasia, että kunnassa hyväksytyn Maankäytön kehityskuva 2040:n mukaan seuraavan 30 vuoden aikana kasvu suuntautuu kolmeen päätaajamaan ja Röykkään. Haja-asutusalueen väestönkasvu on suunnitelman mukaan vain noin 50 henkeä per vuosi. Tällaisten kasvulukujen pohjalta ei ole odotettavissa merkittävää muuttoinvaasiota kyliin ja kyläkoulujen oppilasmäärän oleellista kasvua – etenkin, kun kunnan väestökasvu-% on tällä hetkellä vain noin puolet arvioidusta. Tämän hetkisten lukujen perusteella tuo haja-asutusalueen kasvu on luokkaa 25 henkeä per vuosi. Niin – ja se Klaukkalan ohikulkutie vaikutuksineen on huomioitu noissa maankäytön kehityskuvan luvuissa.

Kun toimikunnan tehtävänä oli nimenomaan tarkastella palveluverkkoa myös taloudellisten säästöjen kannalta, niin olisi ollut mielenkiintoista kuulla minkälaisia avauksia ja ideoita kuntalaisilta on – sen sijaan, että keskitytään joidenkin yksittäisten koulujen toimintaan. Saimme kuulla salissa neljä tällaista säästö- ja järkeistämisehdotusta, mutta en jaksa uskoa, että näistä löytyy ratkaisua kunnan taloushaasteisiin:

• Korotetaan kiinteistövero ”tappiin”, jolloin haja-asutusalueille syntyy ennenäkemätön rakennusbuumi.
• Liikuntapaikkarakentaminen ja kaikki muu investointi ”ei lakisääteisiin” kohteisiin lopetetaan.
• Lukkarin koulun lapset kyyditetään haja-asutusalueen kouluihin.
• Kunnantalo laitetaan myyntiin

Ilmeisesti nuo oli ns. kieli poskessa ehdotettuja. En ole ihan varma. Valitettavasti.

Seuraava kyläilta on Klaukkalassa tiistaina 3.5.

Tuoreeltaan kuulumiset Nurmijärven kunnanvaltuuston tämän päiväisestä (27.4.2016) kokouksesta.

Aikalailla meni niiden nuottien mukaan, joita olin ounastellut. Keskustan Ruoti teki palautusehdotuksen Toimelan asemakaavaan muutosehdotukseen. Hänestäi rakennuksen suojelumääräystä tulisi kiristää ja rakennuksen purkaminen kieltää. Kömmin pönttöön lausumaan muutaman sanan pohjaesityksen puolesta. Totesin mm. että Nurmijärven rakennusperintöselvitys, johon Ruoti viittasi eri ole minkään kunnan toimielimen hyväksymä virallinen asiakirja vaan luonnos, jota toki on käytetty toisinaan tausta-aineistona. Kerroin myös lautakunnan tutustuneen perusteellisesti rakennukseen ja asian käsittelyn olleen täysin avointa. Asioista on puhuttu niiden oikein nimillä ja näin myös kirjattu esittelyteksteihin ja päätösasiakirjoihin – myös ja erityisesti suojelumerkintöihin ja purkamiseen liittyvät asiat. Torjuin väitteet kaavan sr-3 merkinnän poikkeuksellisuudesta tai omituisuudesta. Kyseinen suojelumerkintä, joka velvoittaa purkutilanteessa dokumentoimaan rakennushistoriallisella selvityksellä on täysin normaali ja yleisessä käytössä oleva vaihtoehto. SDP:n Peltonen totesi tapansa mukaan hieman ronskimmin tyyliin, että kyseinen rakennusperintöselvitys on jonkun laatima luonnos, jota kukaan ei ole ymmärtänyt heittää silppuriin. Kaikessa hässäkässä minulta jäi noteeraamatta kuka kannatti Ruotin palautusehdotusta. Ilmeisesti joku, koska asiasta äänestettiin. Palautusehdotus hylättiin äänin 39-12 ja valtuusto hyväksyi sitten pohjaesityksen.

Suurinta keskustelua aiheutti odotetusti esitys kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden kuntapaikoista. Tusinan verran valtuutettuja kävi kertomassa mielipiteensä asiassa ja tämän jälkeen hyväksyttiin äänin 35-16 kunnanhallituksen pohjaesitys. Kunta ottaa 76 uutta kiintiöpakolaista tai oleskeluluvan saanutta turvapaikan hakijaa. Vaikka osalla asian vastustajalla on  relevanttejakin perusteluja, niin minun on todella vaikea samaistua suureen osaan asian vastustajien puheita ja perusteluita. Tosi asia on, että johonkin nämä oleskeluluvat saaneet tulee valtakunnassa sijoittaa. Jos kunnat eivät sitä tee vapaaehtoisesti, niin sitten valtiovalta tekee omat ratkaisunsa. Minusta on parempi olla itse  vaikuttamassa siihen ketä ja milloin kuntaan sijoitetaan. Äänestin pohjaesityksen puolesta, joka ei siis ollut ELYn esityksen mukainen vaan pienempi henkilömäärältään.

Ilmoitusasioissa kuulimme yllätysuutisen, kun ilmoitettiin, että Vesa Manner on eronnut Perussuomalaisten valtuustoryhmästä ja jatkaa sitoutumattomana kunnanvaltuutettuna ja luottamushenkilönä. Perussuomalaisten rivit ovat harvennee vuoden 2012 kunnallisvaalien 8 valtuutetun ryhmästä 6 hengen valtuustoryhmäksi.

Siitä huolimatta viikonloppuna on Wappu.

Jälkikirjoitus 28.4.2016:

Kunnan nettisivulta http://www.mediaserver.fi/live/nurmijarvi kokouksen kulku tarkistettuna muutama selventävä yksityiskohta tuohon kirjoitukseeni:

– Ruotin esitystä kannatti Kallepekka Toivonen.

– Peltosen Juha totesi puheenvuorossaan, että virhe Toimelan kohdalla on tapahtunut silloin, kun joku on kesätöinään Nurmijärven rakennusperintöselvityksen laatinut ja  Toimelan rötiskö on siihen pujahtanut, eikä kukaan kunnassa ole asiaa kiinnittänyt huomiota.

Nurmijärven kunnanvaltuusto kokoontuu keskiviikkona 27.4.2016 yli kahden kuukauden tauon jälkeen.

Kinkerit aloittaa Kirkonkylän Toimelan asemakaavanmuutos. Asiasta olen lautakuntaraporttien yhteydessä jo aiemmin kirjoittanut. Lautakunnassa (ASRA) kaavaehdotus hyväksyttiin niukimmalla mahdollisella tavalla eli allekirjoittaneen puheenjohtajana antaman äänen ratkaistessa. Kunnanhallituksessa ehdotus  sen sijaan meni yksimielisesti läpi. Nähtäväksi jää haluaako joku asiasta äänestettävän myös valtuustossa. Nurmijärvellä on sekin – ei pelkästään teoreettinen – mahdollisuus, että kunnanhallituksen jäsen äänestää eri tavalla valtuustoissa kuin viikkoa aikaisemmin kunnanhallituksessa. Sanotaan sitä sitten, vaikka ketteräksi päätöksenteoksi.

Suurimman huomion asialistalla saanee kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden kuntapaikkojen käsittely. Kunnanhallitushan esittää, ettei ELY-keskuksen pyyntöä sadasta uudesta kiintiöpakolaisesta tai oleskeluluvan saaneesta turvapaikan hakijasta, vaan määrä olisi 73 henkeä. Asia keskusteluttaa ja äänestyttää takuuvarmasti valtuustoa. Todennäköisesti tulen äänestämään kunnanhallituksen pohjaesityksen mukaisesti. Näitä asioita miettiessä ja harkittaessa se viimeinen naula päätöksen teossa taitaa jälleen kerran olla se, kun kuuntelee pakolaisvastaisia perusteluita. Osa on varsin perusteltuja mielipiteitä, mutta osa niin arveluttavia, että on todella vaikea mieltää itseänsä samaan kategoriaan kuuluvaksi. Maahanmuutto- ja pakolaiskeskustelussa on jäänyt turhan vähälle huomiolle se seikka, että jo nyt tietyille aloille maahanmuuttajat ovat tärkeä työvoimalähde.

Valtuusto- ja kuntalaisaloitteita käsitellään neljä kappaletta. Kaiken kaikkiaan listalla on alun toistakymmentä asiakohtaa. Arkadian liikuntasali ei ole listalle päätynyt vieläkään, vaikka sitä jo maaliskuulle odotettiin käsiteltäväksi. Arvonlisäverovapaudesta ei ole saatu ennakkopäätöstä ja valtionavustuskin on epävarmaa. Eikä ole kuulunut minkäänlaista selvitystä tai perustelua esittämääni kysymykseen, miksi hankkeen puuhamiehet ovat viritelleet kunnan maksuosuuden salibandy-osuudesta omin päin ja kuntaa erikseen informoimatta täysin uuteen uskoon. Selonteon ja selitysten aika kyllä koittaa vääjäämättömästi, jos hanke valtuuston listalle päätyy.

Nurmijärven asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokous pidetään tiistaina 19.4.2016. Viime kokousten tapaan edessä on jälleen lyhyt asialista. Turhankin lyhyt. Etenkin lautakunnan toimivaltaan kuuluvia isompia rakennuslupia toivoisi tulevan päätettäväksi nykyistä enemmän.

Nyt käsitellään yksi pieni asemakaavan muutoshanke Klaukkalassa. Suurehkon 1680 m2:n ok-tontti halutaan muuttaa kahden asunnon tontiksi. Tontin iso koko on osoittautunut ongelmaksi myynnin kannalta. Ilkikurisesti voisi kysäistä, että eikö tuo ole juuri sellainen tonttikoko, jota Keskusta ja Perussuomalaiset ajoivat suorastaan pakolliseksi Nurmijärvellä. Tämä on vain yksi esimerkki siitä miten isoja ok-tontteja halutaan muuttaa paritalotonteiksi tai jakaa useammaksi pienemmäksi. Tokihan olisi sekin mahdollisuus, että kunta puolittaisi tonttien neliöhinnat, jolloin isontontin hankkiminen ei olisi välttämättä rahasta kiinni. Kuntatalouden kannalta se ei kuitenkaan olisi hyvä ratkaisu: ok-alueita pitäisi kaavoittaa tuplamäärä, kunnallistekniikan rakentamisen kustannukset asuntoneliötä kohti kasvaisi ja myös luontoväki olisi asiaa pontevasti vastustamassa – jokainen tonttineliöhän on pois rakentamattomasta alueesta.

Listalla on myös tyrkyllä yksi pieni kaavanlaatimissopimus, kaksi pientä poikkeamisesitystä ja Herusten rakentamiskiellon jatkaminen.

Keskusteluasioissa näyttää oleva aiheina ainakin kunnan maanmyyntiorganisaation toiveet ok-tonttien muotoon liittyen ja Heinojan asemakaava. Kunnanhallitushan palautti kaavaluonnoksen talvella takaisiin lautakuntaan. Asiasta onkin syytä keskustella ja toivottavasti saada hieman selvennystä kunnanhallituksen aatoksiin.

Kirjoitukseni Nurmijärven Uutisten ”viikon vieras” -palstalla 13.4.2016.

Pitkälti samaa tekstiä kuin blogissani viime viikolla.

Paljon positiivista palautetta.