Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen vierailee Nurmijärvellä torstaina 22.9.2016 kello 17:45-18:25.
Paikka on kunnantalon valtuustosali, Keskustie 2 B, Nurmijärvi.
Tule kuulemaan mitä uutta ministerillä on kerrottavanaan opetus- ja varhaiskasvatusasioista. Sekä keskustelemaan ja esittämään kysymyksiä aiheeseen liittyen.
Tilaisuus on maksuton ja kaikille kuntalaisille avoin.
Tervetuloa!
Kirjoitin eilen lyhkäisesti ensi viikolla pidettävästä Nurmijärven asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan (ASRA) kokouksesta.
Mainitsin, että yhtenä kohtana asialistalla on “Lausunnon antaminen luottamushenkilö- toimintaorganisaation uudistamisesta”.
Tutkiskelin kunnan web-sivuilta juuri samaan aikaan pidettävän kuntakehityslautakunnan (KUNLA) asialistaa ja totesin saman lausunnon antamisen olevan sielläkin agendalla.
On todella mielenkiintoista lukea kuinka erilaiset esitykset ja perustelut on kahdelta eri esittelijältä tulossa täysin samasta asiasta. ASRAssa esittelijänä toimii tekninen johtaja Ilkka Ruutu ja KUNLAssa kehitysjohtaja Aarno Kononen.
Esityslistoja voi ihmetellä osoitteessa:
http://www.nurmijarvi.fi/kuntatieto_ja_paatoksenteko/paatoksenteko/esityslistat_ja_pöytäkirjat
Nurmijärven asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan seuraava kokous pidetään tiistaina 20.9.2016.
Lyhyet asialistat jatkuvat eli käsiteltävänä on vakiokohtien lisäksi vain neljä asiaa:
Kehitys- ja keskusteluasioissa näyttää olevan palvelu- ja hankintaohjelman 2017-2021 esittely lautakunnalle. Ennakkomateriaalissa kiinnitti huomiota digitalisaation esille tuominen ja maininta mm. 3D-suunnittelun hyödyntämisestä. 3D-mallinnuksen hyödyntäminen on nostettu myös yhdeksi ympäristötoimialan tavoitteeksi.
Samaan aikaan lukea osavuosikatsauksesta, että Ilvesvuori Pohjoisen (Kuusimäen asemakaava-alueen laajennus) asemakaavan 3D-mallinnuksen laadinta on osoittautunut konsulttitoimistojen ohjelmien yhteensovittamisen haasteista johtuen työlääksi.
Kunnan hankintaosaamisesta on puhuttu paljon. Näyttää, että tässä on jälleen yksi kehityskohta. Kyllä kunnan käyttämille konsulteille ja suunnittelutoimistoille – etenkin puitesopimuskumppaneille – tulee määritellä tarkkaan minkälaisia ohjelmistoja heillä tulee olla käytössä ja mitkä ovat vaatimukset yhteensovittamisen osalta.
Tikantori Klaukkalan Pikimetsässä. Tätäkin aukiota aikanaan pohdiskeltiin lautakunnassa. Mieltä lämmittää nähdä alue hienosti toteutuneena.
Tiistaina 9.6. kokoontuu Nurmijärven asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta.
Käsittelyssä on tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2015. Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota mm. henkilöstön vaihtuvuuteen ympäristötoimialalla, tavoitteisiin nostaa taajamien aluetehokkuutta ja toteutuneiden uusien asemakaavojen kerrosneliömetritavoitteisiin. Näihin lautakunta ottaa kantaa ja antaa vastineensa.
Isona asiana listalla on lautakunnan talousarvio- ja taloussuunnitelma vuosille 2017-2019. Tähän sisältyy myös asemakaavoitusohjelma vuosille 2017-2021. Esityksenä olevassa kaavoitusohjelmassa on jonkin verran muutoksia nyt voimassa olevaan ohjelmaan ja siihen on nostettu joitain uusia alueita. Otaksun, että kaavoitusohjelman sisällöstä syntyy jonkin verran keskustelua.
Nurmijärven asemakaavavaranto on hyvällä tasolla, joskin siinä on hieman alueellista vaihtuvuutta. Asuinasemakaavavarantoa kunnassa on yhteensä noin 365.000 kem2, joka vastaa noin 1200 kerrostaloasunnon, 1000 rivitaloasunnon ja 700 omakotitalon rakentamsien. Kun asuntotuotannon määrä on viime vuosina ollut alle 400 jopa alle 300 asuntoa vuodessa, niin kaavavarantoa on siis nykyvauhdilla liki 10 vuodeksi. Voidaankin kysyä, että onko kaavoituksen kerrosneliömetritavoitteita syytä pudottaa. Tehdä vähemmän, mutta entistä laadukkaampaa asuinkaavaa. Tällä hetkellä asuntokaavoituksen tavoite on asetettu 50.000 kem2:iin vuodessa. Se vastaa noin 400 asunnon vuosittaista tuotantoa.
Listalla on pari pientä ns. postimerkkikaava-asiaa ja muutama rakennuskiellon jatkaminen.
Lautakunnan päätösvaltaan kuuluvia isompia rakennuslupia ei valitettavasti listalla ole.
![10649969_580435715401772_5936285819490988149_n[1]](https://artohagg.fi/wp-content/uploads/2014/09/10649969_580435715401772_5936285819490988149_n1.jpg?w=519)
Taas tärähtää eli lauantaina 27.8. pidetään perinteiset Rajamäen Kyläpäivät, joka on vuosi vuoden jälkeen ollut suurin ja tapahtumarikkain Nurmijärven kylätapahtumista.
Rajamäen kyläpäivissä korostuu myös paikallisuus eli paikalliset yritykset ja yhdistykset ovat voimallisesti mukana tapahtumassa. Kyse ei siis ole perinteisistä markkinoista, joissa pääpaino on kiertelevien kauppiaiden kojuissa.
Perinteiseen tapaan myös puolueiden paikallisyhdistyksillä on kojunsa kyläpäivillä. Itse pyrin olemaan koko päivän Kokoomuksen teltalla. Poikkeuksena skeittipuiston avajaiset, johon osallistun klo 14.30 LC Rajamäen liiveissä. Leijonathan tekivät vuonna 2011 eli pressakaudellani kuntalaisaloitteen skeittipuiston rakentamiseksi Rajamäelle ja lupasivat kykyjensä mukaan osallistua hankkeen rahoittamiseen. Huomenna näemme minkälaista supporttia LC Rajamäki on hankkeelle antamassa.
Kokoomuksen teltalla on tavattavissa myös
Nähdään Kokoomus-teltalla, jossa on mahdollisuus myös hankkia ikioma Pitkänokka-albumi sarjakuvailijan signeerauksella. Hinta pahkasikamaisesti “pärstän mukaan”.
Sydäntalvesta saakka Tampereen Vapriikissa ollut Pahkasika-näyttely siirtyy hieman merellisemmässä moodissa Turkuun Forum Marinumiin. Juhlalliset avajaiset ovat torstaina 18.8.2016 ja kansalaiset pääsevät tutustumaan näyttelyyn jo samana iltana Turun Taiteiden yössä klo 18-20.
Ja missä Pahkis, siellä myös Pitkänokka. Olen paikalla Turun Taiteiden yössä torstaina 18.8. klo 19-20 Turun Sarjakuvakaupassa, Linnankatu 7. Kaupittelen epätoivoisesti Pitkänokka-albumiani. Pyynnöstä jätän teoksen signeeraamatta.
Täytyy todeta, että en ole kyseisen häppeningin varsinainen vetonaula, vaan paikalla on pitkin päivää ja iltaa kotimaisia huipputekijöitäkin eli ohjelma on:
15 – 16 Kris K.: Ahistunu pupu
16 – 17 Milla Paloniemi: 112 osumaa, Kiroileva siili
16 – 17 Janne Kukkonen: Voro
17 – 18 Pertti Jarla: Fingerpori
18 – 19 Jarkko Vehniäinen: Kamala luonto
19 – 20 Arto Hägg: Pitkänokka
19 – 20 Jussi Piironen: Raid ja mustempi lammas
20 – 21 Anni Nykänen: Mummo
Tuohon Anni Anni Nykäsen Mummoon tutustuin jostain syystä vasta ihan hiljattain ja se vei miehen mukanaan kertavilkaisulla. Suosittelen. toivottavasti saan tuntia ennen omaa läpyskääni myytyä sen verran, että voin lunastaa Annilta kaikki kolme julkaistua Mummoa.
Tervemenoa Turkuun. Nähdään siellä.
Ja jos Turun keikka ei kiinnosta, niin Pitkänokkaa saa edelleen mm. seuraavista verkkokaupoista:
Turun Sarjakuvakauppa oy: http://www.sarjakuvakauppa.fi/sarjakuvat/pahkasika.html
Banana Press: http://www.bananapress.fi/pitkanokka-p-2962.html
Kesän hiljaiselo kuntatouhuissa päättyy alkavalla viikolla. Startti ei ole kovinkaan veret seisauttava. Tiistain asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokouksen asialistalla on vakiopykälien lisäksi vain neljä asiaa.
Rajamäen uuden, Hanko-Hyvinkää rautatien sähköistämiseen liittyvän, sähköaseman asemakaavamuutos on edennyt ehdotusvaiheeseen.
Klaukkalassa laitetaan vireille pieni asemakaavamuutoshanke Kuonomäentien varrella olevan puistoalueen muuttamiseksi asuinrakentamiseen.
Samoin Kirkonkylän vanhan poliisitalon asemakaavamuutos laitetaan vireille, kun kunta on ilmoittanut myyvänsä kyseisen kiinteistön.
Viimeisenä asiakohtana on Rajamäen Tykkimäentien varrella olevaa tonttia koskeva poikkeamislupa-asia. Rajamäen keskustahan on valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä ja alueen asemakaavamääräykset ovat normaalia tarkempia ja velvoittavia. Tällä kerta haetaan yhdelle tontille poikkeamislupaa asuntojen lukumäärästä, rakennustyypin muuttamisesta pienkerrostaloksi, kattomateriaalista, autopaikkamäärästä ja vähäisessä määrin rakennusalasta. Esittelijä puoltaa joiltakin osin poikkeamisten myöntämistä. Aiemminhan lautakunta ei samalle alueelle hyväksynyt mm. julkisivumateriaalin muutosta.
Rakennuspäätöksiä ei listalla ole. Toivotaan, että se ei ole merkki rakentamisen hiljenemisestä vaan johtuu kesälomakaudesta.
Eli vieno startti loppuvuoden luottamustoimiin.
Mennä viikonloppuna tuli Turun Down By The Laiturissa (DBLT) koettua Eppu Normaalin viimeisin keikka.
Pysähdyin muistelemaan, milloin yhtyeen ensi kertaa livenä koin. Tarkka ajankohta ei selvinnyt, mutta otaksun sen olleen vuonna 1979 Iissä. Mielikuva kun on sellainen, että Mikko Saarela oli vielä tuolloin bassossa. Kännykkäkameroita ei tuohon aikaan valitettavasti mukana vielä ollut.
Sen jälkeen Eput onkin tullut nähtyä ja kuultua varmaan useammin kuin mitään muuta suomalaista bändiä – varmaan parisen kymmentä kertaa. Iso osa keikoista on jäänyt unholaan matkan varrella. Kun selailin vanhoja valokuvia, niin vuonna 1984 totesin nähneeni Eput ainakin Pihtiputaan Saapasjalkarockissa että Kuusrockissa. Eipä ollut nuokaan keikat enää mielessä, vaikka joitain muistikuvia noista kekkereistä olikin ja valokuvatallenteiden myötä mieleen nousi.
Kuusisaari 1984
Eli pitkä matka on tullut Eppujen kanssa taivallettua ja kilometritolkulla C-kasetteja kelattua ja sittemmin vinyyleitä ja CD-levyjä pyöriteltyä. Melkein kaikki taitaa olla edelleen ainakin satunnaiskuuntelussa – ja mieluisin taitaa olla yhtyeen yksi heikoimmin myydyistä pitkäsoitoista “Aku ja Köyhät Pojat” vuodelta 1983. Minulle kelpaa kyllä.
Jos iso osa keikoista onkin haihtunut muistoista, niin eräs on jäänyt mielen sopukoihin pysyvästi. Huseerasin kesällä 1985 taajaan Koillismaalla ja Suomussalmellakin, jossa paikallinen elävän musiikin yhdistys järjesti Suviyön Sumutus -nimistä rock-tapahtumaa. Jostakin syystä päädyin kirjoittamaan tuolloin häppeningistä puffin Kalevaan ja kuten tekstistä käy ilmi, niin esiintyjäkaarti oli hyvinkin nimekäs – mukana mm. Siekkarit ja Eput. Tekstissä mainittu muhoslainen Tiikerikakku oli ilmeisesti myös lukenut jutun, koska muisti settinsä aluksi paheksua kirjoittajan ääliömäistä luonnehdintaa yhtyeestä. 30-vuotiset pahoitteluni ja anteeksipyyntöni asianjohdosta.
Festari oli erinomaisen mukava pienehkö tapahtuma, joka alkoi Saimaa-ilmiötä mukaillen rock-risteilyllä Kiantajärvellä ja illan klubijameilla. Varsinainen festari vietettiin rauhallisemmissa merkeissä sunnuntaina. Kesken konserttia esiintymislavan viereen kurvasi muistaakseni Motelli Skronkle-yhtyeen vanha farmari-Peugeot, josta kyytiläisenä kömpi ulos kohtalaisessa kunnossa ollut yllätysvieras Rauli Badding Somerjoki. Seurueen sanottiin olevan tulossa Miina Äkkijyrkän maatilalta Sonkajärveltä. Siellä Miina kasvatti tuohon aikaan kyyttöjä ennen kuin siirtyi tai siirrätettiin laumoineen Helsingin Vuosaareen. Badding kapusi jopa lavalle ja lauloi muutaman biisin. Tuosta hetkestä minulla näyttää olevan back stage-kuvakin. Artistin kunnioittamiseksi sitä ei tähän viitsi laittaa, mutta kun sitä nyt tutkailen, niin huomaaa, että stagen toisella laidalla seisoo edesmennyt näyttelijä Markku Peltola – tuttu mm. Aki Kaurismäen elokuvista. Peltolahan kuului tuohon Motelli Skronkleen.
Istahdin jollain tauolla festarikioskin patiolle kivennäisvedelle jonkun hyvän päivän tutun kanssa. Samaan pöytään jysähti Badding muutaman ystävänsä kanssa. Kovin syvälliseen keskusteluun taiteilijasta ei ollut, mutta se ei estänyt ripeitä liikkeitä. Joku pöytäseurueesta nosti pöydälle korkkaamattoman kossupullon. Noin kolmessa sekunnissa Badding tempaisi pullon, korkkasi sen ja kulautti puolet sisällöstä tuulen suojaan. Ensi hämmennyksen jälkeen putelin omistaja lievää voimaa käyttäen sai pelastettua loput energiajuomasta. Sellainen oli ensimmäinen ja viimeinen tapaamiseni Badding Somerjoen kanssa.
Pantse ja Suviyön Sumutuksen massiivinen päälava. Suomussalmi. Ämmänsaari 1985.
Festareiden jälkeen oli paikallisessa hotellissa jatkojamit, joissa yhytin Eppu Normaalin heppuja. Keskustelu kääntyi Baddingiin ja kysäisin, onko kenelläkään tietoa, missä artisti on tällä hetkellä. Sain vastauksen, että niputettuna Eppujen keikkabussin lattialla.
Tilasin Eppujen uuden päivitetyn teoksen eli juhlajulkaisun “Tiimalasi santaa – Eppu Normaalin tarina”. Aiemmassa 16 vuotta sitten julkaistussa ensipainoksessa oli ymmärtääkseni lyhyt maininta juuri tuosta samaisesta tapahtumasta: “…kuluttua tästä tapauksesta Eppu Normaalin ja Baddingin tiet risteytyivät uudelleen. Eput tarjosivat samoilla festivaaleilla esiintyneelle Baddingille kyydin keikkabussissaan, jossa tämä oli keskittynyt lähinnä tärisemään ja nauttimaan tarkan annoksen pilsneriä tarkasti kellotetuin välein. Ajoittain Rauli havahtui ainoastaan kysymään, onko vielä pitkä matka jonnekin – tuo jonnekin oli tarkempana päämääränä samantekevä, kunhan sieltä saisi alkoholia. Baddingin toistelema lausahdus päätyi myöhemmin Eppu Normaalin livealbumin nimeksi. Badding päätyi itse tarjotusta bussikyydistä muutaman kuukauden kuluttua rokkareiden taivaaseen.”
Itse asiassa Badding menehtyi vasta tammikuussa 1987 eli reilun vuoden päästä noista Ämmänsaaren tapahtumista.
Eput sen sijaan esiintyivät jo parin viikon päästä Oulun Rattorissa. Olin tietysti menoissa mukana
Että sellaista. Seura ja musiikki on siis kelvannut – toivottavasti sitä herkkua riittää tulevaisuudessakin. Ja loppuun muutama arkistokuva noilta vuosilta.
Saapasjalkarock, Pihtipudas 1984.
Tätäkin on tullut ihan kohtuullisesti kuunneltua. Pobeda, Ruisrock 1984. Mukana näennäisbasisti Pellonpää.
Ruisrockailija 1984. Tyypillinen asiallinen festivaaliasuste ja kilisevä intin leipälaukku ainoana matkapakaasina.
Yksityiskohta Huvikumpu-nimisen residenssin interiööristä vuodelta 1984.
Residenssin haltija 20 ja risat. Päällä näköjään sellainen versio Pitkänokka-paidasta, että ei taida enää tästä valtakunnasta löytyä. Enpä muistanut, että tuollaistakin mallia tuli tehtyä.
———————
Jälkikirjoitus 28.4.2018
Kesällä 2017 minuun otti yhteyttä Muoniossa asuva toimittaja Jukka Rajala. Hän oli tästä blogi-kirjoituksesta bongannut mainintani Rauli Badding Somerjoesta ja siitä, että minulla oli jonkinlaista kuvamateriaalia ämmänsaaren keikalta vuodelta 1985.
Rajala oli kirjoittamassa kirjaa Baddingistä ja tiedusteli olisiko noista kuvistani ainesta kirjaan.
Kaivelin pöytälaatikon pohjia ja löysinkin yli 30 vuoden takaiset negatiivit. Kuvat olivat ilmeisen kelvollisia – ja varmasti ennalta julkaisemattomia, joten sovimme, että ne olisivat käytettävissä pientä korvausta vastaan.
Kaita polku – Rauli Badding Somerjoen tarina, julkaistiin helmikuussa vuoden 2018 alkupuolella ja kirjan sivuilta löytyvät ne minunkin otokset. Lämpimäiskappalekin saapui ja ensiselailulla kirja näyttää mielenkiintoiselta ja hyvinkin luettavalta. Kuvamateriaalia on kosolti.
Omalta kohdalta tosi mielenkiintoista oli lukea juuri tuosta Ämmänsaaren Suviyön Sumutuksesta ja aivan samoista tapahtumista festarikioskin edustalla ja artistin päätymisestä Eppujen hoteisiin illan päälle.
Loma.
Perinteiseen tapaan puolivuotisyhteenveto kunnallisista ja hieman muistakin toimista eli vuoden 2016 ensimmäisiltä kuudelta kuukaudelta.
Vuoden vaihteessa harmittelin kunnanhallituksen päätöstä palauttaa Heinojan asemakaavaluonnos takaisiin lautakuntaan. Ounastelin, että palautuspäätös tarkoittaa vähintään 3-4 kuukauden viivästystä asemakaavan lainvoimaiseksi tulolle. Nyt voi todeta, että arvioni oli oikea – tosin viivästys tulee olemaan huomattavasti suurempi. Luonnos saadaan lautakuntaan vasta syksyllä ja asemakaava vahvistunee vasta ensi vuoden puolella. Alkuperäisen aikataulun mukaan Heinojan kaava olisi lainvoimainen jo tällä hetkellä.
Rajamäen Kylänpään asemakaava saatiin hyväksyttyä tammikuussa. Tuon yli 70.000 k-m2:n asemakaavan valmistuminen tarkoitti myös sitä, että Rajamäellä ei lähivuosina ole tarvetta isommille asuinaluekaavojen laatimiselle. Tonttivarantoa on nyt runsaasti valmiina.
Kulttuuripuolella kevättalvi oli kiihkeä. Tampereen Vapriikissa avattiin helmikuussa hieno Pahkasika 40 vuotta -näyttely ja mukana oli joitain minunkin tekeleitä. Näyttely oli sen verran suosittu, että se sai jatkoaikaa kesään saakka, josta se siirtyy elokuussa pikakomennuksella Turkuun. Siitä hieman enemmän joku toinen kerta.
Itselleni vieläkin merkityksellisempi tapaus oli oman Pitkänokka-sarjakuva-albumin julkaiseminen helmikuussa – samaan aikaan tuon Pahkis-näyttelyn kanssa. Panin yksiin kansiin ison osan Pitkänokka-stripeistä ja hieman muutakin hahmoon liittyvää aineistoa. tuloksena 64-sivuinen mustavalkoinen strippikokoelma. Albumia saa edelleen esim. seuraavista verkkokaupoista:
Turun Sarjakuvakauppa Oy http://www.sarjakuvakauppa.fi/sarjakuvat/pahkasika.html
Banana Press Oy: http://www.bananapress.fi/pitkanokka-p-2962.html
Helmikuussa kunnanvaltuusto päätti rajoittaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden vain 20 viikkotuntiin niiltä lapsilta, joiden vanhemmista ainakin toinen on kotona. Toinen kannattamani esitys eli yli 3-vuotiaiden ryhmäkokojen suurentaminen niissä päiväkodeissa, joissa olisi siihen tilojen puolesta mahdollisuus. Harmittelin jo tuoreeltaan, että kunnanvaltuutetuilla ei ollut kanttia tehdä tällaisia päätöksiä, joita valtakunnan hallituksen uudet päätökset mahdollistaisivat. Kuntien luottamushenkilöt ruikuttavat valtiovaltaa pienentämään kuntien velvoitteita vastineeksi sille, että valtionosuudet pienenevät. Kun siihen sitten annetaan mahdollisuus, niin kuntapäättäjillä eivät itse kuitenkaan kykene tekemään tarvittavia päätöksiä.
Maaliskuussa kirjoitin Nurmijärven Uutisiin Arkadian hallihankkeesta ja kritisoin hankkeen sekavaa valmistelua ja epäselviä kustannusjakoperusteita. Samoihin asioihin olin jo aiemmin puuttunut valtuuston kyselytunnilla.
Kevät oli Nurmijärven kunnallispolitiikassa seesteistä aikaa. Palveluverkkotoimikunta sai loppuraporttina valmiiksi. Osallistuin yhtenä viidestä luottamushenkilöstä toimikuntaan, joka kokoontui noin puolen vuoden aikana 14 kertaa käsittelemään ehdotusta uudeksi palveluverkoksi.
Palveluverkkotoimikunnan loppuraportti sai kohtuullisen paljon kiitosta. Eniten keskustelua kuntalaisten keskuudessa aiheutti lukiokysymys eli ehdotus Rajamäen lukion yhdistämisestä Kirkonkylän (NYK) lukioon. Itse asiassa tuo lukioiden yhdistämisasia ei ollut palveluverkkotoimikunnan ehdotus vaan erillisen lukiotyöryhmän esitys – siihen työryhmään en kuulunut. En kuitenkaan malttanut tuolloin tuoda esille ja muistuttaa aiemmin tehdystä Keski-Uudenmaan kaupunkiin liittyvästä kahdeksan kunnan yhdistämisselvityksestä. Siinä ehdotettiin Nurmijärvelle jätettäväksi vain muutama ala- ja yläkoulu. Tuolloin kunnanvaltuutetut ja kuntalaiset olivat yksimielisiä siitä, että emme lähde mukaan yhdistymishankkeeseen ja kykenemme tekemään tarvittavat sopeutumistoimet ihan itse ja omatoimisesti. Hieman tuolloin siis ennakoin, että jällen kerran ne ikävät päätökset tulevat olemaan Nurmijärven kuntapäättäjille liian ikäviä – ja ne jäävät tekemättä. Kirjoitin palveluverkkoasiasta myös Nurmijärven Uutisiin.
Huhtikuussa Perussuomalaisten valtuustoryhmä kutistui kuuteen valtuutettuun, kun yksi valtuutettu erosi porukasta. Näin ollen 25% Perussuomalaisten valtuutetuista oli kevääseen mennessä loikannut porukasta pois. Lohduttaneeko asianosaisia se, että gallupien mukaan äänestäjien joukossa kato on ollut vieläkin suurempi?
Toukokuun kunnanvaltuuston kokouksessa käsiteltiin palveluverkkoasiaa. Päiväkotien osalta päätettiin luopua pienistä 1980- ja 1990-luvuilla rakennetuista yksiköistä ja tiloista, joita ei ole suunniteltu päiväkodeiksi. Rakentaa monikäyttöisiä, jakotiloja sisältäviä suurempia ja joustavampia yksiköitä, koska ne ovat myös taloudellisempia. Päiväkotien, esikoulujen ja koulujen toimintaan samoissa tiloissa tai samassa pihapiirissä ja piha-alueet rakennetaan monikäyttöisiksi, koska ne ovat osa oppimisympäristöä ja voivat toimia asuinalueen lähiliikuntapaikkana
Perusopetuksen osalta tehtiin linjapäätös, että tavoitteellinen koulujen oppilasmäärä on 100 oppilasta ja vähimmäiskoon tulee mahdollistaa 1 -sarjainen koulu. Samoin, että luovutaan rakennuksista, jotka eivät sovellu opetussuunnitelman mukaisen opetuksen järjestämiseen, koska 1.8.2016 voimaan tulevaan uuteen opetussuunnitelmaan sisältyy mm. monialaisia oppimiskokonaisuuksia ja alakoulujen oppilaille tarjottavaa valinnaisuutta. Luovutaan myös rakennuksista, joissa ei ole asianmukaisia tiloja oppilashuoltohenkilöstön toiminnalle (koulukuraattorit, psykologit ja kouluterveydenhoitajat). Erikseen päätettiin, että palveluverkkotoimikunnan suositusten mukaisesti luovutaan opetustoiminnasta Suomiehen ja Nummenpään kouluissa v. 2017 syksystä alkaen.
Lukioiden yhdistämiselle valtuusto ei lämmennyt, vaikka se oli kunnanjohtajan kunnanhallitukselle tekemässä pohjaesityksessä. Kunnanhallitus oli lieventänyt myös kunnanjohtajan selkeää päätösesitystä siitä, että jos koulujen oppilasmäärä laskee alle 80:n, eikä näkyvissä ole tilanteen parantumista, niin käynnistetään toimenpiteet niiden lakkauttamiseksi. Näitä kunnanjohtajan aiemmat esitykset nostettiin uudelleen valtuustossa vastaehdotukseksi, mutta esitys – jota itsekin kannatin – hävisi.
Toimikuntamme esitys meni kuitenkin kohtuullisen hyvin läpi, vaikka kävi kuten olin aiemmin ounastellut – ikäviä päätöksiä ei ikävä kyllä kyetä tekemään. Enemmänkin olisi ollut tehtävissä.
Toukokuussa pidettiin myös valtuustoseminaari, jossa keskityttiin visioimaan kunnan uutta organisaatiota. Mielenkiintoiseksi ja ajankohtaiseksi asian teki sote-uudistus, jonka myötä kunnan toiminnot ja vastuut tulevat muuttumaan radikaalisti. Uusi kuntaorganisaatio tulee olla hiottu tuo uusi tilanne huomioiden.
Kesäkuun kunnanvaltuustossa käsiteltiin viimeinkin Arkadian salibändyhallia. Hämmästelin valtuustosalissa sitä, että kunnalla ei ole käytössä hankkeen kustannusarviota saati minkäänlaisia järjellisiä laskelmia kustannusjakoperusteista kunnan ja koulukiinteistön välillä. Totesin puheeni lopuksi, että “Ottaen huomioon edellä mainitut epäselvyydet ja epämääräisyydet sekä hämmästyttävän puutteellinen päätöksentekoaineisto, joudun luottamushenkilönä ja veronmaksajana toteamaan, etten voi kannattaa kunnanhallituksen esitystä.” Tein esityksen, että kunta ei myönnä hankkeelle 600.000 euron lisärahoitusta. Vastaehdotukseni hävisi äänin 41-7-3tyhjää.
Nyt on siis kesälomakausi myös luottamustoimista. Elokuussa palataan taas kehiin.
Kohtuu nopea – melkeinpä viime hetken – matkavaraus, joten valikoima oli vähäinen. Viikon reissun kohteeksi valikoitui Kreikan Rodos, jossa ei ole aiemmin tullut käytyäkään. Kosilla ja Kreetalla on tullut aiemmin kyllä lomailtua.
Ilmat olivat takuuvarmat – kaksi pilven hattaraa näkyi viikon aikana, hotelli erinomainen ja sapuska ihan syötävää. Talouskurimuksen jälkiä toki oli näkyvissä: keskeneräisiä rakennusprojekteja ja naapurissa yksi jättimäinen autio hotellikompleksi. Pankki oli sen viisi vuotta sitten laittanut nurin ja nyt siihen odoteltiin venäläistä sijoittajaa – niin kuin moneen muuhunkin hankkeeseen. Kovin lohduttomalta paikka jo näytti – muutama vuosi lisää ja parvekkeet alkavat puskea horsmaa. No, mennä vuonna joutui Kyproksella toteamaan vielä rajumpia laman merkkejä.
Erikoinen kokemus oli ajaa läpi alueen, jossa oli riehunut metsäpalo. Silmän kantamattomiin karrelle palanutta maastoa ja pystyyn palaneita puita. Voi vain kuvitella minkälainen pätsi paikalla on ollut.
Olisiko tuo vuoden 2012 maastopalon jälkiä? Ainakaan Google Maps ei noita satojen tai tuhansien hehtaarien paloaukeita vielä näyttänyt.
Paluulentoa edeltävänä yönä selasin vielä uutiset ja totesin tuoreeltaan, että Turkissa puuhailtiin sotilasvallankaappausta. Koko viikon olin tuijotellut parvekkeelta näkyvää Turkin rannikkoa ja yrittänyt joitain elonmerkkejä sieltä havaita. Turhaan – vain yksi ja sama valo loisti rannikon korkeimmalla huipulla. Uutisten mukaan Turkissa oli kuitenkin aluillaan melkoisen vauhdikas viikonloppu. Joidenkin tietojen mukaan presidentti Erdogan olisi ollut tuolloin Marmariksessa vain noin 60 km päässä Rodoksesta.
Enpä ole Turkin tilannetta tätä ennen seurannut kuin sivusilmällä, mutta sehän ei estä vetelemästä nopeita johtopäätöksiä tilanteesta, tapahtumista ja niiden seurauksista. Oletan, että tietty osa armeijan väestä katsoi Erdoganin tekemien uudistusten ja painostustoimenpiteiden menneen siihen pisteeseen, että oli viimeinen hetki yrittää tehdä asialle jotain. Nyt toki tiedämme, että se viimeinen hetki oli jo mennyt – yritys ei onnistunut.
Oletan, että Erdogan laittaa nyt toimeen ne “puhdistukset”, joita jo tuoreeltaan julisti tekevänsä. Turkin armeija islamisoidaan – kuten myös koko valtio. EU-jäsenyydestä tuskin tarvitsee tämän jälkeen keskustella ja entistä rauhattomimpia vuosia on luvassa tuolle alueelle. Tällaisia arvioita näkyy asiantuntijatkin jo antaneen. Valitettavasti.
Jos sotilasvallankaappaus jäi yritykseksi ja oli huonosti valmisteltu, niin Erdoganin vastatoimenpiteet ja puhdistukset sen sijaan pannaan toimeen viipymättä, voimalla ja ällistyttävän suunnitelmallisesti. Kun jo muutama tunti kaappausyrityksen jälkeen tuodaan julki, että yli 3000 tuomaria ja syyttäjää pidätetään, niin lienee selvää, että nimilistat ovat olleet valmiina juuri tätä hetkeä ja tilaisuutta varten.
Mielenkiintoista on nähdä, miten tämä kehitys vaikuttaa Turkin NATO-suhteisiin. Venäjähän jo ehätti tarjoamaan sotilasyhteistyötä Turkille. En oikein osaa kuvitella minkälainen kuvio syntyisi, kun NATO-maa Turkki alkaisi viritellä syvää sotilasyhteistyötä Venäjän kanssa.
Turkin matkailuelinkeinolle ennakoidut tulevat muutokset ja Turkin erkaantuminen länsimaisesta kehityksestä kohti islamilaista valtiota taisivat olla iso takaisku Turkin matkailuelinkeinolle. Kreikan ja Kyproksen matkailuelinkeino kiittää.
————–
Lisäys 18.7.2016
Samaan asiaan näyttää kinnittäneen huomiota myös Turkin EU-jäsenyysneuvotteluista vastaava EU-komissaari Johannes Hahn. Hän arvioi, että jonkinlaisia nimilistoja on ollut valmiina ja valmisteltuna käyttöä varten jossakin tilanteessa, Turkin EU-jäsenyysneuvotteluista vastaava sanoi.
ARTO HÄGG 