Tag: Sahanmäentie

Perinteet velvoittavat – Puolivuotiskatsaus II/2023

Perinteet velvoittavat eli vuorossa on luottasmustoimieni puolivuosittainen yhteenveto. Kuudettatoistavuotta mennään tällä sapluunalla.

Nurmijärven kuntapolitiikassa loppuvuoden 2023 merkittävin asia tuntui olevan kunnallisen pysäköinnin järjestäminen – tai järjestämättä jättäminen. Näin ainakin some-kirjoittelun perusteella olisi voinut olattaa. Taisipa paikkallislehtikin nostaa aktiivisesti asiaa esille. Lokakuussa valtuusto sitten päätti, että jatketaan entisellä mallilla ilman parkki-pirkkoja ja -perttejä. Pientä jupinaa kuului jälkikäteenkin, mutta nyttemmin keskustelu on hiljentynyt.

Valtuuston osavuosikatsauksen yhteydessä tein ponsiesityksen siitä, että merkittävimmistä investontihankkeista ryhdyttäisiin raportoimaan myös kokonaiskustannukset – aiemman vuositasolla tapahtuvan raportoinnin sijaan. Ajattelin, että kun isojen hankkeiden kustannukset jakautuvat useammalle vuodelle, niin olisi kuntalaisten ja päättäjien kannalta tarpeen raportoida myös hankkeiden kokonaiskustannuksia ja ennustetta, jotta olisi ymmärrys, onko hanke pysymässä budjetissa. Ponsi hyväksyttiin ja nyt vuoden 2024 alussa on jo saatu näytille tällaista uutta informaatiota.

Kunnanhallituksen talousarvioesitys saatiin hyväksytyksi lokakuussa alle neljässä tunnissa. Tätä avitti se, että kuntatalouden tervehdyttämistä ja säästötoimenpiteitä oli vuoden verran käsitelty ns. NUUKA-ohjausryhmässä ja sen pääkohdat oli jo kesäkuussa hyväksytty valtuustossa. Kun lokakuussa saatiin päätökseen myös NUUKAn 0,9 milj.euron jatko-osakin, niin marraskuun talousarviovaltuustoon ei jäänyt mitään karsittavaa kulupuolen osalta ja myös isommilta lisämäärärahaesityksiltä säästyttiin. Kunnallisvero sen sijaan keskustelutti ja äänestytti. Valtuusto päätti tuloveron tasoksi 7,5 %, joka on edelleen varsin kilpailukykyinen muihin kehyskuntiin verrattuna. Perussuomalaiset esitti rakentamattomien rakennuspaikkojen kiinteistöveron korottamisen 5,00 %:iin. Ilmoitin vastustavani tällaista raippaveroa tilanteessa, jossa rakentaminen on muutenkin pahoissa vaikeuksissa, eikä rakennushankkeita päästä aloittamaan kysynnän puutteessa ja heikossa markkinatilanteessa. PS:n esitys kaatui selvin luvuin. Valtuuston talousarviokokoukseen päättyi myös vuoden verran kestänyt roolini NUUKA-ohjausryhmän puheenjohtajana. SDP:n ryhmäpuheessa valtuutettu Rousu kiteytti toimintani NUUKA-ohjausryhmän puheenjohtajana näin nätisti: “Tämän näytelmän on meille kattanut kokoomuksen Arto Hägg ja meidän kaikkien tulee valita, mitä tarjolle on laitettu.”

Vaikka kunnan talouden tasapainottamistoimenpiteet saatiinkin sovittua, niin investointien osalta jäi muhimaan melkoinen aikapommi. Jokaisessa kolmessa päätaajamassa on vireillä mittavat kouluinvestoinnit, joilla on suuri merkitys kunnan talouteen tulevina vuosina. Rajamäen kampus on jo rakenteilla, mutta Kirkonkylän hanke on vasta suunnittelupöydällä. Klaukkalan koulu- ja päiväkoti hankkeista muodostuva ns. minipalveluverkko on hankesuunnitteluvaiheessa, jota ryhdytään käsittelemään kuluvan viikon aikana luottamuselimissä. Valtuuston kesäkuiseen NUUKA-käsittelyyn sisältyi päätös laatia vuoden 2023 loppuun mennessä hankesuunnitelma Klaukkalan palveluverkkoon liittyen. Hankesuunnitelmaan määritettiin sisältyväksi useampi toteutusvaihtoehto:

  • Klaukkalan yhtenäiskoulu sisältäen Urheilupuiston koulu, Syrjälän koulu ja Klaukkalan koulu
  • Aiemman hankesuunnitelman mukainen Urheilupuiston koulun korvaava investointi
  • Vaihtoehto, jossa Klaukkalan koulu, Urheilupuiston koulu ja SYrjälän koulu arvioidaan erikseen

Vuoden 2023 aikana hankesuunnitelma on jalostunut luottamushenkilö- ja kuntalaiskuulemisien ja viranhaltijavalmistelun tuloksena seuraaviksi vaihdoehdoiksi, jotka siis etenevät nyt päätöksentekoon:

  VE1 Iso yhtenäiskoulu ja Viirinlaakson päiväkoti, kustannusarvio 56 086 000 €
  VE2A Yhtenäiskoulu ja Viirinlaakson päiväkoti+koulu, kustannusarvio 61 070 000 € 
  VE2B Yhtenäiskoulu, Viirinlaakson päiväkoti+Vendlaskolan ja Isoniitun laajennus, kustannusarvio 63 289 000 €
  VE3 Urheilupuiston uusi yläkoulu, Klaukkalan uusi alakoulu ja Viirinlaakson päiväkoti, kustannusarvio 67 698 000 € 

Vaihtoehtojen välillä on melkoiset kustannuserot, jotka varmasti luovat oman paineensa päätöksentekoon. Yhtä kaikki – toivon nopeaa päätöksentekoa. Rakentamisen matalasuhdanne kestänee ainakin tämän vuoden loppuun, mutta rakentamisen panoshinnat tulevat jossakin vaiheessa kääntymään jälleen nousuun. Toivottavasti kilpailutus ehditään tekemään sitä ennen.

Valtuustoaloitteeni vanhenivat taas puoellla vuodella. Aloitteeni kunnan metsien FSC-sertifioinnista täyttää ensi kuussa yhden vuoden. Yksityistiealoitteeni, josssa ehdotettiin selvitettävän Uotilan koulutie ja Sahanmäentien luovuttamista kunnan haltuun ja hoitoon puolestaan täytti taannoin kerrassaan kolme vuotta. Kun aikanaan kysyin, kuinka nopeasti Uotilan koulutien ottaminen kunnalle onnistuisi – huomioiden mahdollinen osayleiskaavan täydennys ko. tien merkinnällä liikenneväyläksi, niin vastaus oli: vuosia. Nyt voimme todeta, että kyseinen operaatio kestäisi vuosia + kolme vuotta.

Hyvinvointialueella (Keusote) jatkettiin sikäli vanhalla systeemillä, että aluevaltuusto kokoontui harvakseltaan – vain kolme kertaa vuoden 2023 loppupuoliskolla. Päätöksenteko on keskittynyt vahvasti aluehallitukselle. Valtuusto käsitteli syyskuussa osavuosikatsauksen ja tilinpäätösennuste näytti järkyttävää miinuslukemaa 55 milj.euroa. Talkoita on luvassa. Hyvinvointialueohjelman valtuusto sai hyväksyttyä, mutta sen sisältö oli varmasti monelle pettymys, kun palveluverkkoon saati toimitiloihin ei ohjelmassa otettu kantaa. Palvelujen verkostosuunnitelmasta päätetään aluevaltuustossa tämän viikon torstaina 25.1.2024 ja toimitilaohjelma vasta sen jälkeen. Toimitilaohjelma on edelleen valmisteltavana ja se menee aluehallituksen päätettäväksi ja hyväksyttäväksi vuoden 2024 aikana. Alunperinhän toimitilaohjelmaa odotettiin julki jo vuonna 2023.

Uudenmaan Kokoomuksen sääntömääräinen syyskokous pidettiin joulukuussa Kauniaisissa. Sain jatkokauden Uudenmaan Kokoomuksen piirihallitukseen vuodelle 2024 .

Aluevaalia ja osayleiskaavaa

Aluevaalien ennakkoäänestyksen aktiivisuus oli Keski-Uudellamaalla alhainen 21,2 %. Hyvinvointialueen isommista kunnista villkainta oli oli Nurmijärvellä (22,6%) ja hiljaisinta Hyvinkäällä (18,0%). Järvenpää, Mäntsälä ja Tuusula ennakkoäänestivät tasaisesti noin 22,2 prosenttisesti.

Äänestysaktiivisuus ei tuon mukaan nouse kovinkaan korkealle. Viime vuoden kunnallisvaaleissa Keski-Uudenmaan isoissa kunnissa ennakkoäänestysprosentti vaihteli 28:sta 31:een ja kuntavaalien lopulliseksi äänestysprosentiksi tuli 50-55.

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Uudenmaan ennakkoäänestyysaktiivisuus oli 36,6% ja lopullinen äänestysprosentti 73,3.

Kun ennakkoäänestysvilkkaus on laskenut aiemmista vaaleista peräti 10-15 prosenttiyksikköä, niin 40 %:n äänestysaktiivisuuden saavuttamisessa näyttää olevan tekemistä. Toki sunnuntaina 23.1. on vielä mahdollisuus vaikuttaa asiaan, mutta esim. viime vuoden vaaleissa äänestettiin ennakkoon enemmän kuin varsinaisena vaalipäivänä.

Jos äänestysaktiivisuus jää 40 prosentin tuntumaan tai painuu jopa sen alle, niin voi perustellusti kysyä, olivatko aluevaalit onnistunut prosessi ja osoittiko alhainen äänestysaktiivisuus kansalaisten mielipidettä laajemminkin hallituksen hyvinvointialue- ja soteuudistuksesta.

Onhan meillä edelleen korona kyläilemässä, mutta jotenkin väsyneeltä tuntuu kaikkea tapahtunutta ja tapahtumatonta perustella sillä. Toki näin tullaan tekemään – se on varmaa.

Vielä sellainen huomio, että ennakkoäänien perusteella saa sellaisen mielikuvan, että mieskansalaiset ja -oletetut eivät koe sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen asioita omikseen. Ennakkoäänistä noin 55 % on naisilta ja vain 45 % miehiltä. Huomattava ero, vaikka hyvinvointialueen talous ja palvelut koskevat jokaista – sukupuoleen katsomatta. Miesten on syytä ryhdistäytyä vaalipäivänä ja käydä vetämässä sininen viiva – menee se sitten miehelle tai naiselle.

Nurmijärven kunnanhallitus kokoontui 17.1. maanantaina. Kunta jo informoikin tehdyistä päätöksistä. Paikallislehti ei, vaikka muutama kohtuullisen merkittävä ja kiinnostavakin päätös tehtiin.

Kirkonkylän osayleiskaava oli kunnanhallituksessa hyväksyttävänä. Itseäni kiinnosti yksityistiejupakassa paljon esillä olleen Kirkkotien status Kirkonkylän osayleiskaavassa. Toki asiaan olisi ollut hyvä puuttua jo kaavan luonnosvaiheessa, mutta itsekin huomasin vasta viime vuoden tammikuussa Maankäyttö- ja rakennuslain 92§:ssä olevan kirjauksen, joka antaa kunnalle yksipuolisen oikeuden korvauksetta panna kuntoon yksityistie ja luovuttaa se yleiseen liikenteeseen – kunhan vain kyseinen yksityistie on merkitty kaavaan liikenneväylänä.

Kun tuon pykälän bongasin, niin tein vuosi sitten välittömästi valtuustoaloitteen. Ajatuksenani oli, että voitaisiin pikaisesti selvittää minkälainen prosessi olisi muuttaa Perttulan osayleiskaavaa merkitsemällä Uotilan koulutie ja Sahanmäentie liikenneväyliksi. Kunnalla olisi sen jälkeen halutessaan yksipuolinen oikeus ottaa nuo merkittävät läpiajotiet yleisiksi liikenneväyliksi ja hoitoonsa. Mainitsin aloitteeessa myös, että MRL 92§:n antama mahdollisuus on hyvä tiedostaa tulevissa osayleiskaavahankkeissa. Meillähän on prosessissa parikin osayleiskaavaa.

Aloitteestani ei ole kuulunut vuoteen mitään. Kukaan ei ole ottanut yhteyttä aloitteen laatijaan, vaikka tällaista menettelytapaa on useaan otteeseen suositeltu. Niinpä tuota MRL 92 pykälääkään ei Kirkonkylän osayleiskaavaehdotuksessa oltu huomioitu. Toki joku kuntalainen oli ilmeisesti aloitteeni noteerannut, koska Kirkonkylän osayleiskaavasta oli jätetty muistutus, jossa edellytettiin Kirkkotien tiealue merkittäväksi osayleiskaavaan liikennealueeksi välillä Ojakkalantie – Järventaustantie eli kyse on juuri tuosta mahdollisuudesta, jonka toin aloitteessani esille.

Kaiken lisäksi kunnanhallitus viime vuoden lopulla käytti juuri Kirkkotien tuon osan vaikutusalueella etuosto-oikeutta metsäkiinteistöön ja osoitti kunnalla olevan maankäytöllisiä suunnitelmia ja tavoitteita alueella. Katsoin, että kunnan kannalta olisi järkevää merkitä Kirkkotie liikenneväyläksi siltä osin, kun se sijaitsee osayleiskaavan alueella. Merkintä ei maksa, eikä velvoita kuntaa mihinkään, mutta oikeuttaisi kunta asettamaan tien yleiselle liikenteelle halutessaan ja olosuhteiden mahdollisesti muuttuessa. Niinpä tein kunnnahallituksessa sen mukaisen esityksen ja sain siihen kannatuksen Tapiolinnalta, Vaulamolta ja Mustoselta. Itse oletin, että muutos olisi sen verran vähäinen, ettei se aiheuttaisi viivästystä kaavaprosessiin.

Tämän jälkeen kuitenkin Kalliokoski esitti Mustosen ja Raekannaksen kannattamana Kirkonkylän osayleiskaavan palauttamista valmisteluun siten, että kaavaan tulisi ottaa mukaan myös Karhunkorven itäpuolinen alue. Palauttaminen hyväksyttiin yksimielisesti, joka tarkoitti puolestaan sitä, että minun kannatettu esitys raukesi. Olisi tuntunut hölmöltä, että olisin joutunut tekemään oman esitykseni uudestaan, kun asia olisi aikanaan palautunut kunnanhallitukseen, joten ehdotin, että kaavan jatkovalmistelussa tulee huomioida, että “Kirkkotie merkitään osayleiskaavan alueella MRL § 92:n mukaiseksi liikenneväyläksi. Peruste: Kunnalla on tulevaisuudessa maankäyttöön liittyviä suunnittelutarpeita alueella ja kunta on vastikään päättänyt käyttää etuosto-oikeutta kyseisellä alueella.” Tämän ohjeistuksen kunnanhallitus hnyväksyi yksimielisesti.

Toinen huomionarvoinen päätös oli kuukausitolkulla vatkattu ja veivattu Rajamäen kampuksen toteutusmalli. Aiemminhan esityksenä oli elinkaarimalli, mutta useiden kokouksien ja kuulemisien jälkeen esittelijä muutti esityksensä siten, että toteutusmalliksi määritettiin KVR-urakka. Kunnanhallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti. Kun valtuusto vielä ensi viikolla asian siunaa, niin hanke pääsee viimeinkin etenemään.