Budjettivaltuusto 2025

Talousarviokäsittelyn avauspuhe. Foto: Virpi Räty

Takana on omalta kohdaltani seitsemästoista kunnanvaltuuston budjettikokous. Tämänkertainen taisi olla nopein ja kivuttomin. Taukoineen ja ruokailuineen kokous kesti vain alle kuusi tuntia. Harvemmin budjettivaltuustosta on ennen iltauutisia kotiuduttu.

Kokouksen alussa hyväksyttiin Nurmijärven Kirkonkylän Vanhan sähkölaitoksen alue I:n asemakaavamuutos. Kirkonkylän keskustan asemakaavan uudistaminen etenee näin pala palalta. Voisi kai sanoa kortteli kerrallaan. Pääasia, että etenee ja kokonaisuus pidetään koko ajan hallinnassa.

Käsittelimme kunnan osavuosikatsaus II:n reilu kuukausi sitten lokakuun alussa. Kakkososarin valmisteluun vaikuttaa kesälomat, joten se tulee valtuustoon yleensä vasta syyskuun lopulla – usein vasta lokakuun alussa. Nyt budjettivaltuustoon saimme osavuosikatsaus III:n eli syyskuun lopun tilanteen. Koska kuluvan vuoden luvuilla on merkitystä ja vaikutusta myös tulevan vuoden talousarviokäsittelyyn, niin pidin kh:n puheenjohtajan mandaatilla asiasta seuraava puheen.

Arvoisa kj, pj, muut läsnäolijat

Käsittelemme hieman myöhemmin tänään talousarvioesitystä vuodelle 2026. On syytä todeta lyhyesti, miltä kunnan talouden tilanne näyttää tämän vuoden osalta. Asiat liittyvät erinomaisesti toisiinsa.

Kunta on tehnyt viitenä edellisenä vuotena ylijäämäiset tilinpäätökset. Erityisesti toimintatuottojen lasku ja toisaalta toimintakulujen nousu johtavat tilanteeseen, jossa tulemme tekemään pitkästä aikaa alijäämäisen tilinpäätöksen. Ennusteen mukaan noin -4 milj.€

Tässä osavuosikatsauksessa ei ole raportoitu erikseen Nurmijärven kestävän kasvun ohjelman toteutumista. On hyvä muistaa, että ilman kyseisen ohjelman sisältämiä päätöksiä ja toimenpiteitä alijäämäennuste olisi liki 6 milj.€ suurempi ja alijäämä siis 10 milj.€:n luokkaa. Aiemmin tehdyillä päätöksillä ja toimenpiteillä tulee olemaan merkittävä vaikutus tämän vuoden tulokseen.

Kunnan taseessa on vielä kohtuullisen paljon kumulatiivista ylijäämää, eikä se siis pienene merkittävästi kuluvan vuoden johdosta. Suuret haasteet ovat tulevina vuosina, jolloin meitä odottavat historiallisen suuret investoinnit ja niiden rahoittaminen merkittäviltä osin lainarahalla.

Osavuosikatsauksessa raportoidaan nykyisin myös merkittävimmät investointihankkeet. Tyytyväisyydellä voi todeta, että talonrakennushankkeiden kustannusarviot ovat pitäneet varsin hyvin – aina ei ole ollut näin hyvä tilanne. Menneinä vuosina talonrakennushankkeiden kustannusylitykset saattoivat olla jopa useita kymmeniä prosentteja. Kunnallistekniikan rakentamisen osalta asiassa on edelleen parantamisen varaa – kustannusarviot eivät ole pitäneet.

Yleensä ottaen kuntataloutemme ennustettavuus näyttää parantuneen menneistä vuosista. Osavuosikatsauksien välillä ei mennä enää äärilaidasta toiseen. Nähtäväksi jää tuleeko TE-kustannuksista tulevina vuosina samanlainen vaikeasti ennustettavissa oleva erä, jollainen erikoissairaanhoidon kustannus oli aiemmin.

Vuoden viimeisen neljänneksen luvut eivät luonnollisesti ole katsauksessa mukana. Toivottavasti saamme vielä jotain myönteistä muutosta loppuvuoden aikana. Ainakin Suomen talous näyttää viimeinkin kääntyvän kasvuun.

Päivän kohokohta oli luonnollisesti vuoden 2026 talousarvion ja taloussuunnitelman 2027-2028 käsittely. Tiedossa oli jo etukäteen muutama kohta, joista ryhmien välillä oli erilaisia näkemyksiä. Tiedettiin, että ainakin veroista joudutaan äänestämään. Pidin talousarvio- ja verokäsittelystä avauspuheenvuoron:

Arvoisa kj, pj, muut läsnäolijat

Viime vuosien tapaan talousarvion ja taloussuunnitelman käsittely tapahtui kunnanhallituksessa varsin ripeästi – hieman päivää venyttäen yhdessä kokouksessa. Varapäivää ei tarvinnut käyttää, vaikka kunnanhallitus varsin aktiivisesti asioista keskusteli ja päätöksistä myös muutaman kerran äänesti.

Viime vuosien tapaan varsinaisia muutosesityksiä ei kovin montaa hallituksessa tehty. Menneinä vuosinahan vielä täällä valtuustosalissakin aivan viime hetkillä suorastaan tehtailtiin niin määräraha- kuin tekstimuutosesityksiä. Voidaan kai todeta, että tässä asiassa päätöksenteko ja ryhmien välinen yhteistyö on kehittynyt viime vuosikymmenen aikana.

Kunnanhallitus suhtautuu vakavasti kuntataloutemme tuleviin haasteisiin – erityisesti tuleviin, väistämättömiin, historiallisen suuriin investointeihin. Kunnanhallitus esittää 0,2 prosenttiyksikön nostoa tuloveroon. Maltillinen korotus pitää tuloverotasomme edelleen kilpailukykyisenä naapurikuntiin verrattuna.

Kunnanhallitus näkee myös tarpeelliseksi aloittaa vuoden 2026 aikana uuden kestävän kasvun ohjelman valmistelun, jolla tavoitellaan pysyviä käyttötalousmenojen säästöjä alkaen talousarviovuodesta 2027. Nyt käynnissä oleva ohjelmahan päättyy vuoden 2026 lopussa. Kunnanhallitus ei ole ottanut kantaa, missä laajuudessa, minkälaisella sisällöllä tai minkälaisilla tavoitteilla ohjelmaa tulisi lähteä edistämään. Ei myöskään siihen, minkälaisella prosessilla asia etenisi tällä kertaa. Näiltä osin kunnanhallitus jätti päätökset avoimesti harkittavaksi myöhemmin – tai mahdollisesti jo tässä kokouksessa linjattaviksi.

Kunnanhallituksen puolesta kiitän kunnan työntekijöitä talousarvion valmistelusta – erityisesti talousjohtajaa tiimeineen. Hyvä pohjatyö, selkeät esitykset ja luottamushenkilöille annetut lisäinformaatiot mahdollistavat nopean, mutta silti perusteellisen käsittelyn luottamuselimissä.

Kunnanhallitus esittää vuoden 2026 talousarviota ja taloussuunnitelmaa 2027-2028 hyväksyttäväksi.

Ryhmien välisissä neuvotteluissa löydettiin yhteisymmärrys useaan keskustelua ja erilaisia näkemyksiä nostattaneisiin asioihin. Puheessani mainittu esitykseni siitä, että kunnassa käynnistetään vuoden 2026 aikana uusi kestävän kasvun ohjelma oli hyväksytty kunnanhallituksessa äärimmäisen niukasti äänin 5-5 puheenjohtajan äänen ratkaistaessa. Kunnanvaltuuston ryhmäpuheissa ei kukaan kyseenalaistanut uuden kestävän kasvun ohjelman tarpeellisuutta – päin vastoin, mikäli oikein kuulin, niin sen tarpeellisuutta taidettiin jokaisessa puheenvuorossa korostaa. Ryhmien välisissä neuvotteluissa lopullista kirjausta hieman täsmennettiin – pääasia, että valtuusto oli yksimielinen siitä, että ohjelmaa ryhdytään valmistelemaan heti ensi vuoden alkupuolella. Olisi ehkä ollut suotavaa, että tämä olisi kirjattu jo kunnanjohtajan alkuperäiseen talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitykseen. Määrärahamuutoksia vuodelle 2026 tehtiin vain parin sadan tuhannen euron verran, kun talousarvion toimintakulujen kokonaissumma on noin 185 milj.euroa.

Kunnanhallituksen pohjaesitys tuloveroprosentista oli 7,7 nykyisen 7,5:n sijaan. Tähän tuli kaksi muutosesitystä. Kenneth Morelius esitti nollakorotusta eli veroprosentin pitämistä nykyisellään. SDP:n ja VAS:n valtuustoryhmät tekivät yhteisen muutosesityksen tuloveron korottamisesta 0,4 prosenttiyksiköllä 7,9:ään. Viimeisessä äänestyksessä tämä 0,4 prosenttiyksikön korotus voitti pohjaesityksen äänin 22-29. Valtuustossa nähtiin poikkeuksellisen selvä jakautuminen maltillisemman ja reilumman veronkorotuksen välillä. Salin oikea laita ja KD olivat 100 %&:sti maltillisemman kortotuksen puolesta – lisäksi yksi valtuutettu Vihreistä. Keskustapuolue ja vasemmistopuolueet äänestivät 100%:sti isomman korotuksen puolesta ja Vihreät mukana melkein koko ryhmän voimin. Tämä oli kieltämättä tappio m. kokoomuslaiselle kuntaveronäkemykselle. Jos joki lohduttaa niin se, että vasemmistoryhmien esityksen sisälsi kirjauksen, että lisääntyneellä verotuotolla vähennetään nimenomaan kunnan velanotto. Eli veronkorotusta ei käytetä käyttötalousmenoihin.

Ja kun oli päästy veronkorottelun makuun, niin valtuusto päätti korottaa myös rakentamattomien rakennuspaikkojen kiinteistöveron nykyisestä 4,3 %:sta lain sallimaan maksimiin eli 6,0 %:iin. Olin jo kunnahallituksessa tehnyt muutosesityksen veron pitämistä nykyisellään, mutta se esitys ei mennyt läpi. Kunnanhallituksen puheenjohtajana en luonnollisesti lähtenyt tekemään vastaesitystä kunnanhallituksen päätökseen, mutta kun sellainen esitys tuli valtuutetrtu Malkamäeltä, niin ilmoitin äänestäväni sen puolesta – olihan se tismalleen sama kuin olin kunnanhallituksessa tehnyt. Muutosesitys kaatui äänin 33-18 eli kunnanvaltuusto päätti korottaa rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveron tappiin eli 6,0 %:iin. Ehkä hieman yllättäen kannatusta veronkorotukselle löytyi myös salin oikealta laidalta.

Äänestystulos rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöverosta.

Pidin myös tästä kiinteistöveron korotuksesta puheen. En pidä nykyisessä rakentamisen historiallisen heikossa suhdanteesta kyseisen veron korotusta järkevänä. Kun etenkin yhtiömuotoisten hankkeiden rakentaminen on valtakunnassa melkeinpä syväjäässä ja rakennushankkeiden rahoituskin takkuaa, niin tällaisella raippaverolla ei ole minkäänlaista ohjaavaa vaikutusta rakennushankkeiden aloituksiin. Kun markkina ei vedä ja hankeraha on kallista, niin rakennushankkeet eivät lähde käyntiin. Totesinkin, että tällaiselle verolle on paikkansa silloin, kun on kysyntää – ei nyt. Mainitsinpa senkin, että osa nykyisistä rakentamattomista on huonoilla sijainneilla, kaavamääräyksiltään vaikeita tai muilta olosuhteiltaan sellaisia, että niitä on yleensäkin hankala saada rakentumaan. Kunnallakin on tällaisia työpaikkatontteja, jotka ovat odottaneet turhaan rakentajaa kymmenenkin vuotta. Rakentamattomia tontteja on säilytetty myös seuraaville sukupolville – nämäkin menevät nyt rankemman verotuksen piiriin. Totesin myös kunnan haluavan edistää kaavoitussopimuksilla uusien tonttien – erityisesti työpaikkatonttien – luomista kuntaan. Tällainen korotettu kiinteistövero ei edistä näitä pyrkimyksiä millään tavoin – päin vastoin. Veronkorotuksen kannattajat perustelivat kantaansa ja korotuksen mielekkyyttä tontin myynnillä ikään kuin kysymys olisi siitä. Kysymys on vain ja ainoastaan siitä, että tällä hetkellä rakentaminen ja myös rakennuslupien haku on Suomessa alhaisimmalla tasolla ainakin 30 vuoteen. Se että tontteja myydään tai vaihdetaan ei lisää rakentamista – kuten ei lisää Nurmijärvellä tämän taantuman aikana tämä veronkorotuskaan. Verotuloja korotus toki lisää kunnan kassaan noin 150 tuhannella eurolla.

Tästä Rakennusteollisuus RT:n suhdannekäppyrästä saa ymmärryksen, minkälaisessa tilanteessa rakentaminen Suomessa on tällä hetkellä niin rakennuslupien kuin aloitusten osalta. Rakentaminen on yhtä matalalla tasolla kuin synkimpinä lamavuosina 90-luvulla. Normaaliin 40-45 miljoonan kuutiometrin tuotantotasoon on melkoisesti matkaa. Ei taida ihan vuodessa rakentaminen räjähtää käyntiin.

Päätössanoina kuultiin teknisen lautakunna pj Malkamäen tilannekatsaus lautakunnan ajnkohtaisista asioista.

Kokonaisuudessaan kunnanvaltuuston pj Riikka Raekannas veti ensimmäisen budjettivaltuustonsa jämäkästi ja jouhevasti. Puheet pidettiin säädetyssä ajassa ja järjestys salissa oli hyvä.

Kirkonmäeltä ja hieman muualtakin

Viikolla järjestettiin kolmena päivänä Nurmijärvelläkin kutsuntatilaisuudet. Paikkana Kirkonkylän seurakuntakeksus. Sain pitää kunnan tervehdyspuheen tiistaiaamuna heti ensimmäisenä kutsuntapäivänä. Seuraavina aamuina tervehdyksen nurmijärveläisille kutsuntaan osallituville nuorille kävivät esittämässä kunnanvaltuuston puheenjohtaja Riikka Raekannas ja kunnanhallituksen jäsen Hannu Lakee. Niinä kertoina, kun olen osallistunut, niin seurakunnan tervehdyksen on tuonut aina kirkkoherra Ari Tuhkanen. Tämä ei tosiaan ollut ensimmäinen kerta, kun sain tilaisuuden käydä kutsuntatilaisuudessa. Tehtävä on aina yhtä mieluinen. Se ensimmäinen kutsuntatilaisuuteni oli muuten – kuten seurakuntasalissakin mainitsin – tarkalleen 43 vuotta sitten. Se pidettiin Oulussa Raatinsaaren vanhalla seurakuntatalolla. En muista kuka toi tuolloin kaupungin tervehdyksen tilaisuuteen.

Kirkonmäeltä lähetti terveisiä myös pitkäaikainen kunnan luottamushenkilö ja puoluekamraattini Markku Jalava. Markun kanssa olimme useita vuosia samaan aikaan kunnanvaltuutettuna ja kunnanhallituksenkin jäseninä. Toimimme myös samassa kokoomuksen paikallisyhdistyksessä. Kunnallisia luottamustoimiakin merkittävämmän uran Markku on tehnyt seurakunnassa – niin paikallisella kuin valtakunnallisella tasolla. Markku on nyt kirjoittanut elämänkertansa “Kirkonmäeltä katsoen – Elämää, työtä ja luottamustehtäviä 1950 -2025”. Teksti on ammatti-ihmisen kirjoittamaa ja mielenkiintoista. Teos on lainattavissa Nurmijärven pääkirjastosta.

Ensi viikko on koulujen syysvapaan vuoksi vapaata kunnan kokouksista, mutta seuraavalla viikolla pääsemmekin sitä painavimpien asioiden kimppuun. Kunnanhallitus aloittaa maanantaina 20.10. vuoden 2026 talousarvion käsittelyn. Kunnanjohtaja on ilmoittanut esittävänsä tulevan vuoden talousarvioon 0,4 prosenttiyksikön korotusta kuntaveroon ja 1,7 prosenttiyksikön korotusta rakentamattomien rakennuspaikkojen verotukseen. Veronkorotusesitykseen kunnanjohtaja on päätynyt poliittista ilmapiiriä tunnusteltuaan. Nähtäväksi jää saammeko jatkossa nykyisen Nurmijärvi-barometrin lisäksi myös Poliittisen ilmapiiri -barometrin. Veronkorotukset tulevat olemaan todennäköisesti eniten keskustelua herättävä osa talousarviota. Itse olen nähnyt tähän asti veronkorotukset turhan helppona ratkaisuna ja pitänyt tarpeellisena ja välttämättömänä myös muiden ratkaisujen hakemista. Se ei ole koskaan helppoa ja kivutonta, mutta edellinen kestävän talouden tarkastelu toi kuntaan yli 5 miljoonan euron vuosittaiset menosäästöt. Rakentamattomien rakennuspaikkojen veronkorotusta juuri nykyisen kaltaisessa rakentamisen aallonpohjassa olen aiemminkin vastustanut. Kun rakentaminen on täydellisessä syväjäässä, niin rakentamattomia tontteja ei saa liikkeelle, vaikka halujakin olisi – ei edes raippaverolla. Kysyntää ei ole ja rahoituksenkin saaminen tässä markkinatilanteessa on äärimmäisen vaikeaa – jos yleensäkään mahdollista kaikille. Rakennuspaikan veronkorotuksella ei pusketa yhtä ainutta rakennushanketta käyntiin, vaan päinvastoin vaikeutetaan entisestään kiinteistönomistajien tilannetta. Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveron nostolle oikea aika on silloin, kun markkina vetää ja tontin omistajilla on realistiset mahdollisuudet harkita käynnistääkö hankkeen vai maksaako tontista korkeampaa kiinteistöveroa.

Ilmoittauduin jälleen ehdolle OP Uusimaan edustajistovaaliin, joka pidetään marraskuussa. Olen ehdolla Keski-Uudenmaan vaalipiirissä (Hyvinkää, Nurmijärvi, Järvenpää, Tuusula, Kerava) numerolla 694. Vaalipiiristä valitaan 17 jäsentä edustajistoon. Läpimenokynnys on siis tällä kertaa varsin korkealla – ääniä tarvittaneen huomattavasti aiempia vaaleja enemmän. Olen ollut edustajiston jäsenenä vuodesta 2017 ja kokenut tehtävän mielenkiintoisena ja merkityksellisenä. Vaikka edustajisto käyttää päätäntävaltaa pääasiassa ns. sääntömääräisissä asioissa, niin esimerkiksi fuusiotilanteissa edustajiston merkitys ja päätäntävalta on ratkaiseva.

Syyskauden avaus ja Rajamäen kyläpäivät 2025

Kunnanhallitus kokousti elokuussa upouudessa Seitsemän veljeksen koulussa. Kuva kunnan web-sivuilta.

Kesä -25 jäi monella mieleen monella tapaa. Pidin pitkästä aikaa putkeen neljä viikkoa lomaa eli juuri helteisimmät heinäkuun päivät., joita riitti ennätyksellisesti. Kovin montaa yötä ei tullut Nurmijärvellä vietettyä – loma meni totaalisesti mökkeillessä. Ainoa harmitus oli Saimaan vesitilanne. Kun vedenpinta oli keväällä 2024 ennätyskorkeuksissa, niin tänä kesänä ja etenkin syksyllä se on alimpana miesmuistiin. Eroa vuodessa melkeinpä metrin verran ja tällä hetkellä ainakin puoli metriä normaalitason alapuolella. Laiturin kupeessa alkoi vesi käymään sen verran vähiin, että nostin veneenkin talviteloille jo elokuun loppupuolella. Ylempi kuva toukokuulta 2024 ja alempi elokuulta 2025. Ymmärrykseni mukaan juoksutukset on tehty Saimaan juoksutussääntöjen mukaan, mutta kyllähän se hämmästyttää, että miten väärin viime vuoden lopun ja talven juoksutukset on laskettu ja kuinka Saimaan valuma-alueen lumitilanne ja kevättulvat on ennustettu. Otaksun, että tilanne ei ihan äkkiä muutu – Suomen suurimman järven täyttämiseen menee monta sangollista vettä. Vesi ainakin oli lämmintä, sinilevää ei havaittu, kalaa tuli hieman, rapuja hyvinkin ja elokuun lopulla pääsin taas näkemään melkein mökkirannassa saimaannorpan.

Politiikkaahan ei heinäkuussa harrasteta, mutta elokuussa jatkuivat kunnanhallituksen kokoukset. Tällä viikolla kokoustimme uudella Seitsemän veljeksen koululla. Rehtori Jyrki Lihr esitteli kunnan uusinta opinahjoa, joka valmistui ensimmäisenä kunnan uusista kouluhankkeista. Jatkoahan seuraa Kirkonkylällä NYKissä ja Klaukkalassa lähtee liikkeelle useampi koulu- ja päiväkotihanke. Tässä on erinomainen mahdollisuus ottaa oppia edellisten hankkeiden hyvistä ratkaisuista ja myös saavuttaa kustannussäästöjä sitä kautta.

Kunnanhallituksen toiminta on lähtenyt ymmärtääkseni hyvin liikkeelle ja meillä on hyvä porukka kasassa. Siltä pohjalta on hyvä lähteä syksyn isoja asioita käsittelemään – vuoden 2026 talousarvio tietysti päällimmäisenä. Edessä on myös strategian päivittäminen, jota kunnanvaltuutetut pääsevät puimaan jo syyskuussa. Tavoitteena on, että myös kuntastrategiasta on päätetty kunnanvaltuustossa ennen vuoden vaihdetta. Kunnanvaltuustokin aloitti syyskautensa elokuun puolivälin maissa. Keskustan Riikka Raekannas on ottanut puheenjohtajan tehtävän haltuunsa hienosti – aiempi pitkäaikainen valtuuston pj Kallepekka Toivonenhan vaikuttaa nyt kunnanhallituksen varapuheenjohtajana.

Perinteisesti kunnanvaltuusto ja kunnanhallitus tekee vaalien jälkeen syksyllä päätöksiä joistain ns. ylikunnallisista luottamuspaikoista. Aloitan nyt syksyllä maakuntavaltuuston jäsenenä ja KUUMA-liikelaitoksen johtokunnan jäsenenä. Aiemmista tehtävistä jäivät puolestaan pois pelastuslautakunnan jäsenyys ja kunnanhallituksen edustajuus teknisessä lautakunnassa. Siltä osin varsinaisten luottamustehtävien määrä ei lisääntynyt.

Keusote järjesti 27.8. asukasillan Klaukkalan Monikossa. Sali oli täynnä, kun hyvinvointialueen viranhaltijat kertoivat viimeisimmät kuulumiset – lähinnä tulevasta palveluverkkosuunnitelmasta ja asukaskyselyn tuloksista, johon oli saatu ennätysmäärä vastauksia nurmijärveläisiltä. Mediassa kerrottaneen tarkemmin illan sisällöstä. Kiinnostavin asia oli varmaan Klaukkalan terveysaseman kohtalo. Esityksen mukaan Klaukkalaan tulee sote-keskus, jonka palvelut vielä täsmentyvät. Nurmijärven suun terveydenhoito on tarkoitus keskittää Klaukkalaan, joskin palveluita viedään myös kouluille. Rajamäen terveysasemaa Keusote on ajamassa alas. Tämä tapahtuisi ymmärtääkseni vuoden 2027 tienoilla.

Tulevana lauantaina 30.8. pidetään jälleen perinteiset Rajamäen kyläpäivät – nytkin TTS:n alueella. Olen kokoomuksen teltalta todennäköisesti koko päivän. Tervetuloa tapaamaan. Olen myös lupautunut kokoomuksen edustajaksi kyläpäivillä klo 12:15-12:35 pidettävään Listapalaveri liveen, jossa kunnanjohtaja Outi Mäkelä tivaa palaverin osallistujilta: Miten voisimme olla enemmän ylpeitä kunnastamme ja mitkä ovat polttavimmat asiat Rajamäellä? Lisäkseni osallistujina ovat Valtteri Hartikainen (kesk.), Marianne Kantola (vihr.), Veikko Ollila (vas.) ja Kimmo Pirkkala (peruss.). Toivotaan säädyllistä säätä.

Tässä muutamia kuvia menneiltä kyläpäiviltä.

Tuleva Tasavallan presidentti vieraili teltallamme vuonna 2010.

Ben ja kettukarkit kyläpäivillä 2014.

Vuonna 2017 kerättiin Sauli Niinistön kannattajakortteja. Mukana Kristiina Hakala.

Vuonna 2018 saimme vieraaksi nykyisen ulkoministerin. Päivän puheenaihe teltalla oli kunnan lukioratkaisu.

Viime vuonna teltalla oli edustava rosteri. Mukana myös Mikot Rytkönen ja Kiurunen, Pirjo Heilimo, Juhani Vuorisalo ja Jyrki Laamanen. Ben Zyskowicz vieraili teltallamme ties kuinka monetta kertaa.

Puolivuotiskatsaus I/2025

Maaliskuun valtuustokokouksen ennakkotunnelmia Nurmijärvi-TV:lle

Perinteiseen tapaan puolivuotiskatsaus eli tämän vuoden ensimmäisten kuuden kuukauden jälkipuinti. Täytyy myöntää, että erinomaiset kesälomasäät eivät ole houkutelleet naputtelemaan konetta, mutta perinteet velvoittavat – vaikka pienellä viiveelläkin.

Tammikuussa osallistuin kunnan organisoimaan listapalaveriin eli yhteen video/podcastsarjan jaksoon, jossa keskusteltiin Nurmijärven paikallispolitiikan ajankohtaisista ilmiöistä. Muina vierainan listapalaverissa olivat Jenni Viitanen (SDP) ja Mira Lappalainen (PS). Oma nostoni palaveriin oli se, että Nurmijärven Kirkonkylästä voidaan tehdä Uudenmaan hienoin taajama. Kunnalla on nyt aivan poikkeuksellinen mahdollisuus vaikuttaa Kirkonkylän kokonaisuuden kehittämiseen, kun on avautumassa useita laajoja ja merkittäviä alueita kaavoitukseen ja suunnitteluun aivan Kirkonkylän ydinalueella:

Vanhan sähkölaitoksen alue
Lääketehtaan alue
Kunnanviraston kortteli
NYKin tontti

ja lisämahdollisuuksia tuo myös Kirkonkylän keskustan täydennysrakentamisen mahdollisuudet.

Jos onnistumme kaavoittamaan, suunnittelemaan ja toteuttamaan alueen kokonaisuutena, niin lopputulos voi olla todella houkutteleva, viihtyisä ja turvallinen. Lääketehtaan alueelle voitaisiin toteuttaa pienimuotoista asuntoalue. Kunnanviraston korttelin kehittämiseen sopisi asemakaava- tai ideakilpailu, jolla pystyttäisiin varmistamaan alueen toteuttamisen aikataulu ja kunnalla olisi mahdollisuus vaikuttaa myös alueen laatukriteereihin. En ole rajun kasvun kannattaja, mutta keskustassa on tarvetta myös kerrostalorakentamiselle – jo pelkästään sen vuoksi, että väestörakenne ikääntyy. Kerrostaloille näen paikkana lähinnä ns. Krannilan kulman ja mahdollisesti juuri kunnanviraston korttelin. Tämän kaiken toteuttamiseen menee jopa vuosikymmeniä, mutta kun kaavoitus ja aluesuunnittelu tehdään kokonaisuus huomioiden, niin lopputulos voi olla todella hyvä. Kirkonkylän keskustaa ei ole vielä pilattu. Meillä on mahdollisuus tehdä siitä todella hieno.

Nurmijärvellä, Keski-Uudellamaalla ja koko Suomessa on purettu ja ollaan purkamassa lukuisia koulukiinteistöjä ja kunnanvirastoja, joilla olisi teoriassa vielä teknistä käyttöikää jäljellä. Tai olisi, jos ylläpito olisi tehty asianmukaisella tavalla.Maaliskuun alussa kirjoitin Nurmijärven Uutisiin aiheesta seuraavasti:

Nurmijärven kunta on myynyt viime vuosina useita omistamiaan kiinteistöjä. Näitä ovat olleet mm. Slumppi Herusissa, Porkkalan vapaa-ajan mökki, Veteraanimaja Sääksissä, Klaukkalan Säästökeskuksen kiinteistö ja viimeisimpänä Kirkonkylän paloasema. Viimeksi mainitusta kaupasta on tosin tehty valitus. Osa kiinteistöjen myynneistä on tehty ammattimaisten välittäjien avulla, osa on hoidettu huutokaupalla.

Merkille pantavaa on se, että myyntiin menevissä kunnan kiinteistöissä on usein merkittävää korjausvelkaa – siis tekemättömiä tarpeellisia korjaustöitä – ja tämä luonnollisesti laskee kauppahintaa. Kunta ei ole tässä mielessä esimerkillisin kiinteistönomistaja. Pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelmat (PTS) ovat usein puutteellisia tai niitä ei ole. Tämä näkyy usein myös siinä, että kun kunta viimein investoi rakennuksen korjauksiin, niin korjaustoimenpiteet ovat huomattavasti raskaampia ja kalliimpia kuin ne olisivat olleet ajoissa ja suunnitelmallisesti tehtynä. Ääritapauksissa joudutaan toteamaan, että korjauksia ei enää kannata tehdä, vaan rakennus puretaan uudisrakennuksen tieltä.

Kasvavasta korjausvelasta, kiinteistönpidosta ja rakennusten kunnon heikentymisestä on kunnassa palaveerattu, keskusteltu ja kirjoitettu vuosikymmenten ajan. Itsekin olen jossain koulukohteessa todennut, että pelkällä vesikourun puhdistuksella olisi vältetty ulko-oven lahoaminen ja ulkoseinän rappausten irtoaminen. Rakennettu ympäristö on kunnan ja kuntalaisten suurinta yhteistä omistusta. Valitettavasti on todettava, että kunta ei ole onnistunut tämän omaisuuden ylläpitämisessä saati arvon nostamisessa.

Kunnan tulee jatkossakin – suunnitelmallisesti ja harkiten – pyrkiä irtaantumaan sellaisista kiinteistöistä, joille ei ole käyttöä tai joiden omistamiseen ei ole erityistä strategista syytä. Uusien isojen rakennushankkeiden osalta on harkittava myös muita tapoja kuin kunnan omaan taseeseen rakentaminen. Elinkaarimalli on monessa uudisrakennuskohteessa järkevä vaihtoehto jo sen vuoksi, että kiinteistön ylläpito ei olisi kunnan vastuulla pitkän sopimuskauden aikana.

Ja jos kunta kuitenkin jotain omaan taseeseen rakennuttaa, niin viimeistään näissä uusissa hankkeissa tulee huolehtia siitä, että rakennusten ylläpito, huolto ja korjaukset tehdään suunnitelmallisesti ja ajallaan.

Helmikuun valtuuston kokouksessa käsiteltiin lähinnä vanhoja valtuustoaloitteita. Maaliskuun kokouksessa kunnanvaltuusto päätti, että Nurmijärven Yhteiskoulu ja Nurmijärven lukio sijoitetaan Krannilaan rakennettavaan uudisrakennukseen ja toteutetaan elinkaarimallilla. Hanke näyttää viimeinkin etenevän. Luottamushenkilöorganisaatiota rukattiin uuteen uskoon: Aleksian ja Nurmijärven veden johtokunnat yhdistettiin Liikelaitosten johtokunnaksi. Tekniselle puolelle perustettiin Maankäyttölautakunta, jolle siirrettiin aiemmasta elinvoimalautakunnasta maankäyttöä ja kaavoitusta koskevat tehtävät sekä aiemman asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan tehtävät. Uudeksi toimielimeksi perustettiin Tulevaisuusvaliokunta edistämään kunnan pitkän aikavälin strategista ohjausta. Tulevaisuusvaliokunnan kokouksissa tarvitaan melkoisesti jakkaroita: Jäseniä on 11 henkilöä ja tämän lisäksi puhe- ja läsnäolo-oikeus on kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajilla sekä lautakuntien puheenjohtajilla. Lisäksi ne valtuustoryhmät, jotka eivät saa jäsentä valiokuntaan, saavat läsnäolo- ja puheoikeuden kokouksiin. Valiokunnan koko hieman mietitytti itseäni, mutta tällaiseen kokoonpanoon oltiin ryhmien välisissä neuvotteluisssa päädytty. Kesän ensimmäisessä valiokunnan kokouksessa hallituksen neuvotteluhuoneessa olikin tiivis tunnelma, kun viranhaltijoiden lisäksi pöydän ympärillä oli 19 luottamushenkilöä ja 7 viranhaltijaa. Valiokunnan puheenjohtajalta vaaditaan osaamista, jotta kokoukset tulevat onnistumaan. Valiokunnan pj Vanhanen on toiminut hieman isommissakin konklaaveissa kuten eduskunnan puhemiehenä, joten tämä asia lienee hallinnassa.

Hallintosäännön päivityksessä päätettiin myös muutoksista luottamushenkilöpalkkioihin. Pohjaesityksessä oli isojakin muutoksia tiettyihin vuosipalkkioihin. Keskustan Sirpa Rantala tekikin asiaan liittyen kohtuullistamisesityksen, jota kannatin. Äänin 30-21 reilummat palkkiot voittivat. Kunnanvaltuuston puheenjohtajan vuosipalkkio on 4000 €. Kunnan hallituksen pj:n vuosipalkkio on 5000 €. Valtuuston ja hallituksen varapuheenjohtajien vuosipalkkiot ovat 1500 €. Uutena elementtinä myös neljän lautakunnan, valiokunnan ja johtokunnan puheenjohtajat saavat jatkossa 1500 euron vuosipalkkion. Hallintosääntöpykälässä pidin puheen:

Luottamushenkilöuudistuksen keskeinen tavoite oli alun perin organisaation tiivistäminen ja kustannusten alentaminen. Vaikka lopputulos sisältää hyviäkin elementtejä, niin kustannussäästöjä se ei valitettavasti tuota – ehkä jopa päinvastoin. Tästäkin syystä kantani on, että luottamushenkilöpalkkioiden nostamisella tai laajentamisella ei tulisi lisätä kuluja entisestään.

Hallintosääntöön on kirjattu kerran valtuustokaudessa – siis neljän vuoden välein – tehtävät indeksikorotukset kokouspalkkioihin. Se on hyvä asia, eikä vaadi erillisiä päätöksiä. Näin pidetään huolta palkkioiden pysymisestä sovitulla kohtuullisella tasolla.

En ole ns. poliittisella urallani kovin montaa päätöstä jälkeenpäin harmitellut. Yksi sellainen oli, kun olin aikoinaan mukana päättämässä hyvinvointialueemme luottamushenkilöjärjestelmästä ja -palkkioista. Hyvinvointialueellehan muodostui erilainen ja korkeammalle taksoitettu järjestelmä. En halua, että lähestymme Nurmijärvellä tässä asiassa hyvinvointialueen tai edes muiden palkkiotilastojen kärjessä olevien kuntien käytäntöjä.

Olen usein vastannut vanhaan hokemaan ”luottamushenkilöpalkkioilla ei pääse rikastumaan”, että ei kyllä pääse köyhtymäänkään. Olemme pysyneet Nurmijärvellä tähän asti järkevällä ja riittävällä tasolla palkkioissa.

Toivon, että tuleva uusi valtuusto tulee keskustelemaan ajoissa ja rakentavasti myös kunnanvaltuuston koon pienentämisestä. Sillä olisi suora kustannusvaikutus ja mahdollisesti myös joitain muutakin positiivisia vaikutuksia – toki myös kielteisiä. Tässä vaiheessa tyydyn kannattamaan valtuutettu Rantalan tekemää muutosesitystä.

Kuntavaalien alla maaliskuussa selailin vanhaa kuntavaalikansiotani. Eteen tuli paperi, johon olin vuosia sitten listannut aloitteellisuuden ja onnistumisen hetkiä omalta kohdaltani. Päivitin listaa ja kyllä sitä kehtasi esitellä. Neljän valtuustokauden ja 17 vuoden aikana on tullut edistettyä moniakin asioita ja välillä onnistumisen hetkiäkin koettu. Niitä on mukava uusien tekemisten lomassa muistella. Toki totesin, että mitään saavutusta en voi laskea vain omiin nimiini. Erityisesti työryhmien osalta ansio ja onnistuminen jakautuu kaikille työryhmän jäsenille ja yhteistyölle valtuustoryhmien vetäjien kanssa. Ja jokaisen valtuustoon tuodun päätösasian taakse on täytynyt löytyä enemmistö eli vähintään 26 valtuutettua – he ovat olleet viime kädessä päättäjinä. Kunnalliseen päätöksentekoon ja vaikuttamiseen kuuluu sekin, että osalle kuntalaisista ja päättäjistä jotkin edellä mainituista asioista eivät ole “saavutuksia” vaan epäonnistumisia ja vääriä valintoja. Näitäkin näkökantoja ja mielipiteitä tulee ymmärtää.

Huhtikuun alussa kutsuin valtuustokollega Vuorisalon kanssa kansanedustaja Heikki Vestmanin Nurmijärvelle kertomaan ja keskustelemaan uudesta rakennuslaista. Asia on meilläkin erityisen ajankohtainen kuten myös elokuun alussa 2025 voimaan tuleva uusi Alueidenkäyttölaki. Toivottavasti saamme Heikin loppuvuonna kertomaan myös siitä.

Kevät meni luonnollisesti kuntavaalien merkeissä. Jostain syystä emme nähneet takavuosien reipashenkistä ja kuntalaisiakin kiinnostanutta vaalikevättä. Johtuiko sitten vaalien runsaudesta, paikallislehden näivettymisestä, uudesta sekavasta tuplavaalista tai hieman epäonnistuneesta Nurmijärven vaalitorikonseptista, mutta vaalit jäivät ns. kentällä varsin vaisuiksi. Aprikoin, että näinköhän vaalienkin osalta on tapahtumassa muutos ja tulevaisuuden vaalitorit käydään virtuaalimaailmassa – ei kasvokkain kuntalaisten ja ehdokkaiden kesken. Jos näin, niin ei välttämättä muutos parempaan.

Vaalirahoitusilmoitusten mukaan vaaleihin oltiin tällä kertaa valmiita satsaamaan entistä enemmän. Omat vaalikustannukset olivat hieman yli 2500 euroa, joka on selkeästi vähemmän kuin kaksissa edellisissä vaaleissa. Tuolla panostuksella ei päästy näissä vaaleissa Nurmijärvellä edes 10-kärkeen. Yli 5000 euron vaalibudjetteja oli peräti neljällä ehdokaalla. Aiemmin tällaisia lukuja ei ole nähty – tosin osa oli ehdolla kuntavaalien lisäksi myös aluevaaleissa.

Vaikka kampanja tuntui vaisulta, niin tulos oli kokoomukselle Nurmijärvellä ja henkilökohtaisesti ennätyksellisen hyvä. Kokoomukselle +2 paikkaa eli 16 valtuutettua. Omalle numerolle ennätykselliset 471 ääntä: eniten kokoomuksen listalla ja Vanhasen jälkeen kakkossija koko kunnassa.

Olin kolmatta kertaa mukana vetämässä vaalien jälkeisiä luottamuspaikkaneuvotteluja. Liki 130 luottamuspaikkaa saatiin jaettua puolueiden kesken hyvässä yhteisymmärryksessä ja sovussa reilusti alle kahdessa tunnissa. Tuollainen saavutus ei tule sattumalta. Kun ennen neuvotteluja sitoudutaan yhteisiin pelisääntöihin ja vaalituloksen kunnioittamiseen, niin ratkaisut saadaan nopeastikin. Myös pienet puolueet tulee huomioida – jyrääminen ei ole hyväksi.

Huhtikuun valtuuston kokouksessa hyväksyttiin Kirkonkylän kehittämissuunnitelma. Kiittelin sitä, että visioidaan ja osallistetaan. Totesin, että kuitenkin vasta asemakaavoitusvaiheessa nähdään kuinka ohjaava ja linjaava suunnitelmasta tulee. Kiinnitin huomiota siihen, että alue kaavoitetaan useassa osassa – ikään kuin korttelikaavoina, joten myös kokonaisuutta tulee tarkastella. Toin julki skeptisyyteni suunnitelman keskeiseen ajatukseen siitä, että keskustan pysäköinti ratkaistaisiin neljällä pysäköintitalolla. Tässä kuten kaikissa muissakin vastaavissa suunnitelmissa on kauniita kuvia ja ikuinen kesä. Iloiset ihmiset käyskentelevät havainnekuvissa paratiisimaisissa olosuhteissa vehreällä ja aurinkoisella keskustorilla. Totuus on se, että Suomessa on 8 kuukautta pimeää, vettä, räntää ja loskaa.

Toukokuun valtuusto hyväksyi vuoden 2024 tilinpäätöksen. Tilikauden ylijäämä oli noin 2,3 milj.euroa. Rajamäen Uimahalli Oy:n 12 milj.euron pääomalaina päätettiin konvertoida pääomasijoitukseksi Rajamäen Uimahalli Oy:n SVOP -rahastoon. Esitys konvertoinnista herätti jonkinlaista keskustelua ja kirjoittelua etukäteen. Faktat tuntuivat olevan valitettavasti välillä hukassa. Kerrottiin mm. että uimahallipäätöstä 2010 -luvulla tehtäessä kävijämäärän nousu oltaisiin arvioitu pahasti yläkanttiin ja taloudelliset laskelmat olisivat pettäneet osin sen vuoksi. Pengoin taas kerran vanhoja muistiinpanojani ja kirjoituksiani, jotta itsellänikin olisi täysi ymmärrys uimahallilaajennuksen muinaisesta päätöksenteosta. Tiivistettynä: Uimahalliyhtiön ei aikoinaan ajateltu lyhentävän toimintatuotoilla lainkaan tuota 12 miljoonan euron lainaa, vaan senkin osalta edellytettiin kunnan rahoitustukea. Kävijämääriä ei aikoinaan yliarvioitu, vaan päinvastoin toteutuneet kävijämäärät ovat ylittäneet merkittävästi arviot. Koko kirjoitus täällä: https://artohagg.fi/2025/05/10/uimahallin-paaomalainan-taustoja/

Nurmijärven uusi kunnanvaltuusto kokoontui ensi kertaa 2.6.2025. Mukana oli 22 uutta tai paluun tehnyttä valtuutettua eli kokoonpano uudistui yli 40 prosenttisesti. Puolueiden sisällä luottamuspaikkaneuvottelut oltiin viety läpi vaihtelevalla tavalla. Joistakin paikoista äänestettiin poikkeuksellisesti vielä valtuustosalissa. Kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Keskustan Riikka Raekannas ja varapuheenjohtajiksi Henriina Rantala (KOK) ja Maria Luoma (SDP). Kunnanhallituksen osalta päädyttiin äänestämään kuten myös kunnanhallituksen puheenjohtajasta. Tulin valituksi kh:n puheenjohtajaksi toimikaudelle 1.6.2025-31.5.2027 äänin 34-15-2tyhjää.

Uimahallin pääomalainan taustoja

Uimahalli vuoden 2011 kuosissaan.

Nurmijärven Uutiset kirjoitti digilehdessään Nurmijärven kunnanhallituksen päätöksestä konvertoida olemassa oleva 12.007.000 euron pääomalainan Rajamäen Uimahalli Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon yhtiön hakemuksen mukaisesti. Samassa yhteydessä kunnanhallitus totesi, että Rajamäen Uimahalli Oy:llä ei katsota olevan kykyä selviytyä pääomalainalle kertyneestä korkovelastaan ja totesi velan olevan arvoton velkojalle. Tämän seurauksena kunnanhallitus päätti luopua korkosaamisesta ja siten antaa uimahalliyhtiölle kyseisen hieman yli 6 milj.euron velan anteeksi. Kunnanhallituksen päätös on vasta esitys kunnanvaltuustolle. Lopullisen päätöksen asiassa tekee kunnanvaltuusto.

Kunnanhallituksen päätös kirvoitti jonkin verran keskustelua ja ainakin yhden mielipidekirjoituksen asiasta.

Päätökset uimahallin saneerauksesta ja laajennuksesta on tehty jo 2010-luvun alkupuolella – myös rahoitukseen ja kunnan takauksiin liittyvät päätökset. Kun päätösten taustoista ja perusteista yrittää kysyä, niin vastauksia ei tahdo saada. Itse toimin tuohon aikaan rivivaltuutettuna, mutta nykyisistä luottamushenkilöistä löytyy myös mm. kunnanhallituksessa vaikuttaneita henkilöitä. Yhtä kaikki – noiden vuosien jälkeen kunnassa on tehty satoja ellei tuhansia päätöksiä. Kaikkea on mahdoton muistaa ja omatkin tekemiset saattavat hämärtyä vuosien varrella. Tästäkin tapauksesta voi ottaa opiksi sen, että päätösten perustelut on hyvä kirjata mahdollisimman tarkasti pääösten yhteydessä.

Omat muistikuvani Rajamäen uimahallin saneerauksen ja laajennuksen päätöksenteosta ovat liittyneet siihen, että olin valtuuston äänestyksessä pienemmän vaihtoehdon kannalla, koska se oli taloudellisempi vaihtoehto ja vaati jatkossa vähemmän kunnan vuosittaista taloudellista tukea. Totesin myös, että isompi laajennus merkitsisi käytännössä sitä, että Klaukkalan uimahallihankkeeen saisi unohtaa vuosikymmeniksi. Minulla on ollut myös selkeä muistikuva siittä, että kaikki tuolloin esitetyt vaihtoehdot lähtivät siitä, että uimahalliyhtiö tarvitsee jatkossakin kunnan toimintatukea ja isompi laajennus, jonka kunnanvaltuusto vuonna 2011 hyväksyi tarvitsisi sitä huomattavasti enemmän.

Kaivelin jälleen kerran vanhoja blogikirjoituksiani, muistiinpanojani ja säilyttämiäni hankesuuunnitelmia. Niiden pohjalta seuraavassa joitain huomioita, jotka ehkä avaavat hieman asiaa.

Jo alkuvaiheen dokumenteissa mm. hankesuunnitelmissa todetaan, että hanke toteutetaan budjettivaroin ja kunnan takaamien lainojen turvin.

Vuoden 2011 lopulla tehtiin pienen ja ison laajennuksen väliset vertailulaskelmat, joissa käytettiin kahta erilaista lainakorkoa ja erilaisia käyttäjämäärien kasvuskenaarioita. Isommassa laajennuksessa tarkasteltiin silloisen käyttäjämäärän kasvua 20%:lla (210.000 kävijää), 40%:lla (245.000 kävijää) ja 60%:lla (280.000 kävijää). Pienemmässä laajennuksessa tarkasteltiin 10%:n kasvua (192.500 kävijää), 20%:lla (210.000 kävijää) ja 30%:lla (227.5000 kävijää).

Jokainen vertailulaskelmassa esitetty vaihtoehto osoitti, että uimahalliyhtiö tarvitsee jatkossakin kunnan vuosittaista tukea. Tuon tuen arvioitiin olevan korkomallista ja kävijämääristä riippuen vuonna 2020:

Pienemmässä laajennuksessa: 638.000 – 822.000 €
Isommassa (joka tuli valituksi): 882.00 – 1.247.000 €

Ymmärtääkseni lopullisessa päätöksenteossa käytettiin isossa laajennuksessa 40%:n kävijäkasvulukuja. Kiinteällä 3,78 %:n korolla kunnan tuen tarpeen vuonna 2020 laskettiin olevan peräti 1.055.000 €. Erikoisinta tuossa laskelmassa on se, että kunnan tuki on jaettu kahteen osaan: toiminta-avustus 275.000 € ja rahoitusavustus 780.000 €. Laskelma ja myös päätöksenteko on lähtenyt siis siitä, että uimahalliyhtiö tekee toiminnallista tappiota vuodessa 275.000 € ja se katetaan kunnan antamalla toiminta-avustuksella. Lisäksi kunta antaa vuodessa 780.000 € rahoitusavustusta, jolla uimahalliyhtiö hoitaa lainan korot ja lyhennykset.

Laskelma osoittaa sen, että uimahalliyhtiön ei ole kuviteltu missään tapauksessa pystyvän a) tekemään positiivista toimintakatetta b) pystyvän lyhentämään lainaa saati maksamaan edes sen korkoja. Ainakin kunnanhallituksen jäsenillä on täytynyt olla tieto tuosta laskelmasta.

Vielä tällä viikolla kuulin sellaisenkin mielipiteen, että uimahallipäätöstä tehtäessä kävijämäärän nousu oltaisiin arvioitu pahasti yläkanttiin ja taloudelliset laskelmat olisivat pettäneet osin sen vuoksi. Rohkenin olla eri mieltä. Tarkistin asian ja olin oikeassa. Kun rohkeimmassakin arviossa vuotuisen kävijämäärän arveltiin nousevan 280.000 kävijään, niin vuonna 2023 kävijämäärä oli peräti yli 320.000.

Mikä on talouden kannalta uimahallin optimikävijämäärä ja hinnoittelupolitiikka – se on oma mielenkiintoinen kysymys, jota uimahallin johdon ja hallinnon on syytä pohtia. Ikävä tosiasia on se, että pelkkä kunnan myöntämä toiminta-avustus on ollut huomattavasti suurempi kuin tuo aikoinaan arvioitu 275.000 € vuodessa. Onko toiminta-avustuksen määrä kasvanut noin suureksi osin juuri sen vuoksi, että kävijämäärät ovat kasvaneet laajennuksen ansiosta liki kaksinkertaiseksi.

Päätöksen uimahalliyhtiön pääomalainan konvertoinnista ja lainakorkojen anteeksiannosta tekee siis kunnanvaltuusto. Edellä kirjoittamani perusteella ei liene epäselvää, että konvertointi on perusteltua ja jo vuosikymmen sitten päättäjillä oli ymmärrys siitä, että uimahalliyhtiö ei tule koskaan lyhentämään euroakaan saamaansa lainaa – eikä senttiäkään edes lainankorkoja.

Uusi rakentamislaki – Heikki Vestman Nurmijärvellä

Huomasin valtuustokamraatti Juhani Vuorisalon kanssa, että uusmaalainen kansanedustaja Heikki Vestman (KOK) on pitänyt useita keskustelutilaisuuksia koskien uutta rakentamislakia. Kysyimme Heikiltä, sopisiko hänelle tulla käymään Nurmijärvellä samoissa merkeissä. Sopi, joten keskiviikkoiltana 2.4.2025 pidimme tällaisen pienimuotoisen tapahtuman Pirjon Pakarissa Kirkonkylällä. Kuulijat olivat tyytyväisiä Vestmanin selkeään, ytimekkääseen ja asiantuntevaan esitykseen. Keskustelua, näkemyksiä, hyviä kysymyksiä ja myös vastauksia kuultiin. Toivotettiin Heikki tervetulleeksi vast’edeskin Nurmijärvelle.

Saimme kuulla uuden lain tuomista keskeisistä muutoksista aiempaan lainsäädäntöön verrattuna. Lakihan tuli voimaan Marinin hallituksen aikana, mutta Orpon hallitus teki siihen ns. korjaussarjan, jonka keskeisenä tavoitteena oli luvituksen joustavoittaminen ja byrokratian vähentäminen.

Suurinta huomiota on merdiassa saanut ilmeisesti se, että alle 30 m2:n piharakennuksen tai pihasaunan voi rakentaa ilman lupaa. Tarkkaan ottaen laissa on kahdeksan luvanvaraiseksi määritettyä rakennustoimenpidettä:

asuinrakennus tai vapaa-ajan asuinrakennus
vähintään 30 m2:n tai 120 m3:n rakennus, joka ei ole asuin- tai vapaa-ajanrakennus
vähintään 50 m2:n katos
yleisörakennelma, jota voi käyttää yhtä aikaa vähintään viisi luonnollista henkilöä
vähintään 30 metriä korkea masto tai piippu
vähintään 2 m2:n suuruinen valaistu mainoslaite
energiakaivo
erityistä toimintaa varten rakennettava alue, josta aiheutuu vaikutuksia sitä ympäröivien alueiden käytölle

Muiden rakennustoimenpiteiden osalta kunta voi rakennusjärjestyksessä määrittää kunnan lupakäytännöt. Rakennusjärjestyksen sisältö ja määräykset ovatkin varsin tärkeät ja niiden muotoiluun tulee kunnan luottamuselimissä paneutua tarkasti. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat koskea rakennuspaikkaa ja muita alueita, rakennuksen kokoa ja sen sijoittamista, rakennuksen sopeuttamista ympäristöön, rakentamistapaa, istutuksia ja aitoja sekä muita rakennusta pienempiä rakennuskohteita, rakennetun ympäristön hoitoa, vesihuollon järjestämistä, sekä muita näihin rinnastettavia paikallisia rakentamista koskevia seikkoja. Vaikka jokin rakentaminen ei jatkossa tarvitsisi lupaa, niin näidenkin osalta tulee rakentajan noudattaa rakentamis- ja kaavamääräysten säännöksiä. Rakennusjärjestystä ja mm. palomääräyksiä pitää siis näissä pienissäkin hankkeissa noudattaa. Uudistus ei tarkoita, että valtakunnassa saa kukin rakentaa miten lystää. Kaikki rakennukset kuluttavat myös tontin rakennusoikeutta eli rakentamiseen pitää olla rakennuspaikalla käyttämätöntä rakennusoikeutta.

Kokonaisuudessa rakentamisen lupajärjestelmästä tulee yksinkertaisempi: aiemmat rakennusluvan, toimenpideluvan ja toimenpideilmoituksen korvaa yksi ainoa lupamuoto – rakentamislupa. Pienille rakennushankkeille uusi rakentamislaki määrittelee kolmen kuukauden käsittelytakuun – laskettuna siitä, kun rakennuslupahakemuksen sisältö täyttää sille asetetut vaatimukset – puutteellisia hakemuksia ei luonnollisestikaan aikaraja koske. Tämä käsittelytakuu astuu voimaan vuoden 2026 alussa.

Nurmijärvellä päätimme marraskuussa kunnanhallituksessa rakennusjärjestyksen uudistamisen vireilletulosta ja odotamme nyt luonnosta kunnan uudeksi rakennusjärjestykseksi. Alkuperäisen aikataulun mukaan luonnoksen piti tulla lautakunta- ja kunnanhallituskäsittelyyn keväällä 2025 ja voimaan vuoden 2026 puolella. Keskustelussa nousi esille kysymys siitä, onko asia laitettava vireille uudestaan vuoden 2026 puolella, jos kunnassa halutaan varmistua siitä, että asiassa noudatetaan uusia 1.1.2025 voimaan astuneita lakimuutoksia – ei viime vuoden marraskuussa voimassa ollutta lakia. Tähän kysymykseen varmasti palataan vielä.

Nurmijärvellä on viime vuosina määrätietoisesti edistetty ja helpotettu ns. haja-asutusalueen rakentamista. Tähän asti voimassa ovat kuitenkin olleet aiemmat säännökset ja aiemmat oikeuskäytännöt. Uusi korjaussarjalla paranneltu rakentamislaki antaa huomattavasti paremmat mahdollisuudet edistää tavoitteitamme, joilla on varsin laaja ellei jopa yksimielinen kannatus nykyisten kuntapäättäjien keskuudessa. Toki on muistettava sekin, että vaalien jälkeen osa päättäjistä vaihtuu ja uusilla päättäjillä voi olla erilaisia näkemyksiä.

Maankäytön ja kaavoituksen osalta Metsäkylän osayleiskaavan tilanne on edelleen avoin. ELY-keskus antoi kaavaluonnoksesta varsin kriittisen lausunnon, jota kunnassa ei vielä ole päästy käsittelemään. Tämän asian käsittely jäänee uusille luottanmuselimille. Nähtäväksi jää myös se, miten uusi rakentamislaki tulee vaikuttamaan asiaan ja kyseisen yleiskaavan lopulliseen sisältöön.

Toinen vielä keskeneräinen asia on Maankäytön tavoiteohjelma eli MATA, jonka ensimmäisen version Nurmijärven kunnanhallituksessa hyväksyimme kesällä 2020. Kyse oli viranhaltijoiden alkuun saattamasta ja luottamushenkilöiden hyväksymästä prosessista, jolla korvattiin aiemmin vuosittain laadittu MATO eli maankäytön toteutusohjelma. MATA korvasi myös vuonna 2011 hyväksytyn mutta jo vanhentuneen Maankäytön kehityskuvan 2040. MATAa on siis kehitetty jo kahdella valtuustokaudella ja työtä jatketaan vielä vaalien jälkeen seuraavallakin.

Juhani Vuorisalo, Heikki Vestman ja Arto Hägg sekä kaksi erilaista hiustyyliä.

Puolivuotiskatsaus II/2024

Järjestyksessään jo 32. luottamustoimieni puolivuotiskatsaus. Jos joku olisi tällaista ennustanut syksyn 2008 kuntavaalien alla, niin olisin itsekin epäillyt.

Tässä siis katsausta menneeseen vuoteen. Kevään kohokohta oli eittämättä presidentinvaalit. Nurmijärvelläkin teimme uutterasti työtä oman ehdokkaamme Alexander Stubbin valinnan eteen. Nurmijärven Kirkonkylällä järjestettiin vaalitilaisuus helmikuun alussa ja Alex veti kirjaimellisestri torin täyteen kansalaisia. Ennustin ensimmäisen kierroksen jälkeen, että kakkoskierroksella Stubb saa 52,8% äänistä. Tämä olikin tismalleen ennakkoäänten saldo. Äänestyspäivän jälkeen lopulliseksi vaalitulokseksi tuli 51,6 % äänistä. Nurmijärvellä Stubbin kannatus oli peräti 58,9%.

Vuoden lopulla Kokoomuksen Uudenmaan piirihallitus valitsi oman paikallisyhdistyksemme Kokoomus Nurmijärvi ry:n vuoden uusmaalaiseksi paikallisyhdistykseksi. Hieno tunnustus hienolle porukalle. Aktiivisuutemme niin kunnallispolitiikassa kuin mm. eurovaali- ja presidentinvaalikampanjassa eivät jääneet huomiotta.

NYKin lukion jo keväällä 2021 hyväksytty hankesuunnitelma tuotiin uuteen käsittelyyn keväällä 2024. Kun meitä päättäjiä usein moititaan jälkiviisastelusta, niin en malttanut muistuttaa varoituksensanoistani keväältä 2021: “Riski kustannusarvioiden noususta on korkeahko johtuen hankesuunnitelmien tasosta. Tämä on hyvä tiedostaa.” Tämäkin muistuttelu sitten aiheutti muutaman kitkerän katkeran kommentin tyyliin “Sekö on tärkeätä, että kuka on ollut joskus oikeassa.” NYKin hankesuunnitelma käsiteltiin kunnanvaltuuston kokouksessa toukokuussa. Eräillä tahoilla oli vielä halukkuutta sekoittaa jo entisestään hankalaa lukiotilannette siten, että selvitettäisiin Arkadian yhteislyseon halukkuus laajentaa toimintaansa ja kunnan oman lukio-opetuksen lakkauttamista. Tein kunnan valtuustossa vastaesityksen, joka voitti selkeästi äänin 14-35-1vaiti-1poissa. Oma kokoomusryhmämme mielipiteet hajosivat äänestyksessä, mikä ei ole sinänsä harvinaista, kun kyse on pohjoisen tai keskisen Nurmijärven kouluasioista. Omassa ryhmässä olimme vähemmistössä, mutta siis voittaneen esityksen takana – Nurmijärvellä ei selvitetä kunnallisen lukiotoiminnan lakkauttamista ja lukio jatkaa Kirkonkylällä.

NYKin lopullinen sijoituspäätös on edelleen tekemättä. Olen näillä näkymin kallistumassa Krannila-vaihtoehdon kannalle.

Kesäkuussa pidettiin kokoomuksen puoluekokous Tampereella, jossa olin puoluekokousedustajana. Tampereella päättyi tältä erää kuusi vuotta kestänyt pestini puoluevaltuustossa – yksi kausi varsinaisena jäsenenä ja kaksi kautta varajäsenenä. Puolueen sääntöjen mukaan kolme peräkkäistä on enimmäismäärä. Puoluekokous oli uusmaalaisille sikäli pettymys, että piiristä ei valittu ketään ns. puoluejohtoon. Piirin ehdokas puolueen varapuheenjohtajaksi oli ministeri Sari Multala. Kun ehdolle asettui yllätteän myös uusmaalainen kansanedustaja Limnell, niin äänet hajautuiovat sen verran, että Uusimaa jäi ilman edustusta puoluejohdossa. Hämmentävä tapaus. Limnell jäi äänestyksessä peränpitäjäksi, mutta vaikutti ymmärrykseni mukaan ratkaisevasti lopputulokseen.

Kesän kuuma keskustelunaihe Nurmijärvellä oli valokuituoperaattoreiden kaivutouhut ja erityisesti niiden jälkijättöiset ja puutteelliset ennallistamistyöt. Kirjoitin aiheesta kesäkuussa Nurmijärven Uutisiin seuraavasti:

Nurmijärven Uutiset uutisoi 12.6.2024 valokuituhankkeiden ennätyksellisestä määrästä. Valokuitutyömaita on ollut kunnassa parhaimmillaan liki 200 eli yksittäisiä kaivantoja ja roiloja lähinnä kunnan päätaajamissa on ollut pahimmillaan tuhansia. Kaivantojen paikkaaminen ja asfaltointi on ollut paikoin tuskallisen hidasta. Ilman päällystettä olevat keskeneräiset kaivannot menevät montuille, laajenevat ja pölisevät.

Olen ottanut esille sekä kunnanhallituksessa että teknisessä lautakunnassa sen, että kaivulupien valvontaan kuntaan voisi ottaa muutaman infrapuolen insinööriopiskelijan/teekkarin kesätöihin. Mikäli valvonnan hoitaa kunnolla, niin kaivantojen ja roilojen tarkastuksia on tehtäväksi tuhansia ja jälkitarkastukset siihen päälle. Savotta on täysin mahdoton kunnan vähäiselle vakituiselle henkilökunnalle, joka luonnollisesti pitää lomiansa juuri silloin, kun mainitut työt käyvät kuumimmillaan. Kun jokaisessa naapurikunnassa on sama valokuitubuumi meneillään, niin työt tehdään ajallaan ja kunnolla siellä, missä valvonta toimii. Valvonta ei puolestaan toimi ilman valvojia.

Kun aikoinaan itse opiskelin rakennusinsinööreiksi, niin valtionhallinto ja kunnat tarjosivat runsaasti eri vaatimustason kesätyöpaikkoja alan eri vuosikurssien opiskelijoille. Nurmijärveläisille alan opiskelijoille nämä työpaikat olisivat tärkeitä sekä työkokemuksen että ansainnan kannalta. Kunnalle opiskelijoiden kesätyöpaikat olisi kustannustehokas tapa varmistaa, että kaivutöiden tekijät suorittavat velvoitteensa kunnolla ja ajallaan. Haitat kuntalaisille vähenisivät merkittävästi.

Ehdotus ei taida enää tälle suvelle johtaa mihinkään toimenpiteisiin, mutta toivon, että siitä otettaisiin kunnanvirastolla koppia ilman byrokraattista valtuustoaloitemenettelyäkin. Allekirjoittanut tunnetaan ankarana ja vastuullisena talousihmisenä. Väitänkin, että ehdotukseni olisi taloudellinen, tehokas ja yhteiskuntavastuullinen tapa huolehtia kunnan infraomaisuudesta ja kuntalaisten tyytyväisyydestä.

Sittemmin olemme kunnanhallituksessa ja teknisessä lautakunnassa käsitelleeet asiaa ja kunnassa on lisätty valvontaresursseja ja järkeistetty kaivulupiin liittyviä käytäntöjä.

En ole ollut intohimoinen valtuustoaloitteiden laatija, vaikka niitäkin on tullut jätettyä jonkin verran vuosein mittaan. Olen yrittänyt pitää kiinni siitä, että en esitä näinä tiukkoina kuntatalouden aikana ainakaan menoja lisääviä aloitteita. Jostakin syystä tekemieni aloitteiden käsittelyajat ovat olleet viime vuosina kestämättömän pitkiä. Uotilan Koulutietä ja Sahanmäentietä koskevan aloitteeni valmistelu kunnanvaltuuston käsittelyä varten kesti käsittämättömät 3 vuotta ja 4 kuukautta. Helmikuun alussa 2023 tein aloitteen siitä, että selvitetään kunnan metsien FSC-sertifiointi. Arvioni oli, että sertifioinnilla jopa lisättäisiin kunnan tuloja. Tämän aloitteen käsittely on kestänyt nyt liki kaksi vuotta. Kaiken huippuna oli kokoomuksen valtuustoryhmän nimissä tehty aloite kunnan asemakaavoittamisen sujuvoittamisesta. Olin aloitteen allekirjoittaja ryhmän puheenjohtajana. Aloite tuli joulukuussa 2024 kunnanhallituksen käsittelyyn ällistyttävän viiden ja puolen vuoden valmistelun jälkeen. Kun vastauskin oli varsin pintapuolinen, niin ehdotin asian palauttamista uudelleen valmisteluun ja näin kunnnahallitus myös päätti. Mikäli käsittely jatkuu samalla kiireellä, niin aloite tulee uudelleen käsittelyyn kesäkuussa 2030.

Syyskuussa kirjoitin blogissani mm. kunnan toimielinrakenteesta. Toimielinrakenteen uudistaminenhan on tulossa kevätkaudella pääätöksentekoon. Linjasin omia näkemyksiäni seuraavasti:

– Lautakuntarakennetta ja luottamushenkilöorganisaatiota pitää tarkastella.

– Kunnanhallituksessa ja lautakunnassa riittää hyvin 9 jäsentä. Näin on mm. Nurmijärveä suuremmassa Hyvinkäällä.

– Kolme teknisen puolen lautakuntaa on paljon.

– Hyvinvointilautakunnan tarpeellisuus on nykyisellään kyseenalainen. Käsiteltäviä asioita on varsin vähän – useita kokouksia, joissa vain muutama käsiteltävä asia. Tehtävät voidaan jakaa esim. sivistyslautakuntaan ja/tai kunnanhallitukselle tai yhdistää elinvoimalautakuntaan.

– Mielestäni pitäisi rohkeasti ja ennakkoluulottomasti tarkastella myös kunnanvaltuuston kokoa. Valtuutettujen määrää voidaan vähentää, kun päätösvaltaa ja asioita on siirretty hyvinvointialueelle. Esim. 47 tai 45 valtuutettua riittää. Demokratia ei jää siitä kiinni.

– Toiminta tehostuu ja syntyy kustannussäästöjä.

Syksyn kohutuin ja keskustelluin aihe oli Klaukkalan minipalveluverkko. Mini-statuksesta huolimatta kyse oli nurmijärveläisittäin mammuttimaisesta yli 70 miljoonan euron investointihankkeesta. Kun tarjolla oli liki 10 miljoonaa euroa edullisempi ja ainakin johtavien viranhaltijoiden mukaan pedagogiikan ja opetuksenjärjestämisen kannalta parempi vaihtoehto, niin tein kunnanvaltuustossa muutosesityksen kalleinta tarjolla ollutta vaihtoehtoa vastaan. Esitykseni hävisi äänin 36-15. Jälleen tuli yritettyä vaikuttaa kunnan talouden tasapainottamiseen vaihtoehdolla, joka olisi kuitenkin tarjonnut hyvät puitteet opetuistoimelle ja oppilaille, mutta ei onnistunut tällä kertaa.

Syyskuussa yhdistyksemme Kokoomus Nurmijärvi ry vietti 100-vuotisjuhlaa Kirkonkylän Ahjolassa. Juhlapuhujina olivat Ben Zyskowicz ja Heikki Vestman. Minulle luovutettiin Kokoomuksen Kultainen Leijona tunnustuksena pitkästä ja ansiokkaasta toiminnasta Kansallisen Kokoomuksen päämäärien hyväksi. Tätäkään en osannut ennustaa vuonna 2008, kun lupauduin ehdolle kuntavaaleihin.

Kun noinkin hieno tunnustus tuli saatua, niin lupauduin ehdolle myös vuoden 2025 kuntavaaleihin. Ne tulevat olemaan viidennet kuntavaalit osaltani. Aluevaaleihin en ole lähdössä.

Kokoomusryhmämme kasvoi vuoden lopulla 16 valtuutetun kokoiseksi, kun Tapiolinna ja Lehtimäki siirtyivät ryhmämme jäseniksi perussuomalaisista.

Minipavevaltuusto

Olen kirjoittanut Nurmijärven kunnallispolitiikasta ja kunnanvaltuuston kokouksista säännöllisesti noin 16 vuotta. Kun aika hämärtää muistot ja muistikuvat, niin omasta blogista löytyy aina kussakin ajassa tuoreeltaan kirjattuja huomioita ja tuntemuksia. Niistä on hyötyä, kun vanhoja pöytäkirjoja ja lehtijuttuja ei tahdo menneiltä ajoilta vaivatta löytää. Otaksun, että eilinen 2.10.2024 valtuuston kokous on yksi niistä, joihin tullaan vielä palaamaan. Niinpä kirjaan tähän omia havaintojani tuoreeltaan – kuten niin monesti aiemminkin.

Kokouksen odotettu kohokohta oli sijoitettu aivan asialistan kärkeen: Klaukkalan minipalveluverkkoon liittyvän hankesuunnitelman hyväksyminen. Klaukkalan palveluverkkohan nousi yhdeksi tarkastelukohteeksi kunnan talouden tervehdyttämiseksi käynnistetyssä NUUKA-työssä. Tarkoituksena oli nimenomaan saavuttaa järkevillä ratkaisuilla myös taloudellista hyötyä. Vaikka tätä minipalveluverkkotarkastelua on tituleerattu myös superpalveluverkoksi, niin se käsittää tosiaan vain yhden kunnan taajamista, vaikka on investoinniltaan merkittävän kokoinen.

Taustalla oli sivistyslautakunnan ja teknisen lautakunnan lausunnot asiasta sekä kunnanhallituksen käsittely. Sivistyslautakunta lausui puoltonsa vaihtoehdolle 2B ja tekninen lautakunta vaihtoehdolle 4. Pohjaesitykseksi kunnanhallitukseen tuli VE2B, jonka takana olivat sekä sivistystoimialan että teknisen toimialan johtavat viranhaltijat. Kunnanhallitus päätti äänin 3-8 esitttää vaihtoehtoia 4. Olin kunnanhallituksessa VE2B:n kannalla.

Valtuustossa asian käsittelyssä käytettiin odotetusti poikkeuksellisen paljon puheenvuoroja. Olin pyytänyt etukäteen kirjallisesti puheenvuropyynnön, joten pääsin ääneen heti toisena esittämään muutosesityksen. Tässä puheenvuoroni kokonaisuudessaan:

Arvoisa kj, pj, muut läsnäolijat

Teen seuraava muutosesityksen:

1. Klaukkalan minipalveluverkon toteutusvaihtoehdoksi valitaan vaihtoehto 2B ja rahoitusmalliksi valitaan taserahoitus. Klaukkalan yhtenäiskoulu toteutetaan elinkaarimallilla. Viirinlaakson päiväkoti ja Isoniitun koulun laajennus toteutetaan perinteisellä urakkamallilla esim. KVR-urakkana.

2. Valtuusto merkitsee tiedoksi, että vuoden 2024 talousarvion investointisuunnitelmasta 2024-2028 poistetaan päätöksen myötä seuraavat talonrakennushankkeet:
Syrjälän päiväkodin peruskorjaus
Syrjälän koulun peruskorjaus
Urheilupuiston koulu, uudishanke
Klaukkalan koulun peruskorjaus

Poistettujen hankkeiden tilalle tulevat päätöksen myötä seuraavat hankkeet:
Klaukkalan yhtenäiskoulu
Viirinlaakson päiväkoti (aiemmin “Klaukkalan uusi päiväkoti”)
Isoniitun koulun laajennus

3. Vuoden 2024 talousarviota ja sen yhteydessä olevaa investointisuunnitelmaa muutetaan seuraavasti:

Talonrakennuksen määrärahoihin tehdään seuraavat muutokset: Taulukko

Ehdotin vaihtoehtoa, jota ovat esittäneet sekä sivistystoimialan että teknisen toimialan johtavat viranhaltijat. He ovat minun papereissani myös kunnan parhaita ja laaja-alaisimman näkemyksen omaavia asiantuntijoita tässä asiassa.

VE2B:n valinnan perusteluissa korostuukin käyttäjien, eheän koulupolun, opetuksen järjestämisen ja opetuksen tuen näkökulmat ja kunnan palveluverkkosuunnitelman mukaiset tavoitteet.

VE2B:ssä kritiikkiä on aiheuttanut lähinnä yhtenäiskoulun koko. Esille on nostettu myös kysymyksiä ja arveluja mm. paikoitusalueista, saattoliikenteen ohjauksesta, välituntipihojen koosta, väistötiloista ja vesijohtojen saneerauksista tai tarkasteltu hankesuunnitelmatasoisten viitepiirustusten yksityiskohtia ja ikkuna-aukotuksista. Opetuksen järjestämisen, pedagogiikan tai tilojen soveltuvuuden osalta en ole noteerannut varteenotettavaa kritiikkiä VE2B:stä.

En minäkään ole jättikoulun kannattaja. Sen vuoksi en ehdottanut suurinta yhtenäiskoulua.

Oletettavasti seuraavissa puheenvuoroissa mainitaan se, että nyt päätetään investoinnista, jolla vaikutusta vuosikymmenien ajan. Näin on yleensä aina, kun päätetään rakennusinvestoinneista. Aivan samalla tavalla nyt päätetään myös investoinnin talousvaikutuksista – käyttö- ja ylläpitokustannuksista sekä pääoma- ja rahoituskustannuksista, jotka vaikuttavat kunnan ja kuntalaisten talouteen vuosikymmenien ajan.

Pohjaesityksenä oleva VE 4 aiheuttaa joka ikinen vuosi 750 k€:n ylimääräiset kustannukset verrattuna VE 2B:een. 20 vuodessa tämä merkitsee siis 15 milj.euron lisäkustannusta. Vuosien varrella summa vielä kasvaa inflaation ja indeksien vaikutuksesta.

Noissa luvuissa ei ole mukana tontin myyntituloja, jotka jäävät saamatta, mikäli valinta on VE4. Nekin kyllä kunnan kassaan jonain päivänä kilahtavat, joskin toteutuvat vasta myöhemmin.

Se, että nyt valittaisiin vaihtoehto, joka tuo kunnalle ja veronmaksajille vuosittain 0,75 milj.euron lisäkustannukset olisi suorastaan irvokasta. Olemme useita vuosia tehneet hartiavoimin töitä, jotta olemme saaneet hillittyä käyttötalousmenojamme. Jokainen NUUKA-työssä puristettu säästöeuro on ollut tuskainen tehtävä. Jos ja kun tuota edellä mainittua 750 k€:a vastaavia vuotuisia säästöjä lähdetään hakemaan talousarviosta, niin voin vakuuttaa, että ei tule olemaan helppoa. Tuskin onnistuu, kun säästöpaineita on jo ennestään valmiina. Luultavammin joudumme kuntalaisten kukkarolle eli veronkorotuksiin.

Lopuksi totean, että mielestäni kunnallisen päätöksenteon tulee uudistua ja kehittyä. Toivon kuitenkin, että täällä valtuustosalissa käytävällä keskustelulla ja debatilla on jatkossakin merkitystä – ja vaikutusta jopa valtuutettujen lopulliseen kannanmuodostukseen. En ole, enkä tule allekirjoittamaan luottamushenkilönä minkäänlaisia vetoomuksia tai adresseja, jos asian käsittely on kesken luottamuselimissä.

Esitystäni voi kannattaa vapaasti.

Puheita pidettiin sen verran paljon, että kaikkia on turha ja mahdotonkin lähteä referoimaan. Useassa puheessa tuotiin esille samoja asioita ja kuten olin ennalta aavistellut – aivan samoja argumentteja käytettiin täysin päinvastaisen lopputuloksen perustelemiseen. Puheiden kirjo oli laaja ja niissä oli sekä tunnetta että tunnelmointia pienistä koululaisista jättiläisiin ja runsaasti erilaisia uhkakuvia. Pandemiatkin taisi tulla mainituksi – vain heinäsirkat puuttuivat.

Muutosesitystäni kannattaneiden puheenvuoroista jäi päällimmäisenä mieleen Niinimäen, Vuorisalon ja Taipaleen puheet. Vihreiden Leni Niinimäki piti puheen, jossa hän toi julki VE4:ssä Viirinlaaksoon 1-12 vuotiaille lapsille esitetyn yli 400 oppilaan koulu- ja päiväkotiyhdistelmän ongelmallisuudet. Leni ilmoitti huolensa tällaisessa ratkaisussa erityisesti kaikkein pienimmistä ja erityistä tukea tarvitsevista lapsista. Aivan samoja ajatuksia oli itsellänikin – etenkin, kun varhaiskasvatuksen puolelta oli aiemmin esitetty huolta noin suuresta ja hallinnoltaan monimutkaisesta yhdistelmästä. Rajoitettu puheaika kuitenkin jätti asian pois omasta puheestani, mutta Niinimäki varmasti selkeämmin ja asiantuntevammin sen toi esille. Edelleenkin hieman hämmästyttää, että isompien lasten ja nuorten osalta isoa yksikköä arvosteltiin monella tapaa, mutta aivan pienimpien kuntalaisten kohdalla tuota Viirinlaakson paketin ongelmallisuutta ei taidettu nostaa esille kuin Niinimäen ja Virpi Korhosen puheenvuoroissa. Vuorisalo piti selkeän puheenvuoron, jossa käsitteli omaa osaamisaluettaaan turvallisuutta ja hänkin korosti vaihtoehtojen suuria eroja talouden kannalta. Taipale piti rakentavan puheen, jonka päätteeksi nosti esille ajatuksen erilliskoulujen hallinnollisesta yhdistämisestä, mikäli valtuusto päätyy osoittamaan epäluottamusta tehtyyn valmisteluun ja päätyy valitsemaan vaihtoehto 4:n.

Äänestys päättyi VE4:n eduksi äänin 36-15.

On mielenkiintoista nähdä minkälaiset vaikutukset nyt tehdyllä päätöksellä on seuraavaan isoon koulupäätökseen eli lopulliseen päätökseen NYKin eri vaihtoehdoista. Jos valtuuston linja arvottaa Kirkonkylänkin kohdalla tontin koon aivan kärkeen päätöksenteossa, niin se johtaa todennäköisesti lukion sijoittamiseen Kirkonkylällä Krannilaan tai jopa koko yläkoulu&lukiokompleksin siirtämiseen pois ahtaalta keskustan tontilta. En keksi perusteluita, miksi nämä tapaukset eroaisivat perusteiltaan – oikeastaan vain siten, että NYKin nykyinen tontti on vielä huomattavasti ahtaampi kuin Klaukkalan VE2B:ssä ollut tontti.

Kunnanvaltuutettu Matti Putkonen ilmoitti muuttaneensa pois paikkakunnalta ja jättäneensä eronpyynnön Nurmijärven luottamustoimistaan. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kallepekka Toivonen totesi jäähyväispuheessaan, että “Matti teki lyhyen mutta ytimekkään valtuustouran Nurmijärvellä ja kun häntä ja hänen tyyliään oppi tuntemaan, kaikki muu tuntui lattealta.” Luonnehdinta oli varsin osuva. Kun Putkonen totesi omassa puheenvuorossaan huumorilla, että “Kyllähän välillä osa teistä on puhunut ihan mahdottomia.”, niin näkemys oli varmasti molemmin puoleinen. Vaikka valtuustosalissa haastoimme toisiamme muutaman kerran, niin NUUKA-ohjausryhmässä yhteistyömme sujui hyvin. NUUKA-työskentely oli myös yksi niistä positiivista asioista, jonka Putkonen mainitsi loppusanoissaan. Yksi Matin valtuustopuheenvuoroissa kerta toisensa jälkeen esiintynyt aihe oli Nurmijärven kunnan organisaatiokaavio, jota hän penäsi puhujapöntöstä lukemattomia kertoja. Totesinkin, että kehystetty kunnan organisaatiokaavio olisi ollut erinomainen läksijäislahja Matille.

Kunnan entistäkin vaikeamman talousarvion laatimisen ja NYK-päätöksen ohella seuraava iso asia on MATA-päätöksenteko. Maankäytön tavoiteohjelman (MATA) päivitys on ensi maanantain kunnanhallituksen asialistalla. Asiaan liittyy mielestäni Metsäkylän osayleiskaavasta kunnan ulkopuolelta juuri tulleet lausunnot. Sekä Uudenmaan liitto että ELY-keskus ovat antaneet poikkeuksellisen kriittiset – jopa tyrmäävät lausunnot kyseiseen osayleiskaavaan. Mielestäni on vakavan selvittelyn ja harkinnan paikka, että onko kunnan jossain määrin tarkistettava kantojaan asiaan liittyen. Tavoitteena on saada haja-asutusalueen osayleiskaavat etenemään – ei ryhtyä käymään käräjiä. Kunnanjohtajan esitys maanantain kunnanhallituksessa tulee olemaan se, että MATAn valmistelun tueksi asetetaan poliittinen ohjausryhmä.

Perinteet velvoittavat – Puolivuotiskatsaus II/2023

Perinteet velvoittavat eli vuorossa on luottasmustoimieni puolivuosittainen yhteenveto. Kuudettatoistavuotta mennään tällä sapluunalla.

Nurmijärven kuntapolitiikassa loppuvuoden 2023 merkittävin asia tuntui olevan kunnallisen pysäköinnin järjestäminen – tai järjestämättä jättäminen. Näin ainakin some-kirjoittelun perusteella olisi voinut olattaa. Taisipa paikkallislehtikin nostaa aktiivisesti asiaa esille. Lokakuussa valtuusto sitten päätti, että jatketaan entisellä mallilla ilman parkki-pirkkoja ja -perttejä. Pientä jupinaa kuului jälkikäteenkin, mutta nyttemmin keskustelu on hiljentynyt.

Valtuuston osavuosikatsauksen yhteydessä tein ponsiesityksen siitä, että merkittävimmistä investontihankkeista ryhdyttäisiin raportoimaan myös kokonaiskustannukset – aiemman vuositasolla tapahtuvan raportoinnin sijaan. Ajattelin, että kun isojen hankkeiden kustannukset jakautuvat useammalle vuodelle, niin olisi kuntalaisten ja päättäjien kannalta tarpeen raportoida myös hankkeiden kokonaiskustannuksia ja ennustetta, jotta olisi ymmärrys, onko hanke pysymässä budjetissa. Ponsi hyväksyttiin ja nyt vuoden 2024 alussa on jo saatu näytille tällaista uutta informaatiota.

Kunnanhallituksen talousarvioesitys saatiin hyväksytyksi lokakuussa alle neljässä tunnissa. Tätä avitti se, että kuntatalouden tervehdyttämistä ja säästötoimenpiteitä oli vuoden verran käsitelty ns. NUUKA-ohjausryhmässä ja sen pääkohdat oli jo kesäkuussa hyväksytty valtuustossa. Kun lokakuussa saatiin päätökseen myös NUUKAn 0,9 milj.euron jatko-osakin, niin marraskuun talousarviovaltuustoon ei jäänyt mitään karsittavaa kulupuolen osalta ja myös isommilta lisämäärärahaesityksiltä säästyttiin. Kunnallisvero sen sijaan keskustelutti ja äänestytti. Valtuusto päätti tuloveron tasoksi 7,5 %, joka on edelleen varsin kilpailukykyinen muihin kehyskuntiin verrattuna. Perussuomalaiset esitti rakentamattomien rakennuspaikkojen kiinteistöveron korottamisen 5,00 %:iin. Ilmoitin vastustavani tällaista raippaveroa tilanteessa, jossa rakentaminen on muutenkin pahoissa vaikeuksissa, eikä rakennushankkeita päästä aloittamaan kysynnän puutteessa ja heikossa markkinatilanteessa. PS:n esitys kaatui selvin luvuin. Valtuuston talousarviokokoukseen päättyi myös vuoden verran kestänyt roolini NUUKA-ohjausryhmän puheenjohtajana. SDP:n ryhmäpuheessa valtuutettu Rousu kiteytti toimintani NUUKA-ohjausryhmän puheenjohtajana näin nätisti: “Tämän näytelmän on meille kattanut kokoomuksen Arto Hägg ja meidän kaikkien tulee valita, mitä tarjolle on laitettu.”

Vaikka kunnan talouden tasapainottamistoimenpiteet saatiinkin sovittua, niin investointien osalta jäi muhimaan melkoinen aikapommi. Jokaisessa kolmessa päätaajamassa on vireillä mittavat kouluinvestoinnit, joilla on suuri merkitys kunnan talouteen tulevina vuosina. Rajamäen kampus on jo rakenteilla, mutta Kirkonkylän hanke on vasta suunnittelupöydällä. Klaukkalan koulu- ja päiväkoti hankkeista muodostuva ns. minipalveluverkko on hankesuunnitteluvaiheessa, jota ryhdytään käsittelemään kuluvan viikon aikana luottamuselimissä. Valtuuston kesäkuiseen NUUKA-käsittelyyn sisältyi päätös laatia vuoden 2023 loppuun mennessä hankesuunnitelma Klaukkalan palveluverkkoon liittyen. Hankesuunnitelmaan määritettiin sisältyväksi useampi toteutusvaihtoehto:

Klaukkalan yhtenäiskoulu sisältäen Urheilupuiston koulu, Syrjälän koulu ja Klaukkalan koulu
Aiemman hankesuunnitelman mukainen Urheilupuiston koulun korvaava investointi
Vaihtoehto, jossa Klaukkalan koulu, Urheilupuiston koulu ja SYrjälän koulu arvioidaan erikseen

Vuoden 2023 aikana hankesuunnitelma on jalostunut luottamushenkilö- ja kuntalaiskuulemisien ja viranhaltijavalmistelun tuloksena seuraaviksi vaihdoehdoiksi, jotka siis etenevät nyt päätöksentekoon:

VE1 Iso yhtenäiskoulu ja Viirinlaakson päiväkoti, kustannusarvio 56 086 000 €
VE2A Yhtenäiskoulu ja Viirinlaakson päiväkoti+koulu, kustannusarvio 61 070 000 €
VE2B Yhtenäiskoulu, Viirinlaakson päiväkoti+Vendlaskolan ja Isoniitun laajennus, kustannusarvio 63 289 000 €
VE3 Urheilupuiston uusi yläkoulu, Klaukkalan uusi alakoulu ja Viirinlaakson päiväkoti, kustannusarvio 67 698 000 €

Vaihtoehtojen välillä on melkoiset kustannuserot, jotka varmasti luovat oman paineensa päätöksentekoon. Yhtä kaikki – toivon nopeaa päätöksentekoa. Rakentamisen matalasuhdanne kestänee ainakin tämän vuoden loppuun, mutta rakentamisen panoshinnat tulevat jossakin vaiheessa kääntymään jälleen nousuun. Toivottavasti kilpailutus ehditään tekemään sitä ennen.

Valtuustoaloitteeni vanhenivat taas puoellla vuodella. Aloitteeni kunnan metsien FSC-sertifioinnista täyttää ensi kuussa yhden vuoden. Yksityistiealoitteeni, josssa ehdotettiin selvitettävän Uotilan koulutie ja Sahanmäentien luovuttamista kunnan haltuun ja hoitoon puolestaan täytti taannoin kerrassaan kolme vuotta. Kun aikanaan kysyin, kuinka nopeasti Uotilan koulutien ottaminen kunnalle onnistuisi – huomioiden mahdollinen osayleiskaavan täydennys ko. tien merkinnällä liikenneväyläksi, niin vastaus oli: vuosia. Nyt voimme todeta, että kyseinen operaatio kestäisi vuosia + kolme vuotta.

Hyvinvointialueella (Keusote) jatkettiin sikäli vanhalla systeemillä, että aluevaltuusto kokoontui harvakseltaan – vain kolme kertaa vuoden 2023 loppupuoliskolla. Päätöksenteko on keskittynyt vahvasti aluehallitukselle. Valtuusto käsitteli syyskuussa osavuosikatsauksen ja tilinpäätösennuste näytti järkyttävää miinuslukemaa 55 milj.euroa. Talkoita on luvassa. Hyvinvointialueohjelman valtuusto sai hyväksyttyä, mutta sen sisältö oli varmasti monelle pettymys, kun palveluverkkoon saati toimitiloihin ei ohjelmassa otettu kantaa. Palvelujen verkostosuunnitelmasta päätetään aluevaltuustossa tämän viikon torstaina 25.1.2024 ja toimitilaohjelma vasta sen jälkeen. Toimitilaohjelma on edelleen valmisteltavana ja se menee aluehallituksen päätettäväksi ja hyväksyttäväksi vuoden 2024 aikana. Alunperinhän toimitilaohjelmaa odotettiin julki jo vuonna 2023.

Uudenmaan Kokoomuksen sääntömääräinen syyskokous pidettiin joulukuussa Kauniaisissa. Sain jatkokauden Uudenmaan Kokoomuksen piirihallitukseen vuodelle 2024 .

Talousarvio- ja tuloveroesitys 2024

Viime vuosien tapaan Nurmijärven kunnanhallituksen talous- ja veroesitys vuodelle 2024 ja taloussuunnitelma vuosille 2025-26 syntyi varsin kivuttomasti ja erinomaisen nopeasti. Kokous tiistaina 23.10. kesti neljä tuntia ja siinä ajassa ehdittiin käsitellä tukku muitakin pykäliä.

Takana ovat ajat jolloin talousarvioesitystä ruodittiin useampana päivänä ja iltamyöhään. Tällä kertaa tehtävää helpotti tarkkaan käännelty ja käsitelty NUUKA-esitys, jota poliittinen ohjausryhmä kunnanviraston väen kanssa valmisteli liki vuoden verran. Ensimmäinen isompi NUUKA-esityshän hyväksyttiin kunnanvaltuustossa jo kesäkuussa 2023 ja sitä täydentävä 2-osa kunnanhallituksessa edellä mainitussa kokouksessa 23.10. Eli noin 9 miljoonan euron sopeuttamisehdotukset oli siis pääosin jo kertaalleen käsitelty ja hyväksytty NUUKA-prosessissa ja ne oli huomioitu myös kunnanjohtajan talousarvioesityksessä. Tietoisuus talouden tilasta oli kunnanhallituksessa myös sen verran hyvällä tasolla, että talousarvioesitykseen ei tehty määrärahamuutosehdotuksia.

Sen sijaan kunnanjohtajan tuloveroesityksestä keskusteltiin ja äänestettiin. Kunnanjohtajan pohjaesityksenä oli kunnallisveron nostaminen 0,49 %-yksiköllä tasolle 7,6 %. Sote- ja aluehallintouudistuksen jäljiltähän Nurmijärven tulovero-% on tällä hetkellä 7,11.

Perussuomalaisten Tapiolinna teki saman ryhmän Pirkkalan ja Maijalan kannattamana muutosehdotuksen siitä, että kunnan tuloveroprosenttia ei nostettaisi lainkaan. Esitykseen liittyi mm. se, että kunnanjohtajan ja viranhaltijoiden olisi etsittävä muita keinoja veronkorotustarpeen kattamiseksi ja esitettävä ne kunnanvaltuustolle. Lisäksi Tapiolinnan muutosesityksessä todettiin, että kuntaorganisaation tehostamiseksi ja säästöjen löytymiseksi tulisi kunnassa käynnistää muutosneuvottelumenettely, kuten toimitaan yksityisomisteisissa yrityksissä. Tämä oli perusteluiltaan sikäli erikoinen esitys, että olimme varsin laajalla luottamushenkilöjoukolla liki vuoden käyneet läpi juuri noita kuntaorganisaation tehostamis – ja säästämistoimia. Tuloksena liki 7 miljoonan euron säästöt, jotka oli nyt viety talousarvioesitykseen. Myös muutama vuosi sitten sama operaatio tuotti muutaman miljoonan pysyvän tasapainotuksen kuntatalouteen eli varsin lyhyellä ajanjaksolla näitä tehostamisia on tehty noin 10 miljoonalla eurolla. Tosiasia on se, että itse asiassa kunnanjohtaja ja viranhaltijat ehdottivat huomattavasti merkittävämpiä ja vaikuttavampia sopeutus- ja tehostamistoimia kuten kouluverkon tiivistäminen (pikkukoulut), kotihoidontuen kuntalisän uudelleentarkastelu ja muutamat muut sivistystoimialalle esitetyt säästöt, mutta nämä esitykset eivät menneet läpi luottamushenkilöiltä. Suurimmat säästötoimenpiteet voi tehdä vain suurimmalla toimialalla – sivistyksessä. On hieman outoa ja epäuskottavaakin vaatia uusia säästöesityksiä, kun luottamushenkilöt eivät ole edellisille todella merkittäville sivistystoimialan tehostamisehdotuksille lämmenneet. Vastaavia säästöpotteja kun ei enää yksinkertaisesti ole tarjolla. Toinen omituisuus oli muutosesityksen kirjaus muutosneuvottelumenettelyn käynnistämisestä kunnassa. Muutosneuvottelumenettelyjä (YT) kun on jo käyty koko ajan pitkin vuotta osana NUUKA-prosessia ja näistä on myös tiedotettu useasti.

Myös Vaulamo (kok) teki Rädyn (myös kok) kannattamana muutosesityksen siitä , että kunta ei nosta lainkaan tuloveroprosenttia. Sen Vaulamo veti kuitenkin pois ja teki uuden muutosesityksen siitä, että kunnanjohtaja valmistelee kunnan johtoryhmän kanssa esityksen siitä, miten veronkorotus voidaan välttää tai kohtuullistaa tasolle 0,19 prosenttiyksikköä esim. mitä investointeja tulisi karsia tai missä kunta voisi parantaa tuottoja, mitä maksuja tulisi korottaa, kun täsmennetty verotuloennuste 2024 on valtuuston käytössä. Räty kannatti tätäkin.

Olen 15 vuotta varsin nihkeästi ellen jopa torjuvasti suhtautunut tuloveron korotuksiin. Nyt olemme kuitenkin tilanteessa, jossa kunnalla on seuraaville viidelle vuodelle vv. 2024-2028 jonossa olevia investointeja yli 240 miljoonan euron edestä. Valitettavasti nämä ovat pääosin täysin välttämättömiä investointeja, jotka on pakko tehdä. Kyseessä ei siis ole minkäänlaiset vetovoima- tai viihtyvyysinvestoinnit vaan lähinnä välttämättömät suuret kouluinvestoinnit, kun useampi pitkään palvellut koulukiinteistö on tullut samalla vuosikymmenellä elinkaarensa päähän. Kun samaan aikaan lainojen korot ovat nousseet myös kunnille, niin olemme täysin poikkeuksellisessa tilanteessa. Tätä ei ole ennen koettu Nurmijärvellä ja kyse on nimenomaan investointien ja rahoituskustannusten aiheuttamasta paineesta kuntataloudelle, johon on reagoitava. Tein esityksen kunnan tuloveron nostamisesta 0,39 %-yksiköllä eli siis kymmenyksen kunnanjohtajan esitystä pienempänä. Sivula (kesk) kannatti erinomaista ja perusteltua muutoesitystäni.

Sitten äänestettiin kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti:

Tapiolinnan esitys vs. Vaulamon esitys 3 – 8.

Häggin esitys vs. Vaulamon esitys niukasti 6 – 5.

Ja lopuksi pohjaesitys vs. Häggin esitys 4 – 5 ja kaksi tyhjää.

Esitykseni mukaisesti kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle tuloveron tasoksi 7,5 %, joka on edelleen varsin kilpailukykyinen muihin kehyskuntiin verrattuna.

Todettakoon tässä yksi seikka, joka taisi monelta kunnanhallituksen jäseneltä unohtua – ja joka kannattaa marraskuussa kunnanvaltuustossa huomioida. Kun kunnanvaltuusto kesäkuussa päätti isommista NUUKA-toimenpiteistä, niin 9 miljoonan euron tavoitetta ei saatu täyteen mm. juuri siksi, että luottamushenkilöiden enemmistö ei hyväksynyt edellä mainittuja sivistystoimelle ehdotettuja säästöjä (kouluverkko, pikkukoulut etc.). Kunnanvaltuusto päätti tuolloin, että osa säästötavoitteesta katetaan noin 2,2 milj.euron verorahoituksen lisäyksellä, joka tarkoitti noin 0,2 %-yksikön tuloveron korotusta. Korjauksena alkuperäiseen tekstiin: Kunnanvaltuusto päätti, että tämä 0,2 %-yksikön veronkorotus tehdään vuonna 2027 – ei vuonna 2024, kuten aiemmin kirjoitin. Tähän liittyvä muu virheellinen teksti on myös poistettu.

Marraskuun 15. jatketaan.

Tag: nurmijärven kunnanhallitus