
Talousarviokäsittelyn avauspuhe. Foto: Virpi Räty
Takana on omalta kohdaltani seitsemästoista kunnanvaltuuston budjettikokous. Tämänkertainen taisi olla nopein ja kivuttomin. Taukoineen ja ruokailuineen kokous kesti vain alle kuusi tuntia. Harvemmin budjettivaltuustosta on ennen iltauutisia kotiuduttu.
Kokouksen alussa hyväksyttiin Nurmijärven Kirkonkylän Vanhan sähkölaitoksen alue I:n asemakaavamuutos. Kirkonkylän keskustan asemakaavan uudistaminen etenee näin pala palalta. Voisi kai sanoa kortteli kerrallaan. Pääasia, että etenee ja kokonaisuus pidetään koko ajan hallinnassa.
Käsittelimme kunnan osavuosikatsaus II:n reilu kuukausi sitten lokakuun alussa. Kakkososarin valmisteluun vaikuttaa kesälomat, joten se tulee valtuustoon yleensä vasta syyskuun lopulla – usein vasta lokakuun alussa. Nyt budjettivaltuustoon saimme osavuosikatsaus III:n eli syyskuun lopun tilanteen. Koska kuluvan vuoden luvuilla on merkitystä ja vaikutusta myös tulevan vuoden talousarviokäsittelyyn, niin pidin kh:n puheenjohtajan mandaatilla asiasta seuraava puheen.
Arvoisa kj, pj, muut läsnäolijat
Käsittelemme hieman myöhemmin tänään talousarvioesitystä vuodelle 2026. On syytä todeta lyhyesti, miltä kunnan talouden tilanne näyttää tämän vuoden osalta. Asiat liittyvät erinomaisesti toisiinsa.
Kunta on tehnyt viitenä edellisenä vuotena ylijäämäiset tilinpäätökset. Erityisesti toimintatuottojen lasku ja toisaalta toimintakulujen nousu johtavat tilanteeseen, jossa tulemme tekemään pitkästä aikaa alijäämäisen tilinpäätöksen. Ennusteen mukaan noin -4 milj.€
Tässä osavuosikatsauksessa ei ole raportoitu erikseen Nurmijärven kestävän kasvun ohjelman toteutumista. On hyvä muistaa, että ilman kyseisen ohjelman sisältämiä päätöksiä ja toimenpiteitä alijäämäennuste olisi liki 6 milj.€ suurempi ja alijäämä siis 10 milj.€:n luokkaa. Aiemmin tehdyillä päätöksillä ja toimenpiteillä tulee olemaan merkittävä vaikutus tämän vuoden tulokseen.
Kunnan taseessa on vielä kohtuullisen paljon kumulatiivista ylijäämää, eikä se siis pienene merkittävästi kuluvan vuoden johdosta. Suuret haasteet ovat tulevina vuosina, jolloin meitä odottavat historiallisen suuret investoinnit ja niiden rahoittaminen merkittäviltä osin lainarahalla.
Osavuosikatsauksessa raportoidaan nykyisin myös merkittävimmät investointihankkeet. Tyytyväisyydellä voi todeta, että talonrakennushankkeiden kustannusarviot ovat pitäneet varsin hyvin – aina ei ole ollut näin hyvä tilanne. Menneinä vuosina talonrakennushankkeiden kustannusylitykset saattoivat olla jopa useita kymmeniä prosentteja. Kunnallistekniikan rakentamisen osalta asiassa on edelleen parantamisen varaa – kustannusarviot eivät ole pitäneet.
Yleensä ottaen kuntataloutemme ennustettavuus näyttää parantuneen menneistä vuosista. Osavuosikatsauksien välillä ei mennä enää äärilaidasta toiseen. Nähtäväksi jää tuleeko TE-kustannuksista tulevina vuosina samanlainen vaikeasti ennustettavissa oleva erä, jollainen erikoissairaanhoidon kustannus oli aiemmin.
Vuoden viimeisen neljänneksen luvut eivät luonnollisesti ole katsauksessa mukana. Toivottavasti saamme vielä jotain myönteistä muutosta loppuvuoden aikana. Ainakin Suomen talous näyttää viimeinkin kääntyvän kasvuun.
Päivän kohokohta oli luonnollisesti vuoden 2026 talousarvion ja taloussuunnitelman 2027-2028 käsittely. Tiedossa oli jo etukäteen muutama kohta, joista ryhmien välillä oli erilaisia näkemyksiä. Tiedettiin, että ainakin veroista joudutaan äänestämään. Pidin talousarvio- ja verokäsittelystä avauspuheenvuoron:
Arvoisa kj, pj, muut läsnäolijat
Viime vuosien tapaan talousarvion ja taloussuunnitelman käsittely tapahtui kunnanhallituksessa varsin ripeästi – hieman päivää venyttäen yhdessä kokouksessa. Varapäivää ei tarvinnut käyttää, vaikka kunnanhallitus varsin aktiivisesti asioista keskusteli ja päätöksistä myös muutaman kerran äänesti.
Viime vuosien tapaan varsinaisia muutosesityksiä ei kovin montaa hallituksessa tehty. Menneinä vuosinahan vielä täällä valtuustosalissakin aivan viime hetkillä suorastaan tehtailtiin niin määräraha- kuin tekstimuutosesityksiä. Voidaan kai todeta, että tässä asiassa päätöksenteko ja ryhmien välinen yhteistyö on kehittynyt viime vuosikymmenen aikana.
Kunnanhallitus suhtautuu vakavasti kuntataloutemme tuleviin haasteisiin – erityisesti tuleviin, väistämättömiin, historiallisen suuriin investointeihin. Kunnanhallitus esittää 0,2 prosenttiyksikön nostoa tuloveroon. Maltillinen korotus pitää tuloverotasomme edelleen kilpailukykyisenä naapurikuntiin verrattuna.
Kunnanhallitus näkee myös tarpeelliseksi aloittaa vuoden 2026 aikana uuden kestävän kasvun ohjelman valmistelun, jolla tavoitellaan pysyviä käyttötalousmenojen säästöjä alkaen talousarviovuodesta 2027. Nyt käynnissä oleva ohjelmahan päättyy vuoden 2026 lopussa. Kunnanhallitus ei ole ottanut kantaa, missä laajuudessa, minkälaisella sisällöllä tai minkälaisilla tavoitteilla ohjelmaa tulisi lähteä edistämään. Ei myöskään siihen, minkälaisella prosessilla asia etenisi tällä kertaa. Näiltä osin kunnanhallitus jätti päätökset avoimesti harkittavaksi myöhemmin – tai mahdollisesti jo tässä kokouksessa linjattaviksi.
Kunnanhallituksen puolesta kiitän kunnan työntekijöitä talousarvion valmistelusta – erityisesti talousjohtajaa tiimeineen. Hyvä pohjatyö, selkeät esitykset ja luottamushenkilöille annetut lisäinformaatiot mahdollistavat nopean, mutta silti perusteellisen käsittelyn luottamuselimissä.
Kunnanhallitus esittää vuoden 2026 talousarviota ja taloussuunnitelmaa 2027-2028 hyväksyttäväksi.
Ryhmien välisissä neuvotteluissa löydettiin yhteisymmärrys useaan keskustelua ja erilaisia näkemyksiä nostattaneisiin asioihin. Puheessani mainittu esitykseni siitä, että kunnassa käynnistetään vuoden 2026 aikana uusi kestävän kasvun ohjelma oli hyväksytty kunnanhallituksessa äärimmäisen niukasti äänin 5-5 puheenjohtajan äänen ratkaistaessa. Kunnanvaltuuston ryhmäpuheissa ei kukaan kyseenalaistanut uuden kestävän kasvun ohjelman tarpeellisuutta – päin vastoin, mikäli oikein kuulin, niin sen tarpeellisuutta taidettiin jokaisessa puheenvuorossa korostaa. Ryhmien välisissä neuvotteluissa lopullista kirjausta hieman täsmennettiin – pääasia, että valtuusto oli yksimielinen siitä, että ohjelmaa ryhdytään valmistelemaan heti ensi vuoden alkupuolella. Olisi ehkä ollut suotavaa, että tämä olisi kirjattu jo kunnanjohtajan alkuperäiseen talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitykseen. Määrärahamuutoksia vuodelle 2026 tehtiin vain parin sadan tuhannen euron verran, kun talousarvion toimintakulujen kokonaissumma on noin 185 milj.euroa.
Kunnanhallituksen pohjaesitys tuloveroprosentista oli 7,7 nykyisen 7,5:n sijaan. Tähän tuli kaksi muutosesitystä. Kenneth Morelius esitti nollakorotusta eli veroprosentin pitämistä nykyisellään. SDP:n ja VAS:n valtuustoryhmät tekivät yhteisen muutosesityksen tuloveron korottamisesta 0,4 prosenttiyksiköllä 7,9:ään. Viimeisessä äänestyksessä tämä 0,4 prosenttiyksikön korotus voitti pohjaesityksen äänin 22-29. Valtuustossa nähtiin poikkeuksellisen selvä jakautuminen maltillisemman ja reilumman veronkorotuksen välillä. Salin oikea laita ja KD olivat 100 %&:sti maltillisemman kortotuksen puolesta – lisäksi yksi valtuutettu Vihreistä. Keskustapuolue ja vasemmistopuolueet äänestivät 100%:sti isomman korotuksen puolesta ja Vihreät mukana melkein koko ryhmän voimin. Tämä oli kieltämättä tappio m. kokoomuslaiselle kuntaveronäkemykselle. Jos joki lohduttaa niin se, että vasemmistoryhmien esityksen sisälsi kirjauksen, että lisääntyneellä verotuotolla vähennetään nimenomaan kunnan velanotto. Eli veronkorotusta ei käytetä käyttötalousmenoihin.

Ja kun oli päästy veronkorottelun makuun, niin valtuusto päätti korottaa myös rakentamattomien rakennuspaikkojen kiinteistöveron nykyisestä 4,3 %:sta lain sallimaan maksimiin eli 6,0 %:iin. Olin jo kunnahallituksessa tehnyt muutosesityksen veron pitämistä nykyisellään, mutta se esitys ei mennyt läpi. Kunnanhallituksen puheenjohtajana en luonnollisesti lähtenyt tekemään vastaesitystä kunnanhallituksen päätökseen, mutta kun sellainen esitys tuli valtuutetrtu Malkamäeltä, niin ilmoitin äänestäväni sen puolesta – olihan se tismalleen sama kuin olin kunnanhallituksessa tehnyt. Muutosesitys kaatui äänin 33-18 eli kunnanvaltuusto päätti korottaa rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveron tappiin eli 6,0 %:iin. Ehkä hieman yllättäen kannatusta veronkorotukselle löytyi myös salin oikealta laidalta.

Äänestystulos rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöverosta.
Pidin myös tästä kiinteistöveron korotuksesta puheen. En pidä nykyisessä rakentamisen historiallisen heikossa suhdanteesta kyseisen veron korotusta järkevänä. Kun etenkin yhtiömuotoisten hankkeiden rakentaminen on valtakunnassa melkeinpä syväjäässä ja rakennushankkeiden rahoituskin takkuaa, niin tällaisella raippaverolla ei ole minkäänlaista ohjaavaa vaikutusta rakennushankkeiden aloituksiin. Kun markkina ei vedä ja hankeraha on kallista, niin rakennushankkeet eivät lähde käyntiin. Totesinkin, että tällaiselle verolle on paikkansa silloin, kun on kysyntää – ei nyt. Mainitsinpa senkin, että osa nykyisistä rakentamattomista on huonoilla sijainneilla, kaavamääräyksiltään vaikeita tai muilta olosuhteiltaan sellaisia, että niitä on yleensäkin hankala saada rakentumaan. Kunnallakin on tällaisia työpaikkatontteja, jotka ovat odottaneet turhaan rakentajaa kymmenenkin vuotta. Rakentamattomia tontteja on säilytetty myös seuraaville sukupolville – nämäkin menevät nyt rankemman verotuksen piiriin. Totesin myös kunnan haluavan edistää kaavoitussopimuksilla uusien tonttien – erityisesti työpaikkatonttien – luomista kuntaan. Tällainen korotettu kiinteistövero ei edistä näitä pyrkimyksiä millään tavoin – päin vastoin. Veronkorotuksen kannattajat perustelivat kantaansa ja korotuksen mielekkyyttä tontin myynnillä ikään kuin kysymys olisi siitä. Kysymys on vain ja ainoastaan siitä, että tällä hetkellä rakentaminen ja myös rakennuslupien haku on Suomessa alhaisimmalla tasolla ainakin 30 vuoteen. Se että tontteja myydään tai vaihdetaan ei lisää rakentamista – kuten ei lisää Nurmijärvellä tämän taantuman aikana tämä veronkorotuskaan. Verotuloja korotus toki lisää kunnan kassaan noin 150 tuhannella eurolla.
Tästä Rakennusteollisuus RT:n suhdannekäppyrästä saa ymmärryksen, minkälaisessa tilanteessa rakentaminen Suomessa on tällä hetkellä niin rakennuslupien kuin aloitusten osalta. Rakentaminen on yhtä matalalla tasolla kuin synkimpinä lamavuosina 90-luvulla. Normaaliin 40-45 miljoonan kuutiometrin tuotantotasoon on melkoisesti matkaa. Ei taida ihan vuodessa rakentaminen räjähtää käyntiin.

Päätössanoina kuultiin teknisen lautakunna pj Malkamäen tilannekatsaus lautakunnan ajnkohtaisista asioista.
Kokonaisuudessaan kunnanvaltuuston pj Riikka Raekannas veti ensimmäisen budjettivaltuustonsa jämäkästi ja jouhevasti. Puheet pidettiin säädetyssä ajassa ja järjestys salissa oli hyvä.



















