Tag: kuntavaalit

Kuntavaalitulokset ja kiitos

Hyvinhän siinä kävi. Kokoomukselle erinomainen tulos kuntavaaleissa Nurmijärvellä: ennätyksellinen 29.5 % kannatus, kaksi lisäpaikkaa kunnanvaltuustoon ja suurimman puolueen aseman säilyttäminen. Keskusta punnersi näissäkin kuntavaaleissa toiseksi suurimmaksi ryhmäksi ja sai yhden lisäpaikan. Kokoomuksen ja Keskustan eroksi tuli 774 ääntä eli kokoomus repi yli sadan äänen verran lisää kaulaa viime vaaleihin verrattuna. Keskustan vertailuluvussahan on mukana RKP:stä tulleet vaaliliiton äänet. Eniten valtuutettuja (+3) lisäsi SDP, joka nousi kolmanneksi suurimmaksi ryhmäksi. SDP:n ääniharava oli odotetusti eduskuntavaaleissakin esillä ollut Maria Luoma. Vihreät säilytti viisi valtuustopaikkaansa, eikä heidänkään ykkösnimi yllättänyt – Leni Niinimäki. Perussuomalaisten pudotus oli raju: edellisiin vaaleihin verrattuna katosi seitsemän valtuustopaikkaa ja jäljelle jäi vain neljä. Vasemmisto sai toisen paikan valtuustoon ja KD säilytti ainokaisensa.

Uusia valtuutettuja valittiin 22 eli yli 40% kunnanvaltuustosta vaihtui. Uusien valtuutettujen perehdyttäminen on syytä tehdä hyvin ja huolellisesti, jotta uusi valtuusto pääsee mahdollisimman joustavasti tehokkaaseen toimintaan. Kunta näyttääkin tähän reagoineen. Viime vaaleissa läpimenneistä valtuutetuista peräti kuusi nyt ehdolla ollutta jäi valtuuston ulkopuolelle.

Itselläni oli kuntavaalien paras tulos koskaan ja selkeä ykköspaikka kokoomuksen listalla 471 äänellä. Se oli kaikista ehdokkaista toiseksi suurin äänimäärä – valtioneuvos Vanhasen jälkeen. Erityinen ilon ja tyytyväisyyden aihe oli se, että sain ääniä tasaisesti ympäri kuntaa. Kirkonkylästä 124 ääntä, Klaukkalasta 105 ääntä, Rajamäeltä 156 ääntä ja muiltakin äänestysalueilta 86 ääntä. Sain oman asuintaajamani ulkopuolelta yli kaksi kertaa enemmän ääniä kuin kotitaajamani äänestysalueilta. Hienoa nähdä, että kuntalaiset noteerasivat näissäkin vaaleissa pitkäjänteisen työn koko kunnan eduksi. Tällainen tulos ei tule sattumalta. Kyläpoliitikoksi minua ei tällä tuloksella voi tituleerata, mutta aivan mainiosti kylien poliitikoksi – yli prosentin kannatus jokaisella äänestysalueella. Kesäkuussa alkaa viides valtuustokausi. Kiitokset kaikille kannatuksensa antaneille.

Erityisen hienoa oli, että neljä alle 30 vuotiasta ehdokasta valittiin Nurmijärven kunnanvaltuustoon. Kokoomuksen kannalta tilanne näyttää tulevaisuutta ajatellen erityisen lupaavalta, koska noista neljästä peräti kolme oli kokoomuksen listalta. Eurovaaleissakin ehdolla ollut Henriina Rantala meni läpi komealla 430 äänellä, joka oli kokoomuksen listalla toiseksi suurin äänimäärä. Myös 18-vuotiaat Benjami Kinnunen ja Tino Uusi-Heikkilä ovat uusia kokoomusvaltuutettuja.

En ollut aluevaaleissa ehdolla, joten jätän niiden vaalien raportoinnin muille tahoille. Oma vaikuttamiseni hyvinvointialueella päättyy toukokuun lopulla yhden Keski-Uudenmaan pelastuslautakunnan kokouksen jälkeen.

Loppukaneettina täytyy todeta asia, jonka olen aiemminkin nostanut esille. Paikallislehden merkitys on Nurmijärvellä pudonnut dramaattisesti viime vuosina. Kun aiemmin kunnanvaltuuston kokouksessa saattoi seurata paikan päällä useita eri paikallislehtien toimittajia, niin näky on todella harvinainen nykyisin. Kunnon toimituksellista raportointia valtuuston kokouksista näkyy lehdessä valitettavan vähän. Viime vuoden puolella tilanne näytti pitkästä aikaa paremmalta, kun Nurmijärven Uutisten Lauri Jaakkola antoi aktiivisella toiminnallaan ja hyvillä jutuillaan lupauksia paremmasta. Lehden siirtyminen juuri vaalien alla vain kerran viikossa ilmestyväksi, tuntui jonkinlaiselta kuoliniskulta ja vaikutti varmasti myös vaaleja latistavasti Nurmijärvellä. Naapurialueiden paikallislehdissä oli runsaasti vaaleihin liittyviä artikkeleita ja paljon ehdokkaiden vaalikynäkirjoituksia. Niihin verrattuna Nurmijärvellä meno oli paikallislehden osalta melkeinpä aneemista. Kaiken kruunasi se, että paikallislehden vaalituloksen uutisointi julkaistiin printtilehdessä noin puolen sivun artikkelina vasta puolitoista viikkoa vaalien jälkeen ja siinäkin oli vielä tarkistamattomat alustavat äänimäärät. Toivon todella, että tässä asiassa palattaisiin ns. vanhoihin hyviin aikoihin. Ilman laadukasta paikallislehteä Nurmijärveltä on vaikea ponnistaa aluetason saati valtakunnallisiin vaaleihin. Tämä harmittaa erityisesti nyt, kun meillä on keskuudessamme useita lupaavia nuoria luottamushenkilöitä.

Luottamuspaikoista

005

Reissusta palatessa noteerasin FB:n Nurmijärven Paikallispolitiikka -ryhmässä avatun keskustelun kunnan luottamuspaikkojen jakomenettelystä. Sysäyksen keskusteluun oli antanut Simon Elon “loikkaus” Espoossa sistoutumattomasta sinisestä kokoomukseen. Polemiikkia oli aiheuttanut erityisesti se, että Elo ilmoitti pitävänsä kaupunginhallituspaikkansa.

Espoossa on myös kaupunginvaltuuston puheenjohtajat ainakin joinakin vuosina tulleet eri vuosina eri puolueesta. Tuollaisen kierrätyksen näen sopivan meille huonosti. Kunnanvaltuuston puheenjohtajalla on merkittävä rooli valtuuston yhteistyön ja toimintatapojen kehittämisessä ja ohjaamisessa. On vaikea ymmärtää miten asiaa edistäisi se, että aina vuoden vaihtuessa remmiin tarttuisi uusi henkilö uusin ajatuksin – aluksi opettelemaan. Kunnanvaltuuston puheenjohtajalla on myös ns. mandaattipaikkoja ylikunnallisissa luottamuselimissä. Takuuvarmasti ei olisi kunnan edunmukaista vaihtaa jatkuvasti kunnanedustajaa kyseisissä instansseissa kierrätyksen ehdoilla.

Nurmijärvellä luottamuspaikkojen jako on perinteisesti tapahtunut ns. pisteytystaulukkoa hyväksi käyttäen. Taulukossa on jokainen varsinainen luottamushenkilöpaikka pisteytetty: kunnanhallituspaikat, lautakuntapaikat, liikelaitosten paikat ja myös sellaiset ylikunnalliset paikat, joista päätös tehdään kuntatasolla. Puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien paikat on pisteytyksesssä huomioitu arvokkaampina. Luottamuspaikkojen jaossa on tavoitteena, että kunkin ryhmän/puolueen saama pistemäärä vastaa mahdollisimman hyvin puolueen saamaa osuutta kuntavaalin tuloksesta.

Kun itse ryhdyin vetämään viime kunnallisvaalien 2017 jälkeen ryhmien välisiä neuvotteluja, niin ensimmäisenä tehtävänä varmistin ja hyväksytin neuvottelijoilla, että edelleen käytetään aiemmin hyväksi koettua ja tasapuolisuuden takaavaa pisteytysjärjestelmää ja -taulukkoa – ja kunnioitetaan kuntavaalin tulosta puolin ja toisin.

Niin todellakin – perinteiseen tapaan suurimman valtuustoryhmän puheenjohtaja kutsuu muut ryhmät vaalien jälkeen luottamuspaikkaneuvottteluihin. Se on luonnollinen ja nopein tapa toimia – aivan kuten valtakunnantasollakin suurin puolue ryhtyy toimeen vaalien jälkeen. Neuvotteluissa ryhmillä on tasapuolisesti edustajia. Nyt esitettyyn viralliseen kunnanhallituksen asettamaan toimikuntaan verrattuna tuolla ryhmien välisellä neuvotteluryhmällä on oikeastaan vain yksi ero: toimikunnan jäsenille jouduttaisiin maksamaan kunnan puolesta kokouspalkkiot – puheenjohtajalle 1,5-kertaisena. Nykymallilla neuvottelut käydään talkootöinä.

Käytetty pisteytysjärjestelmä mahdollistaa mm. sen, että ryhmän on mahdollista halutessaan saada lukumääräisesti enemmän lautakunnan jäsenpaikkoja – jos on valmis luopumaan niiden puheenjohtajuuksista. Toimii myös toisin päin eli neuvotteluissa on mahdollisuus saada muutama painoarvoltaan isompi paikka, jos suostuu siihen, että luottamuspaikkojen kokonaismäärä jää suhteessa pienemmäksi. Kaikki tietysti riippuu muiden ryhmien hyväksynnästä ja neuvotteluista. 

Vuoden 2017 vaalien jälkeen neuvottelut vedettiin läpi kohtuullisen ripeästi ja hyvässä yhteistyössä. Vain SDP:n – joka ei muiden tahdissa pystynyt neuvotteluja käymään – suunnasta kuului asiassa kritiikkiä. Kritiikin juurisyitä on vaikea edelleenkään ymmärtää. Neuvottelujen lopputuloksena SDP sai vähintään sen määrän ja laadun luottamuspaikkoja, kuin vaalitulos ja pisteytys heille antoi. Muistaakseni jopa hieman enemmän. Kaiken kaikkiaan luottamuspaikkaneuvottelut ja -jako meni aika lailla “putkeen”.

Hieman hämmästytti nyt käydyssä keskustelussa väite, että “kunnanvaltuustossamme on äänestetty lähes kaikista luottamuspaikoista”. Olen vaikuttanut Nurmijärven kunnanvaltuustossa vuodesta 2009, enkä tuollaista luottamuspaikkaäänestysrumbaa kyllä muista. Ainoa mieleeni tullut tapaus on vuoden 2011 alusta, kun kaksi Merosta “loikkasi” SDP:stä Vihreisiin ja muutti aika lailla valtuuston sisäistä järjestystä. Asiasta on  seuraavanlainen aikalaismerkintä blogikirjoituksessani 26.1.2011:

Kunnanhallituksen jäsenistä jouduttiin äänestämään, koska Vihreät halusivat hyödyntää SDP:stä loikanneiden Merosten kahden valtuustopaikan antamat äänet. Vihreät vaativat suhteellista vaalitapaa ja asettivat oman ehdokaslistansa hallituksen jäseniksi.

Suhteellinen vaalitapa toikin Vihreille yhden kunnanhallituspaikan. Kokoomus ja Keskusta saivat kumpikin neljä paikkaa ja SDP kaksi.

Perussuomalaisia vaalin lopputulos ei miellyttänyt, koska Niinistön hallituspaikka valui äänestyksessä Vihreille. Niinistö totesikin, että kunnallisvaalituloksen mukaan viimeinen kunnanhallituspaikka olisi kuulunut Perussuomalaisille – he kun saivat Vihreitä enemmän ääniä kuntavaaleissa. Loikkareiden äänien hyödyntämistä Vihreiden eduksi Niinistö kutsui kansanvallan häpäisemiseksi.

Tuossa tapauksessa, jota silloinen perussuomalaisten valtuutettu Jussi Niinistö kritisoi, oli siis kyse kunnanhallituksen jäsenten valinnasta jälkimmäiselle 2-vuotiskaudelle. Vihreät käyttivät täysimääräisesti hyväkseen “loikkauksen” johdosta kasvaneen ryhmänsä koon. En muista minkälainen sopimus ryhmillä oli vuoden 2008 vaalien jälkeen, mutta mikäli nyt tapahtuisi vastaava operaatio, niin se olisi vastoin vaalien 2017 jälkeistä sopimusta. Silloin sovittiin koko nelivuotiskauden paikoista – mukaan lukien kunnanhallituksen paikat. Tämän allekirjoittivat jokaisen ryhmän puheenjohtajat. Ihmettelen, jos noin ei olisi sovittu vuosikymmenen alussakin ja ymmärrän hyvin Niinistön kritiikin.

Muutoin siirtymiset puolueesta toiseen kesken vaalikauden eivät ole Nurmijärvellä juurikaan ongelmia aiheuttaneet. Lähtökohta on, että luottamushenkilöpaikat ovat jo lainkin mukaan henkilökohtaisia ja jää jokaisen omaan harkintaan haluaako niistä jollakin pätevällä perusteella luopua siirtyessään toiseen valtuustoryhmään. Moni on asiasta ilmeisesti fiksusti sopinut uuden ja vanhan ja ryhmän kanssa jo ennalta. Yhdessähän asioita hoidetaan senkin jälkeen.

Seuraavat kunnallisvaalit ovat runsaan vuoden päästä. Pisteytysjärjestelmään tulee tuolloin luonnollisesti tehdä mahdollisten luottamuselinten muutoksista aiheutuvat täsmennykset. Nähtäväksi jää, minkä ryhmän vetäjä pääsee sitten muut kutsumaan paikkajakoneuvotteluihin. Kun se tehdään nykyisellä systeemillä, niin kaikki voivat olla varmoja, että vaalien tulos tulee huomioitua ja jokainen ryhmä saa tasapuolisen kohtelun.

 

 

 

Kuntavaalit 2017 Nyt!

004

Kuntavaalien 2017 ennakkoäänestys alkaa kahden kuukauden päästä 29.3. ja varsinainen vaalipäivä on 9.4.

Nurmijärven Kokoomus aloittaa vaalikampanjoinnin lauantaina 28.1. Kirkonkylän S-marketilla klo 10-13. Paikalla on kuntavaaliehdokkaita – uusia ja vanhoja tuttuja.      Oma kansanedustajamme Outi Mäkelä on paikalla klo 11-12.

Vaalikampanjointi ei ole ihan jokapäiväistä touhua. Itse olen touhuun kaksi kertaa ryhtynyt eli vuosien 2008 ja 2012 kuntavaaleissa. Nyt olen siis kolmatta kertaa asialla.

Kukin kampanjoi omalla tyylillänsä ja tavallansa. Osa keskittyy  ankaraan facebook-kirjoitteluun, osa innostuu kirjoittamaan paikallislehteen vaalien alla. Jotkut kirjoittavat aktiivisesti omille nettisivuilleen tai herättävät kesannolla olleet sivustonsa eloon vaalien alla. Jos jonkinlaista vaalimenestystä haluaa, niin jollakin tavalla ehdokkuuttaan on tuotava julki.

Omaan vaalitouhuuni kuuluu monien muiden tavoin lehtimainosten suunnittelua ja oman flyerin/esitteen rustaaminen. Sellaisen olen aiempina kertoina tehnyt ja varmaan näissäkin vaaleissa. Vaalikoneisiin vastaaminen alkaa olla väistämätöntä ja niille täytyy varata aikaa ja ajatusta. Viime vaaleissa taisi paikallislehden lisäksi vaalikonekysymyksiä nurmijärveläisiltä ehdokkailta tivata ainakin yle, hesari ja mtv3.

Itse kirjoittelen blogiini samaan vanhaan tapaan ja samalla tiheydellä kuin viimeiset 9 vuotta. Kuten jo aiemmin totesin – tiheämpi tahti vaatisi jo puolipäiväiseksi blogistiksi ryhtymistä. Paikallislehtiin olen kirjoitellut aina kun on asiaa ollut. Näinä viikkoina lehtien mielipide- ja vaalikirjoittelupalstat alkavat olla niin täynnä ehdokkaiden tekstejä, että voipi olla viisaampaa jättää omat kirjoitukseni jopa vaalien jälkeiseen seesteiseen aikaan. Silloin niillä on ehkä jotain huomioarvoakin.

Paras osa vaalikampanjointia on kuitenkin teltoilla ja kaduilla tehtävä jalkatyö. On tosi mukavaa ja mielenkiintoista keskustella ihmisten – tuttujen ja tuntemattomien – kanssa marketin edustalla tai Kokoomuksen teltalla. Kun melkein vuosikymmenen jo ollut kunnallisissa luottamustehtävissä, niin pikku hiljaa alkaa jo tietämään ja ymmärtämään kunnan asioista. Kykenee vastaamaan ja vähintään tietää mistä ja miten asioita voi selvittää, jos kuntalaisilta tulee kysymyksiä.

Kunnanvaltuustovuosien ja asemakaavoitus- ja rakennuslautakuntakokemukseni vuoksi maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyvät asiat ovat luonnollisesti ne joista tulee eniten kysymyksiä ja joihin keskustelut yleensä kääntyvät. Yksi seikka, joka innosti lähtemään kolmansiin kuntavaaleihin oli juuri se, että sote-uudistuksen jälkeen juuri nuo parhaimmat osaamisalueet nousevat kuntapolitiikassa ja päätöksenteossa entistä tärkeämpään rooliin.

Tavataan teltalla! Laukussa on muutama Pitkänokka-albumi. Hihasta vetämällä voi kysäistä näytekappaletta, jos on jäänyt hankkimatta.

006

Vielä on varaa vaalikuumelukeman nousta.