Tag: Kaavoituksen kehittämisen työryhmä

Onnistumisen hetkiä vuosien varrelta

Kunnanvaltuutetun luottamustehtävässä ei välttämättä pysty vaalikauden saati kalenterivuoden jälkeen nimeämään erityisiä henkilökohtaisia saavutuksia tai yksittäisiä onnistumisia. Valtuutettujen ja muiden luottamushenkilöiden saavutukset ovatkin pääosin päätöksentekoon osallistumista ja yhteistyötä muiden luottamushenkilöiden kanssa. Myös muiden luottamushenkilöiden hyvien ehdotusten kannattaminen on arvokasta ja vaikuttavaa.

Jokaisella luottamushenkilöllä on kuitenkin omat huippuhetkensä tai tekemiset, joita voi tuntea jonkinlaisiksi onnistumisiksi. Näin vaalien alla selailin vanhaa vaalikansiotani, kun etsin kunnan päätaajamien jakelualuekarttoja. Eteen kääntyi paperi, johon olin vuosia sitten listannut tuollaisia hetkiä omalta kohdaltani. En muista mihin tarkoitukseen tuollaista listaa olin väsännyt, mutta jatkoin sitä tuoreimpien muistikuvien ja tuntemusteni pohjalta. Tässä asioita, joita olen neljän valtuustokauden ja 17 vuoden aikana edistänyt ja välillä onnistumisen hetkiäkin kokenut Nurmijärvellä:

  • Monipuolisen tonttitarjonnan edistäminen. Toiminta sen puolesta, että Nurmijärvellä ei määritetä omakotitonteille minimikokoa, vaan mahdollistetaan kaiken kokoisten tonttien kaavoittaminen – isoja, pieniä ja kaikkea siltä väliltä.
  • Valtuustoaloite Rajamäen vanhan tehdasyhdyskunnan hyödyntämisestä kunnan markkinoinnista. Aloite poiki sittemmin Altian tehdasmuseon avaamisen ns. suurelle yleisölle. Museohan oli aiemmin avoinna vain ryhmille erillisjärjestelyillä. Tykkitornit ovat osa tehdasyhdyskunnan historiaa ja mainittu myös aloitteessa. Niiden kunnostustyöt alkavat tänä vuonna.
  • Valtuustoaloite, joka johti kunnanvaltuuston kokouksien videoimiseen ja live-lähetyksiin.
  • Esitys valtuustoaloitteiden saatepuheenvuorojen sallimisesta valtuuston kyselytunnilla. Tämä on nykyisin vallitseva käytäntö valtuuston työskentelyssä.
  • Aktiivinen osallistuminen kunnan palveluverkkotoimikunnan työhön vv. 2015-16.
  • Osallistuminen päätöksentekoon alle 20 oppilaan minikoulujen lakkauttamiseksi ja elinkelpoisten yksisarjaisten kyläkoulujen säilyttämiseksi.
  • Kunnan investointihankkeiden selvityksiä ja selvittelyjä. 2010-luvun puolivälissä paneuduin erityisesti Rajamäen uimahallin laajennusprojektiin ja Arkadian hallihankkeeseen.
  • Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan puheenjohtajana vv. 2012-17 tutustuin paikan päällä maastossa jokaiseen lautakunnan asialistalla olleeseen asemakaavahankkeeseen – yksittäisten tonttien kaavamuutoksista suuriin kaava-alueisiin. Samoin osallistuin asemakaavojen yleisötilaisuuksiin ja sidosryhmien järjestämiin tilaisuuksiin.
  • Jätekuljetuskilpailutuksen palauttaminen uudelleen valmisteluun. Kunnan ja kuntalaisten etujen huomioiminen paremmin ja laajemmin lopullisessa sopimuksessa.
  • Kaavoituksen kehittämisen työryhmän puheenjohtajuus vv. 2022-23. Työryhmän loppuraportti antoi alkutahdit haja-asutusalueiden rakentamisen edistämiselle, emätilatarkastelusta luopumiselle ja koko kunnan laajuisen suunnittelutarvealueen lakkauttamiselle.
  • Nurmijärven kestävä kasvu -ohjausryhmän puheenjohtajuus vv. 2022-23. Ohjausryhmällä oli vaativa ja osin epäkiitollinenkin tehtävä tehdä esitys käyttötalouden yhdeksän miljoonan euron vuotuisista kustannussäästöistä. Vaikka alkuperäistä euromääräistä tavoitetta ei täysin saavutettu, niin valtuustossa hyväksytyn ns. NUUKA-päätöksen vaikutukset kuntatalouteen näkyvät jo vuoden 2024 tilinpäätöksessä – ja pitkään tulevien vuosien tilinpäätöksissä.
  • Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajuus yli viisi vuotta vv. 2018-23. Oman ryhmän osoittama luottamus lämmitti aidosti mieltä. Ymmärtääkseni vedin noina vuosina myös valtuustoryhmien väliset palaverit jokseenkin sivistyneesti ja kunnialla.
  • Kuntavaalien 2017 ja 2021 jälkeiset luottamuspaikkaneuvottelut. Etenkin jälkimmäiset neuvottelut vietiin läpi nopeasti ja tehokkaasti varsin hyvässä yhteisymmärryksessä. Naapuripitäjässäkin ihasteltiin nurmijärveläistä tapaa hoitaa asia.

Ehkä listaa olisi voinut jatkaakin ja epäonnistumisiakin on varmasti vuosien varrelle osunut. Se on kuitenkin päivänselvää, että mitään edellä mainituista en voi laskea vain omiksi saavutuksikseni ja ottaa täysin omalle kontolleni. Erityisesti työryhmien osalta ansio ja onnistuminen jakautuu kaikille työryhmän jäsenille ja yhteistyölle valtuustoryhmien muiden vetäjien kanssa. Ja jokaisen valtuustoon tuodun päätösasian taakse on täytynyt löytyä enemmistö eli vähintään 26 valtuutettua – he ovat olleet viime kädessä päättäjinä. Kunnalliseen päätöksentekoon ja vaikuttamiseen kuuluu sekin, että osalle kuntalaisista ja päättäjistä jotkin edellä mainituista asioista eivät ole “saavutuksia” vaan epäonnistumisia ja vääriä valintoja. Näitäkin näkökantoja ja mielipiteitä tulee ymmärtää.

Haja-asutusalueen rakentamismahdollisuuksista

Kirjoitin 5.10.2022 Nurmijärven Uutisiin haja-asutusalueen rakentamismahdollisuuksista. Halusin muistuttaa taannoisen kaavakehitystyöryhmän loppuraportista ja eräistä siihen sisältyneistä työryhmän yksimielisistä ehdotuksista. Suuri osa kuntalaisista tuskin on detaljitasolla loppuraporttiin tutustunut ja ajattelin, että on hyvä päättäjiäkin muistuttaa eräistä keskeisistä työryhmän linjauksista. Kun asia tulee päätöksentekoon, niin on hyvä tiedostaa ollaanko päätöksiä tekemässä työryhmän linjausten mukaan vai joltain muulta pohjalta. Jälkimmäisessä tapauksessa olisi luonnollista myös olla vakuuttunut, että se jokin muu myös kestää kriittisen tarkastelun verrattuna kaavatyöryhmän saamaan lopputulokseen.

Tässä tuo paikallislehdessämme julkaistu kirjoitus:

Haja-asutusalueen rakentamismahdollisuuksista

Kunnanhallituksen asettama kaavoituksen kehittämisen työryhmä julkaisi loppuraporttinsa maaliskuussa 2021. Toimin kyseisen työryhmän puheenjohtajana.

Työryhmän keskeinen tavoite oli rakennusmahdollisuuksien lisääminen haja-asutusalueella – erityisesti alueilla, joille rakentamista halutaan ohjata yhdyskuntarakenteen kannalta. Tällaisiksi alueiksi määriteltiin mm. kyläkeskukset, kyläkoulujen ja nykyisen tieverkoston läheiset alueet. Kuntastrategian mukaisesti kylien kehittäminen ja rakentamisen mahdollistaminen kyläkeskuksiin oli selkeä tavoite.

Työryhmä päätyikin esittämään emätilatarkastelusta luopumista ja osayleiskaavoissa käytettäväksi edullisuusvyöhykemallia, jossa rakentamismahdollisuudet määräytyisivät – ei pelkästään tilan kokoon – vaan myös tilan sijaintiin perustuen. Kyläkeskuksissa, koulujen läheisyydessä ja hyvien liikenneväylien varrella olevat kiinteistöt saisivat suhteellisesti enemmän rakennuspaikkoja kuin haja-asutusalueen laitamilla olevat ja rakentamiseen huonosti soveltuvat tilat. Kokonaisuudessaan rakentamismahdollisuuksia tulisi siis selkeästi lisätä ja huomioida lisäksi rakentamisen ohjaaminen parhaille paikoille. Kylien keskustoissa ehdotettiin käytettäväksi myös erityisiä kyläkaavoja, jotka antaisivat suoraan mahdollisuuden rakentamiseen.

Ajatuksena oli, että isoja maatiloja suosivan pinta-alaperusteisen tarkastelun sijaan työryhmän esitys jakaisi rakennusmahdollisuuksia myös pienemmille kiinteistöille esim. juuri kylien keskustoissa. Hyvillä alueilla myös pienet kiinteistöt saisivat näin rakennuspaikkoja.

Oletan, että tällaiset alle hehtaarin rakennuspaikat myös menisivät myyntiin ja toteutuisivat rakentamisena nopeammin kuin suurten tilojen lukuisat tontit. Ongelmanahan on ollut, että maanomistajilla ei ole ollut aina myyntihaluja, vaikka yleiskaavoissa on rakennuspaikkoja myönnetty. Se on ymmärrettävää. Vanhoilla sukutiloilla ja toimivilla maatiloilla tonttien myymisen kynnys on korkeampi kuin pienellä irrallisella maatilkulla.

Toivon, että osayleiskaavojen laatimisessa päästään viimeinkin eteenpäin. Työryhmän esitys, joka perustuu emotilatarkastelusta luopumiseen ja edullisuusvyöhykkeisiin vastaa erinomaisesti asetettuihin tavoitteisiin.   

Uudistuksella saadaan Nurmijärvelle 1000 jopa 2000 uutta rakennuspaikkaa. Asiaan liittyvät suuret taloudelliset intressit on syytä tiedostaa päätöksenteossa. Vaikka käyttäisi yhden tontin hintana varovaisesti 50.000 euroa, niin huomaa, että kyseessä on pitkässä juoksussa valtava 50-100 miljoonan euron taloudellinen intressi. Itse näen, että työryhmän esitys varmistaa myös tuon taloudellisen hyödyn jakaantumisen tasapuolisesti, useammalle kuntalaiselle sekä arvottaa paremmilla paikoilla ja rakentamiskelpoisilla alueilla sijaitsevia tiloja.

Arto Hägg

kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen (KOK), Nurmijärvi

Kaavoituksen kehittämisen työryhmä

This image has an empty alt attribute; its file name is kaavara.jpg

Nurmijärven kunnanhallitus nimitti keväällä 2019 työryhmän, jonka tavoitteiksi määritettiin strategian mukaisen maankäytön suunnittelun kehittäminen ja monipuolisten asumisvaihtoehtojen turvaaminen. Samoin työryhmän odotettiin keräävän ja tuovan ideoita maankäytön kehittämiseksi ja toimivan asian tiimoilta keskustelufoorumina. Luottamushenkilöille tarjottiin näin mahdollisuus olla jo aikaisessa vaiheessa mukana maankäytön toimintatapojen kehittämisessä.

Kunnanhallitus kirjasi työryhmässä käsiteltäväksi myös kyläalueiden kaavoitusta ja siihen liittyen rakentamismahdollisuuksien määrittämisperiaatteet, taajamien asuntotonttitarjonnan lisäämisen sekä maapolitiikan linjausten vaikutuksen kunnan tuloihin.

Sain kunnian toimia kesäkuussa 2019 työnsä aloittaneen työryhmän puheenjohtajana. Varapuheenjohtajaksi nimitettiin Tarja Salonen ja lisäksi jäseniä yksi jokaisesta valtuustoryhmästä: Johannes Haapalainen (KD), Kimmo Kakko (SMP), Tiina Koivalo (VAS), Juha Peltonen (SDP), Joona Suomi (KOK), Kallepekka Toivonen (KESK) ja Sami Virtanen (VIHR). Perussuomalaisista kokouksiin osallistui alunperin varajäseneksi nimetty Jouni Maijala.

Alkuun 10 hengen työryhmä tuntui suurelta, mutta pariinkymmeneen kokoukseen osallistuttiin todella aktiivisesti. Työryhmän tehtävä koettiin tärkeäksi. Jälkikäteen arvioituna tehtävän laajuus oli melkoinen – etenkin, kun käsiteltävänä oli paljon keskustellut ja vaikeiksi tiedetyt asemakaava-alueiden ulkopuolisiin alueisiin (ns. haja-asutusalueet) liittyvät asiat.

Osa työryhmän jäsenistä oli pitkään ollut tekemisissä aihepiirin kanssa niin työelämässä kuin luottamustehtävissä. Kaikilla ei aivan samanlaista taustaa ollut, joten työryhmä kävi alkuun läpi nykykäytäntöjä ja lainsäädäntöä kunnan omien asiantuntijoiden kanssa. Tämä oli järkevä aloitus ja sillä luotiin hyvä pohja ryhmän työskentelylle, vaikka sille muutama kokous alusta uhrattiinkin.

Olen “urani” aikana vetänyt tuhansia kokouksia ja palavereita. Työpäivän päätteeksi vedettynä työryhmän kokoukset eivät varmasti olleet aivan helpoimmasta päästä. Jäsenillä oli hyvinkin tarkkoja ja detaljikkaita mielipiteitä keskeisistä asioista jo ennakkoon. Tässä osoittautui hyödyksi työryhmän suurehko jäsenmäärä. Keskustelu oli aktiivista ja monipuolista – erilaiset näkemykset tulivat huomioiduksi.

Odotetusti kuumimmat ja kimuranteimmat asiakokonaisuudet olivat haja-asutusalueiden rakentamismahdollisuudet, suunnittelutarveratkaisualueet ja emätilatarkastelut. Erityisesti suunnittelutarvealueiden juridiikan osalta työryhmä katsoi tarpeelliseksi kuulla myös ulkopuolisia asiantuntijoita eli emeritusprofessori Vesa Majamaata ja Ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Maija Nevaa. Silti loppuraportissaan työryhmä joutui toteamaan, että maankäyttö- ja rakennuslain tulkinta ei ole täysin yksiselitteistä käsiteltyjen asioiden osalta.

Työryhmä on nyt saanut työnsä ja loppuraportin valmiiksi ja se on kunnanhallituksen asialistalla maanantaina 22.3.2021.

Asemakaava-alueiden osalta työryhmä antoi väliraporttinsa jo vuosi sitten. Tuskin voidaan sanoa mitään viisasten kiveä löytyneen, mutta työryhmä nosti esille useita pienempiä ehdotuksia, joilla voidaan lisätä erityisesti pientalotonttitarjontaa taajamissa. Niin sanotun “tonttiprojektin” elvyttäminen on jo nyt tuonut asemakaavamuutoshankkeita vireille Kirkonkylässä. Kaavaprosessin ja päätöksenteon nopeuttaminen ja resurssien varaaminen on huomioitu myös raportissa.

Rakennusmahdollisuuksien lisääminen asemakaavan ulkopuolisille alueille sekä rakennuslupaprosessin keventäminen ja nopeuttaminen oli työryhmän selkeä tavoite ja tahtotila. Samalla tulisi varmistaa kuntalaisten tasapuolinen ja yhdenvertainen kohtelu. Osayleiskaavoitus on edelleenkin keskeinen työväline rakentamisen ohjaamisessa haja-asutusalueella, mutta työryhmä esittää myös ns. kyläkaavoituksen hyödyntämistä kyläkeskuksissa. Tämä antaisi suoraan rakentamisoikeuden osayleiskaavan perusteella.

Työryhmä esittää luopumista koko kunnan kattavasta suunnittelutarvealueesta. Näin olleen suunnittelutarvealueiksi jäisivät vain sellaisiksi suoraan lain nojalla määräytyvät alueet ja kunnan erikseen osoittamat alueet. Jälkimmäisiä voisivat olla esimerkiksi päätaajamien mahdolliset laajenemisalueet ja uusien liikenneyhteyksien edellyttämät alueet.

Emätilatarkastelusta työryhmä esittää luovuttavan. Osayleiskaavojen rakentamismahdollisuuksien ja sijoituksen määrittämiseksi työryhmä esittää erityistä edullisuusvyöhykemallia.

Otaksun, että työryhmän aikaansaannos ja esitys tyydyttää lukuisia nykyjärjestelmän kriitikoita.

Maapolitiikan erilaisten linjausten vaikutusta kunnan tuloihin raportti käsittelee yleisellä tasolla. Maapolitiikan osalta todetaan se vanha totuus, että ns. omalle raakamaalle kaavoittaminen tuo tontteja myytäessä isommat luovutusvoitot verrattuna maankäyttösopimuksista saataviin tuottoihin. Nurmijärvellä on kuitenkin linjattu käytettäväksi kaikkia keinoja maanhankinnan toteuttamiseksi, eikä työryhmä lähtenyt tätä periaatetta kyseenalaistamaan. Kaikilla maanhankintakeinoilla on omat hyvät puolensa ja niitä tulee hyödyntää tarkoituksenmukaisesti – jotkut tuovat suuremmat luovutusvoitot, toiset tuovat tuloja ja kasvua nopeammin. Ehkä tonttien luovutusperiaatteiden osalta olisi voinut vielä käsitellä maapoliittisen ohjelmaan lisättäväksi ok-tonttien hintakilpailumenettely yhtenä tapana. Se jäi myöhempänä esitettäväksi.

Työryhmän loppuraportin ajatuksia ja esityksiä pääsevät luottamushenkilöt puntaroimaan kunnanhallituksen käsittelyn jälkeen. Esityksenä on, että kunnanhallitus merkitsee loppuraportin tiedoksi ja että sen pohjalta laaditaan toimenpideohjelma syksyyn 2021 mennessä. Toimenpideohjelma jää siis tulevan kunnanhallituksen päätettäväksi. Se on ymmärrettävää – moni työryhmän esittämä ajatus vaatii vielä työstämistä, vaikutusten arviointia ja mm. juridisten asioiden selvittämistä. Työryhmä keskittyi estottomasti ideoimaan ja tuomaan uusia ajatuksia ja ehdotuksia. Seuraava vaihe on tehdä jalostaa nämä hyviksi päätösesityksiksi ja tehdä tarvittavat päätökset.

Omalta osaltani vielä kerran kiitokset koko työryhmälle – erityisesti varapj. Tarjalle, joka muutaman kerran tuurasi puheenjohtajaa ansiokkaasti. Samoin täytyy kiittää viranhaltijoita rakentavasta yhteistyöstä. Hekin työryhmän kokouksiin osallistuivat varsinaisen työajan jälkeen ja työstivät materiaalia kokousten välillä.

Loppuraportti löytyy kunnan web-sivuilta kunnanhallituksen ma 23.3.2021 asialistalta.