Iltalehden nettiversion tämän päiväistä Fingerpori-strippiä tutkaillessani huomasin syyllistyneeni räikeään ideavarkauteen. Tämän alla olevan Pitkänokka-stripin rustasin nimittäin 24.9.2010.

Kun Maukka pani samoissa tunnelmissa parastaan Fingerpori-stripissä jo vuonna 2009.

Tuo Pitkänokka-strippi julkaistiin Pahkasian Jälkeenjääneet paperit -albumissa vuonna 2012. Paha sai palkkansa.

  Aktivisti iskee tarvittaessa myös vaalimainokseen.

Myös ruska-aikana on näkyvissä vihreitä sävyjä.

Heidi Hautala ilmoitti Greenpeace-aktivistien toimineen Petsoranmerellä täysin rauhanomaisissa aikeissa ja pelkkä ajatuskin siitä, että kyse olisi merirosvouksen tapaisesta toiminnasta on ylilyönti. Lämpimät terveisetkin menivät näille rikoksesta syytetyille aktiivi-ihmisille. Venäjän viranomaiset kuitenkin päättivät tutkia aktivistien toimia nimenomaan merirosvouksesta epäiltynä. Venäjän Federaation lain mukaan merirosvouksella tarkoitetaan meri- tai jokialukselle tapahtuvaa hyökkäystä tarkoituksena vieraan omaisuuden anastaminen käyttäen väkivaltaa tai sen uhkaa. Tuohon pykälään nojaten merirosvotutkinta todellakin näyttää hieman ylilyönniltä, mutta uskoisin löytyvän myös sellaisia asianomaisia, joiden mielestä on täydellinen ylilyönti tunkeutua luvatta toisten hallinnoimalle alueelle ja pyrkiä haittaamaan tai estämään toisten harjoittama laillinen liiketoiminta. Suomessa tällaisesta “aktivismista” ovat joutuneet kärsimään mm. turkistuottajat ja turkiksilla kauppaa käyvät. Venäjällä noudatetaan Venäjän lakia ja sitä tulkitsevat Venäjän viranomaiset – tämä oli erinomaisen hyvin tiedossa tähän Greenpeacen mainos- ja markkinointitempaukseen osallistuneille. Epäilen vahvasti, että tempauksen perimmäinen idea ei suinkaan ole se utopistinen tavoite, että kyseisellä alueella öljynporaus päättyisi vaan se, että Greenpeace saa värinsä otsikoihin, kannatuksensa nousuun ja joukon ihmisiä kadulle.

Vihreä ministeri Niinistö puolestaan hyökkäsi harvinaisen suoraan ja sumeilematta yhden suomalaisen liikeyrityksen kimppuun. Ministeri katsoi asiakseen ja oikeudekseen tuomita Fennovoima Oy:n ydinvoimalahanke epätoivoiseksi ja taloudellisesti kannattamattomaksi. En muista yhtään aiempaa vastaavaa valtiovallan edustajan ulostuloa, jossa hyökätään tai vapaasti Vapaavuorta siteeraten – yrjötään – yhtä nimettyä laillista liiketoimintaa harjoittavaa yhtiötä kohtaan. Ville Niinistön hyökkäys on osa Vihreiden masinoimaa Fennovoiman vastaista kampanjaa, jolla pyritään vaikuttamaan kunnallisiin päättäjiin sekä Fennovoiman omistajayrityksiin ja näiden asiakkaisiin. Nurmijärveläisenä koen tapahtuneen härskinä yrityksenä nollata nurmijärveläistenkin kyseiseen hankkeeseen sijoittamat eurot.

Rauhanomaisissa aikeissa ja muiden kustannuksella saa näköjään tehdä ihan mitä huvittaa – Petsoranmerellä tai Ympäristöministeriössä.

 Pärjänjoen Kuivakoski syysmoodissa

Viime viikon kunnanvaltuuston kokouksesta olikin Nurmijärven Uutisissa kohtuullisen hyvät jutut. Asioiden repostelulle ei tässä ole siten kovinkaan tarvetta.

Kokous meni sutjakkaasti. Äänestämään päästiin kunnan julistamisesta savuttomaksi ja siihen liityvästä ponsiesityksestä. Lopputuloksena oli ymmärtääkseni päätös, jossa Nurmijärvi julistettiin savuttomaksi kunnaksi, mutta ponsiesityksen hyväksynnällä päätettiin ettei työntekijöiltä kielletä tupakointia työaikana. Itse en ole kahteenkymmeneen vuoteen sätkää tuprutellut, mutta mielestäni näitä kieltoja on jo ihan tarpeeksi. Äänestin siis EI ja EI eli savutonta kuntaa vastaan ja ponsiesityksen puolesta.

Kävin pöntössä puhumassa Tiiranrannan pukutiloista, joista jo aiemmin kirjoitin. Kohdistin kritiikkini lähinnä hankkeiden valmistelua kohtaan. Jos alkuperäinen valtuuston hyväksymä hanke samaan aikaan pienenee 50%, mutta kustannukset kasvavat 64%, niin hankesuunnittelussa ja budjetoinnissa on jotain pahasti pielessä. Hyviä päätöksiä on helpompi tehdä, kun valmistelu on ollut hyvää. Huonosti valmistellun päätöksenteon onnistuminen on enemmän onnen kauppaa. Huolestuttavinta on se, jos hankkeiden kustannusarvioita tehdään tarkoitushakuisesti ja kaikkia kustannusvaikutuksia ei tuoda päättäjien tietoon heti.

Kokouksessa jätettiin myös aloite videoitujen kunnanvaltuuston kokousten puheenvuorojen aikarajoituksista. Palataan siihen joskus myöhemmin.

 

 

Nurmijärvi Tänään -lehden tämän viikon numerossa oli mielenkiintoinen kirjoitus Vallan Kahvassa -palstalla. Se oli minun kirjoittama ja meni näin:

Kunnanvaltuusto vahvisti keväällä 2011 vuoteen 2040 ulottuvan ”Maankäytön kehityskuvan” Nurmijärven maankäytöstä. Kasvu ohjataan pääosin kolmeen päätaajamaan. Pääpaino on Klaukkalassa, jonka maankäyttösuunnitelmat perustuvat pitkälle kolmeen merkittävään väylähankkeeseen: ohikulkutiehen, Klaukkalantien parantamiseen ja Kehäradan rautatieyhteyteen. Hankkeille on yhteistä se, että niiden aikataulut ovat täysin avoimet ja ne lykkääntyvät vuosi vuodelta.

Ohikulkutie ei ole päässyt valtion hankelistoille ja sen eteneminen on täysi mysteeri. Parhaimmassa tapauksessa tie on otettavissa käyttöön 2020-luvulla. Klaukkalantien ja 3-tien välin parantamisesta on tehty suunnitelmia, mutta tämäkin hanke on vailla päätöksiä ja aikataulua. Klaukkalan junarata tuntuu yhä utopistisemmalta. Ratayhteyden saannille ei ole mitään edellytyksiä ennen 2050-lukua.

Klaukkalassa on vireillä mittavia asemakaavahankkeita. Muutaman vuoden sisällä valmistuvat Viirinlaakson, Ali-Tilkan ja Vanha-Klaukan kaavat mahdollistavat asuinrakentamisen liki 5000 uudelle asukkaalle. Kun elintärkeät väylähankkeet eivät etene samassa tahdissa, Klaukkalan kaavoitustarpeet on täytetty hyvin nopeasti ja pitkäksi aikaa. Kasvavat ruuhkat ja liikkumisen vaikeutuminen laskevat nopeasti asuntojen kysyntää ja suuntaavat kysyntää kunnan muihin taajamiin. Kaavoituksen painopisteitä ja maankäyttösuunnitelmia tulee arvioida uudelleen, mikäli väylähankkeet eivät toteudu.

Ratkaisu ei ole se, että kunta ottaa rahoittaakseen valtiolle kuuluvia tiehankkeita. Seudullisiin väylähankkeisiin kerätään varat valtion verotuksessa – ja sieltä ne tulee myös rahoittaa. Kunta maksaa jo nyt valtion vastuulle kuuluvien kevyen liikenteen väylien rakentamista – siihen talkoot tuleekin rajoittaa.

Nurmijärvi sitoutui MAL-aiesopimuksessa edistämään asuntotuotantoa. Sopimukseen jätettiin esityksestäni varaus, että mikäli valtio ei jatka Klaukkalan ohikulkutien suunnittelua, ei kuntakaan voi pitää kiinni sitoumuksestaan. Nurmijärvi ei kaipaa Metropolihallintoa vaan sitä, että valtio täyttää sille kuuluvat velvoitteensa – oman osamme me kyllä hoidamme.

 Arto Hägg

kunnanvaltuutettu

asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan  puheenjohtaja

Ennen kuin kukaan ehtii älähtää ja väärin ymmärtää, niin todettakoon, että kirjoitus on laadittu erityisesti ajatellen Klaukkalan nykyisten asukkaitten etua. Mikäli Klaukkalan liikennejärjestelyjä ei saada kuntoon kohtuullisen nopeasti, niin lisääntyvästä liikenteestä ja ruuhkista kärsivät juuri nykyiset Klaukkalan asukkaat. Oletettavaa on myös, että liikenneongelmilla tulee olemaan myös vaikutus asuntojen ja kiinteistöjen hintaan.

Ja viikonloppuna palaamme keskiviikkoisen kunnavaltuuston kokouksen kulkuun. Kaikille lienee tullut jo selväksi, että kokous on nähtävissä kunnan web-sivuilla osoitteessa: http://www.nurmijarvi.fi/kuntatieto_ja_paatoksenteko/paatoksenteko/valtuusto/valtuuston_videoitava_kokous_18.9.2013

Heilun pöntössä jossain minuuttiluvun 11:00 tienoilla.

Keskiviikkona on vuorossa kunnanvaltuuston kokous klo 18.00 alkaen. Syyskausi pääsee todenteolla käyntiin. Kyseessä on siis videoitava kokous ja se on nähtävissä sekä suorana että nauhoitettuna kunnan web-sivuilla www.nurmijarvi.fi .

Listalla on maa-alueen osto Kirkonkylän Heinojalta. 19 hehtaaria maata siirtyy kunnan  omistukseen hieman yli puolella miljoonalla eurolla. Kyseessä on erinomaisen hyvä asia Kirkonkylän tulevan kaavoituksen kannalta. Heinoja on tärkein asuinkaavahanke sillä seudulla lähitulevaisuudessa.

Vielä isompi diili on Altian asemakaavamuutokseen liittyvän maankäyttösopimuksen vahvistaminen. Tämä on Rajamäen kehittämisen kannalta ihan ykkösasioita. Asiasta olen aiemmin jorissut eli se siitä.

Osavuosikatsaus tammi-heinäkuulta käsitellään. Se ei ole kovin lohdullista luettavaa. Vuoden tulos on menossa kirkkaasti pakkaselle. Alkuperäinen 1,4 milj. euron ylijäämä on kääntymässä 2,8 miljoonaa euroa persnetoksi. Vaikka verotulot ovat kasvaneet 1,5 milj.euroa, niin 6,6 milj. euroa alittuvat myyntivoitot (pääosin tonteista) ja sosiaali- ja terveyspuolen 1,6 milj.euron lisämäärärahat kääntävät tuloksen alijäämäiseksi.

Tuosta tilanteesta on aika ovelaa lähteä rakentelemaan ensi vuoden budjettia ja edelleen komeata investointilistaa ruotimaan. Muualla Keski-Uudellamaalla ollaan päätymässä melkoisiin vyön kiristyksiin ja veroäyrin nostoon. Kunnallisveron nosto näyttää olevan edessä myös meillä – enää on auki kuinka iso ja velkaa otetaan joka tapauksessa lisää.

Vuosikausia sitten kritisoimani Tiiran uimarannan pukutilojen rakentaminen on listoilla jälleen kerran. Meno on entistä hullumpaa. Kustannusarvio on ylittymässä hulppeat 35 % eli 400.000 euron määrärahan sijaan hankkeen kustannusarvio on noussut jo 540.000 euroon. Kyseessä on 86,5 m2 kokoinen rakennus eli tämän pikkaisen paremman sortin uimakopin neliöhinnaksi tulee ilman 160.000 euron kunnallistekniikkaakin hulppeat 4400 euroa neliölle. Uskomatonta touhua ja koko hankkeen alkuperäinen ajatus oli saada avantouimareille Tiiranrantaan lämpöinen ja kodikas uimakoppi. Vuoden päästä päästään sitten kaiken huipuksi maksmaan tuon laitoksen käyttö- ja huoltokuluja.

Listalla on aikalailla eron myöntämisiä. Luottamushenkilöt näyttävät olevan jostain syystä liikekannalla – osa vaihtaa puoluetta ja osa asuinpaikkaa.

————————————

Ilta-Sanomat uutisoi europarlamentarikko Tarja Cronbergin kirjoituksista ja ajatuksista. Hänen mielestä Suomen tulisi tarjota takuuvarmoja kiintiötyöpaikkoja kymmenilletuhansille Etelä-Euroopan köyhille. Cronberg tarkentaa, että ihan kaikille Etelä-Euroopan työttömille Suomi ei voisi taata varmoja opiskelu- ja työpaikkoja, mutta jollain aikavälillä sellaisia voisi löytyä Suomesta jopa 50000.

Ilta-Sanomien kyselyn mukaan Cronbergin ajatusta kannattaa 6% vastanneista. Se on yllättäen sama kuin Vihreiden kannatus tulevissa vaaleissa.

Toivon lisää samanlaisia kannaottoja ja ulostuloja. Kansan oin hyvä tietää, mitä kenenkin päässä liikkuu.

——————————

Perjantaina 20.9.2013 on kansallinen etätyöpäivä. Täytyy taas ajella Syötteelle tekemään etätyötä.

 

 

.

 

 

 

 

 

 

 

 

Eihän tämä yllätyksenä tullut, mutta pettymys on jonkinlainen.

Posti toi ilmoituksen, että Keski-Uudenmaan Osuuspankki lyö 4.11.2013 Rajamäen, Jokelan ja Kellokosken konttoreissaan lapun luukulle eli ovet säppiin ilmeisen lopullisesti.

Näin lähtee Rajamäeltä viimeinenkin pankkikonttori.

Itse olen osan pankkiasioistani hoitanut kotikylän konttorin kautta ja yrittänyt omalta osaltani pitää palveluja yllä. Nyt ei sellaista sidosta enää ole.

Nyt jäämme vain seuraamaan, minkälaista korvaavaa liiketoimintaa pankin kohtuullisen mittaviin liiketiloihin ilmestyy.

Asemakaavoitus- ja  rakennuslautakunta kokoontuu tiistaina 10.9.2013 käsittelemään poikkeuksellisen lyhykäistä asialistaa.

Rakennuslupa-asioita on vain yksi: Alhonniittuun haetun teollisuus- ja varastoalueen lupahakemus. Alueen tontit alkavat pikkuhiljaa muuttua pellosta työpaikka-alueeksi.

Asemakaava-asioita on listalla viisi kappaletta. Kaikki pienehköjä kaavamuutoksia, joista useimmista päätöksen tekee lautakunta – systeemin mukaan vain merkittävät kaava-asiat viedään kunnanhallitukseen ja edelleen kunnanvaltuustoon päätettäväksi.

Toki nämä ns. vähäisetkin kaavamuutosasiat voivat olla paikallisesti tai yksittäisen kuntalaisen tai yrityksen kannalta hyvinkin merkittäviä. Luulen, että tämänkin kertaisessa kokouksessa asioista tullaan keskustelemaan.

 

 

 

 

 

Luulenpa, että päivämäärä 3.9.2013 muistetaan Suomessa kauan. Moni muistaa loppuikänsä missä oli, kun kuuli Nokian matkapuhelinliiketoiminnan myynnistä Microsoftille.

Ensimmäiset reaktiot ja kommentit olivat järjestään sen suuntaiset, että kauppahinta oli liian alhainen ja Microsoft vei suomalaisten kansallisaarteen ikään kuin puoli-ilmaiseksi ja huijaamalla. Huijaus ja Elopin myyräntyö voi hyvinkin olla totta, mutta ainakin pörssikurssit viittaisivat siihen, että ratkaisu oli Nokian osakkeenomistajien kannalta järkevä. Suomessa Nokian kurssi jäi 34% plussalle päivän päätteeksi ja Jenkeissäkin päivän saldo oli +31%. Microsoftin kurssi USA:ssa painui 4,5% miinukselle.

Pikaisesti laskeskelin, että Nokian saama kauppahinta 5,4 miljardia tekee noin 1,4 euroa osaketta kohti. Kurssinousu ei vastannut aivan kassaan siirtynyttä rahasummaa.

Itselleni jäi kaupasta kohtuullisen positiivinen fiilis. Yhtiö pääsi irti tappiollisesta ja parhaassakin tapauksessa hitaasti elpyvästä liiketoiminnasta. Yksi Lumia ei olisi kesää tehnyt ja bisneksen kääntäminen voitolliseksi olisi ollut melkoinen savotta. Tosi asia on, että Nokian käyttäjät ovat siirtyneen hämmästyttävän nopeasti muihin merkkeihin – jopa kotikentällään Suomessa.

Jäljelle jäänyt liiketoiminta on tuottoisaa ja tervettä. Ja kun yrityksen kassa on kinkerikondiksessa, niin tynkä-Nokialle voi povata hyvää menestystä. Jos pääomilla pystytään vielä kehittämään uusia innovaatioita ja liiketoimintaa, niin kaupalla voi olla positiivisia vaikutuksia Suomelle ja suomalaisille sitäkin kautta. Nokia-puhelimien menestykseen Microsoftin komennossa en usko. Joissakin arvioissa on ennustettu jopa, että siirtymäajan jälkeen Nokia-brändi ajetaan alas älypuhelinbisneksessä.

Sitä jäin funtsimaan, että tarvitseeko tämä kauppa jonkun sortin antimonopoli-instanssin hyväksynnän. Ilmeisesti ei, koska kukaan ei ole sellaisesta sanallakaan maininnut.

Se täytyy muistaa, että Nokia ei ole enää pitkään aikaan ollut suomalaisten omistama yhtiö. Jos kumisaapastehdas oli aikoinaan täysin kotimaisissa käsissä, niin nykyisin Nokian omistus on pääosin ulkomailla. Suomalaisten omistusosuus yhtiössä on vain n. 26%. Suomalaisten kaupankäyntitaitoja on tämän diilin yhteydessä arvosteltu. Suomalaisten osakkeenomistajien kaupankäyntitaito on ainakin ollut parempaa tasoa. Nokian omistus siirtyi ulkomaille juuri niinä aikoina, jolloin osake oli kovassa kurssissa – parhaimmillaan yli 60 euroa per osake nykyisen noin neljän euron sijasta. Eli ainakin osa suomalaisista on osannut rahastaa Nokialla ajoissa.

Tänään vietettiin perinteisiä Rajamäen kyläpäiviä – ties monennenko kerran. Kunnan komeimmat kekkerit olivat taas onnistuneet.

Viime vuosien tapaan olin Kokoomuksen teltalla tapaamassa tuttuja ja tuntemattomia. Vetonauloina teltallamme häärivät kansanedustajat Outi Mäkelä  ja Ben Zyskowicz (oikeinkirjoitusasu tarkistettu Wikipediasta).

Mm. tällaisista asioista teltalla syntyi keskustelua – kuvannee aika hyvin sitä, mikä rajamäkeläisten mieltä askarruttaa:

– Rajamäen terveysasema

– Rajamäen keskustan kehittäminen

– Kylänpään asemakaava

– Rajamäen kaupallisten palveluiden kehittäminen

– Joukkoliikenne ja HSL:ään liittyminen

– Kunnan kaavoitus- ja maankäyttöstrategia

– Ns. Altian kaava ja kunnan maakaupat

– Metropolivaltuusto ja yleiskaavoitus

– Sateenkaarihallitus

Näkyipä kyläpäivillä yksi erikoisempikin vanha ystävä. HD Tykkitornin alueella seisoi ryhdikkäästi alkuviikolla vaihdossa mennyt vanha harrikkani eli -86 vuosimallin Softail Heritage odottamassa uutta omistajaa.

Ja päivän päätteeksi postiluukusta tipahti Kulttuuri kylässä -niminen kylttyyrijulkaisu, jonka sivuille oli eksynyt pari Pitkänokkaa. Eipähän senkään aviisin taso päässyt karkaamaan liian korkealle.

 

 

 

 

 

 

   Suorat lähetykseset kunnantalolta jatkuvat…

Nurmijärven kunnanhallitus on päättänyt kokouksessaan 26.8.2013, että sekä vuoden 2013 loput että vuoden 2014 kaikki valtuuston kokoukset videoidaan.   Kunnanvaltuuston kokouksia on siten mahdollista seurata kunnan web-sivujen kautta suorana lähetyksenä ja jälkikäteen nauhoitteena.

Päätöksen takana on allekirjoittaneen vuonna 2010 tekemä valtuustoaloite. Viime vuonna valtuuston kokouksista videoitiin kaksi. Kuluvana vuonna on videoitu kaksi kokousta sekä kuntarakenneuudistukseen liittyvä yleisötilaisuus.

Suorien lähetyksen katsojamäärät netissä ovat olleet 127 – 324 ja nauhoitteiden 119 – 378. Kokonaiskatsojamäärät ovat siis olleet 325 – 651 per videointi.

Kunnanhallituksen päätös ei ollut yksimielinen, vaan siitä jouduttiin äänestämään. Äänin 9-1-1 (poissa) tuli hyväksytyksi esittelijän esitys. Vaulamo esitti Schildtin kannattamana asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi.

Toinen aloitteestani lähtenyt muutos kunnanvaltuuston toimintatapoihin tehtiin jo viime valtuustokaudella. Tuolloin otettiin käyttöön valtuustoaloitteiden ns. lähetekeskustelut valtuuston kyselytuntien yhteydessä. Eli kovasti tässä on yritetty olla innovatiivisia.