Puoluekokouksesta tilinpäätösvaltuustoon

Nurmijärven puoluekokousdelegaatio: Arto Hägg, Henriina Rantala, Kari Suomela, Leena Zittling, Jusssi Malkamäki ja Iisakki Anttila.

Osallistuin kesäkuun alussa kokoomuksen puoluekokoukseen Jyväskylän Paviljongissa. Paikka alkaa käydä tutuksi – juuri pari viikkoa sitten osallistuin samassa mestassa Yrittäjien Kuntajohdon seminaariin. Puoluekokoukseen osallistuminen oli kohdaltani jo seitsemäs ja viides peräkkäinen. Kokoomus pitää puoluekokouksia kahden vuoden välein ja samalle ajanjaksolle myös valitaan puolueen puheenjohtajisto ja puoluevaltuusto.

Istuvaa puheenjohtajaa ja pääministeriä ei kukaan tohtinut haastaa, mutta kolmen varapuheenjohtajan vaalista odotettiin tiukkaa. Puoluevaltuuston puheenjohtajaksi valittiin selkeästi Arto Satonen. Antti Häkkäsen valintaa varapuheenjohtajistoon pidettiin etukäteen varmana, mutta kolmikon Karoliina Partanen, Sari Multala, Heikki Autto kahdesta kärkinimestä oli useampaa näkemystä. Varapuheenjohtajavaalissa riitti kuitenkin yksi kierros, jossa valinta kohdistui Partaseen, Häkkäseen ja Multalaan. Uusimaa sai siten pitkästä aikaa oman edustajan puoluejohtoon. Tampereen puoluekokouksessa 2024 Multanen hävisi kolmannen varapuheenjohtajapaikan vaivaisella 0,4 äänellä Partaselle. Nyt Partanen jopa hieman yllätti äänimäärällään ja ykkössijalla. Heikki Autto Lapista oli tehnyt hyvää työtä puoluevaltuuston puheenjohtajana täydet kolme kautta, mutta ei tullut nyt valituksi puheenjohtajistoon.

Kun jokaisen äänestäjän on annettava kolme ääntä, niin tällaisessa vaalissa syntyy väistämättä spekulaatioita siitä, annetaako oman ykkössuosikin ohella ääniä sellaiselle ehdokkaalle/ehdokkaille, josta ei ole omalle suosikille suurta uhkaa. Tälläkin kertaa tällaisia spekulaatioita oli ilmassa. Itse en tällaisesta taktikoinnista juurikaan perusta – äänestän aina kolmea parhaaksi katsomaani henkilöä. Ilta-Sanomat tiesi kertoa, että kokoomuksen naisten liitto olisi suositellut jäseniään äänestämään varapuheenjohtajavaalissa vain naisehdokkaita. Jos tämä pitää paikkansa, niin olen varsin hämmästänyt. En voi kuvitella tilannetta, jossa kokoomuksen miesjoukoista tulisi linjaus, että naisehdokkaita ei tulisi äänestää. Itse olen – kuten aiemmin mainitsin – antanut ääneni aina parhaaksi katsomilleni ehdokkaille ja heidän joukossa on ollut todella monta pätevää naisehdokasta.

Linjapuheessaan puheenjohtaja Orpo keskittyi kokoomuksen kantoihin ja linjauksiin, eikä tainnut kertaakaan ottaa kantaa muiden puolueiden tekemisiin tai tekemättä jättämisiin. Linjapuhetta luonnollisesti kommentoitiin jälkeenpäin monelta taholta ja nimenomaan muista suunnista. Ehkä omituisin kohu syntyi kuitenkin kansanedustaja Kopran excel-niilo-lausahduksesta ja sen jälkisetvityksistä. Kun tuorehko puoluesihteeri oli vielä puoluekokouksen alla HS:ssä todennut, että puolueella on hänen käsityksensä mukaan naisongelma, niin myllytykselle oli hyvä kasvualusta, johon myös tartuttiin. Jos poliittisessa kentässämme on jossain sukupuolivinoutumaa niin Vihreissä, joiden eduskuntaryhmässä on naisten osuus yli 86 prosenttia eli vain kaksi mieskansanedustajaa. Myös vihreistä kunnanvaltuutetuista liki 80 % on naisia. Vaalien tuloksethan ovat faktaa, eikä pelkkiä arvauksia ihmisten äänestyskäyttäytymisestä. Tähän Vihreiden ”miesongelmaan” on varmaan jokin selitys, mutta jos sellaiseksi tyrkyttää esimerkiksi Vihreiden naisten mahdollista kiinnostusta luonto- ja ympäristöasioihin, niin tuskin kukaan ryhtyy mekkaloimaan, etteikö myös miehiä nämä asiat kiinnostaisi.

Riina Mattila Nurmijärveltä valittiin puoluevaltuuston jäseneksi kaksi vuotta kestävälle kaudelle, joka päättyy Lahden puoluekokouksessa 2028.

Puoluekokousviikonloppuun liittyy kertyvä univelka. Niin tälläkin kertaa. Iltajuhlassa esiintyi ansiokkaasti nurmijärveläisillekin varsin tuttu bilebändi Käsityöläiset. Kova meno oli ja jengi tykkäsi.

Puoluekokousviikonlopun jälkeen paluu arkeen: tiistaina maakuntavaltuuston kokous Helsingissä ja Nurmijärven kestävän talouden ohjausryhmän kokous, keskivikkona KUUMA-johtokunnan kokous Järvenpäässä ja Nurmijärven kunnanvaltuuston kokous, joka oli vuoden 2025 tilinpäätös kokous. Pidin kunnanhallituksen pj:n mandaatilla lyhyen puheen tilinpäätöskäsittelyn aluksi. Vaikka viime vuoden tulos oli negatiivinen, niin tein joitain positiivisia nostoja tilinpäätöksestä. Lainakantamme kääntyi viime vuonna hetkellisesti jopa hieman laskuun, kun joitain investointeja siirtyi. Kiinteistöjä on saatu myytyä suunnitellusti ja kunta luovutti tontteja hyvin vaikeasta suhdanteesta huolimatta. Nurmijärvi on edelleen vakaasti kasvukunta. Vakaa kasvu lisää elinvoimaa ja toimeliaisuutta kunnassa. Toivottavasti kasvu saadaan muuttumaan myös taloudellisesti tuottavaksi. Kouluterveyskyselyn tuloksissa oli kehitystä ja myös henkilöstön tyytyvöäisyys jatkui varsin hyvällä tasolla. Paljon keskustelua herättänyt katujen puhtaus ja siisteys oli kääntynyt parempaan suuntaan kyselyjen mukaan. Korostin jälleen kerran tehdyn Nuuka-työn positiivista vaikutusta kuntatalouteen ja toivoin uudelle kestävän kasvun ohjausryhmälle vatuutettujen ja ryhmien täyttä tukea. Ohjausryhmällä on kova työ, jotta asetettu 7 milj.euron pysyvä sopeutus saadaan kasaan. Päätösten tulee olla riittävän vaikuttavia, jotta tavoitteeseen päästään. Vaikutusten kertaluokasta mainitsin esimerkkinä luottamushenkilökustannukset. Kun viime aikoina on keskusteltu pitkien kokousten ylimääräisten palkkioiden leikkauksista, niin mittaluokan tulisi olla ennemmionkin se, että vähennetäänkö kunnassa valtuutettujen määrää. Muiden valtuutettujen hyvät puheet löytyvät kunnan web-sivuilta kokoustaltioinnista.