Kesäloma on takana ja nyt käsillä paluu töihin, kunnallispolitiikkaan ja kirjoituspuuhiin. Perinteiseen tapaan luon puolivuotiskatsauksen vuoden 2021 alkupuoliskoon. Paneudutaan uusiin aiheisiin ja asioihin seuraavassa kirjoituksessa.
Alkuvuosi oli luonnollisesti valmistautumista kevään kunnallisvaaleihin. Tulevilla vaaleilla oli moninaisia vaikutuksia. Valtuustoaloitteiden määrä kasvoi kiihtyvästi vaalien lähestyessä. Vaalien alla niitä suorastaan tehtailtiin ja hyviä ideoita pulpahteli, kun aloitesuonet alkoivat sykkimään. Pidättäydyin vaalialoitteiden laadinnasta. Perinteiseen tapaan paikallislehden yleisöosastokirjoituksista ei ollut pulaa ja myös some-kirjoittelu kiihtyi. Joitain yksittäisiä asioita nostettiin voimakkaasti esille sekä ehdokkaiden että kuntalaisten toimesta juuri ennen vaaleja. Vaalien alusta tarjosi tilaisuuden nostaa asioita otsikoihin ja mahdollisuuden sitouttaa tulevia kunnallispoliitikkoja joihinkin vaaliteemoihin. Yksitieasiat olivat korostetusti esillä ja aivan vaalien loppumetreillä myös Lintumetsän nuorisokoti nousi keskustelunaiheeksi.
Varsinaiset valtuuston kokoukset aloitettiin tammikuussa – edelleen etäkokouksina. Tammikuun kokouksen isoimmat asiat olivat palveluverkkosuunnitelman lopullinen hyväksyminen ja NUUKA-ohjelmasta päättäminen. Olin lievästi pettynyt NUUKAn lopulliseen toimenpidelistaukseen. Turhan moni toimenpide riisuttiin listalta ja talouden tervehdyttämisohjelma jäi torsoksi. Kirjoitin tuolloin tuoreeltaan: ” Todettakoon, että oma karsintalistani oli todella lyhyt. Pohjaesityksestä kyseenalaistin vain yhden asian: Vastustin Monikon avustusten karsintaa yhdellä kertaa ilman, että säästötoimenpiteistä oltaisiin yhteistyössä ja pidemmällä tähtäimellä opistojen kanssa neuvoteltu. Kun olen yli kymmenen vuotta meuhkannut kestävän kuntatalouden ja velanoton hillitsemisen puolesta, niin lähtökohtanani oli, että NUUKAsta olisi voitu päättää vaikka sellaisenaan kunnanjohtajan pohjaesityksen mukaan. Kuitenkin, koostaessani sekä omalta ryhmältä että muilta valtuustoryhmiltä saamaani palautetta totesin, että pohjaesityksessä oli useita säästökohtia, jotka eivät tule menemään läpi. Tuulimyllyjä vastaan on turha taistella, vaikka kyllä valtuustossakin eräässä äänestyksessä tuli varsin donquiotemainen olotila, kun jotain säästötoimenpidettä vastusti 48 valtuutettua ja kannatti minun lisäksi vain kaksi muuta surullisen hahmon kuntatalouden vakauttajaa.”
Kevään merkittävin tapahtuma omalta kohdaltani oli kaavoittamisen kehittämistyöryhmän loppuraportin valmistuminen. Toimin kesäkuussa 2019 työnsä aloittaneen työryhmän puheenjohtajana. Varapuheenjohtajana toimi Tarja Salonen (KESK) ja jäseniä yksi jokaisesta valtuustoryhmästä: Johannes Haapalainen (KD), Kimmo Kakko (SMP), Tiina Koivalo (VAS), Juha Peltonen (SDP), Joona Suomi (KOK), Kallepekka Toivonen (KESK) ja Sami Virtanen (VIHR). Perussuomalaisista kokouksiin osallistui alunperin varajäseneksi nimetty Jouni Maijala. Totesin loppuraportin luovuttamisen jälkeen, että olen “urani” aikana vetänyt tuhansia kokouksia ja palavereita. Työpäivän päätteeksi vedettynä tämän työryhmän kokoukset eivät varmasti olleet aivan helpoimmasta päästä, mutta lopputulemana saimme aikaan yksimielisen raportin ja ehdotukset kaavoituksen ja maankäytön kehittämiseksi Nurmijärvellä. Työryhmä teki kohtuullisen mittavan työrupeaman ja sainkin siihen liittyen paljon yhteydenottoja sekä kuntalaisilta, että myös kunnan ulkopuolelta. Työryhmän merkittävimpiä ehdotuksia lienevät ns. “tonttiprojektin” elvyttäminen Kirkonkylällä ja Klaukkalassa, emätilatarkastelusta luopuminen osayleiskaavojen rakentamismahdollisuuksien määrittämisessä ja luopuminen koko kunnan kattavasta suunnittelutarvealueesta. Seuraavassa eli nykyisen kunnanhallituksen viimeisessä kokouksessa käsitellään viranhaltijoiden laatimaa toimenpideohjelmaa liittyen työryhmän esityksiin. Rakennusmahdollisuuksien lisääminen asemakaavan ulkopuolisille alueille sekä rakennuslupaprosessin keventäminen ja nopeuttaminen oli työryhmän selkeä tavoite ja tahtotila. Seuraava vaihe on tehdä jalostaa nämä hyviksi päätösesityksiksi ja tehdä tarvittavat päätökset.
Kevään ehdoton uutispommi nurmijärveläisittäin oli tieto Keskon uudesta logistiikkakeskuksesta Ilvesvuori Pohjoisen yritysalueelle. Saimme kunnanhallitukseen hyväksyttäväksi esisopimuksen 57 hehtaarin asemakaava-alueen myymisestä Keskolle. Korostin tuolloin, että on erittäin tärkeää ottaa kunnan kaavoitusohjelma perusteellisen tarkasteluun ja kiinnittää sen valmisteluun tarpeeksi voimia. Uusien työpaikkatonttien kaavoittamisen lisäksi on varmistettava myös riittävä asuintonttien tarjonta Kirkonkylällä. Heinojan asemakaava-alue ei pysty yksin vastaamaan kasvavaan kysyntään. On pikaisesti laitettava vireille seuraavat asuinrakentamisen asemahankkeet eli Heinojan kakkos-ja kolmosvaiheita tulee edistää aiempaa nopeammalla aikataululla. Krannilan alueen yhtiömuotoisen asuinrakentamisen edistäminen on myös tärkeää. Kaavoituksen resurssit on varmistettava tulevina vuosina vaikka ostopalveluina. Sittemminhän Kesko julkisti suunnittelevansa myös Onniselle suurta yli 40 hehtaarin logistiikkakeskusta Hyvinkäällä. Nämä hankkeet osoittavat Nurmijärven erinomaista sijaintia Suomen kasvukäytävällä.
Valtuuston toukokuun kokouksessa pidin maltillisen lyhyen neljäminuuttisen kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron. Totesin poikkeuksellisesta vuodesta 2020 syntyvän poikkeuksellisen tilinpäätöksen. ”Kun lähes jokaisella toimintakertomuksen sivulla viitataan koronapandemiaan ja tilinpäätöslukuja perustellaan koronapandemialla, niin toimintakertomus muistuttaa etäisesti sairaskertomusta.” Kunnan talous ei tilinpäätöksen mukaan todellakaan ollut aivan terveellä pohjalla. Vuoden 2020 tilinpäätös oli ylijäämäinen ainoastaan valtion velkarahalla rahoittamien jättimäisten koronatukien ansiosta. Tämän totesivat toki useimmat muutkin ryhmät seuraavissa puheissaan. Uuden valtuuston keskeisen tehtävän arvioin olevan talouden tervehtimisen ja ns. Nuuka-ohjelman jatkamisen. Totesin, että tilannetta ei helpota sote-puolen patoutuneet hoitojonot. Odotettavissa on siis pienellä viiveellä jälkijunassa tulevia korona-kustannuksia. Väestönkasvun totesin olleen viime vuonna suurinta moniin vuosiin (1,6%) ja sen tuovan vireyttä ja elinvoimaa. Pohdiskelin kuitenkin, onko kasvuvauhti jo riittävä – ja minkälaista asuntotuotantoa haluamme ja minne haluamme suunnata kasvun. Nurmijärven tulee kasvaa kannattavasti. Kasvu ei ole itseisarvo, vaan se tulee tehdä järkevästi.
Jos tuosta kaavoituksen kehittämisen työryhmästä tuli kosolti palautetta kuntalaisilta, niin toinen positiivisen palautevyöryn aiheuttaja oli sekä kunnanhallituksessa että kunnanvaltuustossa tekemäni Pride-liputukseen liittynyt vastaehdotus, että Nurmijärven kunta edistää ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä omassa toiminnassaan, mutta kunta ei kuitenkaan juhlista tapahtumia tai kampanjoita liputtamalla ulkopuolisten yritysten, yhdistysten tai liikkeiden tunnuksilla tai lipuilla. Kunnanhallituksessa vastaesitykseni vielä kaatui, mutta toukokuussa valtuusto sen hyväksyi selvällä enemmistöllä äänin 27ei – 18kyllä – 5tyhjää – 1poissa. Oli mielenkiintoista lukea erityisesti sosiaalisesta mediasta näkemyksiä ja syitä, mihin vastaesitykseni ja Pride-liputuksen kieltäminen perustuivat. Mielestäni olin esittänyt varsin selkeästi ja tyhjentävästi perustelut vastaesitykselleni. Mitään muita syitä tai perusteluja en omalta kohdaltani tarvinnut, enkä niitä esittänyt. Öyhöttäjiä ja ajatusten väärinlukijoita näytti riittävän asian ympärillä.
Puolivuotiskausi huipentui kesäkuun kunnallisvaaleihin. Tulos on tiedossa ja jälkipelitkin on pitkälti pidetty. Todettakoon vielä kertaalleen, että sain muhkeat 456 ääntä eli toiseksi eniten kokoomuksen ehdokkaista ja viidenneksi suurimman äänimäärän koko kunnassa. Lisäystä edellisiin kuntavaaleihin oli peräti 281 ääntä. Kunnallisvaalien lähestyessä yritin saada kaikkien valtuustoryhmien hyväksynnän pelisäännöille, joilla jaettaisiin kuntavaalien jälkeen luottamushenkilöpaikat. Kun vuoden 2017 vaalien jälkeen ryhdyin vetämään ryhmien/puolueiden välisiä luottamuspaikkaneuvotteluja, käytettävissä oli useissa vaaleissa hyväksi koettu ja tuttu pisteytystaulukko, mutta mitään muuta proseduuria paikkaneuvotteluihin ei sitten ollutkaan. Katsoin noille pelisäännöille olevan tarvetta, kun tiedossa oli, että uusi valtuusto aloittaa toimintansa jo elokuun alussa ja vaalien jälkeen jäisi tosi niukasti aikaa neuvotella ja sopia luottamuspaikoista. Aivan kaikki puolueet eivät olleet valmiit sitoutumana pelisääntöihin ennen vaaleja, mutta kun vaalien jälkeen ryhdyin suurimman puolueen valtuustoryhmän puheenjohtajana vetämään neuvotteluja, niin käytännössä etenin melkeinpä täysin niiden nuottien mukaisesti. Etukäteisvalmistelu myös kantoi hedelmää. Pääsimme yhteisymmärrykseen luottamushenkilöpaikoista nopeasti vain kahden kokouksen jälkeen.
Näinä päivinä eri ryhmissä alkaa olla selvillä jo nimetkin eri luottamuspaikoille ja uusi kunnanvaltuusto ne vahvistaa vaaleilla elokuun 18. päivä. Vanha kunnanhallitus kokoontuu vielä kertaalleen elokuun 16. päivä. Koronatilanteen vuoksi kokoukset pidetään edelleen etänä.
Päättynyt puolivuotiskausi oli varsin työläs. Paljon neuvotteluja, kokouksia ja puheita. Suurimman valtuustoryhmän puheenjohtajana joutuu tai pääsee tekemään extra-duunia, kun kokoilee ja kasailee oman ja muiden ryhmien lausuntoja ja kannanottoja. Se on kuitenkin todella hyödyllistä valmistelutyötä ja auttaa myös viranhaltijoita päätösten valmistelussa. Esimerkki NUUKA- toimenpideohjelmasta päättäminen nopeutui ja joustavoitui huomattavasti sen ansiosta, että ryhmien kanta useimpiin kohtiin oli kattavasti tiedossa jo ennalta.
ARTO HÄGG 